Seuratoiminnan paikallistukihankkeiden haku 2006-2007

Seuratoiminnan paikallistukihankkeiden haku 2006-2007 Kati Lehtonen Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikkö LINET Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 195 ISBN 978-951-790-234-2

SISÄLLYS SAATTEEKSI... 3 1 HANKEVAIHTOEHDOT JA HANKKEIDEN KOKONAISMÄÄRÄT... 4 1.1 Hankevaihtoehdot...4 1.2 Hankkeiden kokonaismäärät...5 2 HANKKEIDEN ALUEELLINEN JAKAUTUMINEN... 7 3 HANKKEET LAJILIITOITTAIN... 10 4 YHTEENVETO... 12 5 HANKE-ESIMERKIT... 14 LIITTEET 2

SAATTEEKSI Tässä raportissa käsitellään vuoden 2006 seuratoiminnan paikallistukihankkeiden hakua. Paikallistukiohjelma on käynnistetty vuonna 1999 opetusministeriön tuella ja sen tarkoitus on kehittää lasten ja nuorten urheiluseuratoimintaa. Kuluneiden vuosien aikana tukea on saanut yli 2400 hanketta ja rahaa on jaettu yhteensä 2,6 miljoonaa euroa. Tukirahat myöntää opetusministeriön kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikanpolitiikan osaston liikuntayksikkö ja jakoprosessista vastaa Nuori Suomi yhdessä lajiliittojen ja liikunnan aluejärjestöjen kanssa. (Nuori Suomi, Tukea lasten ja nuorten urheiluseuratoimintaan 2006.) Vuoden 2006 hakua vauhditti tukisummaan tullut miljoonan euron lisäys. Vuosina 2004-05 myönnetty tuki on ollut noin 400 000 euroa ja lisätuen myötä tukisumma nousi siten 1,4 miljoonaan euroon. Kertaluonteinen ylimääräinen tuki mahdollistui opetusministeriön lisätalousarvion myötä. Päätöksen sen kohdentamisesta lasten ja nuorten urheiluseuratoiminnan paikalliseen tukemiseen teki kulttuuriministeri Tanja Saarela. Paikallistukihankkeet ovat osa Lasten ja nuorten liikuntaohjelmaa (2004-2007), jonka tavoitteena on lasten ja nuorten elämäilon ja hyvinvoinnin lisääminen liikunnan avulla. Hankkeiden hakuprosessista sekä toiminnasta tehdään vuosittain kaksi erillistä raporttia. Hankehakua käsittelevä raportti kokoaa yhteen haettujen ja myönnettyjen hankkeiden kokonaismäärät lajiliitoittain ja alueittain. Toimintavuoden jälkeen kootaan toinen raportti, jossa käsitellään hankkeiden toimintasisältöjä, taloutta ja osallistujamääriä. Näistä vuosittaisista raportoinneista on vastannut Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön (LIKES) Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikkö (LINET) vuoden 2004 keväästä alkaen. Tiedot kootaan pääosin Nuori Suomi ry:n hankerekistereistä, joihin kerätään tietoja hankkeista sekä hakuvaiheessa että toimintavuoden jälkeen. Käsillä oleva raportti sisältää vuoden 2006 hakutiedot (Nuori Suomi, Hankerekisteri 2006). Aluksi käydään läpi hankkeiden kokonaismäärät ja jakoperusteet. Tämän jälkeen siirrytään hankkeiden lajiliitto- ja aluekohtaiseen jakaumaan. Loppuun on koottu hankerekisterin tiedoista lyhyet esimerkinomaiset hanke-esittelyt vaihtoehdoittain. Koska paikallistukihankkeiden jakoprosessi on selvitetty tarkemmin vuoden 2004-2005 raportoinnin yhteydessä (Lehtonen, K: Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 173), tässä raportissa ei enää käsitellä hakuprosessin eri vaiheita tarkemmin. 3

1 HANKEVAIHTOEHDOT JA HANKKEIDEN KOKONAISMÄÄRÄT Paikallistukihankkeen tukiraha myönnetään 1.9.2006-31.8.2007 välisenä aikana toteutuvalle toiminnalle. 2006 vuoden osalta haku päättyi 15.10. (Nuori Suomi: Tukea lasten ja nuorten urheiluseuratoimintaan 2006) Myönnetyt tukisummat olivat 500-6000 suuruisia. 1.1 Hankevaihtoehdot Kuluvan liikuntaohjelman kahtena ensimmäisenä toimintavuonna (2004-2005) paikallistukihankevaihtoehtoja on ollut neljä kappaletta. Vuodelle 2006 lisättiin yksi hankevaihtoehto, jonka tavoitteena on ohjaajien ja valmentajien osaamisen kehittäminen (liite 1, taulukko 1). Näin ollen tukea pystyi hakemaan seuraaviin hankevaihtoehtoihin: Ohjaajien ja valmentajien osaamisen kehittäminen 6-12-vuotiaiden monipuolisen liikunnan edistäminen 13-19-vuotiaiden nuorten harrasteurheilun kehittäminen lasten ja nuorten seuratoiminnan laadun kehittäminen (tavoitteena Nuori Suomi Sinetti) muu merkittävä, paikallinen lasten nuorten liikuntaa kehittävä hanke. Lisäksi kahden hankevaihtoehdon sisältöjä muokattiin (6-12-vuotiaiden lasten monipuolisen liikkumisen edistäminen ja 13-19-vuotiaiden nuorten harrasteurheilun kehittäminen). Näihin hankkeisiin tehdyt muutokset noudattelivat samoihin ikäryhmiin kohdistuvien laajempien hankkeiden sisältöjä, joiden koordinoinnista vastaa Nuori Suomi. Kyseiset laajemmat hankkeet ovat 6-12-vuotiaille suunnattu Löydä Liikunta liikuntakerho ja Nuorten Harrasteliikuntahanke. 6-12-vuotiaiden paikallistukivaihtoehdossa painotettiin vuoden 2006 osalta entistä enemmän useiden lajien kokeilua ja suosituksiin otettiin määrällinen kolmen lajin kokeilutavoite. Lisäksi liikunnan harrastamisen läheisyys suhteessa lapsen elinpiiriin oli uusi suositus. Nuorten (13-19-vuotiaat) paikallistukihankkeen uudistus koski suositusta seurassa olevasta aikuistukihenkilöstä (esimerkiksi Harrastemanageri). Vastaavasti suositus nuorille suunnatusta paikallisesta kohtaamisesta/tapahtumasta oli otettu pois. Uudella hankevaihtoehdolla, valmentajien ja ohjaajien osaamisen kehittämisellä, halutaan osaltaan turvata lasten ja nuorten liikuntainnostuksen säilyminen. Ohjaajien ja valmentajien rooli on seuratoiminnassa merkittävä ja heidän ammattitaitonsa tukeminen etenkin alkuvaiheessa on tärkeää. Paikallistuki suunnattiin näin ollen perustason koulutuksen tukemiseen sekä seuran sisäisen ohjaajakoulutuksen tukemiseen. (Nuori Suomi: Tukea lasten ja nuorten urheiluseuratoimintaan 2006) Loput kaksi hankevaihtoehtoa, seuran laadun kehittäminen (tavoitteena Sinettiseura) ja muu merkittävä hanke, pysyivät hakusisältöjen osalta samanlaisina. Kokonaisuutena viisi vaihtoehtoa mahdollistivat monipuolisen tarjonnan ja seuroille tarjoutui tilaisuus toiminnan kehittämiseen monin eri tavoin. Hakuvaihtoehdoista löytyi vaihtoehtoja ja kriteerit sekä suositukset olivat muodoiltaan riittävän väljiä. 4

1.2 Hankkeiden kokonaismäärät Lisääntynyt tuen kokonaissumma mahdollisti aikaisempaa useampien hankkeiden tukemisen. Miljoonan euron lisäys aiheutti luonnollisesti myös sen, että hankkeita haettiin ennätysmäisen paljon. Tukea haettiin yli 2000 hankkeelle ja haettu yhteissumma oli yhteensä 7,3 miljoonaa euroa (taulukko 2). Vastaavasti myönnettyjen hankkeiden määrä oli lähes kolminkertainen kahteen edelliseen vuoteen verrattuna (986). Taulukko 2. Seurahankkeiden paikallistuki 2006 sekä vertailu edellisiin vuosiin: haettujen ja myönnettyjen hankkeiden kokonaismäärä, kokonaistukisumma ja keskiarvo. Vuosi Haettu: 2006 2005 2004 Hankemäärä (kpl) Tukisumma ( ) Keskiarvo( )/hanke 2070 788 644 7,3 milj 2,2 milj. 1,7 milj. 3526 2791 2639 Yhteensä: 3502 11,2 milj. 3198 Myönnetty: 2006 2005 2004 986 354 348 1,4 milj. 404 000 411 000 1419 1141 1182 Yhteensä: 1688 2 215 000 1312 Koska tuen rahallinen määrä oli vuonna 2006 kolminkertainen aiempiin vuosiin verrattuna, suoria päätelmiä seurojen hakuaktiivisuudesta kolmen viimeisen vuoden aikana ei voi tehdä. Hankehakuja on ollut koko ajan enemmän ja näyttää siltä, että mitä enemmän rahaa on jaossa, sitä enemmän sitä myös haetaan. Vuoden 2006 lisääntyneessä tukirahassa on myönteistä se, että hankkeiden keskimääräinen tukisumma nousi lähes kolmella sadalla eurolla. Suurin osa hakemuksista kohdistui ohjaajien ja valmentajien osaamisen kehittämiseen (835 kpl) ja niitä myös hyväksyttiin eniten (452 kpl). Määrä kattaa lähes puolet myönnettyjen hankkeiden kokonaismäärästä (kuvio 1). Muista hankevaihtoehdoista eniten haettuja (428) ja myönnettyjä (189) oli jälleen 6-12-vuotiaiden monipuolisuushankkeilla. Kahtena edellisvuonna tämä hankevaihtoehto on ollut suosituin. Vuonna 2005 haettuja hankkeita oli yhteensä 313 eli lisäystä oli 115 hankkeen verran. Kolmanneksi eniten hankehakuja tehtiin nuorten hankkeeseen (350, lisäystä 122), neljänneksi muuhun merkittävään hankkeeseen (338, lisäystä 173) ja viidenneksi sinettihankkeisiin (119, lisäystä 37). Muiden kolmen hankkeen osalta ei siten tapahtunut kovin suuria muutoksia, sillä haettujen ja myönnettyjen hankkeiden määrät ovat vaihtoehdoittain noudattaneet samaa suosituimmuusjärjestystä aikaisempinakin vuosina. 5

Kuvio 1. Haettujen ja myönnettyjen hankkeiden kokonaismäärät vuonna 2006. Haettujen ja myönnettyjen hankkeiden lukumäärä hankevaihtoehdoittain 2006 L u k u m ä ä r ä 1000 800 600 400 200 0 835 452 428 189 169 350 338 99 119 77 Haettuja Myönnettyjä Koulutus Monipuolinen Nuoret Muu Sinetti Hankevaihtoehto Nuori Suomi ry:n seura- ja lajiliittopalveluista vastaavan Eija Alajan mukaan haettujen hankkeiden taso oli edellisvuosien tapaan korkea. Suureen hakumäärän oltiin varauduttu, mutta yli 2000 hankkeen määrä kuitenkin yllätti. Alajan mukaan uuden hankevaihtoehdon mukaan ottaminen (valmentajien ja ohjaajien osaamisen kehittäminen) pohjautui lisääntyneeseen tuen määrään. Hankevaihtoehto oli ollut mietinnässä pitkään, mutta varsinaisen sysäyksen sille antoi aikaisemmista vuosista kasvanut tukisumma. 6

2 HANKKEIDEN ALUEELLINEN JAKAUTUMINEN Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n (SLU) aluejärjestöt osallistuvat paikallistukien hakuprosessiin monin eri tavoin. Aluejärjestöjen työntekijät arvioivat oman alueensa hankkeet lajiliittojen ja Nuoren Suomen tavoin ja kommentoivat niitä tuoden hakuprosessiin alueellisen seuratuntemuksen. Heidän tehtäväkseen on muodostunut myös myönnetyille hankkeille järjestettävien tukienjakotilaisuuksien organisointi. Hakuvaiheessa sekä myöhemmin hankkeen toteutusvaiheessa alueiden työntekijöiltä on saatavissa konsultointi- ja ideointiapua. Lisäksi aluejärjestöt huolehtivat omalta osaltaan paikallistuen mainonnasta ja markkinoinnista. Paikallistuen alueellisessa jakaumassa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia edellisvuosiin verrattuna. Kasvaneesta tukisummasta johtuen haettu tuki oli kuitenkin joillakin alueilla huomattavan suuri aikaisempiin vuosiin verrattuna. Vuonna 2005 haetun tuen vaihteluväli oli alueittain 50 000-700 000 euron välillä ja vuonna 2006 0,2-1,9 miljoonan euron välillä. Etelä-Suomen osuus oli samalla tasoilla kuin vuonna 2005 eli alueen seurat saivat lähes kolmanneksen myönnetystä tuesta (taulukko 3). Lounais-Suomen alueista Turku ja Pori on yhdistetty alla olevaan vuoden 2006 taulukkoon, joten niiden osalta tarkkaa arvioita hakusumman kehityksestä ei voi tehdä. Taulukko 3. Paikallistuen alueellinen jakautuminen ( ) vuonna 2006. Alue Haettu Myönnetty %: a myönnetystä Etelä-Suomi 1 895 000 383 500 27,3 Lounais-Suomi 1 171 000 226 500 16,1 Häme 803 000 156 500 11,1 Pohjanmaa 575 000 111 000 7,9 Keski-Suomi 375 000 74 000 5,3 Pohjois- Pohjanmaa 362 000 68 000 4,8 Pohjois-Savo 335 000 65 500 4,7 Kymenlaakso 267 000 48 500 3,5 Etelä-Savo 220 000 45 500 3,2 Keski-Pohjanmaa 236 000 45 500 3,2 Päijät-Häme 285 000 43 500 3,1 Pohjois-Karjala 182 000 38 000 2,7 Etelä-Karjala 205 000 36 500 2,6 Lappi 248 000 33 500 2,4 Kainuu 201 000 28 500 2,0 Yhteensä 7,36 milj. 1,4 milj. 100 7

Kun lasketaan yhteen viime vuoden tukisumma em. kahden alueen kesken, voidaan todeta tuen nousseen vuonna 2006 kahdella prosenttiyksiköllä. Myös Hämeen alue lisäsi tukiosuuttaan yli kahdella prosenttiyksiköllä. Näiden lisäysten myötä kolmelle eniten tukea saaneelle alueelle myönnettiin 54 % tuen kokonaismäärästä. Lukema tuntuu suurelta, mutta alueilla asuu maan 0-14-vuotiaasta väestöstä 53 % (Tilastokeskus). Myönnetty tuki on siten suhteessa väestörakenteeseen ja samalla potentiaalisiin paikallistukihankkeisiin osallistujiin. Myönnetyn tuen määrä kasvoi jokaisella alueella vähintään kaksinkertaiseksi vuoteen 2005 verrattuna. Joukossa oli myös muutamia alueita, joilla tukisumma nousi huomattavasti enemmän. Näistä esimerkkinä Pohjanmaa, jolle myönnettiin vuoden 2006 haussa tukea 111 000 euroa ja vuotta aikaisemmin 18 000 euroa. Tukisumma oli siten yli kuusinkertainen edellisvuoteen verrattuna. Nelinkertaisen summan edelliseen vuoteen verrattuna saivat muun muassa Hämeen ja Keski-Suomen alueet. Myönnettyjen hankkeiden määrällinen jakautuminen noudatteli niin ikään edellisvuosia. Etelä-Suomen alueelle myönnettiin lähes neljä kertaa enemmän hankkeita (238) kuin vuonna 2005 (kuvio 2). Yhtä suuri määrällinen kasvu oli myös Lounais-Suomen (Turku ja Pori yhdistetty) alueella (160), Hämeessä (111) sekä Pohjanmaalla (84). Vähiten hankemäärät kasvoivat Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan alueilla, joissa määrät olivat kuitenkin kaksinkertaisia vuoteen 2005 verrattuna. Kokonaisuutena myönnetyn tuen korotus rahallisesti ja hankemäärällisesti tarkasteltuna oli saman suuntainen, koska kolmelle hankemääriltään suurimmalle alueelle myönnettiin 52 % kaikista hankkeista ja 54 % kaikesta rahasta. 8

Kuvio 2. Myönnettyjen hankkeiden määrä alueittain. Myönnettyjen hankkeiden määrä alueittain Etelä-Suomi 238 Lounais-Suomi 160 Häme 111 Pohjanmaa 84 Keski-Suomi 55 Pohjois-Pohjanmaa 50 Pohjois-Savo 44 Alue Kymenlaakso Keski-Pohjanmaa 40 37 Etelä-Savo 36 Pohjois-Karjala 30 Lappi 27 Päijät-Häme 27 Etelä-Karjala 25 Kainuu 22 0 50 100 150 200 250 Hankemäärä 9

3 HANKKEET LAJILIITOITTAIN Hakemuksia tuli vuoden 2006 paikallistukihankehaussa 54 lajiliiton seuroista ja 53 liiton seurat saivat tukea. Eniten hakemuksia jättivät Palloliiton seurat (276 kpl). Seuraavaksi eniten hakuja oli Urheiluliitolla (156 kpl), Hiihtoliitolla (149 kpl) ja Suomen Voimisteluliitolla (142 kpl). Viidentoista eniten hakeneen liiton osuus kaikista haetuista oli 73 % (1520 kpl). Myönnettyjen hankkeiden osalta ei tapahtunut edellisvuosiin verrattuna suuria muutoksia lajiliittokohtaisessa vertailussa. Palloliiton seuroille myönnettiin eniten hankkeita (140 kpl), toiseksi eniten Svolille (76 kpl) ja kolmanneksi eniten hankkeita myönnettiin Hiihtoliitolle (69 kpl). Viidentoista eniten tukea saaneen liiton yhteishankemäärä oli 755 (77 %), joka on suhteessa haettujen määrään (73 %). Tästä joukosta eniten haettujen ja myönnettyjen hankkeiden määrä kasvoi vuoteen 2005 verrattuna Ratsastajainliitolla. Haettujen määrä kasvoi 18:sta 85:een ja myönnetyt vastaavasti seitsemästä 38:aan. Määrät olivat siten lähes viisinkertaisia vuoden takaisiin lukuihin. Myönnettyjen hankkeiden osalta myös esimerkiksi Tanssiurheilu- ja Uimaliiton seurojen hankemäärissä tapahtui selkeää nousua. Taulukosta 4 (liite 2) on nähtävissä hankemäärät kokonaisuudessaan sekä hankevaihtoehdoittain tarkasteltuna vuosilta 2004-2006. Myös lajiliittokohtaisessa vertailussa vuodelle 2006 tullut kokonaistukisumman korotus aiheuttaa sen, että vertailuja edellisvuosiin on hankalaa tehdä. Voidaan kuitenkin todeta, että suurten ja keskisuurten lajiliittojen seurat aktivoituivat vuoden 2006 haussa selkeästi lisäten liittokohtaisia hankemääriä keskimäärin kolmin- tai nelinkertaisiksi sekä haettujen että myönnettyjen hankkeiden osalta. Vastaavasti pienemmät liitot, joilta on yleensä tullut hakemuksia 1-4 seurasta, eivät aktivoituneet samassa suhteessa. Hankkeita ei myöskään myönnetty merkittävästi aikaisempaa enemmän. Lajiliittojen omat kehittämishankkeet (esimerkiksi nuorten harrasteliikunta) näkyivät joidenkin liittojen myönnettyjen hankkeiden jakaumassa. Esimerkiksi Palloliitolla, Voimisteluliitolla, Suunnistusliitolla ja Ratsastajainliitolla oli selkeää lisäystä Nuorten harrasteliikunnan paikallistukihankkeissa ja ko. liitoilla on meneillään myös oma liittokohtainen nuorten harrasteurheilua kehittävä hanke. Valmentajien ja ohjaajien osaamisen kehittäminen oli suosituin hankemuoto 27 lajiliitossa. Nuorten hankkeita myönnettiin eniten seitsemässä lajiliitossa ja Monipuolisuushankkeita viidessä. Lopuissa liitossa hankevaihtoehdoista oli suosituin Sinetti tai Muu merkittävä tai hankkeet jakautuivat tasan useiden hankemuotojen kesken. Jaettu rahamäärä noudattelee niin ikään edellisvuosia liittokohtaisesti tarkasteltuna. Keskimäärin yhdelle liitolle myönnetty tukisumma kasvoi nelinkertaiseksi. Eniten tukea myönnettiin Palloliitolle (293 000 ) ja toiseksi eniten Svolille (108 000 ) eli myönnetty tuki oli yhteneväinen myönnettyjen hankkeiden lukumäärän mukaan (kuvio 3). Vuoteen 2005 verrattuna viidestätoista eniten tukea saaneesta liitosta kasvua oli eniten Ratsastajainliitossa, jossa tuki kasvoi yli kahdeksankertaiseksi. Uimaliitossa ja Taitoluisteluliitossa tuki oli kuusinkertainen edelliseen vuoteen verrattuna. Vähiten tukisumma nousi Koripalloliitossa ja Jääkiekkoliitossa, joissa tuki siitä huolimatta oli kaksinkertainen vuoteen 2005 verrattuna. 10

Pienissä liitoissa (tuki 500-3000 ) tuki nousi suhteessa vähemmän. Näissä liitoissa ei myöskään tapahtunut haettujen ja myönnettyjen hankkeiden määrissä suuria muutoksia, joten myönnetyn tuen määrä on ollut suhteessa hankemääriin. Kuvio 3. Myönnetty paikallistuki lajiliitoittain ( ). L a j i l i i t t Palloliitto Svoli Urheiluliitto Hiihtoliitto Suunnistusliitto Monta lajia Salibandyliitto Lentopalloliitto Jääkikekkoliitto Koripalloliitto Nuorisopesis Taitoluisteluliitto Uimaliitto Ratsastajainliitto Purjehtijaliitto Tennisliitto Judoliitto Golfliitto Tanssiurheiluliitto Ringetteliitto Karateliitto Painiliitto Amerikkalaisen jp.liitto Ampumarheiluliitto Luisteluliitto Sukeltajaliitto Ampumahiihtoliitto Muu järjestö AKK-Motorsport ry Kanoottiliitto Moottoriliitto Nyrkkeilyliitto ofinlands Svenska Idrott Sulkapalloliitto Soutuliitto Käsipalloliitto Painonnostoliitto Kaukalopalloliitto Taekwondoliitto Suomen Latu Keilailuliitto Squashliitto Aikidoliitto Pöytätennisliitto Lumilautaliitto Kehitysvammaisten Jääpalloliitto Pyöräilyunioini Invalidien Urheiluliitto Ilmailuliitto Veneilyliitto Taidoliitto Jousiampujainliitto Myönnetty paikallistuki lajiliitoittain 2007 68000 85000 85000 54000 65000 68000 54000 48000 42000 36500 26500 35000 35000 23000 23000 22500 22000 19500 13500 13000 13000 12000 11500 11500 11000 11000 10000 8500 8000 7000 6000 5500 5500 5500 5000 4000 3000 3000 3000 2500 2500 2000 2000 2000 2000 1500 1500 1500 1000 1000 500 108000 293000 0 30000 60000 90000 120000 150000 11

4 YHTEENVETO Seuratoiminnan paikallistukeen myönnetty miljoonan euron lisäys sai seuraväen aktivoitumaan hakuprosessissa. Haettujen hankkeiden määrä nousi yli 2000:n ja tukea pystyttiin myöntämään lähes 1000 hankkeelle. Samalla yksittäisen tuen keskiarvo nousi edellisvuoteen verrattuna noin 300. Uusi hankemuoto, ohjaajien ja valmentajien osaamisen kehittäminen, osoittautui tarpeelliseksi. Suurin osa haetuista ja myönnetyistä hankkeista kohdistui tähän vaihtoehtoon. Osasyy tähän voi olla se, että hanke on helppo organisoida. Useissa hankkeissa koulutetaan alueiden tai lajiliittojen koulutuksissa seuraväkeä ja seuran oma panos vaatii ilmoittautumisen eikä seuran sisällä tarvitse siten ryhtyä mittaviin järjestelyihin. Toinen merkittävä tekijä voi löytyä seurojen tiukoista budjeteista, joissa ei välttämättä ole rahaa koulutuksiin ja kursseihin vaikka niiden tarpeellisuus tiedostetaankin. Tukiraha kohdistui siten tarpeelliseen kohteeseen. Ulkopuolisten koulutusten lisäksi tässä hankemuodossa toinen painotus oli seuran sisäinen koulutus, jota voidaan kutsua myös tutoroinniksi tai mentoroinniksi. Näissä hankkeissa seuran kokeneemmat ohjaajat ja valmentajat ohjeistavat uran alkuvaiheessa olevia ohjaajia. Myös erilaiset ohjaaja- ja valmentajakerhot toimivat seuran sisäisinä koulutuksina, joissa voidaan vaihtaa kokemuksia ja ajatuksia. Kaikilla näillä toimenpiteillä tähdätään entistä laadukkaampaan seuratyöhön ja -toimintaan, missä viihtyvät niin osallistujat kuin ohjaajatkin. Alue- tai lajiliittokohtaisissa vertailuissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia kolmen viimeisen hakuvuoden aikana. Harrastajamääriltään suurimmat lajit saavat eniten tukea ja vastaavasti suurimpien väestökeskittymien alueille ohjautuvat suurimmat tukisummat. Pienten lajiliittojen hakuaktiivisuus ei merkittävästi noussut huolimatta suuresta kokonaistukisummasta. Tämä voi johtua siitä, että harrastajien ja seurojen määrät ovat niin pieniä ettei löydy ylimääräistä potentiaalia. On myös mahdollista, että pienten lajiliittojen perustoiminnan ja huippu-urheilun organisoiminen vie paljon aikaa eikä esimerkiksi paikallistukihankkeisiin ole aikaa paneutua. Tieto vuodelle 2006 tulevasta miljoonan euron lisäyksestä tuli julkisuuteen kesällä. Tämän jälkeen aloitettiin markkinointi ja hankevaihtoehdot kriteereineen voitiin julkaista. Seuroilla oli siten noin neljä kuukautta aikaa työstää hankkeitaan. Kasvaneista hakumääristä voidaan päätellä, että markkinointi oli riittävää ja se ehdittiin tehdä. Kokonaisuuden kannalta on kuitenkin jatkossa mietittävä rahoituspäätösmenettelyn kehittämistä. Hakuaikaa olisi tarpeen pidentää. Tämä takaisi suunnittelurauhaa organisoiville tahoille (Nuori Suomi, lajiliitot ja alueet) ja mahdollistaisi entistä tehokkaamman markkinoinnin. Myös hankkeiden arviointiaikaa on syytä pidentää, jos hankemäärät ovat tulevaisuudessakin yhtä suuret. Kun hankemäärät ovat alueittain ja liitoittain kolmin- tai nelinkertaistuneet, on annettava aikaa myös niiden huolelliselle arvioinnille. Arviointityö korostuu etenkin niillä alueilla ja liitoilla, joissa hankemäärät ovat suuria. Seuratoiminnan paikallistuki näyttää kuitenkin kokonaisuutena ottaneen paikkansa urheiluväen keskuudessa. Tukea on myönnetty jo vuodesta 1999 lähtien ja vuosittaisena toimintamuotona se on mahdollistanut jo tuhansien paikallisten hankkeiden syntymisen. Tarve toiminnalle on ilmeinen ja sen merkitys korostuu tuen suorassa kohdentumisessa seuralle, jossa toiminta voidaan toteuttaa omaan toimintaympäristöön parhaiten soveltuvasti. 12

LÄHTEET Lehtonen, K. 2005. Seuratoiminnan paikallistuen haku 2004-2005. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 173. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. Jyväskylä. Nuori Suomi, 2006. Tukea lasten ja nuorten urheiluseuratoimintaan. Tilastokeskus: http://pxweb2.stat.fi/database 23.1.2007 Julkaisemattomat lähteet: Nuori Suomi: Paikallistukihankkeiden hankerekisteri 2006. Muut lähteet: Puhelinhaastattelu: Eija Alaja, Nuori Suomi 22.1.2007 13

5 HANKE-ESIMERKIT Sinettiseurahankkeet: Salibandy Club Classic/salibandy, Tampere. Seurassa on tehty tavoitteellisesti pitkäjänteistä työtä juniorisalibandyn kehittämiseksi. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa ikäkausijoukkueiden, salibandykoulun ja liikuntaleikkikoulutoiminnan jatkuvaa kehittämistä. Pääpaino on ohjaajien ja valmentajien jatkuva ja monipuolinen kouluttamisessa. Koulutusten tavoitteena on ohjaajien ja valmentajien motivoiminen ja työkalujen antaminen käytännön ohjaus- ja valmennustehtäviin. Mukana ovat kaikki seuran ohjaajat ja valmentajat. (Seurassa on alle 13-vuotiaita lapsia 339 ja yli 13-vuotiaita nuoria 74.) Tukea myönnetty 3000. Kajaanin Casamba/tanssi, Kajaani. Seuran johtokunnan päätöksellä vuonna 2006 päätettiin hakea Sinettiseuraksi ja tavoitteena on kehittyä samalla entistä laadukkaammaksi lasten ja nuorten liikuntaseuraksi. Seura haluaa luoda uusia ryhmiä, jotta yhä useampi lapsi ja nuori saa mahdollisuuden harrastaa turvallisesti. Tällä hetkellä toimivia lasten ja nuorten ryhmiä on jo useita eli toiminta on hyvällä alulla. Tavoitteena on kutsua keskustelutilaisuuksiin lasten vanhempia, nuoria ja valmentajia. Lisäksi kaikki lasten ja nuorten ohjaajat pyritään kouluttamaan. (112/90) 1000. Gamlakarleby Idrottsförening/hiihto, mäkihyppy ja laskettelu, Karleby. Päätös Sinettiseuraksi hakeutumisesta syntyi vanhempainillassa vuonna 2006. Päätöksen taustalla oli huomio siitä, että toiminta seurassa oli jo pitkälti Sinettikriteerien mukaista. Tällä hetkellä toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen vaatii enemmän vastuunkantajia ja seuran toimintaajatuksen sisäistäminen tulisi ulottua nuorimmasta hiihtokoululaisesta vanhimpiin tukihenkilöihin. Tekeillä olevat pelisäännöt hyväksytään vanhempainillassa ja seurassa pyritään hyödyntämään myös Keski-Pohjanmaan Liikunnan asiantuntija-apua toiminnan kehitystarpeiden kartoittamisessa ja puutteiden korjaamisessa. (88/23) 1000 Seinäjoen Maila-Jussit/Pesäpallo, Seinäjoki. Seurassa on jo pitkään toimittu Sinettikriteerien mukaisesti ja nyt tavoitteena on päästä mahdollisimman pikaisesti Sinettiseuraksi. Seurassa on tehty kauden 2006 alussa Jussi etiketti, joka kattaa kaikki seuran toiminnassa olevat henkilöt. Konkreettisena asiana Sinettiseuraksi pääsemiseksi on koulutuksen kehittäminen. Seurassa kaikki valmentajat ja ohjaajat pääsevät halujensa mukaan seuran sisäisiin sekä ulkoisiin koulutuksiin. Seuran sisäinen valmentajakerho/koulutus kokoontuu 3 viikon välein/15 krt vuodessa eri teemoin. Mukana on ollut muun muassa keihäsvalmentaja Hannu Kangas. Hankkeen toteutuksessa on mukana Maila-Jussien johtokunta, pesäpallojaosto, valmentajat ja joukkueet. (234/93) 1000 14

Monipuolisuushankkeet SJ Pohjantähti /suunnistus, Kempele. Hankkeen ideana on monipuolistaa suunnistuksen talvikauden harjoittelua ja tuoda vaihtelua salivuoroihin. Tavoitteena on tutustua useisiin sisälajeihin ja monipuolistaa lajivalikoimaa laajentamalla harjoittelua myös ulos salista (hiihto, uinti, luistelu). Laatutavoitteena on tarjota kasvaville lapsille monipuolista harjoitusta lihaskunnon, ketteryyden, notkeuden yms. kehittymiseksi. Siihen pyritään sisällyttämällä salivuoroihin vaihtelevasti eri lajeihin (telinevoimistelua, pallopelejä, venyttely- ja rentoutusharjoituksia) tutustumista ainakin kerran viikossa. Lisäksi pidetään viikonloppuleirejä ja pyritään kokoontumaan kerran kuukaudessa myös viikonloppuisin. (40/30) 1500 Ruokolahden Raju/monta lajia, Ruokolahti. Rajun liikuntakerhoissa on tarkoitus tarjota lapsille mieleinen ja innostava liikuntaharrastus. Kerhoissa panostetaan monipuolisuuteen ja liikunnan perustaitojen kehittämiseen. Tavoitteena on saada mukaan jo liikunnasta innostuneita mutta myös terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia lapsia. Lisäksi halutaan tarjota kaiken tasoisille liikkujille onnistumisen kokemuksia liikunnassa. Ryhmillä on kausisuunnitelma, joka jaetaan myös jokaiselle lapselle. Joka tunnilla on oma teema. Ohjelmassa on monipuolista liikkumista, perusliikuntaa ja erilaisia lajitutustumisia: perusliikunta, voimistelu, temppuilu, leikit, palloilulajit sisällä ja ulkona, ulkoliikunta, yleisurheilu, hiihto, luistelu. (183/63) 1000 Helsingin Luistinkiitäjät/luistelu, rullaluistelu, Järvenpää. Hankkeen tavoitteena on tarjota pika- ja rullaluistelukoulutoimintaa Helsingin ja Oulunkylän jääurheilukeskuksen lähialueen ala-asteikäisille nuorille, jonka myötä luistelutaito ja lajikiinnostus kasvavat. Luistelukouluissa opetetaan luistelutekniikkaa yksilöllisesti ja ohjatusti. Tämän hetkiset väline- ja tilaresurssit mahdollistavat kolmen ryhmän harjoittelun viikoittain. (10/30) 1500 Kangasalan Urheilijat KU-68/monta lajia, Kangasala. Seurassa on alkamassa kaksi Löydä Liikunta -kerhoa jotka ovat sidottuja omille alueilleen. Nyt hankkeena on laajentaa idea koskemaan koko kuntaa ja tehdä nykyisistä urheilukouluista ja sählyryhmistä kattavampia ja lisätä tähän harrastepohjainen jalkapallo. Tällä ratkaisulla pyritään saamaan tasokasta liikuntatarjonta uusille lapsille, jonka perusteella he voivat halutessaan valita jonkin lajin pääliikuntamuodoksi tai jatkaa seurassa harrastuspohjaista liikuntaa. Kaikki ohjaajat koulutetaan seuran sisäisellä että ulkoisella koulutuksella. (400/500) 1000 Varala-Tiimi ry/monta lajia, Pirkkala. Tavoitteena on tutustuttaa lapset mahdollisimman moneen eri liikuntalajiin. Lisäksi pyritään siihen, että jokainen osallistuja löytäisi itselleen sopivimman liikuntamuodon, joka jäisi pysyväksi harrastukseksi. Toiminnan aikana lapset tutustuvat kauden 2006-2007 aikana seuraaviin lajeihin: luistelu, uinti, judo, suunnistus, yleisurheilu, voimistelu ja eri palloilulajit (jalkapallo, lentopallo, pesäpallo). Jokaista lajia harrastetaan 5 kertaa/laji/viikko. Toiminnan määrällisenä tavoitteena on saada mukaan 15-30 6-12-vuotiasta lasta, jotka eivät ole vielä minkään liikuntalajin parissa. (12) 1000 15

Nuorten harrastehanke: Vehkalahden Veikot/Suunnistus, Husula. Vehkalahden Veikkojen suunnistuksen uusi 13-19-vuotiaiden nuorten harrasteryhmä aloittaa ympärivuotisen toiminnan vuoden 2007 alusta. Tavoitteena on saada kaikki tällä hetkellä toiminnassa mukana olevat 13-19- vuotiaat nuoret pysymään seuran toiminnassa mukana ja harrastamaan suunnistusta ja liikuntaa yleensäkin omalla tasollaan. Toivottavaa on, että ryhmään tulee myös uusia nuoria harrastajia. Seuran suunnistusjaostossa on nimetty harrastemanageri, joka toimii nuorten tukena. Hankkeessa toimivat harrastemanageri, suunnistusjaoston jäsenet, suunnistuskoulun vastuulliset ohjaajat ja seuran nuorten ohjaajien vastuuhenkilö. Marraskuussa 2006 on tavoitteena, että harrastemanageri lähettää jokaiselle 13-19-vuotiaalle suunnistustoiminnassa mukana olevalle ja aikaisemmin mukana olleille tiedotteen ja kysely-/toivekirjeen. Sen myötä jokainen voi tuoda toiveensa esille siitä, mitä odottaa toiminnalta. Seurassa on kysyntää juuri 13-19-vuotiaiden harrasteryhmälle, joka toimii ympärivuotisesti. Suunnistuskoulun valmennusryhmäläisistä (13-16vuotiaat) sellaisilla nuorilla, joilla on tavoitteena kehittyä huippu-suunnistajaksi, on mahdollisuus jatkaa harjoitteluaan aikuisten ryhmässä. Nuoret järjestävät itselleen harrastemanagerin tuella laadukasta harrastetoimintaa, liikkuvat monipuolisesti, tutustuvat eri lajeihin ja saavat niissä asianmukaista ohjausta. Lisäksi nuoret toimivat ohjaajina lasten liikuntakerhoissa ja suunnistuskoulussa. 2000 Utsjoen Kuohu/monta lajia, Utsjoki. Tavoitteena on antaa paikkakunnalle levinneelle päihdemyönteiselle elämäntavalle liikunnallinen vaihtoehto. Utsjoella monikulttuurisessa ympäristössä taataan saamen- ja suomenkieliselle nuorisolle terveellinen vaihtoehto liikunnan parissa ja näin annetaan osin päihderiippuvaisillekin nuorille mahdollisuus osallistua vertaistukea antavassa ryhmässä eri sisäliikuntamahdollisuuksiin. Kunnan väestöpohja on pieni, mutta näissä oloissa muutamankin nuoren pelastaminen päihderiippuvuudesta liikunnan pariin on jo saavutus, jota kannattaa yrittää. Hanke tavoittaa alueen nuorisosta yli 50 %. Hankkeeseen ei palkata erikseen henkilöstöä vaan kulloisenkin viikoittaisen tapahtuman ohjaajalle maksetaan erillinen pieni ohjauspalkkio. Seuralla ei ole palkattua henkilöstöä, joten kaikki toiminta tehdään talkoilla. Viikoittain kaudella 2006-2007 järjestetään nuorten itsensä valvomia lähinnä sisäliikuntaa painottavia tapahtumia, joissa lajeina ovat salibandy, sulkapallo, uinti ja uppopallo. Viikoittaiset tapahtumat ajoittuvat syys- ja kevätkaudelle 2006-2007. (29/22) 500 Etelä-Karjalan Urheiluratsastajat ry/ratsastus, Lappeenranta. Hankkeen tavoitteena on saada uusia ratsastuksen harrastajia sekä mahdollistaa nuorten ratsastusharrastuksen jatkuminen myös teini-iän jälkeen. Hankkeen myötä järjestetään ratsastuksen alkeiskursseja uusille harrastajille 6 kpl ja näiden lisäksi pojille oma kurssi. Ensimmäinen kurssi alkaa marraskuu 2006, sen jälkeen muut kurssit keväällä ja kesällä 2007. Kurssi sisältää 10 ratsastuskertaa ja opetusta hevosen käsittelyssä, sekä teoria opetusta. Tavoitteena on saada 6-8 nuorta yhdelle kurssille. (39/36) 2000 FC KontU/jalkapallo, Itä-Helsinki. Hankkeen tavoitteena on saada seuraan toimiva nuorten jaosto, joka osallistuu seuran toiminnan pyörittämiseen ja jalkapallon harrastami- 16

seen omilla ehdoillaan ja tavalla, joka vastaa nuorten halua ja tarvetta. Tavoitteena on saada harrastetoimintaan mukaan n. 100 henkeä seuran 13-19-vuotiaista nuorista. Jatkossa tavoitteena on minimoida jalkapallon parista pois siirtyvien nuorten määrä. Seura tarjoaa tällä hetkellä alueen nuorille mahdollisuuden pelata ja harjoitella jalkapalloa. Kuitenkin suuri osa nuorista haluaisi tehdä muutakin saman porukan kanssa, mutta tällä hetkellä seura ei pysty tarjoamaan riittävästi muuta toimintaa näille nuorille. Hankkeen toiminnan toteutuksesta vastaa seuran Kaikki Pelaa -vastaava seuran muiden valmentajien avustuksella. Seuraan nimetään myöhemmässä vaiheessa harrastemanageri, jolloin toiminnan kehittäminen siirtyy hänen vastuulleen. Lisäksi johtokunnasta nimetään toiminnalle vastuuhenkilö. Aikataulullisesti hanke etenee siten, että syksyn 2006 aikana organisoidaan toiminta ja aloitetaan suunnittelu sekä osallistutaan seuran tilaisuuksien järjestämiseen. Tällöin on myös tavoitteena kouluttaa harrastemanageri. Harrastemanageri järjestää halukkaille nuorille tarvittavaa ohjausta ja koulutusta (ohjaus, valmennus, muut) ja organisoi seuran nuorten harrastejalkapallotoiminnan. (200/200) 1500 Jyväskylän Voimistelijat-79 ry/monta lajia, Jyväskylä. Hankkeen tavoitteena on motivoida nuoret liikkumaan ja harrastamaan sekä itsenäisesti että ryhmässä koko elämänsä ajan. Fyysiset tavoitteet ovat nuorten kunnon parantaminen sekä lihasvoiman ja koordinaation kehittäminen. Lisäksi halutaan opettaa nuoria ottamaan vastuuta ympäristöstään ja ryhmästään. Hanke toteutetaan järjestämällä 13-19-vuotiaille nuorille liikuntakerho, jossa nuoret liikkuvat parkourin, akrobatian ja trampoliinivoimistelun tahdissa. Kerhoissa on paikalla 2-3 ohjaajaa opettamassa nuoria. Seurassa on lisäksi päätoiminen toiminnanjohtaja, joka johtaa toimintaa ja vastaa toimistotöistä. Kerhot alkavat viikolla 37 ja kestävät toukokuun 2007 loppuun. Syksyllä 2007 kerhot jatkavat samaan aikaan. Kerho toteutetaan Jyväskylän Monitoimitalon telinesalissa. Kerhoja on kolmena päivänä ke klo 20-21.30, la klo 12.00-16.00 ja su klo 18.30-20.30. Mukaan otetaan ensimmäisellä kaudella yhteensä 100 harrastajaa. Vuonna 2007 syksyllä määrä kasvaa kahdella uudella ryhmällä ja noin 40 nuorella. (272/100) 3000 Muu merkittävä hanke: Savonlinnan Seudun Liikunta ry/pesäpallo, Savonlinna. Savonlinnan Seudun Liikunta ry pyrkii kesän 2007 aikana luomaan pesäpallokoulut viiteen kaupunginosaan. Savonlinnassa ei ole ollut pesäpalloon erikoistunutta seuraa vuosikausiin. Pesäpalloon halukkaita lapsia kuitenkin kaupungista löytyy erittäin paljon. Osoituksena tästä on se, että kouluissa pesäpallo on yksi suosituimmista liikuntamuodoista. Pesäpallokoulut kokoontuvat kaksi kertaa viikossa. Toiminta alkaa toukokuussa 2007, jolloin hankkeeseen tullaan myös palkkaamaan puolipäiväinen hankevetäjä, joka tulee vastaamaan ryhmien ohjauksesta. (150/5) 1500 Espoon Tapiot/yleisurheilu. Espoo. Espoossa ja etenkin Leppävaaran alueella on paljon monikulttuurisia maahanmuuttajia, joista valtaosa on lapsia ja nuoria. Espoon Tapiot haluavat integroida maahanmuuttajalapsia valtaväestön urheiluharrastukseen ja tämän vuoksi käynnistetään "uusien lasten ja nuorten rekrytointi. Tavoitteena on tarjota maahanmuuttajalapsille ja heidän perheilleen mahdollisuus saada liikuntakasvatusta hyvässä seurassa, jonka toiminta kestää eettisen vertailun ja joka on laadukasta lapsien tasapainoiselle kehittymiselle. Toiminnan markkinointi ja tiedotus tehdään yhteistyössä paikallis- 17

ten koulujen ja päiväkotien kanssa. Myös erilaiset maahanmuuttajien yhteisöt ja toimintapisteet kuten ALMA otetaan mukaan aktiiviseen yhteistyöhön. (680/100) 1000 Kunnon Kontiot/monta lajia, Säkylä. Kunnon Kontiot ry anoi omalta kunnalta vanhan kyläkoulun lopettamisen seurauksena ylimääräiseksi jäänyttä jääkiekkokaukaloa käyttöönsä. Anomus käsiteltiin kunnassa ja yhdistys sai kaukalon veloituksetta käyttöönsä. Hankkeen tavoitteena on antaa Karhusuon maalaiskylän (kuin myös naapurikylien) lapsille ja nuorille mahdollisuuden talviurheiluharrastukseen. Tähän voidaan käyttää ko. kenttää, jota voidaan käyttää myös kesäkeleillä esimerkiksi sählyn pelaamiseen. Kaukalo puretaan noin 10 kilometrin päässä sijaitsevalta vanhalta koululta, kuljetetaan traktoreilla Karhusuolle ja korjataan käyttökuntoon. Karhusuolla kaukalon uudella sijaintipaikalla tehdään muun muassa pohjatöitä, kuoritaan ja tasoitetaan vanhaa maapohjaa. (90/3) 2000 Lihamylly ry/monta lajia, Joensuu. Hankkeen tavoitteena on järjestää monipuoliset liikuntamahdollisuudet joensuulaisille lapsiperheille, tutustuttaa lapset liikuntalajeihin sekä laajentaa tapahtuman välityksellä ohjaajien osaamispohjaa ja hankkia seuralle välineistöä laaja-alaisen liikuntaan. Hankkeen myötä tarjotaan sunnuntaisin (27 krt talvikaudella) perheille mahdollisuus tutustua (lapsi ja vanhempi) yhdessä eri lajeihin ja eri liikuntamahdollisuuksiin 1 euro/hlö hintaan. Tapahtumaan nimetään vastuuhenkilö sekä haetaan tapahtumasarjalle yhteistyökumppaniyritykset. Tiedollisiksi opastajiksi pyydetään Pohjois-Karjalan liikuntaa ja MLL:ä. Seura hoitaa ohjauksen yhdessä mahdollisten yhteistyöseurojen kanssa. (5000 alle 13 v.) 3000 Ohjaajien ja valmentajien osaaminen/koulutus: Mäntyharjun Virkistys/monta lajia, Mäntyharju. Seuran lajeina ovat aerobic, hiihto, lentopallo, pesäpallo, salibandy, yleisurheilu ja lasten monilajinen liikuntakerho. Hankkeen tarkoituksena on parantaa yleisseuran yhteistyötä eri jaostojen kesken. Samalla voidaan jakaa valmennustietoutta ja hyödyntää eri lajien osaamista toisten valmentajien kesken (mentorointi). Yhteistyön myötä pystytään luomaan yhteiset pelisäännöt ja voidaan yhdistää voimavarat. Tämän myötä lapsille ja nuorille saadaan monipuolisuutta lajiharjoitteluun. Lisäksi tavoitteena on kouluttaa lisää ohjaajia perus- ja starttitason koulutuksilla sekä perustaa ohjaajapankki, johon kartoitetaan kunkin ohjaajan yhteystiedot ja osaamisalueet. (osallistujia 488/128, ohjaajia alle 13 v. 40 kpl /yli 13 v. 14 kpl) 3000 Juniori-KalPa/jääkiekko, Kuopio. Tavoitteena on kouluttaa nuoria lasten ja nuorten ohjaajiksi liikunta-, luistelu- ja kiekkokouluihin. Osa nuorista koulutettaisiin myös erityislasten ohjaajiksi. Seurassa halutaan saada näille nuorille mahdollisimman korkeatasoinen koulutus. Koulutettavaksi otettavia nuoria tulee olemaan 4-8 kappaletta. Heistä kaksi on erityisnuoria, jotka ovat edelleen aktiivisesti mukana toiminnassa. Seuran toiminta on ollut laadukasta ohjaajatoiminnan osalta jo aikaisemmin, mutta tämän projektin avulla ohjaamisen tasoa pyritään nostamaan lisää. Ohjaajat suorittavat Jääkiekkoliiton kursseja (LOK 1-3, MOK 1-2) ja LOT (Lasten ja nuorten ohjaajakurssi 10 ov). Samanaikaisesti myös seura kouluttaa nuoria seuran sisäisellä koulutuksella. Jokaiselle nuorelle luodaan oma koulutusohjelma, jonka mukaan häntä viedään eteenpäin. Aikataulu riippuu paljon nuoren omasta sen hetkisestä koulutustasosta. (600/400, 50/30) 1500 18

Jakobstads Konståkare/konståkning, Jakobstand. Målet i det här projektet är att ge handledning och skolning på båda inhemska språken för de yngre tränarna. Äldre och mera erfarna tränare lär de yngre på hemmaplan. De kurser som ordnas av konståkningsförbundet hålls på finska och oftast i Södra Finland. För tillfället klubben har fem hjälptränare under 16 år. Dessutom sex tränare i åldern 16-17 år och en 21-årig tränare, vilka alla leder egna konståkningsgrupper. De strävar efter att ordna ordentlig skolning för de tränare som de redan har och att få några nya också. De tänker i klubben att när deras tränare får mera skolning kommer det att betyda att träningen blir mera omväxlande och intressant och detta inverkar på hur många ungdomar som stannar kvar inom konståkningen. Där finns också intern utbildning: äldre tränarna ger handledning åt de yngre tränarna. Skolningstillfällen ordnas för alla tränare. Som handledare skulle en av deras tidigare konståkare fungera. Hon utbildar sig till idrottsledare och har lång erfarenhet av konståkning. (65/12, 10/3) 2000 Kajaanin Juntta ry/paini, Kajaani. Hankkeen myötä koulutetaan seuran nuorista junioripainijoista ja lasten vanhemmista uusia ohjaajia eri liikuntaryhmiin. Samalla annetaan täydennyskoulutusta jo seurassa toimiville valmentajille. Hankkeen määrällisenä tavoitteena on saada koulutukseen mukaan 10 lasten ohjaamisesta kiinnostunutta nuorta tai aikuista. Myöhemmässä vaiheessa näistä ohjaajista saadaan uusia apuohjaajia ja ohjaajia seuran toimintaan. Lisäksi syksyllä 2007 pystytään aloittamaan useampia aloittelijaryhmiä, koska tällä hetkellä vetäjäpula rajoittaa ryhmien määrää. Hanke aloitetaan seuran sisällä tehtävällä kartoituksella, jossa selvitetään kiinnostus koulutusta kohtaan. Tämän jälkeen järjestetään yhteistyössä Suomen Painiliiton aluekouluttajan ja Kainuun Liikunnan seuratoiminnan kehittäjän kanssa painikouluohjaajakoulutuksia. (55/10, 3/1) 2000 Ilves ry Jalkapallojaosto/jalkapallo, Tampere. Yleistavoitteena on valmentajien/ ohjaajien koulutustoiminnan käynnistäminen ja laadullisen tason nostaminen seuran 5 v. kehittämisprojektin asettamalle tasolle. Jalkapallojaosto jakautuu Futis-Liigan pelaajien kehittämis- ja harrastustoimintaan ja ikäkausijaoston kykyryhmätoimintaan. Futis-Liigan valmennuskoulutuksen kohderyhmänä ovat leikki-, kaveri- ja tulevaisuusmaailmojen valmentajat/ohjaajat. Seuran valmennustoiminnan tavoitteena on osaamistason kasvaminen, valmentajien sitoutumisen parantaminen ja pelaajien yksilökeskeisen huomioimisen kehittyminen. Selkeän toiminta- ja valmennuslinjauksen kehittymisen seurauksena helpotetaan uusien valmentajien/toimijoiden työskentelyä. Valmennustoiminnan kokonaiskehittämisen toimenpiteenä on muun muassa Ilves valmentajakerhon koulutustoiminnan käynnistäminen. Hanke on osa Ilves jalkapallonjaoston aloittamaa 5-vuotista kehittämisprojektia, joka käynnistyi jo kaudella 2005-2006. (3148/956, 381/88) 6000 19

Taulukko 1. Paikallistukihankkeiden vaihtoehdot ja kriteerit vuonna 2006. (Tukea lasten ja nuorten urheiluseuratoimintaan 2006, Nuori Suomi.) liite 1 6-12-v. lasten monipuolisuus hankkeet *Seura järjestää a) uusia monipuolisia liikkumisen mahdollisuuksia seurassa tai b) kehittää olemassa olevaa toimintaa monipuolisemmaksi. *Toiminta on tarkoitettu 6-12 v., toiminta on monipuolista sisältäen vähintään kolmen urheilulajin harjoittelua vuoden aikana, pelisäännöt on sovittu lasten ja lasten vanhempien kanssa. Suosituksia (kohta a): - kerhossa tutustutaan vähintään kolmeen lajiin vuoden aikana - toiminta on leikkiä, kisailua, oppimista ja omien taitojen kehittämistä - kerho ei ryhmänä osallistu säännölliseen sarjaeikä kilpailutoimintaan - kerho on edullinen ja lähellä lasten elinpiiriä, - toimintaa järjestetään 1-2 krt/vko * (Kohta b) Olemassa olevan toiminnan monipuolisuuden kehittäminen voi tarkoittaa lajitoiminnan monipuolistamista, jolloin pyritään harjoittelemaan myös muita lajeja ja kehittämään omista lajiharjoituksista monipuolisempia. Yhden kauden aikana on suositeltavaa kokeilla vähintään kahta muuta lajia useamman kerran. 13 19 -v. nuorten hankkeet *Kohdistettu aktiivisesta valmennustoiminnasta harrastusmaisempaan toimintaan siirtyville nuorille. *Liikuntaharrastuksen aloittaville nuorille, jotka eivät ole aiemmin liikkuneet. Suosituksia: edullisuus, 1-3x/vko, nuorten oma aktiivisuus, vertaisohjaajat, kilpaileminen kevyttä, ei välttämätöntä(paikallis-ja/tai harrasteturnaukset), aikuistukihenkilö(esim. harrastemanageri) *Oman rahoituksen oltava vähintään 50 % koko hankkeen kustannuksista. Muu merkittävä hanke Sinettiseurahanke Ohjaajat valmentajat/koulutus *Paikkakunnan lasten ja/tai nuorten liikuntaa edistävä hanke, joka ei ole perinteistä urheiluseuratoimintaa. Tuetaan innovatiivisia lasten ja nuorten liikuntahankkeita. *Seura tekee päätöksen johtokunnassa tai lajijaostossa, että sen tavoitteena on kehittää seurasta Sinettiseura. *Kaikissa alle 16v. ryhmissä on sovittu Pelisäännöt lasten ja heidän vanhempiensa kanssa. 16-18 v. nuorten kanssa. *Seura nimeää Sinettiseuraprosessin etenemisestä vastaavan henkilön. *Hakemuksessa lyhyt kuvaustoimenpiteistä, joilla edetään kohti Sinettiseuraa. *Ohjaajien ja valmentajien 1- ja starttitason koulutukset: - alueet/lajiliitot. *Seuran sisäinen koulutus: -ulkopuolinen kouluttaja tai seuran sisäinen -ohjaajien/valmentajien työnohjaus/tutorointi -seuran valmentajakerho koulutustoiminta -muut osaamista lisäävät toimenpiteet. 20

liite 2 Taulukko 4. Myönnettyjen hankkeiden määrä lajiliitoittain 2004-2006. Yhteensä Monipuolisuus Muu merkittävä Nuoret Sinetti Ohj. Lajiliitto 2006 2005 2004 2006 2005 2004 2006 2005 2004 2006 2005 2004 2006 2005 2004 2006 Palloliitto 140 41 46 23 18 11 13 11 9 24 5 15 12 7 11 68 Voimisteluliitto 76 24 26 11 8 7 1 4 3 13 7 11 2 5 5 49 Hiihtoliitto 69 21 17 26 7 8 16 5 5 4 3 2 5 6 2 18 Urheiluliitto 67 34 25 30 23 16 3 2 2 5 6 4 5 3 3 24 Suunnistusliitto 56 18 18 13 6 11 6 7 0 10 3 6 1 2 1 26 Monta lajia 54 10 19 25 8 10 7 0 5 7 2 4 1 0 0 14 Lentopalloliitto 42 14 23 8 8 7 5 0 2 7 3 10 2 23 4 20 Koripalloliitto 40 23 13 3 9 5 5 4 2 3 6 5 4 4 1 25 Salibrandyliitto 40 20 17 5 7 6 3 2 3 7 9 4 4 2 4 21 Ratsastajainliitto 38 7 10 7 4 4 1 2 1 14 1 3 2 0 2 14 Jääkiekkoliitto 37 13 18 8 8 6 2 2 4 3 2 6 1 1 2 23 Uimaliitto 27 5 6 0 1 3 4 0 1 3 3 2 2 1 0 18 Nuorisopesis 26 8 17 2 2 5 2 2 4 2 1 6 1 3 2 19 Taitoluisteluliitto 22 6 12 3 0 1 0 2 4 3 3 4 1 1 3 15 Tennisliitto 21 6 6 3 1 4 3 1 0 2 1 1 2 3 1 11 Purjehtijaliitto 20 5 0 1 3 0 3 0 0 4 2 0 3 0 0 9 Judoliitto 16 7 4 1 0 0 3 1 0 1 4 1 2 2 3 9 Ringetteliitto 14 7 3 5 4 0 0 2 0 3 0 1 3 1 2 3 Tanssiurheiluliitto 13 2 0 0 1 0 0 0 0 1 0 0 9 1 0 3 Karateliitto 12 4 1 1 1 0 1 2 1 1 0 0 2 1 0 7 Sukeltajaliitto 12 2 5 0 1 1 0 1 0 4 0 3 0 0 1 8 Golfliitto 11 5 7 0 1 2 1 0 0 6 3 4 1 1 1 3 Ampumaurheiluliitto 11 2 2 2 0 1 1 0 0 3 2 0 1 0 1 4 Muu järjestö 10 9 2 0 4 0 2 0 1 8 5 1 0 0 0 0 Amer. jp. liitto 10 4 5 0 0 0 2 0 1 3 4 4 3 0 0 2 21

Painiliitto 10 3 2 1 1 1 1 1 1 1 1 0 0 0 0 7 AKK-Motorsport ry 7 5 3 0 1 2 3 1 1 2 2 0 0 1 0 2 Ampumahiihtoliitto 7 2 2 2 1 0 0 1 0 2 0 2 0 0 0 3 Kanoottiliitto 6 4 2 0 1 0 1 0 1 4 2 1 0 1 0 1 Luisteluliitto 6 1 2 3 0 1 0 1 0 1 0 1 0 0 0 1 Moottoriliitto 5 3 5 0 0 3 2 1 0 1 1 2 0 1 0 2 Sulkapalloliitto 5 3 1 1 1 1 0 1 0 1 0 0 0 1 0 3 Käsipalloliitto 5 2 2 2 0 1 2 0 1 0 0 0 0 2 0 3 Nyrkkeilyliitto 5 2 1 0 0 0 0 1 1 3 1 0 0 0 0 1 Suomen Latu 4 3 2 0 1 2 2 1 0 2 1 0 0 0 0 0 Soutuliitto 4 3 0 0 0 0 2 1 0 1 2 0 0 0 0 1 Finlands svensk. Id. 4 2 3 1 1 2 0 0 0 1 1 1 1 0 0 1 Aikidoliitto 4 0 2 0 0 1 1 0 0 0 0 0 3 0 1 0 Painonnostoliitto 4 1 1 1 0 0 0 0 0 1 1 1 0 0 0 2 Kaukalopalloliitto 3 2 1 0 1 0 0 0 1 1 1 0 2 0 0 0 Squashliitto 3 2 2 1 1 1 0 0 0 0 1 1 0 0 0 2 Taekwondoliitto 3 1 1 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 1 0 3 SKLU 2 3 2 0 0 1 2 2 0 0 1 1 0 0 0 0 Keilailuliitto 2 2 1 0 0 0 0 0 0 2 2 1 0 0 0 0 Pyöräilyunioni 2 2 1 0 0 0 0 0 0 2 2 1 0 0 0 0 Pöytätennisliitto 2 1 1 0 0 0 0 0 1 1 1 0 0 0 0 1 Ilmailuliitto 2 0 1 0 0 1 1 0 0 1 0 0 0 0 0 0 Taidoliitto 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 Jääpalloliitto 1 2 2 0 0 0 0 2 0 0 0 1 0 0 1 1 SIU 1 1 2 0 0 1 0 1 1 0 0 0 0 0 0 1 Jousiampujain liitto 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 0 1 Lumilautaliitto 1 1 0 0 0 0 1 0 0 0 1 0 0 0 0 1 Veneilyliitto 1 0 1 0 0 0 0 0 0 1 0 1 0 0 0 0 NKL 0 3 1 0 1 0 0 1 1 0 1 0 0 0 0 0 Finnish Multic. S. F. 0 2 2 0 1 0 0 0 1 0 1 1 0 0 0 0 Yhteensä 986 354 348 189 136 127 99 65 58 169 99 112 77 54 51 452 22