Interreg IVA Pohjoinen ohjelmasta tukea saaneet uudet hankkeet Ohjelman hallintokomitea kokoontui 25-26 huhtikuuta Hammerfest:ssa. Kokouksessa priorisoitiin seuraavia hankkeita : Prio 1 UNELMA, Oulun yliopisto, 221 149 EUR Glued truss-type Structures in Construction, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, 42 811 EUR SmaE, Luleå tekniska universitet, 235 077 EUR Film Arc 2.0, POEM Säätiö, 558 492 EUR ECEH, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, 211 700 EUR VSB, Luleå tekniska universitet, 349 887 EUR Näringslivstjänster HaparandaTornio, Haparanda kommun, 98 542 EUR Prio 2 RE-COLL, Luleå tekniska universitet, 54 485 EUR Nordpraktik, Föreningen Norden Norrbotten, 177 277 EUR Prio 4 Samiska språket berättar, Àjtte, svenskt fjäll- och samemuseum, 67 796 EUR Oarjehieibma / Västanfläkt, Sameområdets utbildningscentral, 85 000 EUR SÁFÁ 2, Sametinget Finland, 726 863 EUR Indigee 2, Svenska samernas riksförbund, 379 597 EUR 1 (5)
Viimeinen hakemusten jättöpäivä ja uudet hakemukset Ohjelmaan on suunniteltu vielä 2 hakemusten jättöpäivää, 1. kesäkuuta ja 3. joulukuuta. Ohjelman budjetti on nyt kutakuinkin sidottu mutta vielä otetaan hakemuksia vastaan kaikissa prioriteeteissa. Tämä on mahdollista siitä syystä että ohjelmaan palautuu varoja, joita hankkeet eri syistä eivät ole käyttäneet. Hyviä hanketuloksia! Kaikenkaikkiaan 120 hankkeelle on nyt myönnetty rahoitusta alukehitysrahastosta Interreg IVA Pohjoinen ohjelmassa. Tähän asti on 43 hanketta toteutettu ja saatettu päätökseen. Prioriteetissa 1 on noin 30 hanketta, joilla kehitetään elinkeinoelämää. Päättyneet hankkeet ovat muun muassa edistäneet uusiutuvaan energiaan sekä malminetsintään ja kaivostoimintaan liittyvien yhteyksien solmimista ja tiedon lisäämistä ohjelma-alueen yritysten parissa. 262 yritystä on osallistunut kansainvälisesti suuntautuneille yrityksille suunnattuihin markkinointitoimenpiteisiin ja noin 600 henkilöä on osallistunut rajat ylittävään kokemustenvaihtoon ja osaamisen edistämiseen. Lähes 30 hankkeelle on myönnetty rahoitusta prioriteetista 2, tutkimus, kehitys ja koulutusta. Hankkeessa Vir music Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Särestön kamarikonsertit yhdistys ry ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu yhdessä ruotsalaisen Piitimen musiikkikorkeakoulun ja norjalaisen Tromssan yliopiston kanssa kehittivät virtuaalista musiikinopetusta. Hankkeen toteutusaikana yhteensä 182 musiikinopiskelijaa on osallistunut laadukkaaseen musiikinopetukseen. Osapuolet ovat laatineet yhdessä myös etämusiikinopetuksen oppaan ja yhteisen opetuspaketin kandidaatintutkintoon johtavaa opetusta varten. Keväällä 2011 opiskelijoilla oli mahdollisuus hakeutua hankkeessa kehitetyille kursseille. Koska hakijoita oli liian vähän, kursseja ei kuitenkaan voitu toteuttaa, mutta kursseja tarjotaan mahdollisesti myöhemmin uudelleen. Sen sijaan yhteisiä mestarikursseja on järjestetty jatkuvasti. Edellä esitetyn lisäksi hanke on vaikuttanut myös uuden yrityksen syntyyn. Kaksi hankkeeseen osallistunutta Piitimen musiikkikorkeakoulun opiskelijaa on perustanut yrityksen, joka antaa kitaransoiton live-opetusta verkossa. Hankkeessa Meet, Play and Learn (Tapaa, pelaa ja opi) vaihe 1 Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Luulajan tekninen yliopisto (Skellefteå) sekä norjalaiset Northern Research institute (Pohjoinen tutkimuslaitos) ja National centre for Integrated care and Telemedicine (Kansallinen integroidun hoidon ja telelääketieteen keskus) ovat tarkastelleet, mitä diabetesta poteville lapsille tarkoitetun innovatiivisen sosiaalisen oppimisympäristön luonti edellyttää. Hankkeen aloitusvaiheessa on käsitelty myös osapuolten välisen yhteistyöverkoston perustamista. Prioriteetissa 3, alueellinen toiminnallisuus ja identiteetti tähän asti hyväksytyt lähes 40 hanketta ovat johtaneet joukon rajakunnallisten palveluiden ja/tai infrastruktuurin kehittämisen perusteena olevan selvitysten valmistumiseen. Lisäksi ohjelma on vaikuttanut siihen, että ohjelma-alueella on luotu kaksi uutta rajakunnallista infrastruktuuria/palvelua. 2 (5)
Tähän mennessä kulttuurivaihtoon liittyvään toimintaan on osallistunut 13 605 henkilöä ja kokemusten vaihtoon liittyvään toimintaan 1 503 henkilöä. Hankkeessa På gränsen rajalla Haaparannan ja Tornion kaupungit ovat tehneet yhteistyötä kaupunkien keskusta-alueiden yhdistämiseksi rakentamalla Rajakaaren (tulvasuoja). Rajakaari toimii tulvanestorakenteena kevättulvien aikaan ja silloin, kun Tornionjoen suulle muodostuvat jääpadot aiheuttavat tulvia. Lisäksi tulvasuoja toimii kaupunkien välisenä kävelytienä. Uusi rajakunnallinen infrastruktuuri vaikuttaa arviolta 33 000 henkilöön. Saamen osaohjelmassa, ohjelman neljännessä prioriteetissa, on noin 20 hankkeelle myönnetty rahoitusta. Hankkeet ovat menestyksekkäästi edesauttaneet saamelaiskulttuurin ja kielen esiin tuomista ja säilyttämistä. Rajat ylittävän yhteistyön tuloksena on tuotettu muun muassa opetuksen tukimateriaalia uhanalaisen piitimensaamen kielen koulutukseen ja dokumentointiin sekä toteutettu eteläsaamelaisten lasten ja nuorten kielileiritoimintaa. Lisäksi yhteensä 250 henkilöä on tähän mennessä osallistunut kulttuuritapahtumiin, jotka ovat edistäneet saamelaiskulttuurin säilyttämistä ja esiintuomista. Hankkeessa Samisk ungdom (Saamelaisnuoret) neljä saamelaista museota: Ruotsin Jokkmokkissa sijaitseva Ájjte, inarilainen Siida sekä Norjan Varangerbottenissa sijaitseva Varjat ja Snåsassa sijaitseva Saemien sijte ovat yhdessä näistä kolmesta maasta kotoisin olevan 30 (14-19-vuotiaan) saamelaisnuoren kanssa dokumentoineet nuoria koskettavia nykyajan kysymyksiä. Nuoret ovat videon, kameran ja tekstin avulla dokumentoineet arkeansa ja sitä, millaisena he kokevat olla nuori ja saamelainen. Nuorten tarkoitus dokumentointityössä on toisaalta ollut halu muuttaa suoraan käsitystä siitä, millaista on olla saamelainen nykynuori ja toisaalta itse oppia lisää saamelaiskulttuurista. Hankkeen toteutusaikana järjestettiin kaksi nuorisokonferenssia. Aloituskonferenssissa kaikki nuoret tapasivat ja osallistuivat luennoille ja työpajoihin, joissa käytiin yhteisiä keskusteluita. Päätöskonferenssissa nuoret esittelivät omat dokumentointinsa, jotka on esitelty osittain myös raportissa ja hankkeen verkkosivustolla www.samiyouth.org. Dokumentoinnit ovat saatavilla verkkosivustolla 31.12. asti. Hankkeessa järjestettiin kaikkiaan 10 erilaista kulttuuritapahtumaa, joihin osallistui yhteensä 47 henkilöä. Ruotsalainen teatteri Girón sámi teáhter on yhdessä ruotsalaisen Tornedalsteaternin sekä norjalaisten teattereiden Beaivvas sámi teáhterin ja Åarjelsamien teateren kanssa luonut uutta teatteritaidetta Pohjoiskalotilla. Hankkeessa Arin ny minoritetsdramatik på Nordkalotten (Arin uutta vähemmistödramatiikkaa Pohjoiskalotilla) kahdeksan kirjailijaa on tuottanut monia uusia näytelmätekstejä hankkeen eri osanottajamaista kotoisin olevien näyttelijöiden, ohjaajien ja dramaturgien opastuksella. Monet tekstit on kirjoitettu vähemmistökansan näkökulmasta. Hankkeessa laadituissa teksteissä on kehityspotentiaalia. Jo nyt kaksi näytelmistä on mukana Beaivvas sámi teáhterin ja Girón sámi teáhterin tulevan vuoden ohjelmiston suunnittelussa. Yhteensä 50 henkilöä osallistui kahdeksaan eri tilaisuuteen, joita hankkeen puitteissa järjestettiin. Hankkeessa Saemesth dle! Ruotsin Saamelaiskouluhallinto ja Norjan Nordlandin lääninhallitus ovat tehneet yhteistyötä elvyttääkseen ja vahvistaakseen eteläsaamen kieltä. 3 (5)
Hankkeessa on järjestetty 12 kielileiriä, joilla yhteensä 80 lasta on saanut mahdollisuuden kehittää eteläsaamen kielen taitoaan kielikylpymenetelmällä. Hankkeeseen osallistuneet opettajat ovat toisaalta saaneet kielentutkijoiden ja muiden pedagogien antamaa jatkokoulutusta ja toisaalta mahdollisuuden verkostoitua ja vaihtaa kokemuksia muiden opettajien kanssa. On myönteistä, että leiritoiminta lisäsi siihen osallistuneiden lasten motivaatiota kehittää kaksikielisyyttään ja käyttää saamea vapaa-ajalla ja järjestetyssä vapaaajan toiminnassa. Hankkeessa Insamling av pitesamiska ord (Piitimensaamelaisten sanojen kerääminen) ruotsalainen Arjeplogin saamelaisyhdistys ja norjalainen piitimensaamelaisten yhdistys ovat yhdessä dokumentoineet piitimensaamen kieltä. Uhanalaisten kielten luettelossa mainittua piitimensaamen kieltä pidetään erittäin uhanalaisena. Tällä hetkellä piitimensaamen pysymisestä elävänä puhekielenä huolehtii vain alle 20 puhujaa, jotka kuuluvat vanhaan sukupolveen. Aiemmassa hankkeessa dokumentoitiin 2 294 sanaa. Tämän hankkeen myötä sanoja on kerätty nyt yhteensä 6 562. Kaikki sanat on käännetty sekä ruotsiksi että norjaksi ja tallennettu oikein äännettyinä. Sanaluetteloa ja sanojen ääntämystä havainnollistavia äänitiedostoja käytetään opetusvälineinä piitimensaamen kursseilla sekä Ruotsissa että Norjassa. Hallintoviranomainen on kiinnostunut vastaanottamaan teiltä, jotka toimitte hankkeissa, hankkeisiin liittyviä kuvia ja henkilökohtaisia kertomuksia. Haluamme käyttää näitä kuvia ja kertomuksia eri julkaisuissa kuten vuosiraporteissa ja hankeluetteloissa. Jos haluatte jakaa kokemuksianne lähettäkää kuvia ja kertomuksia sähköisesti osoitteeseen veronica.estling@lansstyrelsen.se. Ilmoittakaa kuvaajan nimi jos haluatte sen käyvän ilmi julkaisusta. 4 (5)
Kalenteri Toukokuu 31. toukokuuta - Huhtikuussa päättyneen raportointikauden kustannukset raportoidaan kansalliselle tarkastajalle Kesäkuu 1. kesäkuuta - Hakukierroksen 12 viimeinen hakemusten jättöpäivä 4-5. kesäkuuta Seurantakomitean kokous Elokuu 31. elokuuta huhtikuussa päättyneen raportointikauden maksatushakemus lähetetään hallintoviranomaiselle Syyskuu 21. syyskuuta European Territorrial Cooperation Day! Lisää tietoa tullaan julkaisemaan ohjelman webbisivuilla www.interregnord.com. Pitäkää silmällä! 30. syyskuuta - elokuussa päättyneen raportointikauden kustannukset raportoidaan kansalliselle tarkastajalle Lokakuu 8-11. lokakuuta Open Days tapahtuma Brysselissä 17-18. lokakuuta Hallintokomitean kokous Joulukuu 3. joulukuuta Hakukierroksen 13 viimeinen hakemusten jättöpäivä 5 (5)