Kirkon jäsenkehitys ja kasteeseen liittyvät valinnat Lapuan hiippakunnan starttipäivät 27.-29.8.2019 Äänekoski, Alajärvi, Isokyrö Hanna Salomäki Johtaja, Kirkon tutkimuskeskus
Isosena toimiminen muuttaa elämää Porkka: "The Young Confirmed Volunteers of the Evangelical Lutheran Church of Finland - Motivation, Religiosity, and Community 2019 ISOSENA TOIMIMINEN MUUTTAA ASENTEITA MYÖNTEISEMMÄKSI SEURAKUNTAA JA SEN TOIMINTAA, KIRKON NUORISOTYÖTÄ, SEURAKUNNAN TYÖNTEKIJÖITÄ SEKÄ OMAA ITSEÄ KOHTAAN ISOSENA TOIMIMINEN LISÄÄ NUORTEN HALUA OSALLISTUA YHTEISKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMINTAAN MUUALLAKIN KUIN KIRKOSSA KAKSI KOLMESTA ISOSENA TOIMIVASTA HALUAISI JATKAA SEURAKUNNAN TOIMINNASSA ISOSAJAN JÄLKEEN OSA HALUKKAISTA EI KOSKAAN ALOITA ISOSTOIMINTAA RIPPIKOULUN JÄLKEEN, VAIKKA SITÄ HALUAISI 2
Miten seurakunnat vastaavat nuorten kiinnostukseen ja myönteiseen asenteeseen? Miten isosajan jälkeen pyritään tavoittamaan nuoria?. vai onko seuraava yhteydenotto, kun nykyinen isonen saa lapsen 37-vuotiaana? Voas & Wattin seurakuntatutkimus (2014): suurin ongelma, että kirkon jäsenkunta ei uusiudu, uutta sukupolvea ei tavoiteta seurakuntaan Muistin ketju on katkennut vanhempien tietoiset valinnat 3
Uskonnollisen elämän rakentuminen Nykyistä uskonnollisuutta leimaa individualismi: Halu tehdä itse omaa elämää koskevat ratkaisut Auktoriteetin ja sanelun torjuminen Uskonnollisen elämän rakentaminen itse valituista palasista katsomusten yhdistäminen Uskoni ei kuulu millään tavalla kirkolle Länsimaisille yhteiskunnille ominaista sekularisaatio uskonnollisuuden heikkeneminen jäsenyydessä, osallistumisessa, yksityisessä uskonnollisuudessa 4
Suomalaisen uskonnollisuuden erityispiirteet Vahva institutionaalinen uskonnollisuus (ev.lut. jäsenyys) (%) Vähäinen julkinen uskonnonharjoitus (jpkäynnit/kk) Keskivahva yksityinen uskonnonharjoitus (rukous/kk) 5
0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 54 56 58 60 62 64 66 68 70 72 74 76 78 80 82 84 86 88 90+ Kirkkoon kuuluvien osuus eri ikäluokilla vuonna 2015 koko maassa sekä Helsingissä. Lähde: Tilastokeskus. 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Koko väestö Koko väestö miehet Koko väestö naiset Helsinki - kaikki Helsinki miehet Helsinki naiset 6
Suhde kirkon jäsenyyteen muuttuu Kirkon jäsenyydestä tulee yhä tietoisempi ja harkitumpi ratkaisu Suurten seurakuntien tutkimus (2018): Kymmenesosa alle 25-vuotiaista sanoo todennäköisesti eroavansa kirkosta Katsomuksellisten syiden vahvistuminen kirkosta eronneilla (Gallup Ecclesiastica 2015) Melko paljon tai ratkaisevasti eroamiseen vaikuttaneet syyt: En ole uskonnollinen ihminen (63 %) Kirkolla ei ole instituutiona minulle mitään merkitystä (59 %) En usko Jumalaan (55 %) 7
Kastettujen osuuden muutos 8
1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Luterilaiseen kirkkoon kuuluvien ja kastettujen osuus 1980-2018 100 90 80 70 91,8 90,5 88,7 90,3 87,6 85 79,3 78,2 69,7 60 50 64,9 40 30 20 10 0 Kirkkoon kuuluvien osuus Kastettujen osuus syntyneistä 9
Muutokset kastettujen osuudessa hiippakunnittain 2010-2018 100 90 80 70 60 50 82,1 82,8 69,6 68,4 88,8 83,6 82,4 84,1 83,6 73,2 69,1 85,6 76 76,7 62 41,3 73,8 56 79,3 64,9 40 30 20 10 0 Turku Tampere Oulu Mikkeli Porvoo Kuopio Lapua Helsinki Espoo Koko kirkko 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 10
Miksi lapsi kastetaan? Miksi ei? 14
KTK:n kastekysely helmikuussa 2019 (N=1029) Vastaajina vanhemmat, joilla 0-6-vuotias lapsi/lapsia Kyselyn toteutti Norstat Oy internetpaneelinsa kautta Vastaajien keski-ikä 35 v. (15-67 v.) Naisia 50 %, miehiä 50 % Kysely toteutettiin suomeksi ja ruotsiksi Vastaajista 65 % ev. lut. kirkon jäseniä 30 % ei jäsenenä missään Kyselyn pohjana Norjassa tehty kastekysely 15
Vastaajien lapsista 74 % kastettu evl. lut. (Helsingissä asuvat: 57 %) 3 % muu krist. kirkko 22 % ei kastettu 2 % osa on kastettu, osa ei Valtaosa niistä, jotka eivät kastaneet lapsiaan, halusi järjestää juhlat Nimiäiset 72 % Jotkut muut juhlat 2,2 % (huom. mukana myös vapaiden suuntien jäseniä) 6 % järjesti osalle, osalle ei Viidennes (21 %) ei juhlinut 16
Kuinka tärkeää on, että eri elämäntapahtumien yhteydessä on uskonnollinen seremonia? (Kastekysely 2019, N=1029) lapsen syntymä 26 30 aikuistuminen 9 21 avioituminen 29 30 kuolemantapaus 41 33 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 erittäin tärkeä tärkeä 17
Sukupuolimurros suhtautumisessa uskontoon elämänkaaren juhlissa (Kastekysely 2019) Uskonnollista seremoniaa erittäin tärkeänä pitävien osuus lapsen syntymän yhteydessä Nuorten naisten rooli perinteiden siirtäjänä (esim. Brown) alle 30-v. 30-34-v. 35-39-v. yli 40-v. 25 22 25 23 21 27 37 37 0 10 20 30 40 Naiset Miehet 18
Syyt kastepäätökseen Suomessa ja Norjassa Perustelua erittäin tärkeänä tai tärkeänä pitävien osuus, % Kastelysely 2019; Rafoss 2016. Lapsikaste on hieno perinne Perhessä on tapana kastaa lapset Haluan, että lapsi saa kummit Haluan kauniin juhlahetken Kastaminen oli itsestäänselvyys 54 66 83 87 80 74 79 79 76 Haluan, että lapsi voi kasvaa kristittynä Haluan, että lapsi on osa kirkkoa Haluan, että lapsi voi valita itse Minulla on kristillinen usko Kaste antaa Jumalan siunauksen Lapsesta tulee Jumalan lapsi Isovanhempien paine Puolison/kumppanin paine 14 16 13 12 27 34 40 43 41 41 42 49 48 52 48 66 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Suomi Norja 19
Syyt kastaa Tapa, perinne (kuinka kauan?) Naisilla korostuvat perinteisiin ja kummiuteen liittyvät merkitykset Kummiuden vahva positiivinen yhteys kastamiseen Hyödyntäminen viestinnässä ym. Syyt olla kastamatta Katsomukselliset syyt korostuvat Kummien puute harvoin este Korostunut rooli lapsen omalla päätöksellä Argumentiksi myös kastamiselle? Päätöksenteko vaatii eri vaihtoehtojen tuntemista 20
Miksi lasta ei kastettu? Kaikki kastamattomat, N=223. Kastekysely 2019 (%) En kuulu kirkkoon Haluan, että lapseni voivat itse päättää En pidä itseäni uskovaisena Minulla on ohut side luterilaiseen kirkkoon Puolisoni ei halua, että lapsi kastetaan En halua kirkkoa mukaan tärkeään juhlaani Lapsikaste on Raamatun vastainen Kastetilaisuudesta ei saa omannäköistä juhlaa Kasteen järjestäminen on liian hankalaa Lapsen isovanhemmat eivät halua lasta kastettavan Lapselle ei löytynyt kirkkoon kuuluvia kummeja Taloudelliset syyt 8 2 9 2 3 2 2 1 3 03 4 41 43 35 29 29 53 15 22 18 16 27 17 0 10 20 30 40 50 60 70 80 erittäin tärkeä tärkeä 21
Syyt olla kastamatta (perheet, joissa vähintään toinen vanhemmista kuuluu lut. kirkkoon) Perustelua erittäin tärkeänä tai tärkeänä pitävien osuus, % Kastekysely 2019 Haluan, että lapseni voi itse päättää En pidä itseäni uskovaisena Puolisoni ei halua, että lapsi kastetaan Minulla on ohut side luterilaiseen kirkkoon En kuulu kirkkoon En halua kirkkoa mukaan tärkeään juhlaani Taloudelliset syyt Lapsen isovanhemmat eivät halua lasta kastettavan Kastetilaisuudesta ei saa omannäköistä juhlaa Lapsikaste on Raamatun vastainen Kasteen järjestäminen on liian hankalaa Lapselle ei löytynyt kirkkoon kuuluvia kummeja 33 28 22 31 22 3 10 5 7 1 10 6 4 3 5 3 3 49 14 27 11 23 22 26 0 10 20 30 40 50 60 70 80 erittäin tärkeä tärkeä 22
Valinnanvapausargumentti korostuu (Kastekysely 2019) Alle 30-vuotiaista puolet piti mahdollisuutta lapsen omaan päätökseen erittäin tärkeänä syynä olla kastamatta Norjassa valinnanvapaus liitettiin selvästi Suomea yleisemmin myös 15-29-v. 30-34-v. 35-39-v. 41 45 49 kasteeseen 40-v.- 29 0 10 20 30 40 50 60 23
Milloin päätös kastamisesta tehdään? Kastekysely 2019, (N=1029) Parisuhteen vakiinnuttua Ennen parisuhteen muodostamista Tutustumisaikana Raskausaikana Lapsen syntymän jälkeen 43 % 3 % 11 % 25 % 9 % 24
Kastepäätös aikaistuu Mitä nuoremmasta ikäryhmästä kyse, sitä vähemmän päätöksiä tehdään syntymän jälkeen Päätös lapsen syntymän jälkeen (%) 40v.- 15 35-39-v. 10 Seurakunnista 94 % otti yhteyttä perheeseen lapsen synnyttyä 30-34-v. alle 30-v. 6 7 0 5 10 15 20 25
Miesten ja naisten kokemukset puolison roolista kastepäätöksessä, % (erittäin tärkeä/tärkeä tekijä kastepäätöksessä) Koki puolison/kumppanin puolelta painetta lapsen kastamiseen Puoliso/kumppani ei halunnut, että lapsi kastetaan Lapsi kastettiin Lasta ei kastettu 70 70 60 60 58 50 40 50 40 43 30 30 20 19 20 10 7 10 0 Miehet Naiset 0 Miehet Naiset 26
Kasteiden yleisyys vastaajien lähipiirissä (Kastekysely 2019) Helsinki Suuri kaupunki (yli 50 000) Pieni kaupunki (alle 50 000) Maalaiskunta Yhteensä Lähes kaikki kastavat Yleensä lapset kastetaan Osa on kastanut, osa ei 28,0 % 41,7 % 51,7 % 56,8 % 45,4 % 24,8 % 21,7 % 26,2 % 19,9 % 25,3 % 40,8 % 26,4 % 17,9 % 20,5 % 24,8 % Yleensä ei kasteta 4,8 % 2,3 % 0,3 % 0,0 % 1,7 % Juuri kukaan ei kasta 1,6 % 1,6 % 2,3 % 0,3 % 1,2 % En osaa sanoa 0,0 % 0,9 % 2,8 % 2,8 % 1,7 27
Uskonto lapsuudenkodissa ja kristillisen perinteen välittäminen Kastekysely 2019 (%) Aikoo ehdottomasti pysyä lut. kirkon jäsenenä 11 35 Osallistuu jumalanpalvelukseen (väh. joka kk) 5 26 Omalle lapselle iltarukous 9 56 Oma lapsi kastettu 68 76 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Uskonto ei tärkeä Uskonto tärkeä 28
Avainkysymys: miten evankeliumi välitetään uusille sukupolville? 1) POLULLA Kasvun polku ajatus: yksittäisistä toiminnoista kohti jatkumoa 2) YHDESSÄ Sukupolvien yhteinen tavoittaminen (Bengtson) Seurakuntalaiset ja työntekijät 3) UUSIA TAVOITTAEN Kastekysely: puolet kirkon jäsenistä toivoi kovasti tai jossain määrin hlö.koht. yhteydenottoa Ei vielä kristitty missionäärinen ajattelu (Tulevaisuusselonteko) 29
30