KOMISSION PÄÄTÖS tehty 23.XI.2005 Suomen tasavallan tekemän pyynnön hyväksymisestä muuttaa 16 päivänä maaliskuuta 2004 tehdyllä komission päätöksellä C(2004) 475 fin hyväksyttyä tukiohjelmaa (tuki N 513/2003) muuttamalla liitteessä III vahvistettuja enimmäismääriä, pidentämällä joissakin tapauksissa maatalouden ympäristösitoumuksiin maksettavien lisäkannustimien kestoa ja jatkamalla sikatalousalan investointitukea koskevien hakemusten vastaanottamisen keskeytystä (Ainoastaan suomen- ja ruotsinkielinen teksti ovat todistusvoimaisia) EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka ottaa huomioon Suomen kansallisen tukiohjelman hyväksymisestä Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisehdoista tehdyn asiakirjan ja erityisesti sen 141 artiklan osalta 16 päivänä maaliskuuta 2004 tehdyn komission päätöksen C(2004) 475 fin ja erityisesti sen 1 artiklan 7 kohdan, sekä katsoo seuraavaa: Suomen pyyntö (1) Suomen maa- ja metsätalousministeriö pyysi 31 päivänä toukokuuta 2005 päivätyllä ja 2 päivänä kesäkuuta 2005 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä komissiota hyväksymään 16 päivänä maaliskuuta 2004 tehdyllä komission päätöksellä C(2004) 475 fin hyväksyttyyn tukiohjelmaan (tuki N 513/2003), jäljempänä komission päätös, muutoksen, jolla mainitun päätöksen liitteessä III vahvistettua uuhista ja kutuista maksettavaa enimmäismäärää nostettaisiin ja maatalouden ympäristösitoumuksiin maksettavien lisäkannustimien kestoa pidennettäisiin joissakin tapauksissa. Lisätietoja toimitettiin 25 päivänä heinäkuuta 2005 päivätyllä ja 26 päivänä heinäkuuta 2005 saapuneeksi kirjatulla faksilla. Suomen viranomaiset pyysivät 27 päivänä syyskuuta 2005 päivätyllä ja samana päivänä saapuneeksi kirjatulla kirjeellä lupaa jatkaa mainitun komission päätöksen 1 artiklan 2 kohdan nojalla myönnettävää sikatalousalan investointitukea koskevien hakemusten vastaanottamisen keskeytystä. Suomen viranomaiset haluavat pyyntöä käsiteltävän yhdessä edellä olevien pyyntöjen kanssa. (2) Suomen viranomaiset ovat ehdottaneet, että liitteessä III vahvistettua uuhista ja kutuista maksettavaa enimmäismäärää nostettaisiin vuosina 2005, 2006 ja 2007 ja että tukea vähennettäisiin suhteellisesti muilla aloilla siten, ettei komission päätöksen liitteessä III vahvistettu kaikkien alojen yhteenlaskettu vuosittainen tuen enimmäismäärä muuttuisi.
(3) Kuten päätöksen liitteestä käy ilmi, ehdotetuilla muutoksilla uuhista ja kutuista maksettava tuki nousisi vuonna 2005 0,43 miljoonasta eurosta 0,91 miljoonaan euroon, vuonna 2006 0,42 miljoonasta eurosta 0,89 miljoonaan euroon ja vuonna 2007 0,41 miljoonasta eurosta 0,87 miljoonaan euroon. Koska sallittu tuen enimmäismäärä vuonna 2004 oli 1,37 miljoonaa euroa, ehdotetut muutokset merkitsisivät tukeen 36 prosentin vähennystä vuosina 2004 2007, kun Suomi alun perin ehdotti 70 prosentin vähennystä, kuten komission päätöksestä käy ilmi. (4) Suomen viranomaiset ovat selittäneet, että uuhi- ja kuttusektorin tuen enimmäismäärää on tarpeen korottaa, koska ala ei juurikaan hyödy luonnonhaittakorvausten korotuksista vaan sen tukimääriin kohdistuu suuria leikkauksia. Koska uuhi- ja kuttutilat ovat yleensä pieniä ja niiden kannattavuus on heikko, menetykset uhkaisivat alan jatkumista eteläisessä Suomessa. (5) Komission päätöksen 2 artiklassa Suomelle annetaan lupa myöntää lisäkannustin kasvintuotannon alalla tehtyihin viisivuotisiin maatalouden ympäristösitoumuksiin. Tuki rahoitetaan kansallisista varoista. (6) Suomessa suurin osa ympäristösitoumuksista päättyy vuonna 2005. Suomi ilmoitti komissiolle 19 päivänä lokakuuta 2004 asetuksen (EY) N:o 817/2004 51 artiklan 5 kohdan mukaisesti Suomen maaseudun kehittämissuunnitelman muutoksesta, jolla Suomi jatkaisi nykyisiä asetuksen (EY) N:o 1257/1999 mukaisia viisivuotisia maatalouden ympäristösitoumuksia kahdella vuodella viisivuotiskauden jälkeen, ei kuitenkaan kauempaa kuin vuoden 2006 loppuun. Sitoumusten jatkamismahdollisuudesta säädetään asetuksen (EY) N:o 817/2004 16 artiklassa. Komissio ei vastustanut Suomen ilmoittamaa muutosta, joka tuli voimaan 20 päivänä huhtikuuta 2005. (7) Suomen viranomaiset ovat selittäneet, että sopimuksia jatkettiin, jotta nykyisiä ympäristösitoumuksia voitaisiin jatkaa maaseudun kehittämistoimenpiteiden vuoden 2007 alussa alkavan uuden ohjelmakauden alkuun saakka. (8) Suomen viranomaiset ovat pyytäneet, että komissio antaisi niille luvan myöntää komission päätöksen 2 artiklassa säädettyjä lisäkannustimia nykyisiin yhteisrahoitettuihin maatalouden ympäristösitoumuksiin myös Suomen viranomaisten 19 päivänä lokakuuta 2004 päivätyllä kirjeellä ilmoittaman jatkokauden aikana. (9) Komissio antoi Suomelle luvan keskeyttää 16 päivänä maaliskuuta 2004 tehdyn komission päätöksen (C(2004) 4520) 1 artiklan mukaisesti myönnettävää sikatalousalan investointitukea koskevien hakemusten vastaanottamisen 31 päivään joulukuuta 2005 saakka, jos kyseisten investointien tavoitteena on tuotannon lisääminen. Suomen viranomaiset haluaisivat jatkaa tätä keskeytystä sellaisenaan 31 päivään joulukuuta 2006 saakka. (10) Suomen viranomaiset ovat korostaneet, että vuonna 2005 sianlihantuotannon Suomessa odotetaan ylittävän kotimaisen kysynnän 23,5 miljoonalla kilogrammalla, kun kotimainen kysyntä jää 177 miljoonaan kiloon vuodessa. Kuten Suomen viranomaisten toimittamista tilastotiedoista käy ilmi, vuoden 2005 puolivälissä lihasian tuottajahinnat olivat EU:n keskiarvon alapuolella, ja ne ovat sen jälkeenkin hiukan laskeneet. Suomen tuottajahinnat olivat 2 päivänä syyskuuta 2005 noin 10 senttiä alhaisemmat kuin EU:n keskiarvo.
Komission havainnot (11) Uuhi- ja kuttusektorin tuen enimmäismäärän korottamisen osalta komissio katsoo, etteivät odotettua pienemmät luonnonhaittakorvauksen lisäykset sinänsä riitä perusteluksi komission päätöksen liitteen III mukaisen tulotuen korotukselle. (12) Komission yksiköiden suorittama uuhi- ja kuttutilojen taloudellisen tilanteen analyysi näyttäisi kuitenkin osoittavan, että rakenneongelmat ja heikko kannattavuus ovat näille tiloille tyypillisiä. (13) Komission päätöksen nykyisessä liitteessä III vahvistetaan Suomen ehdotuksen mukaisesti 70 prosentin vähennys uuhi- ja kuttusektorin tulotukeen vuoden 2007 loppuun mennessä, mikä edellä mainitut rakenteelliset ongelmat ja taloudellinen tilanne huomioon ottaen voisi haitata alan kehitystä. (14) Uuhi- ja kuttusektorin tulotuen enimmäismäärän ehdotettu muutos merkitsisi, että tuki vähenee vuoteen 2007 mennessä 36 prosenttia, mikä on lähempänä muiden eläintuotantosektoreiden tukien vähennyksiä. Komission päätöksen liitteen III mukaisesti tulotuki vähenee vuoteen 2007 mennessä sika- ja siipikarjasektorilla 23 prosenttia ja nautakarjasektorilla 37 prosenttia. (15) On syytä huomata, että ehdotetun korotuksen jälkeen komission päätöksen mukainen uuhi- ja kuttusektorin tulotuen kokonaismäärä on vähemmän kuin yksi prosentti kaikkien alojen käytettävissä olevasta tuesta. Sen vuoksi muutoksen vaikutus muihin päätöksen mukaista tulotukea saaviin aloihin on minimaalinen. (16) Ehdotettu korotus vaikuttaa ainoastaan uuhi- ja kuttualan käytettävissä olevan vuosittaisen tuen enimmäismäärään. Korotus ei vaikuta komission päätöksen liitteessä III vahvistettuihin yksikkökohtaisiin enimmäistukitasoihin eikä kaikkien alojen käytettävissä olevan yhteenlasketun vuosittaisen tulotuen enimmäismäärään. Koska muiden alojen kuin uuhi- ja kuttualan tulotuen enimmäismääriä vähennetään suhteellisesti, muiden alojen tukien jakautuminen ei muutu. (17) Ehdotetut muutokset eivät vaaranna periaatetta, jonka mukaan kunkin alan käytettävissä olevaa, komission päätöksen liitteessä III vahvistettua tukea vähennetään vuosittain, eli tuki on aleneva. (18) On aiheellista korvata komission päätöksen nykyinen liite III muutetulla liitteellä III, jossa uuhi- ja kuttusektorin tulotuen sallittuja enimmäismääriä korotetaan ja muiden mainitussa liitteessä olevien alojen tukien sallittuja enimmäismääriä vähennetään. (19) Maatalouden ympäristösitoumuksiin myönnettävän lisäkannustimen osalta komission päätöksen 2 artiklan 1 kohdassa säädetään, että lisäkannustimia voidaan myöntää ainoastaan viisivuotisiin maatalouden ympäristösitoumuksiin, jotka täyttävät asetuksessa (EY) N:o 1257/1999 ja asetuksessa (EY) N:o 445/2002 vahvistetut sekä komission hyväksymässä Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa täsmennetyt edellytykset.
(20) Komission päätöksen 2 artiklan 2 kohdassa sitoumusten kestoksi vahvistetaan viisi vuotta. (21) Mainituista 2 artiklan säännöksistä seuraa, että lisäkannustimia voidaan maksaa ainoastaan maatalouden yhteisrahoitetun ympäristösitoumuksen, johon tuki myönnetään, viisivuotisen sitoumuskauden loppuun saakka. (22) Suomen viranomaiset ilmoittivat komissiolle 19 päivänä lokakuuta 2004, että muuttaisivat Suomen maaseudun kehittämissuunnitelmaa jatkamalla nykyisiä viisivuotisia maatalouden ympäristösitoumuksia asetuksen (EY) N:o 817/2004 mukaisesti kahdella vuodella viisivuotiskauden jälkeen, ei kuitenkaan kauempaa kuin vuoden 2006 loppuun. Komissio ei vastustanut edellä mainittua muutosta, joka tuli voimaan 20 päivänä huhtikuuta 2005. (23) Komission päätöksen 2 artiklan mukaiset lisäkannustimet rajoittuvat viisivuotisiin sitoumuksiin; sen vuoksi Suomen nykyiset maatalouden ympäristösitoumukset, joita jatketaan Suomen maaseudun kehittämissuunnitelman edellä mainitun muutoksen perusteella, eivät voisi saada mainittuja lisäkannustimia jatkokauden aikana. (24) On perusteltua jatkaa kannustimien maksamista jatkokauden aikana, koska viisivuotisia maatalouden ympäristösitoumuksia, joihin kannustimet maksetaan, jatketaan muutoksitta viisivuotiskauden täytyttyä. (25) Poiketen siitä, mitä komission päätöksen 2 artiklan 2 kohdassa säädetään, on aiheellista antaa Suomelle lupa jatkaa lisäkannustimien myöntämistä näihin maatalouden ympäristösitoumuksiin Suomen maaseudun kehittämissuunnitelmassa, sellaisena kuin se on muutettuna Suomen viranomaisten 19 päivänä lokakuuta 2004 komissiolle toimittamalla ilmoituksella, määritellyn jatkokauden aikana. (26) Sikatalousalan investointitukea koskevien hakemusten vastaanottamisen keskeytyksen osalta komission päätöksen 1 artiklan 2 kohdassa säädetään, että Suomen on myönnettävä investointitukea tietyille aloille, joihin sikatalousalakin kuuluu, mainitun päätöksen liitteessä I määritellyillä tasoilla. (27) Mainitun päätöksen 1 artiklan 7 kohdassa todetaan, että kyseisessä artiklassa tarkoitettua investointitukea myönnetään ottaen huomioon yhteisten markkinajärjestelyjen asettamat rajoitteet. Ilmoitettuaan asiasta ennakolta komissiolle ja saatuaan komission hyväksynnän Suomen on keskeytettävä investointitukihakemusten hyväksyntä aloilla, joilla esiintyy tai uhkaa esiintyä markkinahäiriöitä. (28) Komissio antoi luvan tällaiselle keskeytykselle 6 päivänä joulukuuta 2004 (päätös C(2004) 4520) 31 päivään joulukuuta 2005 saakka sellaisten investointien osalta, joiden tavoitteena on tuotannon lisääminen. Päätöksessään komissio korosti, että sianlihan hinnan pitkäaikainen lasku ja alhainen hintataso tuolloin näyttivät osoittavan, että Suomen sianlihamarkkinat eivät olleet tasapainossa ja että ylikapasiteettia oli saattanut olla.
(29) Vaikka tuottajahinnat ovatkin parantuneet vuodesta 2004, ne ovat edelleen EU:n keskiarvon alapuolella ja ovat hienoisessa laskussa, kun taas EU:n keskihinta on noussut vuoden 2005 jälkipuoliskolla. Lisäksi sianlihantuotanto on kasvanut Suomessa vuodesta 2002, ja se ylittää kotimaisen kysynnän. Sen vuoksi on syytä päätellä, että sianlihamarkkinat eivät edelleenkään ole Suomessa tasapainossa ja että investointituet tuotannon lisäämiseen voisivat pahentaa epätasapainoa ja johtaa markkinahäiriöihin. (30) Alan rakenteellisen kehityksen tukemiseksi on kuitenkin aiheellista sallia edellä mainittu keskeytys ainoastaan sellaisten investointitukia koskevien hakemusten osalta, joiden tavoitteena on tuotannon lisääminen. Muihin sikatalousalan investointeihin pitäisi myöntää edelleen investointitukea komission päätöksen liitteessä I määriteltyjen tasojen mukaisesti. (31) Keskeytys olisi sallittava 31 päivään joulukuuta 2006 saakka, kuten Suomen viranomaiset ovat pyytäneet. (32) Suomen viranomaisten olisi toimitettava komissiolle 1 päivään syyskuuta 2006 mennessä yksityiskohtainen kertomus Suomen sianliha-alan tilanteesta. Kertomuksessa olisi analysoitava liittymisasiakirjan 141 artiklan mukaisen tulotuen lisätarve sianlihaalalla ja selvitettävä mahdollisuus myöntää investointitukea tuotannon lisäämiseen sellaisissa tapauksissa, joissa lisäys ei ylitä kapasiteetin vähennyksiä kansallisella tasolla, ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: 1 artikla Korvataan 16 päivänä maaliskuuta 2004 tehdyn komission päätöksen C(2004) 475 fin liite III tämän päätöksen liitteellä. 2 artikla Suomelle annetaan lupa myöntää edelleen 16 päivänä maaliskuuta 2004 tehdyn komission päätöksen C(2004) 475 fin 2 artiklan mukaisia lisäkannustimia nykyisiin maatalouden viisivuotisiin ympäristösitoumuksiin, joihin jo maksetaan tällaisia lisäkannustimia ja joita jatketaan viisivuotiskauden täyttymisen jälkeen 31 päivään joulukuuta 2006 saakka Suomen maaseudun kehittämissuunnitelman, sellaisena kuin se on muutettuna Suomen viranomaisten 19 päivänä lokakuuta 2004 komissiolle toimittamalla ilmoituksella, mukaisesti. 3 artikla Suomelle annetaan lupa keskeyttää 16 päivänä maaliskuuta 2004 tehdyn komission päätöksen C(2004) 475 1 artiklan mukaisesti myönnettävää sikatalousalan investointitukea koskevien hakemusten vastaanottaminen, jos kyseisten investointien tavoitteena on tuotannon lisääminen.
Edellä tarkoitettu lupa päättyy 31 päivänä joulukuuta 2006. Suomen viranomaisten on toimitettava komissiolle 1 päivään syyskuuta 2006 mennessä yksityiskohtainen kertomus Suomen sianliha-alan tilanteesta. Kertomuksessa on analysoitava liittymisasiakirjan 141 artiklan mukaisen tulotuen lisätarve sianliha-alalla ja selvitettävä mahdollisuus myöntää investointitukea tuotannon lisäämiseen sellaisissa tapauksissa, joissa lisäys ei ylitä kapasiteetin vähennyksiä kansallisella tasolla. Tämä päätös on osoitettu Suomen tasavallalle. Tehty Brysselissä 23.XI.2005 4 artikla Komission puolesta Mariann SCHER BOEL Komission jäsen
LIITE III Enimmäistukimäärä (euroa/yksikkö) ja kokonaistuki alaa kohden Tuen enimmäismäärä Sallittu enimmäistuki 2004 ja 2004 2005* 2006 2007 seur. /yksikkö Yksikkö Milj. Milj. ** Milj. Milj. * * * 1. Maito 30,97 17,71 17,35 17,00 - Ulkosaaristo ja Ahvenanmaan pääsaari 6,8 snt/kg Muut A- ja B-alueet 5,6 snt/kg 2. Nautaeläimet 12,54 8,21 8,05 7,89 A- ja B-alue Emolehmät ja emolehmähiehot 269 /NY Vähintään 6 kk:n ikäiset urospuoliset 336 /NY nautaeläimet Teurashiehot 210 /eläin Nautaeläimet: lisämaksu saaristossa tavanomaisen A- ja B -alueen tuen lisäksi 391 /NY (sisältää lypsylehmät, emolehmät, myös hiehot, urospuoliset nautaeläimet ja muut nautaeläimet) 3. Uuhet ja kutut 1,37 0,91 0,89 0,87 A- ja B-alue 333 /NY - Uuhet: lisämaksu saaristossa tavanomaisen A- ja B -alueen tuen lisäksi 391 /NY 4. Siat ja siipikarja 62,07 51,77 49,74 47,69 Sianliha ja siat - Ulkosaaristo ja Ahvenanmaan pääsaari 310 Muut A- ja B-alueet 285 /NY /NY Munivat kanat Ulkosaaristo ja Ahvenanmaan pääsaari 314 /NY Muut A- ja B-alueet 275 /NY Muu siipikarja A- ja B-alue 252 /NY 5. Hevoset 1,37 1,33 1,30 1,27 A- ja B -alue 250 /NY 6. Kasvihuoneet 19,50 18,92 18,54 18,17 A- ja B-alue 11,4 /m2 7. Puutarhatuotteiden varastot 1,18 1,15 1,13 1,11 A- ja B-alue lämpösäätelyjärjestelmällä varustetut 14,5 ilman lämpösäätelyjärjestelmää 10,1 /m3 /m3 Yhteensä 129,0 100,0 97,0 94,0 (*) Vuosien 2004 2007 sallittua enimmäistukea koskevat luvut pitävät sisällään tuen vähenemisen 4 prosentilla sikojen ja siipikarjan osalta ja 2 prosentilla muiden ryhmien osalta.
(**) Suomi on sitoutunut soveltamaan epäsuotuisten alueiden tuen enimmäismäärää vuodesta 2005 alkaen. Suomi aikoo jakaa 141 artiklan mukaiseen tukeen tehtävän 25 miljoonan euron vähennyksen seuraavasti: (Milj. ) 1. Maito 12,6 2. Nautaeläimet 4,0 3. Uuhet ja kutut 0,9 4. Siat ja siipikarja 7,5 Yhteensä 25,0 Selitykset: Yksikkösarakkeessa 'NY' tarkoittaa nautayksikköä. 1. Määriteltäessä nautayksiköiden keskimäärää (nautayksiköiden enimmäismäärä) käytetään seuraavaa taulukkoa: NY Urospuoliset nautaeläimet ja hiehot (6 24 kk,) 0,6 Urospuoliset nautaeläimet ja hiehot (yli 24 kk,) emolehmät, lypsylehmät 1,0 Uuhet 0,15 Kutut 0,48 Emakot ja karjut 0,7 Munivat kanat, mukaan luettuina emokanat 0,013 Ankka-, broileri-, hanhi- ja kalkkunaemot 0,026 Fasaani- ja sorsaemot 0,013 Broilerit 0,0053 Hevoset (yli 6 kk,): siitostammat (mukaan luettuina ponitammat) 1,0 suomenhevoset 0,85 1 3-vuotiaat muut hevoset ja ponit 0,6 2. Seuraavaa taulukkoa käytetään määriteltäessä nautayksikköjä (NY) tuotantoeläimiksi tarkoitettujen nuorten emakoiden ja karjujen sekä lihaeläimiksi tarkoitettujen sikojen ja siipikarjan osalta (vähintään ilmoitettu määrä eläimiä yhtä nautayksikköä kohti): 13 teurastettua lihasikaa 1 NY 13 tuotantoeläimeksi myytyä nuorta emakkoa 1 NY tai karjua 550 teurastettua ankkaa 1 NY 320 teurastettua hanhea 1 NY 190 teurastettua kalkkunaa 1 NY 1 375 teurastettua fasaania 1 NY 1 375 teurastettua sorsaa 1 NY