Ajankohtaisia ympäristötutkimuksen yhteistyöteemoja Pyhäjärvi-instituutissa Anne-Mari Ventelä ja Marko Jori 1
Toimikaudet PYHÄJÄRVEN SUOJELURAHASTO Perusrahoitus yhteensä 154 000 / vuosi + hankerahoitus TEOLLISUUS: Apetit Suomi Oyj, Sucros Oy, HKScan Finland Oy I: 1995-1999 Tavoitteet Pyhäjärven rehevöitymiskehityksen pysäyttäminen KUNNAT Eura, Säkylä, Pöytyä, Oripää, Loimaa, Rauma YHDISTYKSET: Pyhäjärven kalastusalue, Pyhäjärven suojeluyhdistys ry., Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry. II: 2000-2006 III: 2007-2013 IV: 2014-2020: Pyhäjärven sisäisen kuormituksen vähentäminen Hyvän tilan ylläpitäminen ja turvaaminen Pyhäjärven käyttökelpoisuus on erinomainen 2
Pyhäjärven suojeluohjelma 1. Valuma-alueen kunnostus 2. Järven kunnostus, kalastus 3. Tiedotus 4. Koulutus 5. Tutkimus ja seuranta 3
Ekologinen tila HYVÄ (mutta riskivesistö) Vedenlaatu 4
Ajankohtaisia teemoja syksyllä 2015 Hoitokalastus saaliin kaupallinen menekki Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Kalastus Äärevät sääilmiöt maaperän kasvukunto, rakenne ja veden pidättämiskyky Vaikutukset järveen Seurantojen järjestäminen ja rahoitus Perusseurannat Eläin- ja kasviplankton, kalastus, kalasto Automaattiset mittaukset Valuma-aluetoimien tehokkuus 5
Ajankohtaisia teemoja Ympäristödatan järjestäminen ja esittäminen Karttapohjaiset aineistot www.pyhajarvensuojelu.net SoMe, FB:n Pyhäjärvi-ryhmä 6
Hankkeita: Vesienhoitohanke yhteistyössä Vesijärven kanssa, YM/ELY Pyhäjoen kalakantojen inventointi, ELY LOHKO, YM:n RAKI-rahoitus Järvikalaa NAM, EAKR Vesiviisas tutkimushanke, Nesslingin säätiö Haettu: Suomen Akatemia: Rasvahapot järven ravintoketjuissa, Sami Taipale JY SA: Vieraslajien rooli Pyhäjärven ekosysteemissä, Timo Ruokonen JY Maaseutuohjelma: Ravinteiden kierrätyshanke Vesistökunnostuskavalkaadi, Suomi 100 v. Tekeillä, KV-valmisteluhanke (EAKR): Maaperän rakenteeseen liittyvä hanke /Horizon2020 Kalajuttuja /Horizon2020, Interreg, ym. 7
Muutama juttu Pyhäjärvestä 8
Pyhäjärven kasviplankton KOR-hanke 2002-2003-2007 kasviplanktonin määrä merkitsevästi alhaisempi kuin 1998-2002 2008 ei jäitä eikä rahaa + erittäin suuri ulkoinen kuormitus vaikutus kasviplanktoniin 2009 paikallinen rahoitus 2010 valtion rahoitus, summa vaihdellut Muutos hoitokalastuksen ajoituksessa, syysnuottaus 9
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia: Jeppesen et al. 2012 10
1931 1935 1939 1943 1947 1951 1955 1959 1963 1967 1971 1975 1979 1983 1987 1991 1995 1999 2003 2007 Air temperature in January Air temperature 5 0-5 -10-15 -20-25 mean temperature max temperature minimum temperature 120 100 Rain (mm) in January 80 60 40 Hakala 2011 20 0 11
1958 1960 1962 1964 1966 1968 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Days Duration of the ice cover 200 180 160 140 120 100 80 60 40 mean 1958-1999: 147 days 2000-2015: 116 days 20 0 Ventelä et al. 2011, updated Year 12
Eurajoki Yhteinen Eurajoki hanke päättyi 06/2015 Pitkäaikaisen suojelutyön suunnitelma Eurajoen suojelurahasto 2016 Eurajoki.info Eurajoki työryhmä Jatkohankkeet: Waterchain, Interreg hanke Waternets, haettu Toimia useissa hankkeissa 13
Taustaa: Köyliönjärvi Köyliönjärven kuormitus 7-8 kertaa liian suuri järven sietokykyyn nähden. Ei nopeaa ihmekuuria. Suojeluyhdistys aktivoitunut uudelleen Tekeillä tiedotushanke Innovatiivisia kuormituksen vähentämistoimia useissa eri hankkeissa Hoitokalastuksen uudet mahdollisuudet? Kalan elintarvikekäyttö? 14
Muut vesistöt SATAVESI-ohjelman työryhmät Eurajoki-Lapinjoki Muutkin työryhmät (Kokemäenjoki, Karvianjoki ja Selkämeri) vuonna 2016 Narvijärvi, Turajärvi Valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto, yhteistyö 15
Waterchain Käynnistyi 1.10.2015, pilottina Eurajoki Vesi-instituutti Wander/SAMK koordinoi Interreg-hankkeet WaterNets - Water Networks summoning action for cleaner waters Pilottina Kokemäenjoki ja Eurajoki, joissa konkreettisia toimia ja vesistöaluetyöryhmät. Baltic Sea Region ohjelma, 2. kierros, tieto 11/15 Kalmarin maakuntaliitto (Ruotsi) koordinoi Itämeren kaupunkien liiton ympäristösihteeristö (Suomi), Klaipeda University (Liettua), Aarhus University (Tanska), Suomen ympäristökeskus, Västervik Municipality (Ruotsi), The South Baltic Water District Authority (Ruotsi), Skuodas District Municipality (Liettua), Latvian Environment, Geology and Meteorology Centre (Latvia), Estonian Ministry of the Environment (Viro), Naestved Municipality (Tanska), Nemuno delta Regional Park (Liettua) 16
LIFE hankkeet (vireillä) WoodProWater (PuuMaVesi) 2016-2019 Puupohjaiset materiaalit vesienhoidon bio- ja kiertotaloudessa, Prototyyppien kehittäminen, pilotointi ja demonstrointi Hajakuormituksen vähentäminen (esim. kosteikkojen tehostaminen) Puuaines elinympäristöjen kunnostuksessa LUT, SYKE, LUKE, VTT, Suomen metsäkeskus, HAMK, PJI Resourece efficiency in agriculture and wastewater treatment for river protection 2016-2020 Lannan fraktiointi Biohiilikompostin käyttö maanparannuksessa Uutta teknologiaa jätevesien käsittelyyn LUKE, SYKE, LUT, PJI, KVVY 17
Lancasterin yliopisto (Englanti) Muu KV-yhteistyö Yhteinen puiteohjelman hakemus aiemmin Uusi tutkimusprojekti vireillä (Horizon2020), suunnittelukokous syyskuussa (maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen, maaperän kunnon parantaminen) Tiedonvaihto- ja luennointiyhteistyö Institute for Sustainable Agriculture SCIC (Espanja) Yhteisiä hankkeita vireillä Yhteiset tieteelliset artikkelit työn alla Nanjing Institute of Geography and Limnology (Kiina) Wisconsinin yliopisto (USA), IGB-Berlin (Saksa) Aarhus University (Tanska) Estonian University of Life Sciences (Viro) 18
Järvet pulassa - Ilmastonmuutoksen vaikutukset rehevöityneiden vesiekosysteemien ekosysteemipalveluihin Yhteistyöprojekti: Nanjing Institute of Geography and Limnology, Pyhäjärviinstituutti ja Helsingin yliopisto, 2012-2014, rahoitus: Kiinan Tiedeakatemia ja Suomen Akatemia, FICCA-ohjelma Tavoitteet ja toimet: 1) Selvitetään Pyhäjärven ja Taihun tapahtuneita pitkän aikavälin muutoksia 2) Selvitetään sisäisen kuormituksen roolia rehevöitymisessä 3) Lisätään Pyhäjärven ja Taihun hoito- ja kunnostustoimien sopeutumista muuttuvaan ilmastoon 4) Kehitetään kiinalaisten ja suomalaisten tutkijoiden ja tutkimuslaitosten yhteistyötä (mukana myös SYKE ja Aalto-yliopisto) Tuloksena >10 kansainvälistä tieteellistä artikkelia, >20 tieteellistä esitelmää kansainvälisissä konferensseissa. Yhteistyö jatkuu tiiviinä edelleen. 19
Muu Kiina-yhteistyö Yhteistyö Shanghai Ocean Universityn kanssa Järvikalaa NAM! hanke, opetusyhteistyö, Qindao-järvi Suomen maa- ja metsätalousministeriön ja Kiinan vesivaraministeriön vesiyhteistyösopimukseen liittyvä Taihu ja Pyhäjärvi pilottihanke valmistelussa Mukana MMM, SYKE, VAR-ELY, Pyhäjärvi-instituutti, Kiinan vesivaraministeriö, Taihu Basin Authority, NIGLAS, Nanjing Hydraulic Institute China-EU Water Platformin vedenlaatuosioon liittyvien pilottien valmistelu, mukana useita järviä ja tutkimuslaitoksia (Qiandao, Taihu, mahdollisesti Keski- ja Pohjois-Kiinan järviä) Mahdollisia rahoituslähteitä: TEKES, Kiinan tiede- ja teknologiaministeriö, Kiinan tiedesäätiö, suomalaiset säätiöt 20
CEWP & Finnish Water Quality Co-Lead The China-Europe Water Platform (CEWP) promotes policy dialogue, joint research and business development in the water sector between China and the European Union. From 2015, Finland has the CEWP Co-Lead for Water Quality Co-lead coordination is by the University of Turku universities and companies in southwest Finland are most active, co-lead activities will be extended to many other Finnish organisations. Scope of Interest: Policies, strategies, measures and technologies to tackle Water Quality challenges in Finland and China. Inland waters (rivers, lakes, etc.) and coastal areas, as well as urban stormwater runoff Preservation and preventative actions, innovative water quality monitoring schemes and emerging sensor technologies Effective management and exploitation of information including new ICT capacities, such as realtime sensing and big data 21