Maaseutuyrittäjät ja yhdistykset maisemanhoitopalvelujen tuottajana Esiselvitysraportti neuvonnan tarpeesta ja maatalous-, maaseutuyrittäjien ja yhdistysten kiinnostuksesta ympäristönhoitoon ProAgria Suomen Talousseura Finska Hushållningssällskapet - 2008-2009 Riitta-Liisa Pettersson 28.4.2009.
2 /22 SISÄLLYS JOHDANTO 3 1. MAASEUTUYMPÄRISTÖ 4 1.1. MAASEUTUMAISET VIHERALUEET TAAJAMASSA 4 1.2 MAATILA- JA KYLÄYMPÄRISTÖ 6 1.2.1. Luonnon monimuotoisuuden edistäminen ja maiseman kehittäminen ja hoito 7 1.2.2. Perinnebiotoopin hoito 7 1.2.3. Ei-tuotannollinen investointituki arvokkaaksi luokitellun pienialaisen perinnebiotoopin alkuraivaukseen ja aitaa-miseen 7 1.3. MAATALOUDEN VESIENSUOJELU 8 1.3.1. Suojavyöhykkeiden perustaminen ja hoito 8 1.3.2.Monimuotoisuuskosteikko ja maisemanhoito vaihtoehto suojavyöhykkeelle 9 2. MAISEMAN- JA YMPÄRISTÖN-HOITO, MAHDOLLISUUS YRITYS-TOIMINTAAN 9 2.1. MAISEMANHOIDONYRITTÄJYYS 10 2.2. TUOTANTOAAN KEHITTÄVÄT JA MONITOIMISET MAATILAT 10 2.3. LUONNONSUOJELU-, KYLÄYHDISTYKSET, METSÄSTYSSEURAT JA VASTAAVAT 11 2.4. KUNNAT JA SEUDULLINEN YHTEISTYÖ 11 3.ESISELVITYSHANKKEEN TAVOITTEET 11 4. TOTEUTUS 12 5. TIETOA KARTOITUKSESTA 13 5.1. KYSELY KUNNILLE, SEURAKUNNILLE, YHDISTYKSILLE JA JULKISYHTEISÖILLE 14 5.2 KYSELY TIEKUNNILLE 16 5.3 KYSELY YRITTÄJILLE 17 5.7 KARTOITUKSEN YHTEENVETO 21 6 LÄHTEET ja linkit 22 Tämä raportti löytyy internetistä www.fhs.fi Ruotsinkielisen raportin käännöstyöt ATK-/talousneuvoja Mats Norrholm FHS/ Suomen Talousseurasta Lisätietoja: Riitta-Liisa Pettersson, Hankevetäjä, maiseman- ja ympäristönhoidon neuvoja ProAgria Finska Hushållningssällskapet - Suomen Talousseura Hämeenkatu 28, 20700 Turku puh; 02-481 2400, 040-593 86 91, fax; 02-481 24 12 www.fhs.fi I
3 /22 JOHDANTO Maisemallisesti kaunis ja luonnoltaan rikas kulttuuriympäristö ja puhtaat vedet ovat jo arvoja sinänsä. Ne ovat tärkeitä maaseudun ja saariston vetovoimatekijöitä. Ne ovat myös edellytys monille maaseudun elinkeinoille ja maaseudun vetovoimaisuudelle sekä työ- että asuinpaikkana. Maaseudun hoidon laadun parantamiseksi ja tehostamiseksi tarvitaan lisää tietoa ja yhteistyötä. Maiseman- ja ympäristönhoito tulee tulevaisuudessa käsittämään yhä enenevässä määrin toimenpiteitä jotka parantavat myös vesistöjen tilaa ja luonnon monimuotoisuutta. Ja koska sellaiset toimenpiteet voisivat tarjota myös uusia toimintamahdollisuuksia maaseutuyrittäjille ja yhdistyksille, katsottiin tätä ProAgria Suomen Talousseuran toteuttamaa esiselvityshanketta kehittäessä, tarpeelliseksi selvittää myös hankealueen yrittäjien kiinnostusta maisemanhoitoyrittäjyyteen. Maatalouden vesiensuojelu ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen olivat myös teemoja jotka otettiin tarkastelun kohteeksi. Sekä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen että TE -keskuksen yksi tärkeimmistä painopistealueista on Saaristomeren rehevöitymisen torjunta ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen. Maatalouden ympäristövaikutukset ovat herättäneet keskustelua ja on kaivattu konkreettisia toimenpiteitä. ProAgria Suomen Talousseuran toteuttamassa esiselvityshankkeessa kartoitettiin mm. sitä, että voiko ympäristö-yrittäjyys tuoda lisäansiota, kiinnostavatko kosteikot ja suojavyöhykkeet, kannustaisiko esim. suoja-vyöhykkeiden yleissuunnittelu maanomistajia ja yhdistyksiä erityistukien hakuun, onko tarvetta ympäristön-hoidon neuvontaluotsille yhdistysten ja toimintaryhmän avuksi, ja onko alueen maatalousyrittäjillä ja yhdistyksillä kiinnostusta maisemanhoitoon tai sen urakointiin. Työn lähtökohtana oli tuoda esille myös ympäristön-, vesistön- ja maisemanhoitoon liittyviä tekijöitä, tukimuotoja sekä mahdollisuuksia. Hankkeen toteutusaika oli 1.6.2008 30.4.2009 ja hankkeen osarahoitus (70%) tuli Varsinais-Suomen TE - keskuksen maaseudun kehittämis-ohjelmasta ja kunnilta Samassa veneessä toimintaryhmän kautta. Hankkeen kohderyhminä olivat; viljelijät, maisemanhoito-urakoitsijat, kunnat ja ympäristön hoitoon liittyvät yhdistykset (kyläyhdistykset, 4-H, metsästys-seurat, ympäristönhoito). Esiselvityshanke toteutettiin Samassa veneessä toimintaryhmän alueella, joka käsittää seuraavat kunnat; Kemiön saari (Dragsfjärd, Kemiö ja Västanfjärd) Länsi-Turunmaan kaupunki (Houtskär, Iniö, Korppoo, Nauvo ja Parainen,) entiset saaristokunnat Naantalin kaupungista (Merimasku, Rymättylä ja Velkua). Särkisalo Suur-Salosta sekä kunnat Taivassalo ja Kustavi. Kartoituksen ja hankkeen etenemisen myötä selvisi, että maisemanhoitopalveluille on tarjontaa, vaikkakin ympäristönhoidon yrittäjien ryhmä on alueella vielä melko marginaalinen ja suurella osalla yrittäjistä toiminta on myös hyvin pientä. Ympäristöyrittäjyys on vielä verrattain uusi asia ja myös palvelujen kysyntä on vähäistä. Vasta riittävä kysyntä synnyttäisi yrittäjien kiinnostuksen kouluttautua syvemmin asiaan. Esiselvityksessä kyseltiin mm. maatalousyrittäjiltä miten maatalousalueiden hoito kiinnostaa viljelijöitä. Selvitimme myös millaisia tarpeita ja ajatuksia yrittäjillä on vesiensuojelullisista toimenpiteistä. Vain seitsemällä vastanneesta viljelijästä oli jo perustettu suojavyöhyke. Mutta vastanneista jopa parisenkymmentä oli kiinnostunut perustamaan suojavyöhykkeitä ja yllättävän moni jopa 27% vastaajista - oli kiinnostunut perustamaan mailleen monimuotoisuuskosteikon. Neuvontaa kaipasi suojavyöhykeasiasta 10% ja kosteikkoasioissa 13% vastaajista. Vain 3% heistä ei ole osannut vielä miettiä mm. perustamisen ajankohtaa, muilla ne olisivat lähivuosien toimenpiteitä. Esiselvityksen ja kyselyn pohjalta olisi hyvä lähteä toteuttamaan kehittämishanketta Balans i naturen Tasapainoa. Uudessa hankkeessa tarjottaisiin tila- ja yhdistyskohtaista tiedotusta, neuvonta- ja kartoituspalvelua sekä neuvontaa erityisympäristösuunnitelmien teosta sekä opastusta ja tiedotusta tukirahoituksessa. Riitta-Liisa Pettersson / ProAgria Finska Hushållningssällskapet - Suomen Talousseuran
4 /22 1. MAASEUTUYMPÄRISTÖ Maaseudun merkitys on muuttunut ja muuttuu edelleen. Maaseutu nähdään ruuan tuottamisen lisäksi myös ympäristöarvojen ja -hyödykkeiden tuottajana. Peltojen viljely tuottaa raaka-aineen lisäksi hoidetun maaseutumaiseman. Useat maaseudulla toimivat yrittäjät, mm. maaseutumatkailu-, retkeily-, ja virkistäytymispalvelujen tuottajat, ovat riippuvaisia viljelymaisemasta ja hyvin hoidetusta ympäristöstä ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. Maaseudun kehittämistä ja maaseutuympäristön hoitoa on rahoitettu merkittävästi viimeksi kuluneen reilun kymmenen vuoden aikana. Osa rahoituksesta on kanavoitunut mm. alueellisen TE -keskuksen ja toimintaryhmän sekä muiden EU:n ohjelmien rahoittamien kehittämishankkeiden kautta kuin myös esim. viljelijöille suoraan maksettavien tukin kautta. Nykyisellä rahoituskaudella 2007-2013 vahvistuvat entisestään ympäristöarvojen huomioiminen ja maaseudun uusien yritysmuotojen kehittäminen. 1.1. Maaseutumaiset viheralueet taajamassa Maaseutumaisten alueiden, kuten peltojen, niittyjen ja kosteikkoalueiden, arvostus on kasvamassa. Myös maaseutukunnat ja seurakunnat ovat tiedostaneet hoidetun ympäristön merkityksen imagolleen Hoidetut ja monimuotoiset alueet lisäävät asumisviihtyisyyttä ja soveltuvat hyvin asukkaiden lähiliikuntapaikoiksi. Taajamissa on useita erityyppisiä maaseutumaisia alueita, joita maaseutuyrittäjät voisivat hoitaa. Tällaisia ovat mm. niittymäiset alueet, perinnemaisemat, ranta-alueet, kosteikot, kaavoitusta tai rakentamista odottavat alueet kuin myös taajamien reuna-alueet ja sisääntulot, umpeen kasvavat pellot ja näkymät, maisemapellot, viljelyssä olevat pellot, rakentamattomat viheralueet, liikenteen välialueet ja levähdysalueet ja kunnallistekniikka (esim. voimalinja- ja sähkölinja-alueet). Runsasvesistöisen maakunnan tai saariston maisemassa ranta-alueet ja näkymät tieltä vesistöön ovat matkailun kannalta arvokkaita. Peltojen ja vesistöjen välissä sijaitsevien suojavyöhykkeiden hoitaminen on tärkeää sekä maisemallisesti että vesiensuojelullisesti. Taajamien asukkaat arvostavat vaihtelevia ympäristöjä, varsinkin jos he voivat käyttää kohteita virkistymisalueena. Hyvin hoidettu virkistysalue koetaan myös turvalliseksi käyttää. Maaseutumaiset alueet ovat rakennettuja viheralueita helppohoitoisempia ja hoitokustannuksiltaan edullisia. Peltojen ja teiden avoimet ja puoliavoimet pientareet säilyttävät hoidon avulla myös niityn kasvi- ja eläinlajistoa. Askainen 2008
5 /22 Avoimen viljelymaiseman säilyttämiseksi peltoja voidaan viljellä maisemapeltoina ja samalla tarjota ulkoilijoille mielenkiintoista seurattavaa. Viherympäristöliiton ja Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen yhteistyönä valmistunut (2007) uudistettu B-alueiden hoitoluokitus on hyvä työväline suunniteltaessa kuntien ja seurakuntien viheraluejärjestelmiä. Se luo pohjan maaseutumaisten alueiden ts.. B-alueiden, kuten maisemapeltojen ja erityyppisten niittyjen, hoidon tasolle. B-alueiden hoito ja kehittäminen on edullista viheralueiden hoitoa ja se lisännee kiinnostusta viljelemällä ja niittämällä hoidettavia alueita kohtaan. Maaseutuyrittäjä / maisemanhoitoyrittäjä Maaseutumaisten alueiden hoito vaatii usein välineitä, joita ei ole kuntien ja seurakuntien omistuksessa. Tällöin hoitopalvelun ostaminen maaseutuyrittäjältä on varteenotettava vaihtoehto. Usein yhteistyö voidaan aloittaa esimerkiksi maisemapeltojen ja niittyjen hoidolla perusmaatalouden koneilla, minkä jälkeen toimintaa voidaan laajentaa. Palvelun voi ostaa yksittäiselle kohteelle tai tehdä laajemman hoitourakan esimerkiksi taajaman niittyjen hoidosta. Yrittäjän kanssa tehty sopimus voi kattaa alueen koneellisen niiton ja kohteesta riippuen myös paalauksen ja poiskuljetuksen. Myös reuna-alueiden hoidot voidaan liittää sopimuksiin. Maaseutuyrittäjälle sopivia kohteita voivat muun muassa olla viljelemättömien alueiden hoito tai viljelyyn palauttaminen, niittyjen hoito, tienvarsiojien siistimiset, pajukkojen raivaus ja muut raivaustyöt sekä näkymien avaukset, kuin myös maisemalaidunnuspalvelua. Tämän tyyppisiltä alueilta on raivausjäte hyvä kerätä pois. Ne on mahdollista hyödyntää esimerkiksi energiapuuksi tai muuhun käyttöön. R-L Pettersson
6 /22 R-L Pettersson 1.2 Maatila- ja kyläympäristö Maatalousalueilla yksi haasteellisimpia tehtäviä ovat vesiensuojelu sekä perinnebiotooppien ja kulttuurimaisemien säilyttäminen ja niiden hoidon edistäminen. Maatiloilla maatalouden ympäristötukijärjestelmä on ollut viime vuosina maaseutuympäristöjen keskeinen toimintamuoto ja rahoituslähde. Ensisijaisesti luonnon ja maiseman monimuotoisuutta edistäviä erityistukimuotoja ovat perinnebiotooppien hoito, luonnon- ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen sekä monimuotoisten kosteikkojen hoito. Ympäristötuen erityistukisopimukset ovat lisänneet kiinnostusta ja työtä oman tilan alueiden hoitoon. Samalla hoidetun maiseman arvostus on kasvanut. Alueellinen TE -keskus, Lounais-Suomen ympäristökeskus ja maatalousneuvonta (ProAgria, MKL, yksityiset neuvojat) ovat tarjonneet neuvontaa ja asiantuntija-apua kulttuurimaisemiin, luonnon monimuotoisuuteen ja ympäristönsuojeluun liittyvissä rahoitus- ja hoitokysymyksissä. Maiseman- ja luonnonhoitotyötä on myös pitkään tuettu ympäristöhallinnon, työvoimahallinnon ja erilaisten hankkeiden kautta. Näiden lisäksi maaseutuympäristöä hoidetaan omalla tilalla osana tuotantotoimintaa ilman sopimuksia sekä talkootyönä yhteisesti kyläkunnittain. Nämä toimintamuodot eivät kuitenkaan riitä. Avoin viljelymaisema ja luonnon monimuotoisuus ovat usein häviämässä perinteisten tuotantotoimien vähentyessä ja tilarakenteen muuttuessa. Maiseman hoitoon ja maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen tarvitaan yhä enemmän työtä ja tekijöitä. Yleissuunnittelun ja tehostetun neuvonnan avulla voidaan kannustaa maanomistajia ja yhdistyksiä hyödyntämään erityistukien mahdollisuudet, hoitamaan arvokkaita ja monimuotoisia kulttuuriympäristöjä ja perustamaan suojavyöhykkeitä tai monimuotoisia kosteikkoja. Pääsääntöisesti erityistukea maksetaan maa- ja puutarhataloutta harjoittaville viljelijöille Saamisen edellytyksenä on, että viljelijä on antanut ympäristötuen sitoumuksen. Tukea haetaan vuosittain keväällä ministeriön ilmoittamaan päivään mennessä. Tuet ovat 5- tai 10 -vuotisia. Lisätietoa; www.mavi.fi Ympäristötuen erityistuet.
7 /22 1.2.1. Luonnon monimuotoisuuden edistäminen ja maiseman kehittäminen ja hoito Lumo ja maisema erityistuet yhdistettiin nykyisellä ohjelmakaudella yhdeksi erityistukimuodoksi. Tavoitteena on mm. huolehtia viljelymaisemasta ja maatalousympäristöjen luonnon monimuotoisuudesta hoitamalla maatalouden harjoittamiselle ominaisia elinympäristöjä. Erityisesti tavoitteena olisi lisätä maatalousympäristöissä tyypillisten eläinten, kasvien ja luontokohteiden määrää ja laatua. Viljelijällä on mahdollisuus valita tässä erityistuessa toteutettavakseen joko yksi tai useampi toimenpide. Hoitokohteina voi olla esim. pellon ja metsän väliset reunavyöhykkeet (max.20 m), peltosaarekkeet (ns. kankareet), pellon ja tien väliset reuna-alueet, sekä pellon ja vesistön väliset alueet. Luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi voi perustaa ja/tai hoitaa kasvi- ja eläinlajien säilymisen ja lisääntymisen kannalta tärkeitä alueita tai kohteita. Kohteina voi olla metsäsaarekkeet, tulvapellot, lintujen pesintä-, ruokailuja levähdyspaikat pelloilla, pienet kosteikot sekä uhanalaisten lajien esiintymispaikat. 1.2.2. Perinnebiotoopin hoito; Perinnemaiseman tärkeitä osia ovat perinteisen maanviljelyksen muokkaamat perinnebiotoopit, jotka ovat kulttuurivaikutteisia luontotyyppejä kuten ketoja, ahoja, kaski- ja hakamaita sekä lehdesmetsiä tai metsälaitumia, joille vähitellen on kehittynyt ympäristöstä poikkeava kasvilajisto. Perinnebiotoopit ovat yksi luonnon monimuotoisuuden merkittävimpiä ylläpitäjiä. Erityistukea maksetaan kohteiden kunnostamisesta ja hoidosta laiduntamalla tai niittämällä. Vuodesta 2007 alkaen myös muille kuin ympäristötukeen sitoutuneille viljelijöille mahdollisuus hakea arvokkaiksi luokiteltujen perinnebiotooppien hoitoon erityisympäristötukea. Tätä erityisympäristötukea voivat hakea nykyisin myös rekisteröityneet yhdistykset Samassa veneessä toimintaryhmän kautta www.sameboat.fi. Lisätietoa; www.mavi.fi -> viljelijätuet -> Maatalouden ympäristötuki -> Leader - toimintatapa linjalla 2. 1.2.3. Ei-tuotannollinen investointituki arvokkaaksi luokitellun pienialaisen perinnebiotoopin alkuraivaukseen ja aitaamiseen Vuodesta 2008, sekä viljelijöille että yhdistyksille, avattiin hakuun ns. ei tuotannollinen investointituki. Lisätietoa; www.mavi.fi Viljelijätuet / Maatalouden ympäristötuki / Ei-tuotannollisteninvestointientuki Tuella avustettavat työt kuten pensaikon ja puuston raivaus, raivausjätteen poiskeruu, karjatalouden rakennelmien kunnostaminen voivat tarjota uusia toimintamahdollisuuksia yhdistyksille ja maisemahoitoyrittäjille. Rahoituspäätöksissä priorisoidaan kohteita jotka on luokiteltu arvokkaiksi tai kuuluvat Natura-alueisiin. Näille kohteille tulee hakea myöhemmin myös 5- tai 10-vuotista erityistukisopimusta (http://lomake.mmm.fi/index.jsp?luokka= 547)
8 /22 1.3. Maatalouden vesiensuojelu Sekä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen että TE -keskuksen yksi tärkeimmistä painopistealueista on Saaristomeren rehevöitymisen torjunta.. Maatalouden ympäristövaikutukset ovat herättäneet keskustelua ja on kaivattu konkreettisia toimenpiteitä. Vuonna 2008 Lounais- Suomen ympäristökeskuksen teettämän selvityksen mukaan lähes puolet saaristoalueen vastaajista piti tärkeimpänä ympäristöön tilaan parantavana vaikuttavana tekijänä suojavyöhykkeitä vesistöjen rannoilla (Maatalouden muutokset ja niiden ympäristövaikutukset saaristomeren valuma-alueella,8/2008, A. Setälä, K. Salmela). Ravinnepäästöjenvähentämiseen tähtäävät pohjavesien suojelutoimet, valumavesien käsittelymenetelmät ja ravinnetaseet olivat vastaajien mielestä seuraavaksi tärkeimpiä toimenpiteitä. Kymmenen useimmin mainitun vaikuttavan tekijän joukossa olivat lisäksi eroosion ja maan kulumisen vähentäminen, kosteikot ja laskeutusaltaat sekä muutokset lannan levityksessä. Myös luonnon monimuotoisuuden edistäminen oli nostettu esille. Vesistöjen viereisten kosteikkojen ja suojavyöhykkeiden tarkoituksena on vähentää eroosiota ja ravinteiden kulkeutumista vesiin eroosioherkiltä ja kaltevilta tai toistuvasti tulvan alle jääviltä viljelyksessä olevilta rantapelloilta sekä pelloilta, jotka sijaitsevat tärkeillä pohjavesialueilla. 1.3.1. Suojavyöhykkeiden perustaminen ja hoito Erityistuen avulla on viljelijöillä mahdollista perustaa suojavyöhykkeitä pellon ja vesistöjen väliin. Edellä mainittujen tavoitteiden lisäksi suojavyöhykkeen tarkoituksena on vähentää suojavyöhykkeeksi muodostetun peltolohkon maan ravinnemäärää, parantaa maan rakennetta, tasapainottaa vesistöjen hydrologiaa, lisätä luonnon monimuotoisuutta sekä edistää riista- ja kalataloutta. Suojavyöhykkeellä vähennetään myös hiilidioksidipäästöjä estämällä maan orgaanisten hiilivarantojen kulumista ja edistämällä hiilen sitoutumista maaperään. Suojavyöhykkeen leveys tulee olla keskimäärin 15 metriä. Se perustetaan mieluiten suojaviljaan tai se muodostetaan vanhasta nurmesta tai viherkesannosta (HVP). Vyöhykettä hoidetaan suunnitelmallisesti niittämällä tai laiduntamalla. R-L Pettersson
9 /22 R-L Pettersson 1.3.2.Monimuotoisuuskosteikko ja maisemanhoito vaihtoehto suojavyöhykkeelle Kosteikon hoitoa tai luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämistä koskevat erityistukisopimukset voivat olla hyviä vaihtoehtoja suojavyöhykkeen perustamiselle. Eri sopimustyyppien tavoitteet, tuet ja toimenpidevaatimukset kannattaa selvittää ja miettiä niiden sovellettavuus kunkin tilan olosuhteisiin. Vesiensuojelun tarpeet ja toisaalta maisemanhoidon ja luonnon monimuotoisuuden edistämisen tarpeet voidaan ottaa huomioon eri sopimusmuodoissa hieman erilaisin painotuksin. Nykyisin monimuotoisen kosteikon perustamiseen voi hakea ns. Ei-tuotannollista ympäristötoimenpiteiden investointitukea. Kosteikon tai tulva-alueen perustaminen tai uoman kunnostaminen on tällöin toteutettava erillisen suunnitelman mukaisesti. Hankkeen alle jäävälle peltoalalle tai muulle maaalalle riittävine reuna-alueineen tulee tällöin hakea perustamistoimenpiteen toteuttamisen jälkeen kosteikon hoitoon erikseen 5- tai 10 vuoden erityistukisopimusta. Kosteikoilla sekä niihin liittyvillä tulva-alueilla hidastetaan veden virtausnopeutta ja lisätään näin viipymää. Samalla vähennetään ojien ja pienvesien uomaeroosiota sekä laskeutetaan ja poistetaan veden kuljettamia maa-aineksia ja ravinteita. Lisäksi toimenpiteillä lisätään maiseman ja luonnon monimuotoisuutta sekä palautetaan peltoalueilta kuivatustoimenpiteiden myötä hävinneitä biotooppeja ja edistetään riistaja kalataloutta. Lisätietoa; www.mavi.fi Viljelijätuet / Maatalouden ympäristötuki / Ei-tuoptannolliset investointituki Alla tilastoa vuodelta 2008: Lähde tike 15.1.2009 Maisemanhoito Luonnon monimuotois. edistäminen Perinnebiot, hoito Luonnon moni.m. Laskeutusallas Suojavyöhyke TE-keskus 23.3.09 kpl ha kpl ha kpl ha kpl ha kpl ha kpl ha Särkisalo 1 1,23 1 1,62 1 34,87 1 1,23 Kustavi 1 12,87 1 6,09 1 2 1,22 Houtskär 2 52,54 Iniö 1 2,52 1 83,18 1 13,31 Korppoo 1 28,88 10 442,3 1 20,41 Merimasku 1 1,25 1 3,7 2 2,94 1 Nauvo 1 7,65 2 41,73 16 750,8 1 5,88 3 10,37 Parainen 3 4,62 7 61,23 17 268,4 3 17,25 5 2 1,74 Rymättylä 1 28,67 2 2,21 10 131,6 2 1 1 Taivassalo 1 2,73 4 59,45 5 55,9 2 7,97 1 6 8,15 Velkua 1 3,12 5 159,9 1 5,53 Yhteensä 9 49,27 20 214,2 69 1982 10 76,44 10 0 15 23,71 V-Suomi 81 240 306 3700 312 1640 71 1450 689 2230
10 /22 2. Maiseman- ja ympäristönhoito, mahdollisuus yritystoimintaan Vesistön ja ympäristön tilaan ja sen hoitoon tullaan kiinnittämään jatkossa yhä enemmän huomiota. Sekä maiseman- että myös vesistönhoito tulee tulevaisuudessa olemaan yksi nopeimmin kasvavista toimialoista. Maisemanhoitoyrittäjyys tarjoaa viljelijöille mahdollisuuden hyödyntää hankittua kalustoa tilan ulkopuolella. 2.1. Maisemanhoidonyrittäjyys Maatalous- ja maaseutupolitiikan yhteinen linja on suosia maatilojen monitoimisuutta. Maaseudun rakennemuutoksen myötä on syntynyt joukko tiloja joilla harjoitetaan koneurakointia, elintarvikkeiden jatkojalostusta, matkailua, ym. Maiseman ja ympäristönhoito on uusi varteenotettava lisä tähän maaseudun yritystoimintaan. Valtakunnallisen Maaseutuyrittäjien mahdolisuudet viherympäristöissä - hankkeen (2003-2004) tuloksena saatiin tietoa kaupunkien ja kuntien maaseutumaisten alueiden nykyisestä hoidosta, tulevaisuuden tarpeista sekä halukkuudesta käyttää maaseutuyrittäjiä alueiden hoitoon. Kyselyn tulokset ja hankkeeseen liittyneet haastattelut osoittivat erittäin selvästi, että alueiden hoitoon maaseutuyrittäjien avulla on todellista kiinnostusta. Kunnista 98% oli kiinnostunut käyttämään maaseutuyrittäjien maisemanhoitopalveluja. http://www.tts.fi/tutkimus/julkaisut/files/tr14.pdf 2.2. Tuotantoaan kehittävät ja monitoimiset maatilat Useat monitoimisista maatiloista harjoittavat perinteistä koneurakointia jo jossakin mittakaavassa. Se on nopeimmin kasvava toimiala, mutta maisemanhoitopalveluja ei vielä juurikaan tarjota tai se on melko vähäistä. Yhä useampi kotieläin- tai kasvinviljelytuotantoaan kehittävä tila ulkoistaa tarvitsemiaan palveluita. R-L Pettersson
11 /22 Tavallista on, että kasvinsuojeluruiskutukset, rehun teko ja lannan levitys ostetaan tilan ulkopuolelta. Viljelijät keskittyvät yhä enemmän erityisosaamiseensa ja siksi ollaan valmiimpia käyttämään ulkopuolisia urakoitsijoita. Aivan vastaavalla tavalla kuin maatiloilla, voidaan ulkoistaa esimerkiksi kunnan ylläpitämä maiseman-, luonnon- ja ympäristönhoito. Maatiloilla on kalustoa sekä sovelluskelpoista osaamista, työreserviä, joka on lisäkoulutettavissa paikallisen maisemanhoidon tehtäviin. On todennäköistä, että tulevaisuudessa osa maatilayrittäjistä erikoistuu näiden erityisalueiden hoitoon. Ehkä tarvitaan kohdennettua koulutusta, jotta yrittäjät pystyvät tarjoamaan laadukkaita palveluja. Kun maiseman- ja luonnonhoitotyö muuttuu selkeäksi yritystoiminnaksi, niin samalla työn arvostus nousee - myös omalla maatilalla. Kiinnostus ympäristötuen erityistukien hakuun lisääntyy, ja muille tarjottavissa ympäristönhoitotöissä voidaan hyödyntää jo hankittua ammattitaitoa ja työkokemusta. Maisemanhoitoon ammattimaisesti suuntautuvat ovat usein toimineet pitkään maa- ja metsätalouden ammateissa. He ovat kiinnostuneita laajentamaan ammattiosaamistaan. Tälle ryhmälle maisemanhoito voi tarjota uuden osa-aikaisen työ- ja lisäansiomahdollisuuden 2.3. Luonnonsuojelu-, kyläyhdistykset, metsästysseurat ja vastaavat Kun vuosi 2007 toi muutoksia erityistukiin on toimintatapamuutos herättänyt tarpeen ns. ympäristöluotsi neuvonnasta. Toimintatapa tarjoaa mahdollisuuden myös sekä maisemanhoitoyrittäjien, kuntien ja yhteisöjen sekä yhdistysten väliselle yhteistyölle. Uudella ohjelmakaudella (2007-2013) voidaan ympäristötukea myöntää rekisteröidyille yhdistyksille (kylä- tai riistanhoitoyhdistykset tmv.) ns. Leader-toimintatavan mukaisesti. Rekisteröityjen yhdistysten on mahdollista hakea perinnebiotooppien hoitoa sekä monivaikutteisen kosteikon hoitoa koskevia erityistukisopimuksia. Yhdistysten on lisäksi mahdollista hakea eituotannollista investointitukea arvokkaiden perinnebiotooppien alkuraivaukseen ja aitaamiseen sekä monivaikutteisen kosteikon perustamiseen. Leader-toimintatapa on käytettävissä, jos haettavan erityistukisopimuksen toimenpiteet tukevat paikallisen Leader-toimintaryhmän Samassa veneessä (www.sameboat.fi) kehittämissuunnitelman tavoitteita ja haettava sopimusalue sijaitsee toimintaryhmän kehittämissuunnitelman soveltamisalueella. Lisätietoa; www.mavi.fi Viljelijätuet / Maatalouden ympäristötuki / Ei-tuotannollisteninvestointientuki/ Erityistuet 2.4. Kunnat ja seudullinen yhteistyö Monet kunnat ovat vähentäneet omaa viheralueita hoitavaa työvoimaansa kustannussäästöjen vuoksi ja nyt tehtäviä hoitaa yksityinen sektori. Myös lähiajan eläköityminen aiheuttanee töiden miettimistä uudelta kantilta. Suurten kaupunkien lähialueilla löytyy yleensä tarpeeksi viheralan urakoitsijoita, mutta monilla pienillä kunnilla on vaikeuksia löytää viheralaan ja ympäristönhoitoon erikoistunutta urakoitsijaa. Kun kunnat lisäävät seudullista yhteistyötä ja yhdistävät tarvittavia töitä pystytään ympäristökohteet hoitamaan tehokkaammin ja kustannuksia säästäen. Yksi maisemanhoitoyrittäjä voisi hoitaa työtä useamman kunnan alueella. Tiemaisemassa ei näy kuntien rajoja, joten hoitotyötkin voivat sisältää yhtenäiset pitkät tiealueet tai esimerkiksi laajat kuntakeskusten lähialueet. Seudullinen yhteistyö sekä pitkäaikaiset hoitosopimukset urakoitsijoiden kanssa voisivat taata heille riittävästi töitä. 3.ESISELVITYSHANKKEEN TAVOITTEET Esiselvitys maatalous-, maaseutuyrittäjien ja yhdistysten kiinnostuksesta ympäristönhoitoon Koska maiseman- ja ympäristönhoito vois tarjota myös uusia toimintamahdollisuuksia maaseutuyrittäjille ja yhdistyksille, katsottiin tätä ProAgria Suomen Talousseuran toteuttamaa esiselvityshanketta kehittäessä, tarpeelliseksi selvittää hankealueen yrittäjien ja yhdistysten kiinnostus maisemanhoitoyrittäjyyteen. Tavoitteena esiselvityshankkeessa oli selvittää postitus- ja wepplomakkiden avulla esim. kuntien, kaupunkien, seurakuntien sekä yhdistysten tarve ja halukkuus ostaa maaseutumaisten alueiden hoitopalveluja maaseutuyrittäjiltä ja yhdistyksiltä sekä maanviljelijöiden kiinnostusta myydä maisemanhoidonpalveluja ja tehdä vesiensuojelullisia toimenpiteitä.
12 /22 erityistukisopimuksen tehneiden viljelijöiden kiinnostus ostaa urakointipalveluja(esim. laidunnus, raivaus, niitto) sopimusalueiden hoitoon alueen maaseutuyrittäjien tämän hetkiset mahdollisuudet tarjota viheralueiden hoito- ja kunnostuspalvelua, kartoittaa olemassa olevaa konekantaa ja koulutuksen tarvetta viljelijöiden kiinnostus perustaa ja hoitaa suojavyöhykkeitä tai/ja kosteikkoja yhdistysten (kyläyhdistykset, 4-H, metsästys, ympäristönhoito) kiinnostus hoitaa perinnebiotooppeja tai perustaa ja hoitaa kosteikkoja onko toiminta-alueella tarvetta listata kohteita jotka soveltuisivat suojavyöhyke- tai monimuotoisuuskosteikkokohteiksi onko toiminta-alueen kaupungeilla, kunnilla, seurakunnilla kiinnostusta olla mukana osarahoittajina mahdollisessa kehityshankkeessa. toiminta-alueen listatut arvokkaat perinnebiotooppikohteet. Toiminta-alueen jo tiedossa olevat arvokkaat perinnebiotooppikohteet ympäristökeskuksessa ovat nykyisin listattuna Lounais-Suomen ympäristökeskuksen sivuilla. Ne löytyvät linkistä http://www.varsinais- Suomen perinnebiotooppien hoito-ohjelma sivut 1-113I ja sivut 114-148 (karttoja), R. Kemppainen, L. Lehtomaa, 2008 www.ymparisto.fi > Lounais-Suomi > Palvelut ja tuotteet > Julkaisut > Raportteja > Lounais-Suomen ympär... > LOSra 15/2008 Varsinais-Suomen perinnebiotooppien hoito-ohjelma esiselvityksen analysointi ja siitä kirjallinen raportti. 4. TOTEUTUS Esiselvityshanke toteutettiin 1.6..2008.- 30..4. 2009 välisenä aikana Leader+ Samassa veneessä toimintaryhmän alueella. Koska hankerahoituspäätökset siirtyivät vuodelle 2009 niin rahoitusriskin vähentämiseksi osa töistä siirrettiin vuodelle 2009. Näin ollen alkuperäistä hankeaikaa -1.6.-1.11.2008 - pidennettiin huhtikuulle 2009. Hanketta hallinnoi ja sen toteuttamisesta vastasi ProAgria Finska Hushållningssällskapet - Suomen Talousseura, Hämeenkatu 28, 20700 Hankkeen vetäjänä ja kartoituksen toteuttajana toimi maisemanhoidonneuvoja, hortonomi Riitta- Liisa Pettersson. puh; 02-481 2400, 040-593 86 91, fax; 02-481 24 12 riitta.pettersson@fhs.fi. Hallinnollinen dokumentointi toteutettiin suomenkielisinä. ATK- ja talousneuvoja Mats Norrholm, Suomen Talousseurasta toteutti web/verkko- lomakkeet Suomen Talousseuran kotisivuille ja hän tarkasti ja käänsi hanketekstejä, kyselyjä ym. ruotsinkielelle. Kirjanpidosta ja taloushallinnosta vastasi Finska Hushållningssällskapet Suomen Talousseuran johtaja Jörgen Grandell. Pääosin kysely toteutettiin postikyselynä eriryhmille. Kartoituksessa selvitettiin mm. Samassa veneessä toimintaryhmän alueen - kuntien, seurakuntien ja yhdistysten tarvetta maisemanhoidon urakoinnille - maatalous-, maaseutuyrittäjien ja yhdistysten ympäristönhoidon ja vesiensuojelun kiinnostusta ja miten heillä on kiinnostusta ja resursseja tuottaa ympäristönhoitopalveluita. Kyselyjen tuloksia analysoitiin syksyllä 2008 ja alkuvuodesta 2009 (kappale 5). Analysointi tulosten pohjalta selvitettiin Samassa veneessä toimintaryhmän alueelle kehittämishanketta Balans i naturen Tasapainoa luontoon* ja sen rahoituskuvioita. *)Uudessa hankkeessa työn tavoitteina olisi levittää tietoa esim. 1) niistä erityistukimahdollisuuksista, jotka auttavat maatalouden ja maaseudun kehittymistä kestävän toiminnan suuntaan, - 2) toimenpiteistä jotka vähentävät peltoviljelyn ravinnekuormituksia mereen ja vesistöihin.3) toimenpiteistä jotka edistäisivät monimuotoisen biodiveristeetin säilymistä maatalousympäristössä Hankkeen Balans i naturen Tasapainoa luontoon toteutus tulisi sisältämään: - Maatilakohtaista tehostettua neuvontaa erityisympäristösuunnitelmien teosta ja opastusta ja tiedotusta tukirahoituksessa. - Hanketyöntekijä toimisi ympäristönhoidon neuvontaluotsina viljelijöiden, yhdistysten ja toimintaryhmän apuna ei tuotannollisten investointitukien ja erityisympäristötukikysymyksissä.
13 /22 - Hanketyöntekijä selvittäisi mahdollisia potentiaalisia suojavyöhyke ja kosteikkopaikkojen sijaintia ja tarjoaa segmentoitua neuvontaa. Painopisteinä tehokkaat erityisympäristötukikohteet, kuten suojavyöhykkeet ja monimuotoiset kosteikot - Samassa veneessä alueen yhdistyksille (kyläyhdistykset, 4-H, metsästys, ympäristönhoito) tarjottaisiin tiedotusta, neuvontaa kosteikkojen ja arvokkaiden perinnebiotooppien perustamisesta ja hoidosta sekä rahoitusmahdollisuuksista. Yhdistyksille ja maatalousyrittäjille tarjottaisiin, tiedotusta, tiedotustilaisuuksia, neuvonta- ja kartoituspalvelua, mutta heille ei tarjota hankkeen kautta ja sen tiimoilta esiin nousevien monimuotoisuushankkeiden ja suojavyöhykkeiden, perinnemaisemahoidon suunnittelupalveluja (hanke ei halua kilpailla yksityisten toimijoiden kanssa). 5. Tietoa kartoituksesta; Maatalous-, maaseutuyrittäjien ja yhdistysten kiinnostuksesta ympäristönhoitoon Esiselvityksen lomakekyselyt; Kartoitus tehtiin kirjekyselynä ja kyselyyn oli mahdollisuus vastata myös internetissä. Maanviljelijät (n. 825 kpl) saivat kyselyn maaseutuasiamiespostituksen kautta kesä-heinäkuussa 2008. Tasapainoa luontoon -kyselylomake oli Talousseuran webb -sivuilla elokuusta 2008 jossa oli hankkeen tiedotetiivistelmä. Koneurakoitsijoille ja mahdollisille maiseman-hoidon yrittäjille (n. 100 kpl) lähettiin kysely syyskuussa 2008. Yhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit saivat kyselyn myös syyskuussa (n. 140 kpl). Alueen kuntien ja seurakuntien edustajille (n. 50 kpl) lähetettiin kysely syys- lokakuun vaihteessa. Vastausprosentit Vaikka lomake koettiin pitkäksi ja osaksi liikaa kyselyjä sisältäväksi oli kyselyn vastaus% viljelijöiden osalta jopa 11,65%. Yrittäjistä palautetta antoi 10%, mikä osaltaan oli tulosta siitä ettei kyselyä ei voitu kohdistaa varmoille pelkästään maisemanhoitotöitä tekeville yrittäjille. Yhdistysten heikohko vastausprosentti (8%) osoitti ettei maisemanhoitoasiaa ei vielä tiedosteta yhdistysten yhtenä toimintamuotona. Luonnonsuojeluyhdistysten kiinnostus asiaan oli suurta. Joukkoon mahtui myös kymmenkunta kyläyhdistystä. Kunta- ja seurakuntakysely osui suureen kuntaliitoskauteen, vuodenlopulle 2008 ja sitä kautta seurakuntayhtymämuodostusten aikaan. Mutta vastauksia tuli kuitenkin kiitettävästi ts. nykyisistä toiminnassa olevista kunnista. Kuntien vastausprosentti oli 21,4%. Seurakuntien vastausten vähyydestä (13,3%) päätellen maiseman- ja ympäristönhoidonasiat ovat seurakunnille vielä tuntemattomia.. Lomakkeessa kysyttiin mm. - viljelijöiden, maaseutuyrittäjien sekä yhdistysten ja kuntien, seurakuntien tarpeita hankkia tai ostaa sekä kiinnostusta tuottaa ympäristön-hoitopalveluja. - viljelijöiden ja yhdistysten tarpeita/ kiinnostusta hakea erityistukisopimuksia ja perustaa mm. suojavyöhykkeitä tai kosteikkoja - viljelijöiden, yrittäjien ja yhdistysten kiinnostusta koulutukseen tai tarpeita neuvontaan.
14 /22 5.1. Kysely kunnille, seurakunnille, yhdistyksille ja julkisyhteisöille Vuosina 2003-2004 toteutettu valtakunnallinen Maaseutuyrittäjät viherympäristöpalveluiden tuottajina -hanke teki kyselyn, jonka tulokset osoittivat, että kaupunkien ja kuntien maaseutumaisten alueiden hoitoon maaseutuyrittäjien avulla on todellista kiinnostusta. Samaa osoitti myös tämä alueellinen selvitys. Tästä ja myös valtakunnallisesta tutkimuksesta selviää, että urakoitsijoiden saatavuudessa on alueellisia eroja. Monilla pienillä kunnilla ja seurakunnilla kuten myös meillä saaristossa - on vaikeuksia löytää ammattitaitoisia tekijöitä. Tämän, nyt tehdyn kyselyn myötä saatiin erityisesti tietoa saaristokuntien alueellista ja paikallista kysyntä- ja tarjontatilanteesta. Kyselyyn vastanneiden perusteella koottu tarjontatilanne (2008-2009) on esitetty Suomen Talousseuran kotisivuilla. Postitimme esiselvityksessä kyselyn vuonna 2008 syys- lokakuun vaihteessa 14 kunnalle ja 15 seurakunnalle ja myöhemmin julkisyhteisöille ja noin sadalle yhdistykselle. Vastauksia tuli kolmesta kunnasta, ja muutamasta seurakunnasta. Nykyisiin kuntiin ja seurakuntiin suhteutettuna vastausprosentiksi muodostui 36. Vastanneiden joukossa on sekä kaupunki että maaseutumaisia kuntia sekä seurakuntayhtymiä. Yhdistyksistä vastasi noin 10%. Vastausten vähyydestä päätellen asia on kunnille, seurakunnille ja yhdistyksille vielä tuntematon. Puolella vastanneista kunnista ja seurakunnista on oma vihertoimi ja toisella puolella ei ole toteuttavaa ympäristönhoidon henkilökuntaa. Vastanneista yhdistyksistä kolmannes oli hoitanut maaseutumaisia alueita. Millaisia maaseutumaisia alueita hoidetaan? Vastauksista selviää, että kunnilla ja seurakunnilla on hoidossaan monipuolisesti erilaisia maaseutumaisia alueita (Kaavio sivulla). Pintaalallisesti eniten on taajamametsiä. Kunnilla on hoidossa luonnollisesti kohtalaisesti niitettäviä tienpientareita. Myös viljeltyjä peltoja on jonkin verran, varsinkin osalla seurakunnista. Osalla niistä viljellään ns. maisemakasveja. Umpeen kasvavia peltoja ja näkymiä ei tunnustettu olevan. Saaristokunnilla on hoidossaan edellä mainittujen lisäksi myös rantaalueita, mutta vähemmän ulkoilu- ja retkeilyreittejä sekä rakentamista odottavia alueita. Myös laidunnettavia peltoja tai niittyjä löytyy tosin pienialaisia alueina. Seurakunnilla on hoidossaan luonnollisesti hautausmaita ja yhdellä seurakunnalla on hoidossaan myös perinnebiotooppialueita. Koska alueista suuri osa sijaitsee näkyvillä paikoilla voisi niitä motivoidusti myös hoitaa. Ympäristökeskuksella ei ole omia alueita. Metsähallituksella on hoidossaan ulkoilu- ja retkelyreittejä sekä saaristokohteissa että mantereella. Sillä on hoidossaan myös mm. perinnebiotooppeja, laidunalueita, peltoheittoja. Metsähallituksen hoitokohteet sijoittuvat luonnonsuojelualueille ja Saaristomeren kansallispuistoon. Museoviraston muinaisjäännöskohteet ja yhdistysten hoitokohteet ovat suurelta osin yksityisomistuksessa. Museoviraston useimpiin kohteisiin on haettu erityistukisopimuksia. Tiehallinnolla on luonnollisesti hoidossaan hyvin paljon piennaralueita sekä levähdysalueita. Kaaviossa kuntien maaseutumaisia alueita % osuus.
15 /22 Kuka huolehtii maaseutumaisten alueiden hoidosta? Kunnat ja metsähallitus sekä museoviraston muinaisjäännösten maisemanhoito tekevät paljon töitä omana työnään, mutta esim. kunnissa teetetään melko paljon töitä myös ulkopuolisilla. Eniten maaseutuyrittäjillä teetetään peltojen viljelyä, peltojen niittoa sekä talvikunnossapitoa. Muulle yrittäjälle/yhteisölle ulkoistettuja töitä ovat useimmiten piennarten niitto, puiden kaato sekä kantojen haketus. Kuntia ja seurakuntia kiinnostavat muut palvelut ovat peltojen ja niittyjen niitto, umpeen kasvavien näkymien hoito, rantojen niitto, maisemalaidunnus, maisemakasvien viljely, ulkoilu- ja retkeilyreittien hoito, niitto siimaleikkurilla sekä melluvallien kastelu. Seurakunnat tekevät suuren osan toimenpiteistä omana työnä. Eniten tehdään hautausmaiden hoitoa, leirikeskusten hoitoa, siimaleikkurilla leikkuuta, puiden kaatoa sekä talvikunnossapitoa. Maaseutuyrittäjällä teetettyjä ja kiinnostavia palveluja ovat peltojen viljely, perinnemaisemien hoito, rantojen raivaus, rantojen niitto. hautausmaiden hoito, leirikeskusten ympäristöjen hoito, puiden kaato ja talvikunnossapito. Nämä vastaukset ovat yksittäisiä, mutta tämän aineiston valossa voi päätellä, että kunnilla ja seurakunnilla on jonkin verran kiinnostusta maisemanhoidon palveluihin. Ympäristökeskuksella ei ole omia alueita, mutta he järjestävät joillekin yksityismaiden perinnemaisemille ja suojelualueille (rantaniityille, lehdoille ja perinnemaisemille) ennallistus- ja hoitotoimia. Osan suorittaa maanomistaja itse, muulloin yksityismaiden suojelualueet hoitaa pääosin Metsähallitus. Arvokkaille perinnemaisemille pyritään järjestämään hoitoa omistajien avulla, ja joskus YMn rahoilla joko yhdistysten tai kilpailutettujen urakoitsijoiden avulla. Metsähallitus tekee paljon alueidensa hoitotöitä omana työnä. Maisemanhoitoyrittäjän tarjoamista palveluista kiinnostavat perinne-maisemien hoito, laiduntaminen sekä ulkoilu- ja retkeilyreittien hoito ja rakentaminen. Museoviraston muinaismuistokohteita hoitavat muinaisjäännösten hoitoyksikkö ja maanomistajat. Maisemanhoitoyrittäjän palveluista kiinnostavat perinnemaisemien hoito, umpeen kasvavien niittyjen hoito sekä luonnonsuojelualueiden hoito. Tiehallinto teettää kaikki työt kokonaisurakoina. R-L Pettersson
16 /22 Kuinka tärkeänä maaseutumaisten alueiden hoitoa pidetään? Vastaajat olivat mieltäneet ajatuksen että maaseutumaisten alueiden hoito voisi olla tärkeää viljelijöiden ansiomahdollisuuksien kannalta. Tärkeäksi niiden hoito koettiin myös kuntien imagon ja kuntalaisten virkistyskäytön että viihtyisyyden kannalta. Maisemanhoitotöiden teettäminen lähialueen maaseutuyrittäjällä kiinnostaa. Noin puolet vastanneista ilmoitti, että urakoitsijoita on heidän alueellaan jonkin verran, osin riittävästi, mutta lisätietoa asiasta halutaan. Paikoin urakoitsijoiden ammattitaidon sekä koneistuksen puute, paikoin jopa urakoitsijoidenkin puute koettiin ongelmaksi. Vastauksista ilmenee, kuten oli odotettavissakin, että kunnissa ja julkishallinolla suurin ongelma maaseutumaisten alueiden hoidon piiriin ottamisessa on rahanpuute. Kuten kunnilla, myös seurakunnilla ja yhdistyksillä rahanpuute on yleisin ongelma kuten osin myös hoitosuunnitelmien puute. Perinnebiotooppien hoitoon liittyvä ongelmaksi koettiin myös laiduntavan karjan vähäisyys. Erilaiset alueinventointi- ja hoitosuunnitelmahankkeet voisivat vastaajien mielestä olla toivottavia ja niihin ehkä kuntien osalta voitaisiin osallistua hankerahoituksellakin. Hankkeilla voisi toteuttaa mm. perinnemaisemien hoitoa, puistometsien hoitosuunnitelmia, tai tienvarren maisemanhoitoa yhteistyössä kuntien, seurakuntien, julkisyhteisöjen ja paikallisten järjestöjen kanssa. Seudullinen yhteistyö matkailureittien ja tiemaiseman hoidon puitteissa oli toivottavaa. 5.2 Kysely tiekunnille Postituskyselyä ei tiekunnille lähetetty. Jo perinteisesti viljelijät ovat hoitaneet yksityisteitä ja tästä toiminnasta riittää kysyntää ja tarjontaa jatkossakin. Tilannetta selvitettiin puhelinkyselyllä. Puhelinkysely tehtiin talvella 2009 Nauvossa sijaitsevalle tieisännöitsijäkoulutuksen saaneelle tieisännöintiyrittäjälle. Tieisännöintipalvelun tehtäviä ovat hoitokunnan avustaminen hallintotehtävissä, toiminen hoitokunnan sihteerinä tai puheenjohtajana, tieyksiköinnin laatiminen, perusparannushankkeiden suunnittelu ja valvonta sekä riita-asiat. Kyselyyn vastannut yrittäjä kertoi hoitavansa tieisännöintiä Turunmaalla. Työt voivat silloin tällöin ulottua Uudeltamaalta Ahvenanmaalle asti. Tämän kunnan alueella toimii myös naapurikuntien isännöitsijöitä. Teiden yms. hoitoon tämän isännöitsijän mukaan on tarjontaa. ja tarvittaessa hän järjestää tarjouskilpailuja sekä tien perusrakentamisesta tien tien hoidosta. Hän hoitaa paperiasioita, mutta yrittäjien etsintä on tilanteen mukaan myös paikallisilla tienkäyttäjillä eli hoitokuntien henkilöillä. Työn suorittajat otetaan useasti läheltä työn suorittamispaikka. Käytännössä mm. auraukset ja niittotyöt hoitaa tiealueella oleva yrittäjä. Teiden hoitoon käytetään ns. normaalia maatalouskalustoa. Se voi joihinkin työsuorituksiin olla liian vaatimatonta, esimerkiksi aurauskalusto voi olla liian kevyttä aiheuttaen keväällä lumen sulamisvaiheessa teille paksun sohjokerroksen. Järeämpi kalusto soveltuu sekä lanauksiin ja talviaurauksiin. Tienvarsiniitot tehdään yleensä heinän niittoon tarkoitetulla kalustolla. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ympäristöyrittäjille löytyisi todennäköisesti lisätöitä tiekunnista. Monella yrittäjällä on ajanmukaista kalustoa, kunhan kysyntä ja tarjonta saadaan kohtaamaan. Yrittäjien pitäisi tarjota palveluita tieisännöitsijöiden kautta. R-L Pettersson
17 /22 5.3 Kysely yrittäjille Useat monitoimisista maatiloista harjoittavat perinteistä koneurakointia ja maisemanhoitotöitä jo jossakin mittakaavassa. Myös muut koneurakoitsijat ovat kiinnostuneita maisemanhoitotöistä. Nämä tulivat esille myös kyselyssämme, vaikkakin pelkän maisemanhoito-palvelun tarjota on melko vähäistä. Tavallista on, että esim. kasvinsuojeluruiskutukset, rehun teko ja lannan levitys ostetaan tilan ulkopuolelta. Kysely kohdistettiin hankkeen kohdekuntien maaseutuyrittäjille (825 kpl) sekä joukolle (100 kpl) maanrakennusja maisemointiurakoitsijoita. Yritystoiminta Eniten vastaajissa on viljanviljelijöitä. Myös ns. muuta kasvinviljelyä harjoittavia on paljon ja 15%:lla vastanneista on kotieläintuotantoa. Useimmilla vastaajilla on monenlaista yritystoimintaa, esimerkiksi viljatiloilla lähes viidennes harjoittaa viljanviljelyn ohella muuta toimintaa. Koneurakointia tehdään paljon, viljanviljelijöistä lähes 17% ja kotieläintiloilla 16:lla prosentilla vastaajista. 3% vastaajista oli maisemanhoitoyrittäjiä. Lisäelinkeinona vastaajilla oli mm. majoitus-toiminta 4% (mökki, aamiais-), muu matkailu-toiminta 2% (esim. maatilamatkailu) ja muuta yritystoimintaa harjoitta 8% vastaajista (hevosala, kiinteistöhoito, tieisännöitsijä, rakennusala, kenttäsaha, murto- ja palosuojelu, metsätyöt jne.). Erityistukisopimusalueita Lähes 80% vastanneista karjatilallista on valinnut vapaaehtoisen erityistukimuodon; perinnebiotooppien hoidon. Mikä sinänsä on loogista, sillä laiduntavakarja on paras perinnemaisemien hoitaja. Mielenkiintoinen yllätys oli että jopa lähes 10% vastanneista puhataista viljanviljelytiloista oli valinnut saman erityistukimuodon, perinnebiotooppien hoito. Luonnon- ja maiseman hoidon sopimukset ovat jakautuneet tasaisesti eri toimintamuodoille samoin kuin suojavyöhykkeiden perustaminen ja hoito. Suojavyöhykesopimuksia oli tehty valitettavan vähän vastanneiden keskuudessa, vain 6% vastanneista viljelijöistä oli valinnut tämän vesiensuojelutoimenpiteen.
18 /22 Saaristo kunnissa ja kyselyalueella on karjatiloja melko vähän. Mutta noin kolmanneksella (32,3%) vastanneista viljelijöistä on laiduneläimiä. Puolella (58%) heistä on lammaseläimiä. Muun nautakarjan ja hevosten osuus karjatiloista on kummallakin 36%, joten melko monella karjatilalla (33%) kasvatetaan useampaa eläinlajia. Eläinten laidunnus muiden omistamilla alueilla korvausta vastaan on vastaajien keskuudessa herättää mielenkiintoa. Kiinnostus maisemalaidunnukseen on melko suurta. Noin kolmannes (32%) laiduneläimiä omistavista vastaajista vastasi joko kyllä, tai jo laiduntaa eläimiään muiden omistamilla alueilla (11%). Suuri joukko (35%) kuitenkin laiduntaa eläimiään myös omilla maillaan. Millaisia maisemanhoitotöitä tehdään tilan ulkopuolella? Vastanneista yrittäjistä 36,7% on tehnyt jotain erilaisia maisemanhoidon töitä tilauksesta tai on kiinnostunut tekemään myös lisää ( 20,5%). Eniten on tilauksesta tehty metsänhoidollisia toimenpiteitä, kuten puiden kaatoa tai harvennushakkuita (18,4%) ja vesakonraivausta (15,3%) sekä umpeutuvien näkymien raivausta (10 ja 7 %). Peltopuolella peltojen viljely (7,1%) ja niitto (11%), ojien kaivuu ja kunnostus (12%), piennarten niitto (14%) sekä talvikunnossapito (20%) ja teiden hoito (23,5%) ovat myös tyypillisiä tilan ulkopuolella tehtäviä töitä. Näitä myös ollaan kiinnostuneita tekemään edelleen. Noin 20 yrittäjää on kiinnostunut lisäämään muille tekemiään töitä (2008-2009). Muun muassa erilaiset raivaustyöt kiinnostavat. Heistä lista sivulla www.fhs.fi Suojavyöhykkeiden hoitoon ja erilaisiin niittotöihin vaadittavaa kalustusta ja töitä on myös tarjolla. Myös perinnemaisemien ja ranta-alueiden hoito kiinnostaa useaa yrittäjää. Maisemanhoidon yrittäjät tarjoavat myös erityisosaamistaan, kuten ulkoilureitistöjen ja pitkospuiden perustamista ja kunnossapitoa. Reilut 20 yrittäjää antoi luvan liittää yhteystietonsa www.fhs.fi sivuille. Yllättävää on, että vaikka vastaajista reilut kolmannes on tehnyt urakointia maanviljelijälle, vain harva (5%) on teettänyt töitä omalla tilallaan. Myös vajaa 10% on halukas teettämään omalla tilalla maisemanhoitotöitä lähialueen maisemanhoitoyrittäjällä. Tarvetta on raivaustöihin, kesantojen tai suojavyöhykkeiden niittoon, raivauksiin ja kulttuurimaiseman hoitoon sekä tavanomaisiin peltoviljelytöihin. R-L Pettersson
19 /22 Tauluko; yrittäjien kiinnostus hyvin monenlaisiin maisemanhoidon töihin. Tilauksesta Olen kiinnostunut Millaisia maisemanhoitoitotöitä Omalla tilalla muille tekemään muille Puiden kaato tai harvennus ja hakkuutyöt 72 18 12 Vesakon raivaus 67 15 9 Rankojen haketus 12 2 2 Taajamametsien hoito 7 2 7 Umpeen kasvavien näkymien raivaus 37 10 9 Näkymien avaus 24 7 6 Suojavyöhykkeiden hoito 16 4 4 Ranta-alueiden raivaus 28 5 9 Ranta-alueiden niitto 20 5 5 Rantojen hoito 22 5 5 Maisemanhoitoon liittyvä niitto 26 3 6 Niittyjen hoito 21 6 5 Perinnemaisemien (p.biotooppien) hoito 18 5 5 Maisemalaidunnus, eläinten vuokraus 16 6 4 Peltojen viljely/maisemakasvit 10 3 2 Peltojen viljely/ viljakasvit ja nurmi 54 7 3 Peltojen ja niittyjen niitto 47 11 7 Laiduntaminen 27 6 2 Umpeen kasvavien peltojen kunnostus 19 4 3 Niitto siimaleikkurilla 33 7 9 Meluvallien kastelu 0 0 1 Ojien kaivu ja kunnostus 51 12 8 Latujen kunnossapito 1 1 1 Moottorikelkkareittien rakentaminen ja hoito 0 0 1 Tienpientareiden niitto 37 14 7 Levähdysalueiden hoito 0 0 2 Ulkoilu- ja retkeilyreittien hoito 1 0 3 Ulkoilu- ja retkeilyreittien rakentaminen 0 1 3 Pitkospuupolkujen perustaminen/kunnostaminen 1 0 1 Vanhojen rakennusten purkutyöt 14 11 8 Talvikunnossapito (tiet, reitit) 34 20 9 Romujen keräys 28 3 3 Rakentamista odottavien alueiden hoito (joutoalueet) 2 2 3 Luonnonsuojelualueiden hoito 3 1 1 Hautausmaiden hoito 2 0 0 Leirikeskusten ympäristön hoito 0 1 2 Voima- ja sähkölinja-alueiden hoito 5 1 4 Rakennustyöt perinteisin menetelmin (riuku-/kiviaita jne.) 4 2 3 Yksityisteiden hoito 32 23 11 kenttäsaha 0 0 1 yrittäjiä kpl 36 20 Millaisia maisemanhoitoitotöitä? Omalla tilalla Tilauksesta Kiinnost. tek. muille Suurin maisemanhoidon asiakasryhmä on yksityishenkilöt (100%) -kuten jo edellinen taulukkokin osoittaa - mutta paljon on töitä tehty myös tiekunnille (75%) ja myös toisille maanviljelijöille (58%).
hyvin tärkeänä tärkeänä vähemmä n tärkeänä ei lainkaan tärkeänä 20 /22 45% kaikista vastanneista on urakoinut töitä useammalle kuin yhdelle asiakasryhmälle, ja jos asiakasryhmiä on ollut vain yksi, on se useimmiten ollut joko yksityiset henkilöt tai tiekunta. Maisemanhoitotöitä tilauksesta on siis tehnyt noin kolmannes vastanneista ja yksityisyrittäjyys kiinnostaa jopa 27% vastanneista. Yhteistyö muiden kanssa (6%) ja aliurakoiminen kiinnostaa 9% vastaajista ja osuuskunnassa toimiminen kahta prosenttia vastanneista Ammattitaito on yksi perusta hyvälle asiakassuhteelle. Kyselyssä selvitettiin vastaajien lisätiedon tarvetta ja kiinnostusta lisäkoulutukseen. Jopa 34% vastaavista yrittäjistä kaipasi lisäkoulutusta ja tiedotusta maisemanhoidon töihin. Ohessa kiinnostuksen painoarvo prosenteissa. Maisemanhoitotöitä pidetään sekä kunnan että kylien imagon ja viihtyisyyden kannalta tärkeinä, ansiomahdollisuuksien kannalta osin (31%) tärkeänä ja osin vähemmän tärkeänä (35%). Yrittäjän ansiomahdollisuuksien kannalta 5 31 35 8 Kunnan/kylän imagon kannalta 23 49 5 1 Virkistyskäytön ja viihtyisyyden kannalta 27 45 8 1 Esiselvityksessä kyseltiin maatalousyrittäjiltä miten maatalousalueiden ympäristönhoito kiinnostaa viljelijöitä. Selvitimme myös millaisia tarpeita ja ajatuksia yrittäjillä on vesien-suojelullisista toimenpiteistä. Kyselylomakkeen välityksellä myös tiedotettiin erityistukisopimusmahdollisuuksista ja selvitettiin onko viljelijöillä kiinnostusta ja valmiuksia perustaa, hoitaa suojavyöhykkeitä ja moni-muotoisia kosteikkoja. Niiden avulla voidaan parantaa mm. vesistöjen tilaa. Vain seitsemällä vastanneesta viljelijästä oli jo perustettu suojavyöhyke. Parisenkymmentä viljelijää oli kiinnostunut perustamaan suojavyöhykkeitä. Noin 15% vastaajista kaipasi asiasta neuvontaa ja 10% tarvitsi asian tiimoilta suunnitteluapua. Yllättävän moni jopa 27% vastaajista - oli kiinnostunut perustamaan mailleen monimuotoisuuskosteikon. Paikkakin on jo mietittynä yli 20%:lla vastaajista. Vastaajilla se sijoittui omille maille. Osa oli jo miettinyt kosteikonkin kokoa. Arvioidut kosteikkopinta-alat vaihtelivat 0,1 hehtaarista jopa 10 hehtaariin. Pääsääntöisesti ne kuitenkin sijoittuisivat 0,5-1 hehtaarin kokoluokkaan. 17:sta maanomistajista kosteikon perustamisen yksi tavoitteista on riistanhoidollinen näkökulma, vaikka vajaa puolet kosteikkoa suunnittelevista myös mielsi kosteikon tehtäväksi enemmänkin monimuotoisuuden edistämisen ja vesistön kunnon parantamisen. Tukimuotojen sijoitus- ja kokovaatimukset askarruttavat useampaa neuvonnan tarpeessa olevaa. Neuvontaa kaipasi kosteikkoasioissa 13% vastaajista. Kosteikon perustaminen olisi suurimmalla osalla vastaajista ajankohtainen lähivuosien aikana, jopa jo vuonna 2009. Vain 3% vastaajista ei ole osannut vielä miettiä ajankohtaa. Yleissuunnitelmien avulla on voitu kannustaa maanomistajia hyödyntämään erityistukien ja ns. ei tuotannollisten investointitukien tarjoamia mahdollisuuksia ja perustamaan mm. peltoalueiden suojavyöhykkeitä tai monimuotoisia kosteikkoja. Yllättävän harva kuitenkin oli selvillä onko omassa kunnassa tai alueella tehty suojavyöhyke- tai monimuotoisuuskosteikkojen yleissuunnittelua. Jopa noin 50% vastaajista ei tuntenut asiaa. Tosiasia on että sellaisia on tehty kyselyalueelle seuraavasti; Lounais-Suomen ympäristökeskus / Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma Kemiön pohjoisosaan, T. Pakkanen 2005i ja Maatalous-alueiden luonnon monimuotoisuuden yleis-suunnitelma Vehmaa ja Taivassalo, K. Härjämäki, T. Pakkanen 2006.i Myös Drgasfjärdissä on tehty v. 2008 kosteikkoyleissuunnittelua kunnan toimesta.