1 Ruskon seurakunnan HAUTAUSTOIMEN OHJESÄÄNTÖ Hyväksytty kirkkovaltuustossa/yhteisessä kirkkovaltuustossa huhtikuun 28 päivänä 1998 ja vahvistettu Turun hiippakunnan tuomiokapitulissa joulukuun 9. päivänä 1998 1 Hautaustointa koskevat säädökset Seurakunnan hautaustoimessa on noudatettava kirkkolaissa, kirkkojärjestyksessä sekä muissa laeissa ja asetuksissa olevien säännöksien lisäksi tämän ohjesäännön määräyksiä. Seurakunnan hautaustoimesta vastaa kirkkoneuvosto. Hautaustointa hoitaa taloustoimisto KL 17 luku, KJ 17 luku. 2 Hautausmaakaava ja käyttösuunnitelma Hautausmaakaava on yleiskartta, joka osoittaa hautausmaan rajat, sen liikenteen järjestelyt, eri toimintojen sijoitukset sekä jakaa hauta-alueet sopiviin yksiköihin. Hautausmaakaava laaditaan siten, että hautausmaaksi varattu alue tulee maaston luonne, kauneusnäkökohdat ja seurakunnan taloudellinen kantokyky huomioon ottaen käytetyksi tarkoituksenmukaisesti. Kaavaan tulee sisältyä myös hautausmaa-alueen kuivatus- ja vesihuoltosuunnitelma sekä käytävien, hauta-alueiden ja rakennusten sijainti. Käyttösuunnitelma sisältää hautausmaakaavan sanallisen selityksen, joka selventää ne hautausmaakaavan yksityiskohdat, jotka eivät ilmene piirustuksista. Suunnitelmasta tulee lisäksi käydä ilmi, onko hautausmaalla tai sen osalla käytössä ns. kerros- eli syvähautaus, missä järjestyksessä hautaosastot otetaan käyttöön ja miten kirkkoon kuulumattomien hautaaminen järjestetään. Käyttösuunnitelmassa tulee myös ottaa huomioon eri aikoina perustettujen hautausmaanosien ominaispiirteiden säilyttäminen. 3 Hauta Haudalla tarkoitetaan yhden tai useamman vainajan hautaamista varten varattua maa-aluetta hautausmaalla. Hauta sisältää yhden tai useamman vierekkäisen hautapaikan ja kukin hautapaikka yhden tai useamman päällekkäisen hautasijan.
2 Hautausmaalla voi olla alue, joka on tarkoitettu joukkotuhon uhrien hautaamiseksi yhteishautaan. Haudan vähimmäissyvyydestä määrätään terveydensuojelulainsäädännössä. Missä maan laatu sallii, voidaan hautaan haudata kaksi tai useampia arkkuja päällekkäin, jolloin vähimmäissyvyyteen lisätään 0,6 metriä arkkua kohden. Hauta voidaan avata, vaikka siitä aiheutuu tilapäistä haittaa viereisille haudoille. Terveydensuojeluasetus 1280/94 40 :n 2 ja 3 mom. Arkkuun sijoitettu ruumis on haudattava maahan vähintään 150 senttimetrin syvyyteen. Samaa arkkuhautasijaa saa käyttää aikaisintaan 15 vuoden kuluttua edellisestä hautaamisesta. Ruumis voidaan sijoittaa myös hautakammioon edellyttäen, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa. Hautakammioon saa haudata 2 momentissa mainittua aikaa lyhyemmin väliajoin edellyttäen, että kunnan terveydensuojeluviranomainen hyväksyy hautaamisen. KJ 17 luvun 5 :n 3 mom. Kirkkovaltuusto päättää haudoista perittävistä maksuista. 4 Hautaoikeus Hautaoikeuden luovuttamisesta määrätään kirkkojärjestyksen 17 luvun 4 ja 7 :ssä. Hautaoikeuden luovuttamista koskevista hautausmaakohtaisista rajoituksista määrätään käyttösuunnitelmissa. Hautaoikeus luovutetaan 25 vuodeksi ja se alkaa haudan luovuttamisesta seuraavan kalenterivuoden alusta. Hautaoikeuden voimassaoloaikaa voidaan hakemuksesta jatkaa, jollei siitä aiheudu haittaa hautausmaan tarkoituksenmukaiselle järjestelylle tai hoidolle. Hautaaminen on mahdollista koko hautaoikeuden voimassaoloajan. Mikäli uudelleenhautaamisen jälkeinen hautaoikeuden voimassaoloaika jää lyhyemmäksi kuin haudan koskemattomuusaika, hautaoikeus on lunastettava vähintään niin pitkäksi ajaksi kuin haudan koskemattomuusaika edellyttää. Kun hauta luovutetaan uudelleen, on henkilöllä, jolla on ollut oikeus tulla siihen haudatuksi, ensisijainen oikeus sen lunastamiseen. Jos syntyy erimielisyyttä hautaoikeudesta, hautaoikeuden haltijasta, siitä, keitä hautaan voidaan haudata, tai haudan haltijan velvollisuuksista, ratkaisee asian kirkkoneuvosto.
3 KJ 17 luvun 4 Seurakunnan jäsen haudataan sen seurakunnan hautausmaahan, jonka jäsen hän kuollessaan oli. Seurakunnan hautausmaahan voidaan haudata myös muun seurakunnan jäsen, jos siihen on erityinen syy ja hän itse on sitä toivonut tai hänen omaisensa sitä tahtovat. Seurakunnan hautausmaasta annetaan hautapaikka myös kirkkoon kuulumattomalle, niin kuin uskonnonvapauslaissa (267/22) säädetään. KJ 17 luvun 7 Oikeus hautaan luovutetaan vain kuolemantapauksen yhteydessä. Samalla hautaoikeus voidaan luovuttaa myös vainajan omaisille. Kirkkoneuvosto voi erityisistä syistä luovuttaa hautaoikeuden muulloinkin. Hautaan voi kuulua yksi tai useampi hautapaikka ja samassa hautapaikassa voi olla useita hautasijoja. KJ 17 luvun 8 Hautaoikeus luovutetaan enintään 50 vuodeksi. Hautaoikeuden voimassaoloaika lasketaan haudan luovuttamista seuraavan kalenterivuoden alusta. Voimassaoloaika päättyy aikaisintaan sen kalenterivuoden lopussa, jona viimeisestä hautauksesta on kulunut 25 vuotta, ei kuitenkaan ennen kuin hautaa voidaan uudelleen käyttää. Hautaoikeuden voimassaoloaikaa voidaan oikeudenhaltijan hakemuksesta jatkaa, jollei siitä aiheudu haittaa hautausmaan tarkoituksenmukaiselle järjestelylle tai hoidolle. Hautaoikeus on voimassa vain niin kauan kuin hauta on rauhoitetun hautausmaan osana. KJ 17 luvun 9 Jollei hautaoikeuden haltijasta ole sovittu kirkkolain 17 luvun 2 :n 2 momentissa säädetyllä tavalla tai sopimusta ei voida olosuhteiden muuttumisen johdosta noudattaa, hautaoikeuden haltijaksi tulee vainajan leski tai, milloin leskeä ei ole taikka hänkin on kuollut, ensimmäiseksi hautaan haudatun vainajan lähimmät perilliset. Jos heitä on useita, heidän on valittava hautaoikeuden haltija edustamaan heitä hautaa koskevissa asioissa. Hautaoikeuden uudesta haltijasta on ilmoitettava hautaustoimesta vastaavalle seurakunnan viranomaiselle. Jos ensimmäiseksi hautaan haudatun vainajan lähimmät perilliset eivät ole voineet sopia hautaoikeuden uudesta haltijasta, kirkkoneuvosto voi
4 hautaoikeuden haltijaa määrätessään antaa etusijan paikkakunnalla asuvalle tai sille, joka on huolehtinut haudan hoidosta. KJ 17 luvun 10 Jollei siitä, keitä hautaan voidaan haudata, ole sovittu kirkkolain 17 luvun 2 :n 2 momentissa säädetyllä tavalla, hautaan saadaan ensisijaisesti haudata vainaja, jota varten hauta on luovutettu, ja tämän puoliso, sekä lisäksi sattuneiden kuolemantapausten mukaisessa järjestyksessä suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa oleva sukulainen ja tämän puoliso. Jollei tällaista sukulaista ole tai jos hautaoikeuden haltija siihen suostuu, hautaan saadaan haudata vainajan sisar ja veli sekä heidän lapsensa, sanottujen henkilöiden otto- ja kasvattilapset sekä näiden kaikkien puolisot. Hautaoikeuden haltijan suostumuksella voi hautaustoimesta vastaava seurakunnan viranomainen antaa luvan haudata hautaan muunkin henkilön, milloin siihen on erityinen syy. KL 17 luvun 3 :n 3 mom. Jos haudan hoito on olennaisesti laiminlyöty, voi kirkkoneuvosto velvoittaa hautaoikeuden haltijan kunnostamaan haudan vuoden määräajassa siitä, kun päätös on annettu hänelle tiedoksi. Jollei hän sitä tee, kirkkoneuvosto voi julistaa hautaoikeuden menetetyksi. Päätöksestä on tiedotettava 25 luvun 2 :n 3 momentissa säädetyllä tavalla. Uskonnonvapauslaki 267/22 10 :n 2 mom. Kun evankelisluterilaiseen kirkkoon kuulumaton henkilö kuolee eikä häntä varten muuta hautasijaa ole saatavissa, haudattakoon hänet evankelisluterilaisen seurakunnan hautausmaahan. Maksu sellaisesta hautasijasta on suoritettava asianmukaisesti määrätyn taksan mukaan. 5 Todistus hautaoikeudesta Hautaoikeuden haltijalle annetaan todistus, jossa on tiedot haudan sijainnista ja hautaoikeuden haltijasta sekä, jos siitä on sovittu, keitä hautaan voidaan haudata. KL 17 luvun 2 :n 2 mom. Hautaoikeuden haltijasta ja siitä, keitä hautaan voidaan haudata, sovitaan hautaa luovutettaessa. Jos sopimusta ei ole tehty vuoden kuluessa haudan luovutuspäivästä tai jos tehtyä sopimusta ei voida noudattaa, hautaoikeuden haltija ja se, keitä hautaan voidaan haudata, päätetään kirkkojärjestyksessä olevien määräysten mukaan. KJ 17 luvun 9
5 Jollei hautaoikeuden haltijasta ole sovittu kirkkolain 17 luvun 2 :n 2 momentissa säädetyllä tavalla tai sopimusta ei voida olosuhteiden muuttumisen johdosta noudattaa, hautaoikeuden haltijaksi tulee vainajan leski tai, milloin leskeä ei ole taikka hänkin on kuollut, ensimmäiseksi hautaan haudatun vainajan lähimmät perilliset. Jos heitä on useita, heidän on valittava hautaoikeuden haltija edustamaan heitä hautaa koskevissa asioissa. Hautaoikeuden uudesta haltijasta on ilmoitettava hautaustoimesta vastaavalle seurakunnan viranomaiselle. Jos ensimmäiseksi hautaan haudatun vainajan lähimmät perilliset eivät ole voineet sopia hautaoikeuden uudesta haltijasta, kirkkoneuvosto voi hautaoikeuden haltijaa määrätessään antaa etusijan paikkakunnalla asuvalle tai sille, joka on huolehtinut haudan hoidosta. 6 Hautaoikeudesta luopuminen Jos hautaoikeuden haltija haluaa luopua hautaoikeudesta, hänelle voidaan maksaa seurakunnan määräämä korvaus. KL 17 luvun 2 :n 1 mom. Oikeus hautaan luovutetaan määräajaksi. Hautaoikeuden haltija voi luovuttaa tämän oikeuden vain seurakunnalle. 7 Ruumiin käsittely, säilyttäminen kuljettaminen Suljetussa arkussa oleva ruumis säilytetään ennen hautaamista ruumissuojassa, jonne ei saa päästää sivullisia. Arkkuun on merkittävä vainajan nimi. ole. Omaisten pyynnöstä ruumis voidaan viedä hautaan ennen hautaamista, jos esteitä ei siihen Ruumis voidaan määrätä siirrettäväksi hautaan ennen hautaamista siinä tapauksessa, että ruumiin mätänemistilan vuoksi tai muusta syystä siihen on erityistä aihetta. Tällöin hauta on peitettävä arkun korkeudelta. Terveydensuojeluasetus 1280/94 41
6 Jos vainaja on sairastanut tarttuvaa tautia ja tartunnan vaara on edelleen olemassa, on vainajan kuolinsyyn selvittäjän ilmoitettava tästä ruumista käsittelevälle. Muulla kuin sairaalan tiloissa ruumis on säilytettävä asianmukaisessa tiiviissä arkussa tai vastaavassa ennen hautaamista. Ruumiin kuljettaminen on sallittua vain siihen tarkoitukseen varatussa kulkuneuvossa Ruumiinkuljettamisesta valtioiden välillä säädetään erikseen. 8 Hautaaminen Hautaaminen on toimitettava ilman tarpeetonta viivytystä. Ruumis tai sen tuhka on haudattava helposti maatuvassa arkussa tai uurnassa. Tuhka voidaan haudata arkku- tai uurnahautaan taikka muistolehtoon myös ilman uurnaa noin 0,6 m syvyyteen niin tiheään kuin tila haudassa tai muistolehdossa sallii. Tuhkan hautaaminen voidaan suorittaa uurnassa myös uurnahalliin. Erityisistä syistä voidaan hautaaminen sallia ilman arkkua, mikäli terveydenhoitosäännökset sen sallivat. Hautaamisen ajasta on sovittava, mikäli mahdollista viimeistään 6 työpäivää ennen toimitusta. Hautaamisesta sovittaessa on esitettävä asianomainen hautauslupa. Hauta kaivetaan kartan määräämään paikkaan ja sen leveys ja pituus määräytyvät arkun suuruuden mukaan siten, että arkun tulee mahtua väljästi laskeutumaan vaakasuorassa asennossa haudan pohjalle saakka. Näkyviin tulevat vainajan luut tulee suojata kaivamisen aikana ja sen jälkeen peittää haudan pohjalle. Hauta peitetään toimituksen aikana erityisellä kannella, jonka päälle seppeleet ja muut kukat lasketaan. Haudan avaamisesta ja peittämisestä vastaa seurakunta. Omaiset voivat peittää haudan jos siitä on erikseen sovittu. Haudalla olevat hautamuistomerkit on hautaoikeuden haltijan kustannuksella siirrettävä syrjään ja hautauksen jälkeen taas asetettava paikoilleen. Omaisten on poistettava hautaamisen yhteydessä haudalle lasketut kukkalaitteet kesällä 14 päivän ja talvella 14 päivän kuluessa, minkä jälkeen seurakunnalla on oikeus poistaa ne. Terveydensuojeluasetus 1280/94 40 :n 1 mom.
7 Vainajan ruumis on haudattava viivytyksettä tiiviissä asianmukaisessa arkussa tai vastaavassa taikka tuhkattava krematoriossa. 9 Haudatun ruumiin siirtäminen Haudatun ruumiin siirtämisestä toiseen hautaan on voimassa mitä siitä on erikseen säädetty. Haudatun uurnan siirtäminen toiseen hautaan edellyttää seurakunnan asianomaisen viranomaisen lupaa.. Terveydensuojeluasetus 1280/94 Haudatun ruumiin siirtämistä koskevaan kunnan terveydensuojeluviranomaiselle osoitettuun hakemukseen on liitettävä tiedot vainajasta sekä virallinen selvitys kuoleman syystä ja ajasta, ruumiin hautapaikasta sekä selvitys ruumille varatusta uudesta hautapaikasta. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on hankittava hautausmaiden omistajilta lausunto terveydellisten seikkojen selvittämiseksi haudatun ruumiin siirtämisestä tehdystä hakemuksesta. Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi tarvittaessa kieltää haudatun ruumiin siirtämisen tai määrätä ruumista siirrettäessä noudatettavista muista toimenpiteistä terveyshaitan ehkäisemiseksi. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on määrättävä aika, jonka kuluessa ruumiin siirtäminen on toimitettava. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on lähetettävä ruumiin siirtämistä koskeva päätös tiedoksi sen kunnan terveydensuojeluviranomaiselle, jonne ruumis siirretään, sekä asianomaisten hautausmaiden omistajille. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen edustajan on oltava paikalla ruumista haudata otettaessa ja uudelleen haudattaessa. 10 Haudan hoitaminen Hautaa on hoidettava niin kuin siitä on erikseen säädetty. Seurakunta voi ottaa vastatakseen haudan hoidosta määräajaksi korvausta vastaan. Kirkkoneuvosto voi myöntää määräajaksi yksityiselle henkilölle tai yritykselle luvan hoitaa ammattimaisesti hautoja. Lupa voidaan peruuttaa, jos siihen on perusteltuja syitä. Seurakunnan viranhaltijalle tai työntekijälle ei tällaista lupaa voida myöntää.
8 Kun merkittävän henkilön tai kulttuurihistoriallisesti erityisen arvokkaan haudan hautaoikeus päättyy, kirkkovaltuusto voi määrätä haudan seurakunnan kustannuksella säilytettäväksi. Kirkkovaltuusto voi tällöin oikeuttaa myös muun yhteisön tai henkilön vastaamaan haudan säilyttämisestä. Milloin hautausmaalla olevaan hautaan on haudattu vainaja, jonka muiston vaalimista on pidettävä seurakunnan kannalta tärkeänä, kirkkovaltuusto voi päättää, että sellainen hauta on pidettävä kunnossa ja hoidettava seurakunnan toimesta talousarviossa tarkoitusta varten varatuilla varoilla. KL 17 luvun 3 Haudat on pidettävä hautausmaan arvoa vastaavasti hoidettuina. Haudan hoidosta vastaa hautaoikeuden haltija, jollei kirkkovaltuusto toisin päätä tai siitä ole 2 momentissa määrätyllä tavalla sovittu. Seurakunta voi sopia hautaoikeuden haltijan kanssa, että seurakunta ottaa korvauksesta määräajaksi vastatakseen haudan hoitovelvollisuudesta. Seurakunta voi tehdä sopimuksia hautojen hoidosta myös siten, että hoitokorvaukset sijoitetaan erityiseen hautainhoitorahastoon, jonka varoilla kyseiset haudat hoidetaan. Jos haudan hoito on olennaisesti laiminlyöty, voi kirkkoneuvosto velvoittaa hautaoikeuden haltijan kunnostamaan haudan vuoden määräajassa siitä, kun päätös on annettu hänelle tiedoksi. Jollei hän sitä tee, kirkkoneuvosto voi julistaa hautaoikeuden menetetyksi. Päätöksestä on tiedotettava 25 luvun 2 :n 3 momentissa säädetyllä tavalla. Milloin hautaoikeuden haltijasta tai hänen olinpaikastaan ei saada tietoa, ilmoitus 3 momentissa tarkoitetusta tai muusta hautaa koskevasta päätöksestä on pantava tiedoksi haudalle. Päätöksestä on lisäksi kuulutettava paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen sinä päivänä, jona kuulutus lehdessä on julkaistu. KL 25 luvun 2 :n 2 ja 3 mom. Päätökseen on liitettävä valitusosoitus tai, jos siihen ei saa valittamalla hakea muutosta, ilmoitus valituskiellosta. Samalla on mainittava, mihin tämän lain tai kirkkojärjestyksen kohtaan kielto perustuu. Jos valittaminen on sallittu vasta oikaisumenettelyn jälkeen, oikaisuvaatimuksesta on annettava vastaava osoitus. Jollei päätöstä 2 momentissa mainittuine osoituksineen ja ilmoituksineen taikka välipäätöstä, kutsua tai muuta sellaista ilmoitusta ole kirjallisesti annettu asianosaiselle kokouksessa, se annetaan tiedoksi noudattaen, mitä laissa tiedoksiannosta hallintoasioissa (232/66) on säädetty. KJ 17 luvun 11
9 Kirkkovaltuusto voi päättää, että seurakunnan kustannuksella huolehditaan hautausmaalla tai sen osalla olevien hautojen perushoidosta. Milloin hautausmaalle on haudattu vainaja, jonka muiston vaalimista on pidettävä seurakunnan kannalta tärkeänä, kirkkovaltuusto voi päättää, että hauta hoidetaan seurakunnan kustannuksella. 11 Hautamuistomerkki Haudalle saadaan asettaa seurakunnan vahvistamien muistomerkkiohjeiden tai hautausmaan käyttösuunnitelman mukainen muistomerkki. Kirkkoneuvosto voi painavista syistä antaa luvan ohjeista poikkeavan muistomerkin asettamiseen. Haudalle pantava muistomerkki on asetettava haudan rajojen sisäpuolelle. Muistomerkin pystyttäminen on suoritettava siten, ettei kaatumisen tai vieremän vaaraa ole. Muistomerkin pystyttämisen ajankohdasta on sovittava etukäteen taloustoimiston kanssa. Hautamuistomerkkien tulee olla hautausmaalle tuotaessa valmiiksi tehtyjä, eivätkä ne saa olla hautausmaalla paikoilleen asentamattomina kauemmin kuin työn suoritus vaatii. Viereisten hautojen vahingoittamista on vältettävä. Hautamuistomerkin asettaminen on sallittu aikaisintaan hautaamista seuraavan kesäkuun alusta alkaen kunkin vuoden lokakuun loppuun asti, mikäli routaantunut maa ei sitä estä. Työn päätyttyä on hauta heti siistittävä. Jos viereistä hautaa on vahingoitettu, on se heti korjattava. Ajoneuvoilla rikotut nurmikot, muu vahinko tai seurakunnalle jätetyt siistimistyöt veloitetaan vahingon aiheuttajalta tai laiminlyöjältä. Seurakunnalla on oikeus asianomaisen kustannuksella kuljettaa pois paikoilleen asettamatta jätetyt hautamuistomerkit tai muut laitteet. Uuden haudan reunustaminen aidalla, kiveyksellä tai muuten on ilman seurakunnan lupaa kielletty, ellei hautausmaan käyttösuunnitelma näitä salli. Määräysten vastaisesti asetetut muistomerkit on seurakunnan kehotuksesta viipymättä korjattava tai poistettava. Seurakunta voi määrätä haudalta poistettavaksi haudan ja sen ympäristön kauneutta häiritsevät aidat, puut, pensaat ja muut kasvit. Hautaoikeuden päättyessä on hautamuistomerkkien osalta voimassa mitä siitä on erikseen säädetty. KL 17 luvun 4 Haudalla olevaa muistomerkkiä tai muuta rakennelmaa ei saa ilman kirkkoneuvoston lupaa viedä pois haudalta.
10 Kun hautaoikeus menetetään tai muuten lakkaa, hautaoikeuden haltijalle voidaan antaa lupa poistaa haudalla oleva muistomerkki tai rakennelma. Jollei niitä tai haudalla olevia irtaimia esineitä ole poistettu kuuden kuukauden kuluessa hautaoikeuden päättymisestä, siirtyvät ne seurakunnalle ilman vastiketta. KJ 17 luvun 12 Jos hautaoikeus on lakannut ja haudalla on taiteellisesti tai historiallisesti arvokkaita rakennelmia tai muistomerkkejä, joita ei voida pitää paikallaan, ne on asetettava sopivaan paikkaan hautausmaalla tai muulla tavoin huolehdittava niiden säilyttämisestä. Uskonnonvapauslaki 267/22 10 :n 3 mom. Älköön sellaisessa hautauksessa ryhdyttäkö mihinkään, joka on omansa herättämään pahennusta seurakunnassa. Loukkaavan hautakirjoituksen tai kuvan poistattakoon kirkkoneuvosto haudalta. Sellaisen pahennuksen tai loukkauksen aiheuttamisesta rangaistaan syyllistä enintään viidensadan markan sakolla. 12 Hautakirjanpito Haudoista ja niihin haudatuista pidetään hauta- ja vainajaluetteloa. Hautausmaakohtaiseen hautaluetteloon merkitään hautausmaan osasto, rivi, hauta, hautapaikka ja hautasija, haudatun nimi, lunastusaika, hautausaika, hautaoikeuden haltija ja hänen osoitteensa sekä keitä hautaan voidaan haudata. Aakkoselliseen vainajaluetteloon merkitään haudatun nimi, syntymäaika, hautausaika, hautausmaan nimi, haudan karttamerkintä. 13 Hautausmaan katselmus Kirkkoneuvoston on huolehdittava siitä, että hautausmaan ja sillä olevien rakennusten katselmus suoritetaan vuosittain. Katselmuksessa päätetään toimenpiteistä, joihin hautausmaan hoidosta vastaavan viranhaltijan tekemät esitykset sekä tehdyt havainnot antavat aihetta. Erityisesti katselmuksessa on todettava, 1) onko hautaustoimen ohjesääntöä ja vahvistettua hautausmaan käyttösuunnitelmaa noudatettu; 2) onko hautakirjanpito yhtäpitävä hautausmaalla suoritettujen toimenpiteiden kanssa;
11 3) onko yksityisiä hautoja kunnostettu ja hoidettu ohjesäännön mukaisesti; 4) onko seurakunnan huolehtimien hautojen hoito ollut sopimusten ja annettujen määräysten mukaista ja 5) onko hautausmaan henkilökunta noudattanut sille vahvistettua johtosääntöä. Katselmuksesta on laadittava pöytäkirja. 14 Liikkuminen hautausmalla Yleisöllä on vapaa pääsy hautausmaalle toukokuun alusta elokuun loppuun klo 8-22, muina vuoden aikoina valoisana aikana. Erityisinä juhla-aikoina, kuten pyhäinpäivänä, jouluna ja uudenvuodenpäivänä, hautausmaa on avoinna yleisölle läpi vuorokauden. 15 Järjestysmääräykset Hautausmaan käyttäminen sen pyhyydelle vieraisiin tarkoituksiin on kielletty. Hautausmaalla on käyttäydyttävä sen pyhyyttä ja rauhaa vastaavalla tavalla ja on tällöin otettava huomioon seuraavaa: 1) hautaustoimituksessa on noudatettava hiljaisuutta ja arvokkuutta ja sen aikana on häiritsevä työskentely tai toiminta keskeytettävä; 2) hautoja, hautausmaan istutuksia ja nurmikoita ei saa tallata eikä vahingoittaa. Kukkia tai oksia ei saa taittaa eikä viedä hautausmaalta; 3) hautausmaan käyttötarkoitukseen kuulumaton liikenne on kielletty; 4) polkupyöräily, kelkkailu tai hiihtäminen on hautausmaalla kielletty; 5) moottoriajoneuvoa saadaan hautausmaalla käyttää vain ruumiin tai hautamuistomerkin kuljettamiseen taikka hautausmaan välttämättömään huoltoajoon ellei seurakunta toisin päätä; 6) hautamuistomerkkejä ja laitteita sekä muita painavia tavaroita saadaan kuljettaa hautausmaalla ainoastaan seurakunnan määräämänä aikana. Hautausmaalla käytettävien ajoneuvojen tulee olla sellaisia, että hautausmaan käytävät kestävät niiden kokonaispainon; 7) muut kuin hautausmaan henkilökuntaan kuuluvat eivät saa tehdä hautausmaalla työtä sunnuntaisin, juhlapäivinä, pimeällä eikä klo 21.00 jälkeen; 8) hautausmaalla kävijät eivät saa luoda lunta haudoille eikä käytäville vaan se on vietävä sille osoitettuun paikkaan; 9) koti- ja lemmikkieläimiä ei saa tuoda hautausmaalle; 10) hautausmaata ei saa käyttää lasten leikkipaikkana; 11) paperit, jätteet ja muut roskat on vietävä näille varattuun paikkaan; 12) tupakointi on kielletty siunauskappelissa, ruumishuoneessa ja hautaustoimituksessa; 13) hautausmaalla on lisäksi noudatettava seurakunnan ja hautausmaahenkilökunnan antamia määräyksiä rauhan ja järjestyksen säilyttämiseksi. Hautausmaahenkilökunnan
12 velvollisuus on valvoa, että hautausmaalta poistetaan henkilöt, jotka käyttäytyvät sopimattomasti tai rikkovat järjestysmääräyksiä. 16 Räjäytystyöt hautausmaalla Räjäytystyön suorittamisesta hautausmaalla on noudatettava mitä siitä erikseen on määrätty. Valtioneuvoston päätös räjäytys- ja louhintatyön järjestysohjeista 410/86 4 :n 3 ja 4 mom. Räjäyttäjä saa toimia painostajana lupakirjan osoittamissa vähäisissä räjäytystöissä, joissa käytettävä räjähdysainemäärä ei ylitä 25:tä kiloa vuorokaudessa eikä yhtä kiloa panostilassa. Räjäyttäjä saa asutulla alueella räjäyttää vain yksittäisiä panoksia. Sellaisen tilapäisen aikatulilankaa käyttäen suoritettavan räjäytystyön, jossa räjähdysainemäärä ei ylitä 25:tä kiloa vuorokaudessa eikä panostilassa räjäytettävä määrä yhtä kiloa eikä työhön liity kallion räjäyttämistä, suorittajana saa muualla kuin asutulla alueella kuitenkin olla 20 vuotta täyttänyt henkilö, jolla on oikeus käytetyn räjähdysainemäärän hallussapitoon ja joka on saanut valmistajan tai maahantuojan toimesta laaditut, työsuojeluhallituksen hyväksymät ohjeet pienten räjähdysainemäärien turvallista käyttämistä varten. Räjähdeasetus 473/93 49 Räjähteitä saa luovuttaa ainoastaan: 1) sille, jolla on lupa valmistaa räjähteitä, sekä sille, jolla on lupa tai 40-42 :ään perustuva oikeus varastoida kysymyksessä olevia räjähteitä; 2) räjäytys- ja louhintatöitä tekevälle liikkeelle tai muulle yhteisölle, jos sen palveluksessa on 3 kohdassa tarkoitettu panostaja, jonka tehtävänä on vastata räjähteiden hankinnasta, kuljetuksesta ja varastoinnista; sekä 3) panostajalle, jolla on panostaja-asetuksessa (409/86) tarkoitettu pätevyyskirja. 51 Räjähteiden luovuttaminen 49 :n 1 momentissa tarkoitetulle henkilölle tai yhteisölle tulee tapahtua kuittausta vastaan. Kuittiin on merkittävä luovutetun räjähteen kauppanimi ja määrä sekä päiväys ja vastaanottajan nimi. Luovuttajalle on lisäksi toimitettava oikeaksi todistettu jäljennös
13 voimassa olevasta valmistus- tai varastointiluvasta, 40 :ssä tarkoitetusta ilmoituksesta tai panostajan pätevyyskirjasta. Räjähteen noutajan on esitettävä räjähteen luovuttajalle 49 :n 1 momentin ja 1 ja 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa valmistus- ja varastointiluvan haltijan tai räjähteistä vastaavan panostajan antama valtuutus. Panostaja-asetus 409/86 4 ja 5 Panostajan pätevyyskirjoja ovat: 1) räjäyttäjän pätevyyskirja; 2) nuoremman panostajan pätevyyskirja; 3) vanhemman panostajan pätevyyskirja; sekä 4) ylipanostajan pätevyyskirja. Räjäyttäjän pätevyyskirjan saamiseksi vaaditaan: 4 5 1) vähintään 20 vuoden ikä; 2) työkokemusta kyseiseen räjäyttäjän tehtävään liittyvässä työssä vähintään 6 kuukautta; 3) todistus kallionräjäyttäjällä vähintään 64 tuntia ja muulla räjäyttäjällä vähintään 26 tuntia käsittävän asianomaisen pätevyyden antavan räjäyttäjän kurssin hyväksytystä suorittamisesta; 4) selvitys siitä, että asianomainen on terveydeltään ja muilta ominaisuuksiltaan räjäyttäjän tehtäviin sopiva; sekä 5) työsuojeluhallituksen hyväksymälle kuulustelijalle suoritettu räjäyttäjän kurssiin liittyvä tutkinto. Räjäyttäjän pätevyyskirja voidaan antaa määrättyjä ehtoja sisältävänä tai rajoittaa koskemaan vain tiettyä työtä. 17 Voimaantulo Tämä ohjesääntö tulee voimaan tuomiokapitulin vahvistamista seuraavan kuukauden 1 päivänä. Tällä ohjesäännöllä kumotaan aikaisempi 20. 9. 1978. vahvistettu ohjesääntö. KL 26 luvun 7
14 Jos seurakunta on ennen tämän lain voimaantuloa luovuttanut haudan ainiaaksi, tämä luovutus on edelleen voimassa niin kauan kuin hauta on rauhoitetun hautausmaan osana. Hautaan sovelletaan kuitenkin, mitä 17 luvun 3 ja 4 :ssä on säädetty. Hautoihin, jotka on luovutettu määräajaksi ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tätä lakia ja sen nojalla annettuja määräyksiä siltä osin kuin ne eivät rajoita hautaoikeuden haltijalla kumotun kirkkolain mukaan olleita oikeuksia.
15 HAUTAUSTOIMEN OHJESÄÄNTÖ Yleisperustelut Ensimmäinen koko kirkkoa koskeva yhteinen hautausmaan ohjesääntö laadittiin vuonna 1954. Tämän jälkeen on ohjesääntöä tarkistettu vuonna 1972 ja viimeksi vuonna 1979. Sisällöllisesti ja rakenteellisesti suoritetut tarkistukset olivat ensimmäiseen ohjesääntöön verrattuna jokseenkin vähäisiä. Hautausmaan ohjesäännön tarkistaminen tuli jälleen ajankohtaiseksi uuden kirkkolain ja -järjestyksen tultua voimaan vuoden 1994 alusta. Ohjesäännön tarkistamistarpeeseen on ollut myös vaikuttamassa mm. hautausmaakulttuurin esillenousu, tuhkahautauksen yleistyminen ja sen myötä hautaustapojen kehittyminen, muunuskoisten hautaamiseen liittyvät uudet käytännöt sekä ATK:n yleistyminen hautaustoimessa. Nyt suoritettu tarkistamistyö on ollut aiempaa laajaalaisempi. Hautaustoimen ohjesäännön tarkistamistyötä on haitannut se, että vireillä oleva terveydenhoitolainsäädännön kokonaisuudistus on vielä kesken. Uuden terveydensuojelulain ja -asetuksen tultua vahvistetuiksi jouduttaneen hautaustoimen ohjesääntöön suorittamaan vielä joitakin tarkistuksia ja täydennyksiä. Ohjesäännön uudistamisen tavoitteena on ollut seurakunnan joustavasti toimiva hautaustoimi, jossa kuitenkin säilytetään tarkkuus ja selkeys. Ohjesääntötekstiin on kirkkojärjestyksen 17 luvun 6 :n mukaisesti otettu vain tarvittavat tarkemmat määräykset hautaustoimesta. Kirkkolaki ja kirkkojärjestys sekä hautaustoimen ohjesääntö muodostavat näin yhdessä kokonaisuuden, jonka mukaan hautaustointa seurakunnassa hoidetaan. Yksityiskohtaiset perustelut 1 Kirkkohallitus antaa hautaustoimen hoidosta yleisohjeita, joita seurakuntien tulee mahdollisuuksien mukaan noudattaa. Ne seurakunnat, joissa on krematorio, voivat liittää hautaustoimen ohjesääntöön myös tuhkausta koskevat säännökset. Suurissa seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä voi kirkkoneuvoston apuna toimia hautaustoimen johtokunta. Pykälän 3 momentissa mainittujen toimintayksiköiden lisäksi hautaustointa voi hoitaa esim. kiinteistötoimisto tai puisto-osasto tai se voi olla jaettuna eri toimintayksiköiden kesken.
16 3 Sivulla 4 olevat piirrokset selventävät termien hauta, hautapaikka ja hautasija sisältöä. Osa seurakunnan jäsenten maksamasta kirkollisverosta käytetään hautausmaiden ylläpitämiseen. Tämän johdosta on perusteltua periä seurakuntaan kuulumattomilta korkeampia hauta- ja hautausmaksuja kuin seurakunnan jäseniltä. Maksut voidaan porrastaa sen mukaan, onko kysymyksessä kirkollisveronsa toiseen evankelisluterilaiseen tai ortodoksiseen seurakuntaan maksanut henkilö vai onko kysymyksessä kirkollisveroa maksamaton henkilö. Kirkkoon kuulumattoman hautamaksua määrättäessä voidaan ottaa huomioon myös hautausmaan perustamis- ja jatkuvat hoitokustannukset. Seurakunta ei ole korvausvelvollinen haudan avaamisesta aiheutuvasta haitasta. 4 Hautausmaakohtaisia hautaoikeuden luovuttamista koskevia rajoituksia voi olla myös hautaustoimen ohjesäännössä. Hautaoikeuden luovuttamista koskevat hautausmaakohtaiset rajoitukset saattavat koskea esim. keskustassa sijaitsevia vanhoja hautausmaita, joilta on tarkoituksenmukaista luovuttaa hautapaikka esim. niille kantaasukkaille, joiden hallinnassa on hautausmaalla ennestään hautoja. Mikäli hautaoikeus luovutetaan lyhyemmäksi ajaksi kuin 50 vuotta, tämän tulee ilmetä myös hautausmaan käyttösuunnitelmasta. Haudan koskemattomuusajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jonka kuluessa arkkuhautaan haudattu ruumis maatuu. Hautausmaata perustettaessa tai laajennettaessa haudan koskemattomuusaika määritetään hautausmaakohtaisesti terveysviranomaisten toimesta. 5 KL 17 luvun 2 :n 2 momentissa tarkoitetusta hautaoikeudesta sopimisesta annetaan todistukseksi hautakirja tai muu sopimusasiakirja. Ohjesäännön 4 :n 6 momentissa tarkoitetussa tapauksessa hautaoikeuden todistukseksi annetaan kirkkoneuvoston päätös. 6 Korvauksen määrääminen kuuluu kirkkovaltuustolle, joka voi siirtää päätösvallan myös kirkkoneuvostolle. 8 Muistolehto on hauta-alue, jonne haudatuilla voi olla hautakohtaisten muistomerkkien asemasta yhteinen muistomerkki ja jonne haudattujen henkilötiedot tallennetaan yleensä vain hautakirjanpitoon. Uurnaholvi (kolumbaario) on rakennus, huone tai seinien rajoittama avoin tila, jonka seinille on rakennettu tilat uurnia varten. Hautaaminen ilman arkkua voi tulla kysymykseen vain muunuskoisten hautaamisessa lääninhallituksen luvalla. Aiemmin käytössä ollutta hautaa kaivettaessa tulee erityistä huomiota kiinnittää siihen, että näkyviin tulevat luut suojataan kaivuun aikana ja peitetään sen jälkeen haudan
17 pohjalle. Erityisen tärkeätä on pieteettinäkökohtien huomioon ottaminen hautojen konekaivuun yhteydessä. Kirkkoneuvosto vahvistaa hautaamisesta johtuvat maksut. Näitä hautausmaksuja voidaan periä esim. haudan avaamisesta ja peittämisestä, havutuksesta, haudan peruskunnostuksesta, ruumiinsäilytystilan ja siunauskappelin käytöstä. 11 Mikäli seurakunnassa on hautaustoimen johtokunta, 1 momentissa mainitun luvan myöntäminen voidaan antaa sen tehtäväksi. 12 Nimikkeiden käytössä tulisi pyrkiä yhtenäiseen käytäntöön koko maassa. Korttelin ja lohkon sijasta toivotaan siis käytettävän nimitystä osasto.
HAUTA, HAUTAPAIKKA, HAUTASIJA Haudalla tarkoitetaan yhden tai useamman vainajan hautaamista varten varattua maa-aluetta hautausmaalla. Hautapaikalla tarkoitetaan yhtä tai useampaa (normaalisti kahta) päällekkäin haudattavaa arkkua varten varattua tilaa haudassa. Piirroksen haudassa on kaksi arkkuhautapaikkaa. Hautasijalla tarkoitetaan yhden arkun tai uurnan paikkaa haudassa. Piirroksen haudassa, johon haudataan kahteen kerrokseen, on neljä arkkuhautasijaa.