Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Jari Toivonen, Projektipäällikkö Koripallomuseo-projekti käynnistyi Kotkassa vuonna 2008 tavoitteena luoda pysyvä, valtakunnallinen, koripalloon liittyvä erikoismuseo. Projektin rahoittajana toimi 2008-2010 Kymenlaakson liitto ja Kotkan kaupunki. Kesäkuussa 2009 avautui näyttely Kotkassa Kauppakeskus Pasaatissa. Maakuntaliiton kolmivuotisen rahoituksen päätyttyä oli aika luoda uusi strategia toiminnalle ja tästä syystä on alettu laajentaa toimintaa kohti Perinnekeskuksesta. Koripallomuseosta yleisesti Koripallomuseo toimii tiiviissä yhteistyössä Suomen Urheilumuseon ja Kymenlaakson museon kanssa. Museaalisen toiminnan keskus on Kotkassa: Kymenlaakson vahvat perinteet koripalloseutuna edesauttoivat projektin syntyyn juuri tähän kaupunkiin. Kotkan alueen urheiluaktiivit olivat tiiviisti mukana nuoren lajiliiton toiminnassa suomalaisen koripalloilun ottaessa ensiaskeliaan 1940-luvulla, ja alkuaikojen koripalloinnostus on säilynyt Kotkan seudulla läpi vuosikymmenien. Esinekokoelma sijaitsee Kymenlaakson museon konservointilaitoksella, jossa kyseisen museon konservaattorien asiantuntemus on käytettävissä. KyM on ollut alusta asti projektin tukena paikallisena vaikuttajana ja asiantuntijatahona. Vuoden 2011 alusta alkaen Suomen Urheilumuseo toimii Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella projektipäällikön työnantajana. Urheilumuseosäätiön (Urheilumuseo, -kirjasto ja -arkisto) mukanaolo spesifin urheiluperinteen tallentajana ja hallitsijana on olennainen tuki hankkeelle. Lisäksi mukana ovat Kotkan kaupunki, joka tarjoaa näyttelytilat, sekä Suomen Koripalloliitto, jolta museo saa asiantuntija-apua lajiliiton puolesta. Kaikilta näiltä toimijoilta on myös edustajat Koripallomuseon ohjausryhmässä. 1
Koripallomuseon on ottanut seuraavat tehtävät: 1) Tallentaa, säilyttää ja esitellä suomalaista koripallohistoriaa ja kulttuuria. 2) Luoda elämyksiä ja tietoa koripalloilun menneisyydestä ja suhteesta nykyisyyteen. 3) Toimia asiantuntijatahona koripallohistoriaan ja kulttuuriin liittyen. 4) Toimia läheisessä yhteistyössä niiden yhteisöjen kanssa, joista sen kokoelmat ovat peräisin. Vuoden 2009 kesäkuussa Koripallomuseo avasi Kotkan kauppakeskus Pasaatiin näyttelyn, joka esittelee suomalaisen koripalloilun historiaa. Koripallomaajoukkueiden parhaista saavutuksista ovat esillä mm. Tokion olympialaiset vuodelta 1964 ja Helsingissä sekä Tampereella vuonna 1967 järjestetyt EM-kisat. Oman osansa näyttelyyn on saanut myös kotkalaisten kotijoukkueen KTP:n historia, jota esitellään aina vuoden 1958 ensimmäisestä Suomen mestaruudesta lähtien. Näyttelyesineistö on saatu lahjoituksina ja lainoina lukuisilta yksityishenkilöiltä ja seuroilta. Perusnäyttelyn lisäksi avattiin lisätilaa tammikuussa 2010, jolloin luotiin vaihtuvien näyttelyiden alue. Vaihtuvien näyttelyiden osiossa esitellään lajiin liittyviä ihmisiä, seuroja ja ilmiöitä. Näyttelyssä kävi viime vuonna noin 11 500 vierasta, joista jatkuvasti enenevä määrä tulee Kymenlaakson ulkopuolelta tehokkaan markkinoinnin ja tiedottamisen ansiosta. Tokion olympialaisten esineistöä. Kuva: Jari Toivonen 2
Näyttelyn sijaintia pohtiessaan projektin käynnistäneet henkilöt päätyivät Kauppakeskukseen. Paikka toimi myös eräänlaisena maakuntaliiton pioneerikokeiluna kulttuurin ja kauppakeskusmiljöön yhdistämisestä. Tilat ovat luonnollisesti haastavat, sillä myymäläksi rakennettu ja varustettu paikka ei salli suuria muutoksia museon näkökulmasta. Olennaista on kuitenkin jatkuva ihmisvirta ja asiakkaiden mahdollisuus tältä pohjalta poiketa helposti museossa. Olemme olleet juuri tästä syystä erityisen tyytyväisiä sijaintiin, sillä voimme tarjota kävijöille museoelämyksen ilman, että heidän on täytynyt varta vasten lähteä museoon. Voidaankin puhua erittäin matalan kynnyksen museosta. Koripalloperinnekeskus Koripallomuseon päätehtävä on luonnollisesti tallentaa suomalaista koripalloperinnettä. Pelkkä vanhojen pelitossujen kerääminen ei liene kenenkään mielestä järkevää toimintaa. Tältä pohjalta on alettu määritellä toimintaa uudella tavalla, paljon laaja-alaisemmin. Emme keskity vain fyysiseen perinteeseen vaan olemme aloittaneet vuoden 2011 Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella uuden hankkeen, jossa kerätään henkistä perinnettä. Hankkeen tavoite on haastatellen kerätä lajin alkuvuosikymmeninä toimineiden lajipioneerien tietämys ja kokemukset talteen tuleville sukupolville. Samalla tallennetaan laaja-alaisesti myöhemmänkin ajan eri toimijoiden kokemuksia ja elämyksiä eri puolilta Suomea lajin kehittymisestä sekä tähän liittyneistä ilmiöistä yksityiskohtineen. Vanhoja maajoukkuepelaajia jakamassa kokemuksiaan yleisölle. Kuva: Jari Toivonen 3
Perinnekeskus-ajattelua tukee myös yhteistyö Kotkan kaupungin arkiston kanssa, jonne voimme tallentaa pitkäaikaisesti tai pysyvästi säilytettäviä asiakirjoja, joita kertyy perinne- ja esinekeruun myötä. Näyttelyn yhteyteen on avattu kirjasto, jossa on lajin historiaan liittyvää kirjallisuutta, mutta myös valmennustietoutta. Kirjastoa täydennetään koko ajan monipuolisesti historiateoksilla ja leikekirjoilla, jotka ovat asiasta kiinnostuneiden tutkijoiden, opinnäytetöiden tekijöiden tai toimittajien käytettävissä. Kirjaston, kuten Koripallomuseon järjestämien valmennuskoulutustenkin, funktiona on tukea suomalaista koripallokulttuuria omalta osaltaan. Näin pyrimme romuttamaan staattista museo-käsitystä kuvaamalla toimintaa sanoilla vuorovaikutuksellisuus ja aktiivisuus. Vuorovaikutuksellisuuteen liittyy myös erilaiset tapahtumat, joita museossa järjestetään säännöllisesti. Olympialaisissa pelanneita pelaajia on vieraillut kertomassa kokemuksiaan. Erotuomarit ja paikallisseurat ovat järjestäneet koulutustapahtumia. Heittokilpailuja näyttelyssä olevalla laitteella on järjestetty nuorille, tarkoituksena motivoida heitä liikunnan ja harrastusten pariin jakamalla samalla tietoa lajin harrastusmahdollisuuksista. Pelisimulaattori on heittolaitteen ohessa mielenkiintoinen tapa päästä kokeilemaan lajia, sillä pelkästään vitriineissä esillä olevat esineet eivät voi koskaan kiehtoa lapsia ja nuoria kokonaisvaltaiseen museoelämykseen. Pelisimulaattori ja heittolaite. Kuva: Jari Toivonen. 4
Vaikka perusnäyttely sijaitsee Kotkassa, toimii Koripallomuseo valtakunnallisesti. Haastattelumatkojen yhteydessä kiertää Suomea Koripallo - yhtä juhlaa? -näyttely, joka esittelee värikkäästi urheiluun liittyviä tunnetiloja. Näyttelyn yhteydessä pyritään saamaan paikallisseurojen valokuvia esittelemään paikallista koripallohistoriaa ja tavoitteena on aktivoida paikallisia ihmisiä lajiperinteen tallennuksen aloittamiseen ja myös esittämiseen. Lönnrotmaisen haastattelukiertelyn lomassa on tarkoitus kartoittaa olemassa olevia koripalloon liittyviä näyttelyitä ja niiden esinesisältöjä. Varsin monilla seuroilla on vitriini tai vitriinejä, joissa esitellään seuran historiaa. Näiden tiedostaminen ja esilletuominen tukevat lajikulttuuria, ja näiden näyttelyiden kehittämiseen Koripallomuseo pyrkii antamaan apua resurssien puitteissa. Koripallomuseo on jalkautunut myös suurimpiin nuorisokoripalloturnauksiin ja maaottelutapahtumiin, joissa se on markkinoinut toimintaansa. Samalla näyttelyt ovat omalta osaltaan luoneet lajin parissa toimijoille identiteettiä historiatietämyksen kautta. Kirjoittaja on FM, joka opiskeli Turun yliopistossa folkloristiikkaa pääaineenaan. Koripallomuseo, Kauppakeskus Pasaati, Kotka. Avoinna ti-pe 11-17, la 10-16. Vapaa pääsy www.koripallomuseo.fi Koripallomuseo myös Facebookissa! Turussa kiertonäyttely on esillä 13.-14.5. ja se on osana Kymenlaakson kulttuuritapahtumaa Vähätorilla (vanhan kirjaston edessä). Kaarinassa näyttely on ma 16.5.-20.5. kauppakeskuksessa Kaarinan keskustassa. Kesä-heinäkuun näyttely on Helsingissä, Töölön Kisahallissa. 5