10 ASKELTA ONNISTUNEESEEN IMETYKSEEN HYKS Naistentaudit ja synnytykset
HYKS Naistentautien ja synnytysten tulosyksikön henkilökunta sitoutuu suojelemaan, edistämään ja tukemaan imetystä ja kehittämään imetysohjausta kansainvälisen Vauvamyönteisyysohjelman (Baby Friendly Hospital Initiative) 10 Askelta onnistuneeseen imetykseen mukaisesti 1. HYKS Naistentautien ja synnytysten tulosyksikköön on laadittu imetyksen edistämisen toimintaohjelma. Se tarkastetaan ja päivitetään säännöllisesti. Henkilökunta tuntee ohjelman ja on sitoutunut siihen. 2. HYKS Naistentautien ja synnytysten tulosyksikön henkilökunnalle järjestetään imetyksen edistämisen toimintaohjelman toteuttamisen mahdollistava peruskoulutus sekä säännöllistä täydennyskoulutusta. 3. Lasta odottavat perheet saavat tietoa imetyksen eduista sekä siitä, miten imetys onnistuu. 4. Vastasyntynyt nostetaan äidille ihokontaktiin välittömästi synnytyksen jälkeen. Äitiä autetaan ensi-imetykseen lapsen imemisvalmiuden mukaan. 5. Kaikki imettävät äidit saavat imetysohjausta. Jos äiti ja lapsi joutuvat olemaan erossa toisistaan, äitiä ohjataan käynnistämään ja ylläpitämään maidoneritys lypsäen. 6. Terve, täysiaikainen ja normaalipainoinen vastasyntynyt ei tarvitse lisämaitoa eikä muuta lisänestettä. Lääketieteellisistä syistä vauvalle annetaan lisäruokaa. 7. Äitejä ja perheitä kannustetaan ja tuetaan pitämään vauva ympärivuorokautisessa vierihoidossa. 8. Äitejä ja perheitä ohjataan imettämään vauvan viestien mukaan. 9. Tuttia tai tuttipulloa ei suositella käytettäväksi ennen kuin imetys sujuu ja vauvan paino on nousussa. 10. Äitejä ja perheitä ohjataan ottamaan yhteyttä neuvolaan ennen synnytyssairaalasta kotiutumista. Perheille annetaan tietoa imetyksen vertaistuesta kuten imetystukiryhmistä ja imetystukipuhelimesta. Lisäaskeleet Synnytysyksiköt tekevät yhteisyötä lastenosastojen ja alueen neuvoloiden kanssa imetysohjauksen yhtenäistämiseksi ja kehittämiseksi. Synnytysyksiköissä toimitaan WHO:n äidinmaidonkorvikkeiden kansainvälisen markkinointikoodin sekä äidinmaidonkorvikkeita ja vierotusvalmisteita koskevan lainsäädännön mukaisesti. Synnytyssairaaloissa kehitetään erityisosaamista vastasyntyneisyyskauden haastavien imetysongelmien hoitamiseksi.
Johdanto Vauvavaiheen ravitsemuksella on vaikutus lapsen senhetkiseen ja myöhempään terveyteen. Siksi jokaisella perheellä on oikeus riittävään ja puolueettomaan tietoon ja ohjaukseen, jonka pohjalta he voivat tehdä tietoisen valinnan lapsensa ruokkimiseen liittyvissä kysymyksissä. Synnytyssairaalan hoitokäytännöt ja ohjaus vaikuttavat imetyksen käynnistymiseen. WHO:n ja Unicefin Vauvamyönteisyysohjelman mukaiset hoitokäytännöt mahdollistavat imetyksen optimaalisen käynnistymisen ja siten auttavat äitiä pääsemään imetystavoitteisiinsa. Siksi tämä toimintaohjelma pohjautuu Vauvamyönteisyysohjelmaan. Tässä toimintaohjelmassa kuvataan imetysohjauksen yleiset periaatteet Hyks Naisten- ja lastentautien tulosyksikön synnytysyksiköissä. Lisäksi imetysohjauksen sisällöistä ja toteutuksesta sekä lasten ravitsemuksesta ja seurannasta on yksityiskohtaisempia ohjeita, jotka ovat linjassa tämän toimintaohjelman kanssa. Tavoitteet Toimintaohjelman tavoitteena on imetystä tukevan hoitoympäristön luominen. Sen avulla varmistetaan, että kaikki lasta odottavat ja synnyttäneet perheet saavat asianmukaista tietoa imetyksestä sekä sen onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi sen avulla varmistetaan riittävä ja tarkoituksenmukainen ohjaus imetyksen käynnistymisvaiheessa. Toimintaohjelman hoitokäytännöt ovat näyttöön perustuvia. Toimintaohjelma Imetysohjauksen yleiset periaatteet Imetysohjausta toteutettaessa tulee erityistä huomiota kiinnittää seuraaviin seikkoihin: Vauvan riittävän ravitsemuksen turvaaminen on ensisijaisen tärkeää. Imetysohjauksen tulee aina perustua perheen tarpeisiin ja toiveisiin. Imetyksestä puhutaan positiivisesti ja vanhempia vahvistavasti. Vanhempien mielipiteitä ja päätöksiä vauvanhoidosta ja imetyksestä kunnioitetaan. Imetyksen edistämisen toimintaohjelma HYKS Naistentautien ja synnytysten tulosyksikön synnytysyksiköissä on ajantasainen imetyksen edistämisen toimintaohjelma. Toimintaohjelma tarkastetaan joka viides vuosi tai tarvittaessa useammin. Terveydenhuollon henkilökunta, joka on tekemisissä lasta odottavien tai imeväisikäisten perheiden kanssa, tuntee toimintaohjelman ja noudattaa sitä toiminnassaan. Toimintaohjelma löytyy jokaiselta osastolta sekä intranetistä. Uudet työntekijät saavat perehdytyksen ohjelmaan heti aloittaessaan työnsä. Toimintasuunnitelman mukaisista hoitokäytännöistä kerrotaan kaikille lasta odottaville perheille mm. synnytysyksiköiden internetsivuilla sekä perhekierroilla ja valmennuksissa. Lisäksi kaikilla osastoilla on esillä 10 askelta onnistuneeseen imetyksen juliste. Toimintaohjelman toteutumista seurataan jatkuvalla tilastoinnilla. Henkilökunnan koulutus Kaikilla lasta odottavien ja imeväisikäisten perheiden kanssa työskentelevät terveydenhuollon ammattilaisilla on koulutusta imetysohjauksesta. Koulutus on mukautettu ammatin tarpeisiin. Hoitohenkilökunnalla on päävastuu imetysohjauksen toteuttamisesta.
Hoitohenkilökunnan kaikilla jäsenillä on Vauvamyönteisyysohjelman mukainen 20 tunnin imetysohjaajakoulutus tai vastaava koulutus. Peruskoulutuksen lisäksi he osallistuvat joka toinen vuosi vähintään kaksi tuntia kestävään täydennyskoulutukseen. Jokaisella synnytysyksikön osastolla on ainakin yksi imetysohjaajakouluttaja, joka toimii osastonsa imetysvastaavana. Jokaisella synnytysyksikön osastolla imetysohjaukseen perehdyttäminen on osa uuden työntekijän perehdytysohjelmaa. Uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdyttämisestä imetyksen toimintaohjelmaan vastaa osaston imetysvastaava. Lisäksi uudet työntekijät saavat kolme tuntia kestävän perehdytyksen toimintaohjelmaan ja sen toteuttamiseen puolen vuoden sisällä työnsä aloittamisesta. Muu henkilökunta saa työnsä tarpeita vastaavan perehdytyksen imetyksen edistämisen toimintaohjelmaan. Lasta odottavien perheiden imetysohjaus Raskaudenaikainen imetysohjaus on pääosin neuvolan tehtävä. Synnytyssairaalassa huomioidaan erityisesti äidit, joilla on jokin perussairaus tai joiden raskaus vaatii erityisseurantaa. Haastattelun ja taustatietojen kartoittamisen avulla pyritään tunnistamaan imetyksen käynnistymiseen vaikuttavia riskitekijöitä ja kirjataan ne potilasasiakirjoihin. Äideille annetaan kohdennettua ohjausta jo raskausaikana sekä laaditaan tarvittaessa yksilöllinen imetysohjaussuunnitelma. Lasta odottavien perheiden kanssa työskentelevät varmistavat, että perheillä on riittävästi tietoa imetyksestä sekä sen onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä. Myös raskauden aikana annettu imetysohjaus kirjataan potilasasiakirjoihin. Perheille kerrotaan tutustumiskäynnillä synnytyssairaalaan imetyksen eduista, imetyksen käynnistymiseen vaikuttavista tekijöistä sekä toimintasuunnitelman mukaisista hoitokäytännöistä. Imetyksestä puhutaan tavalla, joka vahvistaa vanhempien positiivista suhtautumista imetykseen. Perheille on tarjolla kirjallista materiaalia Husin synnytyssairaaloiden internetsivuilla (www.hus.fi/vauvamatkalla) imetyksen käynnistymisestä ja sairaalan vauvamyönteisistä hoitokäytännöistä. Ihokontakti ja ensi-imetys Kaikki lapset pääsevät äitinsä kanssa ihokontaktiin välittömästi synnytyksen jälkeen synnytystavasta riippumatta elleivät lääketieteelliset syyt sitä estä. Lapselle annetaan mahdollisuus imeä rintaa ihokontaktin aikana. Ihokontakti kestää vähintään tunnin tai ensi-imetyksen loppuun asti. Ihokontaktia ei keskeytetä rutiinitoimenpiteiden, kuten lapsen mittauksen tai kylvetyksen, vuoksi. Ihokontaktin aikana vanhempia ohjataan seuraamaan vauvan imemisvalmiutta ja äidille tarjotaan apua ensi-imetyksen toteuttamiseksi. Jos ihokontaktia ei voida toteuttaa välittömästi synnytyksen jälkeen lääketieteellisen syyn vuoksi, tulee se toteuttaa niin pian kuin mahdollista. Jos äiti ei voi pitää vauvaa ihokontaktissa, voidaan vauva antaa isälle (tai muulle läheiselle) ihokontaktiin. Heti äidin voinnin salliessa siirretään vauva hänelle ihokontaktiin ja annetaan mahdollisuus imetykseen. Lapsen ollessa hoidossa lastenosastolla ihokontakti toteutetaan äidin ensimmäisellä käynnillä lapsensa luona tai heti, kun lapsen vointi sen sallii. Imetysohjaus eri tilanteissa Perheet saavat ohjausta ja tukea imetykseen myös ensi-imetyksen jälkeen. Jokaisen imettävän äidin kanssa käydään läpi äidin ja lapsen hyvä asento imetyksen aikana, vauvan rinnalle auttaminen, oikea imemisote sekä tehokkaan imemisen tunnusmerkit. Lisäksi äideille ohjataan käsinlypsy tai he saavat siihen kirjalliset ohjeet. Myös isille ja muille perheenjäsenille annetaan imetysohjausta. Imetysohjauksessa huomioidaan erityisesti äidit, jotka eivät ole aiemmin imettäneet tai joilla on ongelmia imetyksessä. Myös uudelleensynnyttäjät, jotka ovat aiemmin imettäneet vain lyhyen
aikaa tai joiden imetyskokemus on ollut negatiivinen, tarvitsevat kohdennettua tukea. Raskausaikana mahdollisesti tehtyä imetysohjaussuunnitelmaa hyödynnetään ohjauksessa. Imetyksestä tulee puhua tavalla, joka vahvistaa äitien luottamusta imetykseen. Jos äiti ja lapsi ovat lääketieteellisestä syystä johtuen erossa toisistaan tai jos vastasyntynyt ei pysty imemään rintaa, äitiä ohjataan käynnistämään ja ylläpitämään maidoneritys lypsämällä. Lypsyohjaus annetaan kuuden tunnin sisällä lapsen syntymästä erillisen kirjallisen ohjeen mukaan. Jos lasta ei imetetä, vanhemmille ohjataan korvikeruokinnan turvallinen toteuttaminen. Huomiota kiinnitetään sopivan korvikkeen valintaan, oikeaan valmistukseen ja säilytykseen sekä syöttövälineiden käyttöön ja puhtaanapitoon. Vanhempia tuetaan lapsentahtiseen ruokkimiseen sekä läheiseen vuorovaikutukseen ruokkimistilanteissa. Lisämaito Terve, täysiaikainen ja normaalipainoinen vastasyntynyt ei yleensä tarvitse lisämaitoa eikä muuta lisänestettä. Suurin osa lapsista on syntymästä lähtien täysimetyksellä tai äidin lypsetyllä maidolla ruokittuja. Osa vastasyntyneistä tarvitsee lisämaitoa lääketieteellisistä syistä ennen äidin oman maitomäärän lisääntymistä. Nämä syyt löytyvät kohdasta Terveen täysiaikaisen lapsen ravitsemus lapsivuodeosastolla. Lisämaidon tarve selitetään vanhemmille ja he saavat riittävää ohjausta lisäruokinnan toteuttamiseen imetyksen käynnistymistä vaarantamatta. He saavat myös ohjausta täysimetykseen siirtymiseen, kun lisämaidon tarve lakkaa. Korvikeruokintaan annetaan ohjausta vain sitä tarvitseville vanhemmille. Vierihoito Äidit ja vauvat saavat olla yhdessä ympäri vuorokauden syntymästä kotiutukseen asti elleivät lääketieteelliset syyt muuta edellytä. Osaston hoitotyö tukee vierihoidon toteutumista. Vanhempia kannustetaan pitämään vauvaa lähellään sekä ihokontaktissa. Lapsentahtinen imetys Vanhempia ohjataan tunnistamaan vauvan imemishalukkuudesta kertovat viestit ja imettämään lasta niin usein ja pitkään kuin tämä haluaa. Vanhemmille kerrotaan imetystiheyden normaalista vaihtelusta sekä riittävän maidonsaannin merkeistä. Tuttipullojen ja huvituttien käyttäminen Imetettyjä vauvoja ei syötetä tuttipulloilla, eikä heille anneta huvitutteja. Perheille kerrotaan, että tutin ja tuttipullon käyttöä ei suositella imetyksen käynnistymisvaiheessa, koska se voi vähentää rinnan imemistä ja sitä kautta hidastaa äidin maitomäärän lisääntymistä. Joidenkin lasten kohdalla se voi myös häiritä rinnan imemisen oppimista. Lapsille, jotka joutuvat olemaan erossa äidistään, voidaan antaa tutti. Imetyksen turvaaminen kotiutumisen jälkeen Perheille annetaan kirjallinen potilasohje (Vauvamatkalla Opas synnyttäneelle), jossa on tietoa mm. imetyksestä ja vertaistuesta. Vanhempia ohjataan ottamaan yhteyttä neuvolaan jo sairaalaaikana tai viimeistään ensimmäisenä arkipäivänä kotiutumisen jälkeen. Tarvittaessa sairaalan henkilökunta voi olla yhteydessä neuvolaan perheen luvalla. Ensimmäinen tapaaminen terveydenhoitajan kanssa tulisi olla viikon sisällä vauvan syntymästä. Varhain kotiutuneille järjestetään seurantakäynti synnytyssairaalaan. Lisäksi perheillä on imetysongelmissa mahdollista hakeutua synnytyssairaalaan imetysohjauskäynnille, kun synnytyksestä on kulunut alle kaksi viikkoa. HYKS synnytyssairaaloilla on toimiva yhteistyö alueen neuvoloiden kanssa. Yhteistyön avulla varmistetaan yhtenäiset hoitokäytännöt ja riittävä ohjaus raskausajasta vierotukseen asti.
Äidinmaidonkorvikkeiden kansainvälinen markkinointikoodi Sairaaloiden tiloissa ei edistetä äidinmaidonkorvikkeiden käyttöä. Korvikemerkkien tai valmistajien nimiä ei saa näkyä esim. julisteissa, kynissä tai muistilapuissa. Äidinmaidonkorvikkeita säilytetään erillisessä tilassa, johon perheillä ei ole pääsyä. Sairaalat eivät ota vastaan äidinmaidonkorvikenäytteitä tai ilmaista äidinmaidonkorviketta, eivätkä osta äidinmaidonkorvikkeita alennuksella. Hyks Naisten- ja lastentautien tulosyksikön synnytysyksiköiden henkilökunta ei ota vastaan korvikevalmistajilta taloudellisia tai aineellisia etuja. Henkilökunta puhuu äidinmaidonkorvikkeista neutraalisti, eikä suosittele tiettyjä merkkejä ilman lääketieteellistä syytä. He eivät myöskään jaa äidinmaidonkorvikenäytteitä lasta odottaville, vastasyntyneiden tai pienten lasten perheille. Terveen täysiaikaisen lapsen ravitsemus lapsivuodeosastolla Vauvan syntyessä äidillä on rinnoissa kolostrumia eli ternimaitoa. Se riittää tyydyttämään terveen, täysiaikaisen vastasyntyneen ravinnontarpeen, mikäli vauva saa imeä rinnalla omaan tahtiinsa. Terve täysiaikainen vastasyntynyt on varustettu hyvillä rasva- ja maksan hiilihydraatti (=glykogeeni) varastoilla. Parin päivän sisällä synnytyksestä progesteronin määrä äidin veressä vähenee ja prolaktiinin määrä lisääntyy. Tämä hormonaalinen muutos käynnistää äidin maitomäärän lisääntymisen eli maidonnousun. Mikäli maitomäärän lisääntyminen viivästyy, on vauvan ravinnonsaanti turvattava ja viivästyksen syy pyrittävä selvittämään. Nälkäinen lapsi imee usein ja mielellään rintaa, mikä taas nopeuttaa maidoneritystä. Mahdollisuus ensi-imetykseen tulee tarjota välittömästi syntymän jälkeen ja tämän jälkeen vastasyntyneen tulisi imeä vähintään kahdeksan kertaa vuorokaudessa. Henkilökunnan tulee varmistaa, että äiti osaa auttaa vauvan rinnalle hyvässä asennossa ja että lapsi imee rintaa laajalla otteella ja tehokkaasti. Mikäli lapsi ei pysty imemään rintaa, ohjataan äiti lypsämään lapselleen maitoa. Vastasyntyneen painonkehitys Vastasyntyneiden paino laskee ensimmäisten elinpäivien aikana johtuen ekstraselluraarinesteiden poistumisesta. Noin seitsemän prosentin painonlaskua voidaan pitää normaalina. Painon tulee kääntyä nousuun viimeistään viidentenä päivänä syntymästä. Vastasyntynyt on yleensä saavuttanut syntymäpainonsa 10 vuorokauden iässä. Jos vastasyntyneen paino laskee yli seitsemän prosenttia, tulee syy painonlaskuun selvittää. Tavallisimmin taustalla ovat liian harvat tai tehottomat imetykset. Myös äidin maitomäärää tulee arvioida imetystarkkailun ja kliinisten oireiden perusteella. Tilanteen korjaamiseksi äitiä ohjataan imettämään tiheästi (10-12 kertaa vuorokaudessa) sekä varmistamaan, että vauva imee tehokkaasti. Mikäli vauva ei ime riittävän tiheästi tai tehokkaasti, ohjataan äitiä lypsämään. Mahdollinen lisämaidon tarve arvioidaan yksilöllisesti. Lisämaito vastasyntyneisyyskaudella Vastasyntyneille tulee antaa lisämaitoa imetyksen lisäksi tai sijasta seuraavissa tilanteissa: äiti ei halua tai voi imettää, lapsen verensokeri on alle 2,6 mmol/l (kts. erillinen verensokeriohje) lapsella on kliinisesti todettu kuivuma: esimerkiksi paino on laskenut 10% syntymäpainosta, lapsella on valohoitoa vaativa keltaisuus, johon liittyy liiallinen painonlasku tai hidas painonnousu. Lisämaitoa voidaan tarvita myös, jos vastasyntynyt joutuu olemaan erossa äidistään, vastasyntynyt ei pysty imemään tehokkaasti esimerkiksi suulakihalkion vuoksi.
Ensisijaisesti lisämaitona käytetään äidin lypsämää maitoa. Mikäli se ei riitä turvaamaan vastasyntyneen riittävää ravitsemusta, annetaan joko luovutettua äidinmaitoa tai äidinmaidonkorviketta. Lisämaidon määrä arvioidaan yksilöllisesti. Tällöin huomioidaan lisämaidon antosyyn lisäksi vauvan imeminen rinnalla. Mikäli lapsi imee rintaa tehokkaasti, voivat kohtalaisen pienetkin määrät lisämaitoa riittää. Lisäruokinta toteutetaan siten, että se häiritsee mahdollisimman vähän imetyksen käynnistymistä. Tällöin tulee suosia tiheitä ja kohtalaisen pieniä kertasyöttöjä. Lisämaito tarjotaan ensisijaisesti muilla menetelmillä kuin tuttipullolla (hörpytys, lusikka, ruisku, imetysapulaite). Mikäli vastasyntynyt ei ime tehokkaasti vähintään kahdeksan kertaa vuorokaudessa, ohjataan äitiä lypsämään. Pienipainoisten tai alle 38 raskausviikolla syntyneiden lasten ravitsemukseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota ja varmistaa, että lapsi saa ravintoa riittävän tiheästi. Imetyksen kontraindikaatiot Vain harvoin äidin tai lapsen sairaus tai lääkitys on este imetykselle tai äidinmaidon käytölle. Äidin sairauksista imetyksen estävät: HIV, aktiivinen, hoitamaton tuberkuloosi, herpesrakkula nännipihan alueella sekä vesirokko, joka puhkeaa alle viisi päivää ennen synnytystä tai kahden vuorokauden sisällä synnytyksestä. Useimpia lääkkeitä voidaan käyttää turvallisesti myös imetyksen aikana tai on mahdollista löytää vaihtoehtoinen, imetyksen kanssa yhteensopiva lääkitys. Vain harvoin on tarpeen keskeyttää tai lopettaa imetys äidin lääkityksen vuoksi. Mikäli äidin lääkityksen tarve synnytyksen jälkeen tiedetään jo raskausaikana, tulisi lääkityksen ja imetyksen yhteensopivuus selvittää jo ennen synnytystä ja kirjata selkeästi potilasasiakirjoihin. Äidin lääkityksen yhteensopivuutta imetyksen kanssa voi tiedustella teratologisesta tietopalvelusta arkisin klo 9-12 puh 09 4717 6500. Lisätietoja löytyy myös Duodecimin lääketietokannan Lactbasesta ja Gravbasesta. Edellä mainittujen lisäksi äidin aktiivinen päihteiden käyttö on este imetykselle. Päätös korvaushoidon aikana imettämisestä on tehtävä hoitavan lääkärin kanssa, ja lapsen seuranta on välttämätöntä mahdollisten haittojen toteamiseksi. Teratologisen tietopalvelun mukaan buprenorfiini ja metadoni erittyvät maitoon vain vähän, eikä korvaushoito yleensä ole este imetykselle.
5/2015