Vuosikertomus Tekijänoikeusjärjestö Gramex

2011 Vuosikertomus Tekijänoikeusjärjestö Gramex

2 Työskentelytuet ovat artistille elintärkeitä, samoin keikkojen ja kiertueiden tukeminen varsinkin ulkomailla on usein ratkaisevaa. Michael Monroe ESEKin tuesta, Gramexpress 1/2011

3 Sisällysluettelo Yleistä Gramexin toiminnasta vuonna 2011 * Jokaisella on oikeus saada korvaus työstään 4 Toimitusjohtajan katsaus 5 Vuosi 2011 lyhyesti - Oikeudenmukainen korvaus musiikista 6-7 Hallituksen toimintakertomus 2011 Rekisteröintitoimet ja tilitys 8-10 Hyvitysmaksu on korvausta kotikopioinnista 10-11 Äänitemusiikin julkinen esittäminen 11 Sähköinen media 12 Viestintä ja sidosryhmäsuhteet 12-14 Gramexin toiminta järjestönä 14-15 Yhteistyösopimukset 15-16 Yhdistyksen talous 16-17 Liite 1: Luovan työn tekijät ja yrittäjät Lyhty 18-21 Liite 2: Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEK 22-24 Liite 2 A: Jaostojen kokoonpanot 24 Liite 3: Finnish Music Quarterly 24 Tuloslaskelma 25 Tase 25 Tilinpäätöksen liitetiedot 26 Allekirjoitukset ja tilintarkastuskertomus 27 * Lisätietoa, joka ei sisälly hallituksen toimintakertomukseen Kuva: Ville Juurikkala

4 Jokaisella on oikeus saada korvaus työstään Kun käyttää toisen työn tulosta, on reilua maksaa siitä hänelle korvaus. MUSIIKKI EI SYNNY ITSESTÄÄN. Jokaiseen äänilevyyn sisältyy monen ihmisen työpanos. Kun käyttää toisen työn ja yritystoiminnan tuloksia, on reilua maksaa siitä hänelle korvaus. Se on palkkaa työstä ja yrittämisestä. Tekijänoikeuskorvaukset ovat elintärkeitä suomalaiselle musiikkikulttuurille. Muusikoille, laulajille, solisteille, kapellimestareille ja äänitteiden tuottajille ne kerää Gramex ry. Tekijänoikeusjärjestö ei itse päätä, millainen musiikin käyttö oikeuttaa korvaukseen. Se säädetään laissa. Lain mukaan Gramex-korvauksia kerätään, kun cdlevyä tai muuta kaupallista äänitettä esitetään julkisesti tai siitä tehdään kopioita muuhun kuin yksityiskäyttöön. Nyrkkisääntö on, että äänilevyn kuluttajahinta sisältää oikeudet yksityiskäyttöön ja sitä laajemmasta käytöstä menee Gramex-korvaus. KORVAUKSET MENEVÄT MUSIIKILLE. Gramex ei kerää rahaa itselleen, vaan edustamilleen taiteilijoille ja tuottajille. Gramexin korvaushallinnointi on kustannustehokasta: liki yhdeksän kymmenesosaa kerätystä rahasta jaetaan eteenpäin. Gramex edistää kotimaista musiikkia monin tavoin. Gramexin osana toimiva Esittävän Säveltaiteen Edistämiskeskus (ESEK) myönsi vuonna 2011 noin 2 miljoonaa euroa kotimaisen äänitetuotannon, elävän musiikin tilaisuuksien, musiikkivideoiden ja muun av-tuotannon, taiteilijoiden työskentelyn ja erilaisten markkinointi- ja vientiponnistelujen tukemiseen. Tukea sai yli tuhat hanketta. Gramex tukee myös piratismin vastaista työtä tekevää Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskusta sekä luovan alan yhteistä edunvalvontaprojektia, Luovan työn tekijät ja yrittäjät Lyhty:ä. MUSIIKKIALAN SUURIN TEKIJÄNOIKEUSJÄRJESTÖ. Gramex on voittoa tuottamaton yhdistys, jossa päätösvaltaa käyttävät muusikkojen, solistien ja äänitteiden tuottajien edustajat. Se myöntää käyttölupia sekä kerää ja tilittää esittäville taiteilijoille ja tuottajille tekijänoikeuskorvauksia äänitemusiikin ja musiikkivideoiden käytöstä. Gramexilla ei ole liittymis- tai jäsenmaksuja. Koska Gramex edustaa yli 47.000 suomalaista taiteilijaa ja tuottajaa, se on Suomen suurin musiikkialan tekijänoikeusjärjestö. Lisäksi se edustaa lukuisia ulkomaisia oikeudenomistajia ja tekee yhteistyötä yli 30.000 musiikin käyttäjän kanssa. Gramexin lisäksi musiikin tekijänoikeuskorvauksia kerää säveltäjiä, sanoittajia, sovittajia ja musiikin kustantajia edustava Teosto.

5 Toimitusjohtajan katsaus Jotta musiikki soi huomennakin Gramex ja muut tekijänoikeusjärjestöt eivät ole voittoa tuottavia. Toimintaamme ohjaa kuitenkin tehokkuustavoittelu. Gramexin, joka hallinnoi äänitemusiikin käyttämisestä maksettavia korvauksia, tulee huolehtia siitä, että korvaukset maksetaan kaikissa niissä tapauksissa, joissa laki sen edellyttää. Tämä on niin oikeudenhaltijoiden kuin käyttäjienkin etu. Tasapuolinen kohtelu asiakkaiden kesken on keskeisiä periaatteita. Gramex keräsi viime vuonna korvauksia yhteensä 19,2 miljoonaa euroa. Määrä ei kasvanut edellisvuodesta, vaan jopa väheni johtuen hyvitysmaksukertymän putoamisesta. Sähköisen median osalta korvaukset Yleisradiolta ja kaupallisilta radioasemilta olivat samaa suuruusluokkaa kuin edellisenä vuonna. Julkisen esittämisen korvaukset ovat edelleen kehittyneet hyvin. Tämä johtuu siitä, että korvausten keräämisen kattavuutta eri toimialoilla on pystytty entisestään nostamaan, vaikka uusia toimialoja ei ole enää tullut korvausten piiriin. Myös korvaustasoja on saatu eri toimialoja edustavien järjestöjen kanssa tehtyjen sopimusten nojalla tarkistetuiksi vastaamaan paremmin äänitemusiikin käytön arvoa. Aikaisempaa merkittävämmäksi ovat nousseet yksinoikeuksien lisensioinnista saadut korvaukset. Näitä ovat esimerkiksi äänitteiden kopiointi tv-ohjelmiin tai taustamusiikiksi erilaisissa julkisen esittämisen tilanteissa kuten ravintoloissa, kaupoissa tai kuntosaleilla. Tämän lisäksi Gramex lisensoi myös TV-ohjelmien on-demand -palveluita ja nettiradiokäyttöä. Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun kehitys on sen sijaan ollut epätyydyttävä. Korvauskertymä on romahtanut, koska valtiovalta ei ole ottanut teknisen kehityksen myötä markkinoille tulleita uusia tallennusalustoja maksun piiriin. Kerättyjen korvausten tilittäminen on Gramexin keskeisin toiminto. Kotimaisten äänitteiden soitoista kerätyt korvaukset on pystytty tilittämään lähes sataprosenttisesti. Myös ulkomaisten korvausten tilittämisen tehokkuus on noussut solmittuamme uusia vastavuoroisuussopimuksia sisarjärjestöjen kanssa. Ulkomaisten korvausten tilittämisessä on toki vielä kehittämisen varaa. Tähän tullaan jatkossa erityisesti panostamaan. Ulkomaisten sisarjärjestöjen oman toiminnan kehittyminen on tässä avainasemassa. Hallinnoinnin tehokkuus on järjestöjen keskeisiä tavoitteita. Tässä suhteessa Gramexin tilivuosi oli hyvä. Vain noin 13 % kerätyistä korvauksista kului hallinnointiin. Taso on myös kansainvälisesti verrattuna alhainen. Uusia toimintatapoja ja välineitä kehittämällä ja nykyisiä prosesseja tehostamalla on pystytty hallinnoimaan kasvaneen asiakaskunnan korvausten kerääminen ja tilitys. Keskeisessä roolissa tulosten saavuttamisessa on Gramexin ammattitaitoinen ja kokenut henkilöstö, joka ansaitsee tästä suuren kiitoksen. Hannu Marttila Kuva: Saara Vuorjoki

86 Monelle niistä, jotka suhtautuvat nuivasti tekijänoikeuksiin, on ollut yllätys kuulla, kuinka suuri merkitys tekijänoikeustuloilla voi muusikolle olla. Nettikeskusteluja lukiessa tuntuu, että tieto on täysin tuulesta temmattua ja ennakkoluuloista. Luulen että tavallinen musiikin kuuntelija ymmärtää, mistä tekijän tulot koostuvat, kun se hänelle konkreettisesti kerrotaan. Kaija Kärkinen nettikeskustelusta piraattien kanssa, Gramexpress 1/2011

7 Vuosi 2011 lyhyesti Oikeudenmukainen korvaus musiikista GRAMEXIN TEHTÄVÄ. Tekijänoikeusjärjestö Gramex valvoo ja edistää äänitteillä esiintyvien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeuslaissa säädettyjä oikeuksia, perii tekijänoikeuslain mukaiset korvaukset ja jakaa ne niihin oikeutetuille. Tilivuoden lopussa Gramexin kanssa oli tehnyt asiakassopimuksen yhteensä 39.709 taiteilijaa ja 9.794 tuottajaa. TOIMINTAKULUT. Gramexin toiminnan kulut olivat vuonna 2011 2,5 milj.. Ne ovat n. 13 % kerätyistä korvauksista. Tilinpäätöksen toimintakuluissa näkyvät tämän lisäksi myös ESEKin sekä Finnish Music Quarterlyn toimintakulut. KERÄTYT KORVAUKSET. Gramex keräsi tilivuonna korvauksia yhteensä 19,2 milj.. Suurimmat korvauserät tulivat sähköisestä mediasta (yhteensä 9,9 milj. ), johon sisältyy äänitteiden esittäminen radiossa ja tv:ssä (6,8 milj. ) sekä verkkokäyttö ja tallentaminen (3,1 milj. ) ja äänitemusiikin julkisesta esittämisestä (7,8 milj. ). Loput kertyivät ulkomaisista korvauksista sekä hyvitysmaksuista. Gramex toimii korvausten välittäjänä, joten ne eivät ole tilinpäätöksessä Gramexin tuloa. MAKSETUT KORVAUKSET. Gramex jakoi vuonna 2011 korvauksia yhteensä 17,3 miljoonaa euroa. Kotimaiselle musiikille tästä meni noin 11,5 miljoonaa ja ulkomaiselle 5,8 miljoonaa euroa. Suurin osa ulkomaisista tuottajakorvauksista maksettiin edustussopimusten nojalla suomalaisille yhtiöille. Taiteilijat ja tuottajat saavat korvauksensa yksilöllisesti, kappaleittensa soitto- ja käyttömäärien mukaisesti. Korvaukset maksetaan kertymävuoden jälkeen, sen jälkeen kun kappaleiden soitot on selvitetty ja korvaukset kohdistettu eri kappaleille. Siten vuonna 2011 tilitettiin oikeudenomistajille pääosin vuodelta 2010 kertyneitä korvauksia. VARAUTUMINEN KORVAUSTEN MAKSUUN. Korvausten maksaminen pääosin seuraavalla tilikaudella näkyy Gramexin tilinpäätöksessä tilittämättömänä korvausvelkana 24,2 milj.. Summa tilitetään oikeudenomistajille seuraavan vuoden aikana. Lisäksi taseen pitkäaikaisiin velvoitteisiin on varattu tulevina vuosina tapahtuvaan ulkomaisten korvausten maksamiseen 7,8 milj.. KULTTUURIN EDISTÄMINEN. Tilinpäätöksestä ilmenevien tietojen mukaisesti Gramex tukee Esittävän Säveltaiteen Edistämiskeskuksen (ESEK), Luovan työn tekijät ja yrittäjät -projektin (Lyhty), Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen (TTVK ry) sekä Finnish Music Quarterlyn (FMQ) toimintaa. Gramex on osaltaan rahoittamassa myös Music Export Finlandin (Musex ry) ja Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMICin toimintaa. Gramex on siirtänyt vuosittain ESEKin hallinnoitaviksi varoja, joita kertyy ulkomaisten tuottajien ja artistien tilittämättömistä korvauksista. Ulkomaisten sisarjärjestöjen kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti ne käytetään esittävän säveltaiteen edistämiseen. Nämä varat (17,4 milj. ) näkyvät Gramexin tilinpäätöksessä varauksena. ESEK on kirjanpidollisesti osa Gramex ry:tä. Gramex-korvausten kokonaiskertymä (tuhatta ) 2011 2010 Sähköinen media 9.876 10.011 Julkinen esittäminen 7.823 7.600 Hyvitysmaksut 1.085 1.516 Ulkomaiset korvaukset 0.386 0.630 Yhteensä 19.170 19.747 Kuva: Mikko Harma

8 Hallituksen toimintakertomus 1.1. - 31.12.2011 Rekisteritoimet ja tilitys Gramexilla oli vuoden 2011 lopussa asiakassopimus 49.503 kotimaisen taiteilijan ja tuottajan kanssa. Rekisteröinti- ja tilitystoimi käsittää kotimaisten ja ulkomaisten taiteilija- ja tuottaja-asiakkaiden perustietojen rekisteröinnin sekä asiakaspalvelun, äänite- ja soittotietojen rekisteröinnin sekä tilitykset ja maksatukset oikeudenhaltijoille. TAITEILIJA- JA TUOTTAJATIEDOT. Sopimuksen tehneitä kotimaisia taiteilija-asiakkaita oli vuoden 2011 lopussa 39.709 ja tuottaja-asiakkaita 9.794. Kaikkiaan oikeudenhaltijoita Gramexin asiakasrekisterissä oli yli 85.000 kappaletta. Gramex on pyrkinyt saamaan äänitteillä esiintyvät kotimaiset taiteilijat ja äänitteiden tuottajat asiakkaikseen, koska edellytys korvausten maksamiseen on, että oikeudenhaltija on tehnyt Gramexin kanssa asiakassopimuksen. Asiakassopimukset lähetettiin kaikille uusilla äänitteillä esiintyneille uusille taiteilijoille sekä uusille tuottajille. Jo asiakasrekisterissä oleville taiteilijoille ja tuottajille lähetettiin uudelleen sopimukset, mikäli maksamatonta saldoa oli kertynyt yhteensä vähintään 10 euroa kolmelta edelliseltä tilitysvuodelta (2008-2010). Internet-yhteyden kautta oikeudenhaltijat ovat voineet katsella asiakas-, äänite- ja korvaustietojaan sekä tehdä muutoksia yhteystietoihinsa, mikäli ovat tehneet Gramexin kanssa Internet-käyttösopimuksen. Näitä sopimuksia taiteilija- ja tuottaja asiakkaat ovat tehneet yli 35.00 kpl vuoden 2011 loppuun mennessä. SOITTOTAPAHTUMIEN KÄSITTELY. Yleisradio toimitti Gramexille valtakunnallisten kanavien ja alueradioiden vuoden 2010 soittotapahtumia yli 654.000 kappaletta ja kaupalliset radiot n. 4,0 miljoonaa. Näiden lisäksi taustamusiikin, kopioinnin ym. tapahtumia toimitettiin yli 223.000 kappaletta. Näistä tapahtumista kohdistettiin Gramexin ääniterekisteriin kaikki Yleisradion ja 31 kaupallisen radion tai radioketjun kotimaiset soittotapahtumat sekä taustamusiikin ja kopioinnin tapahtumat. Ulkomaisista soittotapahtumista kohdistettiin Yleisradion ja isompien kaupallisten radioiden tapahtumat. Yleisradion tapahtumien kohdistumisprosentit olivat Yleisradion kotimaisilla soittotapahtumilla 97,1 % ja tv-tapahtumilla 90,4 %, kaupallisten radioiden tapahtumilla 96,6 % ja muilla tapahtumilla 93,5 %. Osa kohdistumattomista voi vielä myöhemmin kohdistua, jos syynä on ollut äänitetietojen puuttuminen. Kohdistumattomien määrä koko kotimaisten soittotapahtumien määrästä oli 3,3 %. Ulkomaisten soittotapahtumien kohdistusprosentti oli Yleisradion osalta 78,2 % ja kaupallisten radioiden osalta 91,0 %. Kohdistumattomia oli noin 21,4 % koko ulkomaisten soittotapahtumien määrästä. ÄÄNITETIETOJEN KÄSITTELY. Kotimaisia kappaleita rekisteröitiin vuoden 2011 aikana yli 21.000 kpl ja kaikkiaan kotimaisia kappaleita on rekisterissä yli 507.000 kpl. Ulkomaisia kappaleita rekisteröitiin vastaavasti lähes 27.000 kappaletta ja koko rekisteri sisältää yli 857.000 kappaletta. Kotimaiset äänitetiedot saadaan tuottajilta pääosin Gramexin ääniteilmoituslomakkeella, mutta myös tuottajien itse kehittämillä sähköisillä lomakkeilla. Tiedot sisältävät äänitteen tiedot, kappalekohtaisesti tunnistetiedot sekä tiedot kappaleella esiintyvistä taiteilijoista, heidän rooleistaan ja osuuksistaan. Tuottajilta saadut äänitetiedot tallennetaan Gramexissa kotimaiseen ääniterekisteriin. Ulkomaisten äänitteiden ja kappaleiden perustiedot rekisteröidään Gramexissa cd-levyiltä ja tarvittaessa muista lähteistä. Taiteilijatiedot saadaan järjestöjen välisten tilitysten yhteydessä. KOTIMAINEN TILITYS JA MAKSATUKSET. Varsinainen kotimainen tilitys tehtiin keväällä huhti-toukokuussa. Maksut lähtivät Gramexista 20.5.2011. Toinen tilitys, joka käsitti kopiointi-, taustamusiikki- ja on-demand-korvauksia, tehtiin lokakuussa >> Kuva: Saara Vuorjoki

9 Gramex-korvaukset ovat ammattimuusikon elinehto. Niiden avulla esimerkiksi minä pystyn täysipäiväisesti keskittymään ammattini harjoittamiseen. Sen lisäksi että niillä ostetaan soittimia ja esiintymisvaatteita sekä maksetaan treenikämpän vuokria, niillä ostetaan myös ruokaa ja maksetaan asuntolainaa. Gramex-korvaukset ovat meidän palkkaamme. Laura Närhi Gramexpress 3/2011

10 >> VAROJEN KÄYTTÖ. Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvisja maksut lähtivät 28.10.2011. 10.3.2011 maksettiin tuottajille ulkomaiset markkinaosuuskorvaukset ja ulkomaisille taiteilijoille kertyneitä soittokorvauksia. Ennen varsinaista maksatusta, korvauksia saaville asiakkaille lähetettiin e-kirje, jossa ilmoitettiin korvauksen määrä sekä kysyttiin pankki- ja verotietojen muutoksista. Korvausten maksamisen jälkeen asiakkaille lähetettiin korvauserittely e-kirjeenä. Web-sopimuksen tehneillä on mahdollisuus katsella tarkemmin korvaustietojaan Gramexin e-palvelun kautta tai pyytää erittelyjä asiakaspalvelun kautta. ULKOMAINEN TILITYS JA MAKSATUS. Ulkomainen tilityslaskenta tehtiin joulukuussa. Laskennassa selvitettiin radiokohtaiset minuuttihinnat, joiden perusteella tehtiin varsinaiset maksatukset ulkomaisille tuottajille ja taiteilijoille. Tilityksen työvaiheita olivat soittotapahtumien manuaalikohdistus, tilitysajot ja niihin liittyvä käsittely, korvausten selvittäminen erittelyineen ja maksatustietojen tallennus järjestelmään sekä maksatus. Käsin kohdistettiin lähinnä independent-yhtiöiden ja suoraan asiakkaiksi liittyneiden taiteilijoiden soittoja. Major-tuottajayhtiöiden korvaukset selvitettiin yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa toteutetulla otantatutkimuksella. Tutkimuksessa selvitetään major-yhtiöiden suojattujen ulkomaisten äänitteiden käyttö radiolähetyksissä. Sen työvaiheita olivat aineiston muodostaminen, soittojen oikeudenhaltijoiden tunnistaminen ja korvausten laskeminen erittelyineen ja yhteenvetojen laatiminen. Järjestöjen välisissä vastavuoroisissa tilityksissä lähetettiin ko. maan soittotiedot järjestölle käsiteltäväksi. Vastaavasti saimme tiedot suomalaisista soitoista ko. maassa, jotka kohdistettiin ääniterekisteriin, täydennettiin soittotietoihin tuottajaja taiteilijatiedot ja lähetettiin tiedot tilittävään järjestöön. Tilittävä järjestö tekee tietojen pohjalta omassa järjestelmässään tilityksen tuottajille ja taiteilijoille sekä toimittaa listat oikeudenhaltijakohtaisista korvaussummista vastaanottavalle järjestölle, joka maksaa korvaukset oikeudenhaltijoille. Gramexilla on vastavuoroista tilittämistä edellyttävä sopimus seuraavien järjestöjen kanssa: ACTRA/Artisti Kanada taiteilijatilitys AIE Espanja taiteilijatilitys Credidam Romania taiteilijatilitys EFÜ Eesti tuottajatilitys Geidankyo/CPRA Japani taiteilijatilitys Gramex Tanska tuottaja- ja taiteilijatilitys Grammo Kreikka tuottajatilitys Gramo Norja tuottaja- ja taiteilijatilitys GVL Saksa taiteilijatilitys IFPI Ruotsi tuottajatilitys Intergram Tsekki tuottaja- ja taiteilijatilitys LaiPa Latvia tuottaja- ja taiteilijatilitys LSG Itävalta taiteilijatilitys PPL Englanti taiteilija- ja tuottajatilitys RAAP Irlanti taiteilijatilitys RPA Venäjä tuottajatilitys SAMI Ruotsi taiteilijatilitys SENA Hollanti tuottaja- ja taiteilijatilitys STOART ja SAWP Puola taiteilijatilitys Swissperform Sveitsi taiteilijatilitys Gramex jakaa hyvitysmaksuvaroja esittäville taiteilijoille ja tuottajille Hyvitysmaksu on korvausta kotikopioinnista Gramexin kautta tuli jaettavaksi hyvitysmaksuja suorina korvauksina 1,1 miljoona euroa ja ESEK sai niitä käytettäväksi edistämistoiminnassaan 0,6 miljoonaa euroa. Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksua koskevat säännökset tulivat voimaan 15.6.1984. Tekijänoikeuslakiin tuli hyvitysmaksua koskevia muutoksia vuoden 2007 alusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt hyvitysmaksun periväksi järjestöksi Teoston. Hyvitysmaksu käytetään korvauksina tekijöille ja muille tekijänoikeuslainsäädännössä säädettyjen oikeuksien haltijoille sekä tekijöiden yhteisiin tarkoituksiin. OKM päättää vuosittain hyvitysmaksun käyttösuunnitelmasta. Lain mukaan laitteista, joita käytetään merkittävässä määrin yksityiseen kopiointiin, tulee suorittaa hyvitysmaksu. Valtioneuvoston asetuksella säädetään liikenne- ja viestintäministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön annettua asiasta lausuntonsa, mitkä laitteet kuuluvat maksun piiriin ja mikä on maksun suuruus. Ennen asetuksen antamista opetus- ja kulttuuriministeriö neuvottelee laitteiden valmistajia ja maahantuojia sekä tekijöitä edustavien järjestöjen ja kuluttajaviranomaisten kanssa. HYVITYSMAKSUN SUURUUS. Ääninauhojen hyvitysmaksun määrä oli vuonna 2011 0,50 senttiä/minuutti ja kuvanauhojen 0,76 senttiä/minuutti. Tallennettavan cd-, dvd-, Blue-ray- ja MiniDisc-levyn maksu on 0,20 1,80 euroa/levy riippuen sen tallennuskapasiteetista. Digitaalisten tallennuslaitteiden (audio- ja videotallentimet sekä digisovittimet) maksu on 4-21 euroa / laite riippuen sen tallennuskapasiteetista. Uutena maksuna ulkoisista kiintolevyistä perittiin muistin määrästä riippuen 5 tai 10. Maksua ei peritä matkapuhelimista eikä tietokoneista. Maksujen kokonaiskertymä 6,4 miljoonaa euroa pysyi vuonna 2011 samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Oikeudenhaltijat ovat tehneet esityksiä hyvitysmaksun piiriin kuuluvan laitekannan laajentamiseksi matkapuhelimiin ja tietokoneisiin. Valtioneuvosto päätti jättää nämä laitteet edelleen maksun ulkopuolelle. Arvion mukaan kuitenkin digitaalisiin tallennuslaitteisiin ja ulkoisiin kiintolevyihin tulleet uudet kapasiteettiluokat ja uudet maksut nostavat hyvitysmaksukertymää edellisestä vuodesta.

11 ti vuonna 2010 perittyjen maksujen käyttösuunnitelman 26.10.2011. Tämän mukaan ESEKin kautta tuli käytettäväksi äänituotteista perityistä maksuista 388.000 (ed. v. 551.000 ) sekä videotuotteista perityistä maksuista 256.000 (ed. v. 457.000 ). Videotuotteista perityt korvaukset käytetään edistämistoimintaan yhteistyössä LUSESin kanssa. Gramexin tilitettäväksi suorina korvauksina tuli äänituotteista perittyjä varoja yhteensä 945.450,57 (ed. v. 1.276.967,01 ) sekä videotuotteista perittyjä varoja yhteensä 139.228,87 (ed. v. 239.201,54 ). Henkilökohtaiseen tilitykseen osoitetut hyvitysmaksut tilitetään oikeudenhaltijoille vuonna 2011-2012 tehtävien tilitysten yhteydessä. ESEKille osoitetut varat ohjattiin käytettäväksi edistämistoimintaan. ja luvista kertominen - on edelleen tärkeä osa Gramex-tuotteiden markkinointia. Tehokkaan tiedotustoiminnan ja uusiin yrityksiin suunnattujen kampanjoiden ansiosta asiakkaat osaavat olla jo itsekin meihin yhteydessä ja epalvelun ja toimiston rooli sopimustoiminnassa on kasvanut vuosittain. Sopimusten kappalemääräinen jakautuminen toimialoittain v. 2011 Äänitemusiikin julkinen esittäminen Gramex palvelee musiikkia käyttäviä asiakkaitaan asiantuntevasti, tehokkaasti ja modernein välinein. Muut 18 % 17 % Taksit 15 % Kauneudenhoito 26 % 24 % Kaupat ja asiakastilat Ravintolat ja hotellit Gramex keräsi vuonna 2011 musiikin esityskorvauksia 7,8 miljoonaa euroa eli vajaa neljä prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Varsinkin kampaamoiden, kuntokeskusten ja kauppojen kertymät kasvoivat hyvin. Ravintola- ja majoitusalan kasvu oli yli 2 %. Edellä mainittujen toimialojen kertymä oli yhteensä noin 5.6 miljoonaa euroa, joka on n. 70 % kokonaiskertymästä. Voimassaolevia esityskorvaussopimuksia on noin 30.500 toimipaikassa ja sopimuspeitto on 85-95 %. JÄRJESTÖJEN VÄLINEN YHTEISTYÖ. Yhteistyö Teoston kanssa on jatkunut jo vakiintuneissa puitteissa. Kentällä toimii yhteinen alue-edustaja ja asiakasrajapinnassa tehdään monipuolista yhteistyötä. Kuluneen vuoden markkinointikampanjoinnin vahvana yhteisenä teemana ovat olleet tallentamiseen ja nettikaupoista yksityiskäyttöön ostettujen musiikkikappaleiden julkiseen esittämiseen liittyvät lupa-asiat. Myös yhteistyö musiikkia käyttävien asiakkaiden omien toimialajärjestöjen kanssa on jatkunut erinomaisesti. Varsinkin liikunta-alan järjestöt ovat tiedottaneet kiitettävästi omissa viestimissään Gramexin uusista tallentamisen lupatuotteista. KOHTI MONIPUOLISEMPAA JA TEHOKKAAMPAA ASIAKASPAL- VELUA. Alue-edustajat tekivät edelleenkin suurimman osan uusista sopimuksista mutta enää vain noin 20 % enemmän kuin toimisto tai asiakkaat itse epalvelun kautta. Kenttätyö - asiakkaiden henkilökohtainen kohtaaminen, musiikin merkityksestä sekä äänitemusiikin käyttöön liittyvistä sopimuksista Eniten esityskorvauksia maksavat toimialat v. 2011 KPL 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Ravintolat Kaupat ja asiakastilat Kauneudenhoito Kuntokeskukset Toimiala Kunnat Muut

12 Äänitemusiikki on edullista ja suosittua ohjelmaa Sähköinen media Kun äänitemusiikkia käytetään sähköisessä mediassa, Gramex kerää siitä korvaukset muusikoille, solisteille, kapellimestareille ja äänitteiden tuottajille. Se on korvausta heidän työnsä ja yritystoimintansa tulosten käytöstä. RADIO JA TV. Yleisradion äänitekäyttö radiokanavilla on ollut suojattujen äänitteiden osalta pienessä laskussa. Tämä näkyy vastaavasti myös radiokanavilta suoritettavien esityskorvauksien ja ennakkokorvauksien pienenemisenä. Kaupallisten radiokanavien suorittamat korvausmäärät ovat olleet pienessä nousussa, johtuen käytännössä kaupallisen radiotoimialan kokonaisliikevaihdon kasvusta epävakaasta taloustilanteesta huolimatta. Radio- ja TV-toimijat suorittivat Gramexille kalenterivuoden aikana esitys- ja käyttökorvauksia yhteensä noin 6,8 miljoonaa euroa. Summa koostuu sekä kalenterivuoden aikana suoritettavista ennakkokorvauksista että edellisen vuoden lopullisista korvauksista. Vuoden 2011 alusta lukien on Gramex huolehtinut uutena palvelumuotona myös musiikkituottajien musiikkivideo-oikeuksien lisensoinnin laskutuksesta ja asiakashallinnoinnista sähköisen median käyttäjäasiakkaille sekä operaattoripalveluihin Musiikkituottajat IFPI Finland ry:n toimeksiannosta. ÄÄNITTEIDEN TIETOVERKKO- JA TALLENNUSKÄYTTÖ. Äänitteiden tietoverkkokäytön osalta Gramex jatkoi edellisten vuosien tapaan äänitteiden lisensointia simulcasting-, webcasting- ja On Demand-käyttöihin. Gramexin tallennuslisensointi keskittyi kuluneen vuoden aikana erityisesti taustamusiikkipalveluihin sekä yksittäisten erityistoimialojen kuten liikunnanohjaukseen ja DJ-toimintaan liittyvien tallennuslisenssien kehittämiseen. Taustamusiikkipalveluiden osalta Gramex on osallistunut kansainväliseen yhteistyöhön kansainvälisten Rajat ylittävien -palvelumuotojen kehittämiseksi. Tähän liittyen Gramex on solminut useita uusia yhteistyö- ja lisensointisopimuksia ulkomaisten sisarjärjestöjen kanssa. Vuoden aikana on jatkettu yhteistyötä ja neuvontapalveluiden kehittämistä itsenäisten av-tuotantoyhtiöiden kanssa, samoin kuin aktiivista keskustelua Gramexin oikeudenhaltijoiden kanssa Gramexin lisensointivaltuuksien kehitystarpeista muuttuvassa mediakentässä. Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen kanssa on jatkettu edellisvuosien tapaan yhteistyötä elinkeinotoiminnassa ja äänitteiden julkisen esittämisen alueella tapahtuvaan äänitetallennukseen sekä siihen kuuluvaan valvontaan liittyen. Gramex keräsi kalenterivuoden aikana korvauksia äänitteiden tietoverkko- ja tallennuskäytöistä yhteensä noin 3,1 miljoonaa euroa. Tietoa Gramexista ja tekijänoikeuksista Viestintä ja sidosryhmäsuhteet Gramex jakaa asiakkailleen ja medialle faktatietoa Gramexin toiminnasta ja palveluista sekä kertoo, miksi musiikin tekijänoikeuskorvauksia kerätään. Viestinnän painopisteitä olivat toimintavuonna Gramexpress-lehden ja Gramexin kotisivujen uudistaminen, tiedon jakaminen asiakkaille, tiedottaminen uusista palveluista sekä osallistuminen tekijänoikeutta koskevaan yhteiskunnalliseen lainsäädäntökeskusteluun. Suomen suurimpana musiikkialan tekijänoikeusjärjestönä Gramex hoitaa lain edellyttämiä korvaus- ja käyttölupa-asioita yli 45.000 oikeudenomistajan ja 32.000 musiikin käyttäjän välillä. Gramex pyrkii olemaan kumpaakin asiakasryhmäänsä palveleva linkki, jonka avulla tekijänoikeusasiat hoituvat vaivattomasti, luotettavasti ja kustannustehokkaasti. KÄYTÄNNÖN TIEDOTUSTYÖ: MEDIAYHTEYDET. Kauden aikana hoidettiin normaalilla tavalla suhteita toimittajiin, joiden toimenkuvaan kuuluu tekijänoikeusasioista kirjoittaminen. Gramex julkisti seuraavat tiedotteet: Uusi lupa tallentamiseen ja biisikaupan musiikkiin Gramex ja Teosto yhdessä sporttimessuille Tampereelle Gramex jakoi vajaa 15 miljoonaa korvauksia Eppu Normaali kaupallisten radioiden soitetuin Gramexin vuosi 2010 lyhyesti Gramex-palkinto Oy Carlssonille EU päätti pidentää äänitteiden tekijänoikeussuoja-aikaa Gramex tarkasti noin sata ravintolaa Turussa Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus täyttää 30 vuotta Gramex-palkinto Audio Riders Oy:lle/Arvo Laitiselle Whamin Last Christmas viime joulun soitetuin GRAMEXPRESS. Gramexpress uudistettiin sekä sisällöltään että ulkoasultaan entistä enemmän musiikkilehdeksi. Lehden jakelu painotettiin vuoron perään korvauksensaaja- että käyttäjäasiakkaihin. Uudistettu Gramexpress on merkittävä tiedotuskanava Gramexin kummankin asiakassektorin suuntaan. Lehti postitettiin asiakkaiden lisäksi kansanedustajille, päätoimittajille, kulttuuritoimitusten päälliköille ja muille avainvaikuttajille. GRAMEX MUKANA MUSIIKKIALAN TAPAHTUMISSA. Gramex kohtasi musiikin käyttäjiä, ammattilaisia ja kuluttajia vuoden aikana useissa tapahtumissa. Gramex oli yksi pääsponsoreista Musiikki & Media-tapahtumassa, osallistui Helsingin Mu- >> Kuva: Saara Vuorjoki

13 Itse olen sikäli vanhanaikainen, että ostan levyt yhä joko kaupasta tai itunesista. En esimerkiksi omista Spotify-tiliä. Emilin syntymän jälkeen olin pari kolme kuukautta tekemättä mitään ja aloin miettiä, onko minua enää muusikkona olemassa. Siitä syntyi tavallaan entistä kovempi draivi tehdä musaa. Emma Salokoski Gramexpress 4/2011

14 >> siikkimessuille yhteisellä osastolla Muusikkojen Liiton ja Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen kanssa sekä oli mukana järjestämässä musiikkialan opettajille suunnattua Musiikinopetuksen tekijänoikeusfoorumia. MUU VIESTINTÄ. Toteutettiin erityiset viestintäprojektit Gramexin tallennus- ja biisikauppamusiikin käyttöluvasta tiedottamiseksi käyttäjien suuntaan sekä Gramexin ulkomaankorvaus-palveluista kertomiseksi tilitysasiakkaiden suuntaan. Gramexin vuosikertomus toimitettiin päättäjille ja medialle. Sen kuvituksena käytettiin edellisvuosien tapaan Jouko Innasen piirroksia ja sen layout tehtiin Gramexin toimistossa. Vuosikertomus julkaistiin pdf-muodossa myös Gramexin kotisivulla. Sisäistä tiedotusta hoidettiin yhteistyöryhmän rinnalla mm. joka toinen viikko pidettävissä maanantaipalavereissa. 45 VUOTTA MUSIIKIN HYVÄKSI. Koska Gramex täyttää 45 vuotta toukokuussa 2012, vuosittain tehtävä sidosryhmälahja-cdlevy toteutettiin tuplalevynä ja se sisältää suosittua musiikkia 45 vuodelta. GRAMEX-PALKINTO MUSIIKIN KÄYTTÄJILLE. Liittyen tulevaan 45-vuotispäivään jaettiin kaksi Gramex-palkintoa musiikin käyttäjille. Palkinnon saivat tavarataloyhtiö Oy Carlson sekä taustamusiikkiyritys Audio Riders/Arvo Laitinen. SIDOSRYHMÄTOIMINTA JA YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMI- NEN: YLEISTÄ. Gramex on hoitanut sidosryhmätoimintaa ja yhteiskunnallista vaikuttamista osin omana organisaationaan ja osin luovan alan yhteisen Lyhty-projektin jäsenenä. Gramexpress-lehti on tärkeä tiedotuskanava sekä oikeudenhaltija- että käyttäjä-asiakkaiden suuntaan. AVAINTEEMAT. Vuoden 2011 aikana painopisteenä olivat hyvitysmaksu-asiat, verkkopiratismi, EU:n digitaalinen agenda ja osallistuminen luovan alan hallitusohjelmatavoitteita koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. OSALLISTUMINEN LAINSÄÄDÄNTÖKESKUSTELUUN. Gramexin edustajat ovat yhteistyössä oikeudenhaltijajärjestöjen kanssa tavanneet päättäjiä ja olleet kuultavina eduskunnan sivistysvaliokunnassa. Ahti Vänttinen, Lauri Rechardt ja Lauri Kaira olivat jäseninä opetus- ja kulttuuriministeriön asettamassa tekijänoikeustoimikunnassa. GRAMEXIN OMAT TILAISUUDET. Yhteistyössä Musiikkituottajat IFPI Finland ry:n ja Suomen Muusikkojen Liiton kanssa järjestettiin 15.11.2011 Talvikauden avajaiset, jossa esiintyi Koop Arponen & Flute of Shame. Vieraana oli mm. musiikin käyttäjiä, taiteilijoita, tuottajia sekä poliittisia päättäjiä. Tekijänoikeusjärjestö Sinun palveluksessasi Gramexin toiminta järjestönä Gramex on palveleva linkki, joka auttaa lakisääteisten korvausten ja lupien hoidossa sekä korvausten saajia että niiden maksajia. HALLITUS. Vuosikokouksessa 3.5.2011 valittiin seuraavat henkilöt hallituksen jäseniksi: puheenjohtaja: Risto Ryti, varsinaiset jäsenet: Lauri Rechardt, Niko Nordström, Kimmo Valtanen, Ahti Vänttinen, Jouni Nieminen ja Matti Lappalainen. Varajäsenet: Tapio Korjus, Markku Takkunen, Jarkko Nordlund, Lottaliina Lehtinen, Martti Metsäketo ja Sami Kuoppamäki. Kertomusvuonna yhdistyksen hallitus kokoontui kymmenen kertaa. Vuosikokouksessa tilintarkastajiksi valittiin KHT Hannu T. Koskinen ja KHT-yhteisö Deloitte & Touche Oy, joka samalla toimii myös varatilintarkastajana. Toiseksi varatilintarkastajaksi valittiin HTM Lotta Kärki. Hallitus valitsi kokouksessaan varapuheenjohtajiksi Lauri Rechardtin ja Ahti Vänttisen. Hallituksen oikeudelliseen työryhmään ovat kuuluneet puheenjohtajana Risto Ryti ja jäseninä Lauri Rechardt, Ahti Vänttinen ja Hannu Marttila. Työryhmä on kokoontunut säännöllisesti hallituksen kokousten välillä. Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEKin johtokuntaan on Gramexin nimeäminä valittu vuosiksi 2011-2012 esittävien taiteilijoiden edustajana Ahti Vänttinen ja äänitteiden tuottajien edustajana Kimmo Valtanen. Risto Ryti on valittu Gramexin esittämänä tekijänoikeusneuvoston jäseneksi. HENKILÖSTÖ. Gramexin varsinaisen toiminnan tehtävissä henkilökunnan yhteismäärä oli vuoden lopussa 32, joista 27 oli toimiston tehtävissä ja 5 alue-edustajana. Yhdistyksen toimitusjohtajana on toiminut Hannu Marttila. Apulaisjohtajina ovat toimineet Jorma Härkki, Tuomas Talonpoika, Leena Pitkänen ja Lauri Kaira. Jorma Härkin vastuualueena ovat rekisteröinti- ja tilitystoiminnot, niihin liittyvä asiakaspalvelu sekä järjestelmien kehittäminen. Tuomas Talonpoika vastaa sähköisen median ja kopioinnin lisensoinnista sekä yhdistyksen lakiasioista. He ovat myös omilla erityisaloillaan edustaneet Gramexia kansainvälisissä työryhmissä. Leena Pitkänen vastaa julkisen esittämisen sopimustoiminnasta ja käyttäjäasiakassuhteista. Lauri Kaira vastaa sidosryhmäsuhteista ja tiedotuksesta sekä toimii projektijohtajana Lyhty-projektissa. Yhdistyksen taloushallinto on suoraan toimitusjohtajan vastuualueena. Rekisteröinti- ja tilitystoiminnossa, jossa hoidetaan kotimaisen asiakas- ja ääniterekisterin ylläpito, soittotapahtumi-

15 en käsittely, korvausten tilitys ja maksatus sekä näihin liittyvä asiakaspalvelu, ovat toimineet asiakaspalvelupäällikkö Tarja Henriksson, Riitta Pelli, Taru Tuovinen, Marjo Huuskonen ja Pirjo Peltonen. Ulkomaisten soittotapahtumien käsittelyä ja ulkomaista tilitystä on hoitanut projektipäällikkö Kari Niemelä ja Pekka Purhonen. Radioraportoinnin käsittelyä on hoitanut Arttu Fagerlund. Ulkomaisten äänitteiden rekisteröintiä on hoitanut Ilona Saarela. Tilitysryhmässä on aloittanut IT- ja tilitysvastaavana Kari Turpeinen. Sami Hiltunen on toiminut IT-asiantuntijana. Yhdistyksen lakiasioita ja lisensointia on hoitanut Sami Kokljuschkin. Äänitteiden kopioinnin asiakaspalvelu- ja sopimushallinnointitehtäviä ovat hoitaneet Heidi Wilska-Lehtonen ja Jaripekka Koikkalainen, joka vastaa myös radioiden esityskorvauslaskutuksesta. Julkisen esityssuojan sopimushallinnointitehtäviä hoitavat Heljä Juutilainen, Tarja Ylitalo ja Pirjo Salmela. Markkinointivastaavana on toiminut Inka-Kristiina Hanhivaara. Kentällä toimivina alue-edustajina ovat olleet Harri Franssi, Olli Hänninen, Tapio Nokkala, Hannu Virkkala ja Carl-Johan Wolff. Yhteisenä alue-edustajana Teoston kanssa toimii Lauri Ojala. Yhdistyksen talous- ja hallintotoiminnossa on Marja Hakkarainen hoitanut yhdistyksen kirjanpidon ja maksuliikenteen. Hän on hoitanut myös Kiinteistö Oy Pikku-Yrjön kirjanpidon ja maksuliikenteen. Puhelinvaihteen hoitajana ja toimistopalvelutehtävissä on Tuija Niemi. Gramexpress-lehteä on toimittanut osapäiväisenä Anu Karlson. Hallintosihteerinä toimii Sari Lindström. Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEKin pääsihteerinä on toiminut Leena Hirvonen sekä toimistosihteerinä Ulla Haukatsalo. Finnish Music Quarterly -lehden päätoimittajana on toiminut Merja Hottinen ja toimittajana Anu Ahola. Kertomusvuoden aikana julkaistiin neljä numeroa. Työtä kulttuurin hyväksi Yhteistyösopimukset Gramex tekee yhteistyötä edistääkseen kulttuuria ja palvellakseen korvausten maksaja- ja korvausten saaja-asiakkaitaan entistä paremmin. YHTEISTYÖ KOTIMAASSA LUOVAN TYÖN TEKIJÄT JA YRITTÄJÄT LYHTY. Gramex on jatkanut aktiivista rooliaan luovan toimialan yhteistyöprojektissa Luovan työn tekijät ja yrittäjät (Lyhty). Gramexin apulaisjohtaja Lauri Kaira toimii sen osa-aikaisena projektinjohtajana. Luovan työn tekijät ja yrittäjät LYHTY on laajin luovan alan yhteistyöprojekti. Siinä on mukana 14 järjestöä, jotka edustavat omien alojensa taiteilijoita, yrittäjiä ja yrityksiä. Sen tavoitteena on edistää kulttuuria ja sisältötuotantoalan toimintaedellytyksiä. Toimintavuoden aikana järjestettiin päättäjätapaamisia, esiteltiin puolueille ja medialle 19.8.2010 hyväksytyt Kasvua kulttuurista - luovan alan hallitusohjelmatavoitteet 2011-2015, toteutettiin tekijänoikeusbarometri-mielipidetutkimus, organisoitiin tekijänoikeuspäivä ja musiikinopetuksen tekijänoikeusfoorumi, annettiin lausuntoja, osallistuttiin koululaisvalistusmateriaalien tekoon sekä koordinoitiin yleisesti luovan alan järjestöjen yhteydenpitoa päättäjiin mm. hyvitysmaksu- ja piratismikysymysten suhteen. Osa työstä kohdistui kotimaiseen ja osa EU-tason lainsäädäntöön. TEKIJÄNOIKEUDEN TIEDOTUS- JA VALVONTAKESKUS TTVK RY. Keskuksen toiminta on siirtynyt vuoden 2005 alusta perustetun rekisteröidyn yhdistyksen toimesta tapahtuvaksi. Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry jatkoi aktiivista toimintaansa. Keskuksen sijoituspaikka on edelleen ollut Gramexin yhteydessä. Hannu Marttila on TTVK ry:n hallituksen puheenjohtaja. KOPIOSTO RY. Gramex on yksi tekijänoikeusjärjestö Kopioston jäsenjärjestöistä ja Gramexin apulaisjohtaja Tuomas Talonpoika toimii jäsenenä Kopioston AV-jaostossa. Kopiosto lisensoi muun muassa radio- ja televisiolähetysten edelleenlähettämistä opetus- ja kulttuuriministeriön valtuuttamana sopimuslisenssijärjestönä. Kopiosto on valvonut myös Gramexin edustamien oikeudenhaltijoiden oikeuksia yleisradiolähetysten edelleenlähettämisen sekä tiettyjen radio- ja televisio-ohjelmien tallennekäyttöjen kuten esimerkiksi oppilaitostallentamisen tai ohjelmatallenteiden laitoskäytön osalta. MUU YHTEISTYÖ KOTIMAASSA: VAPAAKAPPALEIDEN KOPIOIN- TI. Gramex on osapuolena 9.12.1982 tehdyssä sopimuksessa, joka koskee käyttökopioiden valmistamista korvauksetta vapaakappaleina luovutetuista äänitteistä. Sopimus on tehty opetus- ja kulttuuriministeriön, Teoston, Suomen Kirjailijaliiton, Musiikkituottajien, Suomen Muusikkojen Liiton ja Gramexin välillä. SUOMEN KANSALLISKIRJASTO. Gramex on mukana sopimuksessa, jossa muina osapuolina ovat Suomen kansalliskirjasto, Teosto, Suomen Kirjailijaliitto, Musiikkituottajat ja Suomen Muusikkojen Liitto. Sopimus kattaa luvan valmistaa kopioita Suomen kansalliskirjaston äänitekokoelmien täydentämiseen ja arkistointiin sekä tutkimuskäyttöön. TEKIJÄNOIKEUSINSTITUUTTI. Gramex osallistuu 29.4.1992 tehdyn sopimuksen mukaisesti Tekijänoikeusinstituutin toimintaan. Instituutti julkaisi vuoden 2011 aikana tekijänoikeustaloudesta Tarja Koskinen-Olssonin laatiman selvityksen Direct copyright revenue streams in creative industries in Finland (30/2010) sekä Turun yliopiston tutkijaryhmän Mikko Grönlundin johdolla laatiman raportin Economic contribution of copyright-based industries in Finland 2005-2008 >> (29/2010).

16 >> JÄSENJÄRJESTÖYHTEISTYÖ. Gramexilla on läheiset yhteistoimintasuhteet Suomen Muusikkojen Liiton ja Musiikkituottajien kanssa. Yhteistoiminta koski aiempien vuosien tapaan mm. Gramexin edunvalvontapiiriin kuuluvaa tekijänoikeusolojen ja lainsäädännön kansainvälisen ja kotimaisen kehityksen seurantaa ja kehittämistyötä. MUSIC EXPORT FINLAND RY. Gramex on vuodesta 2005 lähtien ollut Musex ry:n jäsenenä. Muita jäseniä ovat Musiikkituottajat, Muusikkojen Liitto, Teosto/FIMIC, Elvis, Musiikkikustantajat ja Indie Co. Musex on organisaatio, joka tukee suomalaisen populaarimusiikin markkinointia ja myyntiä ulkomaille. Gramex on yksi Musexin rahoittajatahoista. Gramexin mandaatilla Musexin hallituksessa olivat Veikko Koivumäki ja varalla Pekka Lehti. Joulukuussa Musex ja Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC päättivät yhdistyä uudeksi Music Finland ry:ksi. Gramex on yksi sen perustajajäsenistä. TEKIJÄNOIKEUSAKATEMIA RY. Gramex on yhdessä Teoston ja Kopioston kanssa perustanut Tekijänoikeusakatemia ry:n. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi sille avustuksen vuoden 2011 Tekijänoikeuspäivän järjestämiseen. Käytännön järjestelyt hoidetaan yhteistyössä Lyhty projektin kanssa. Muilta osin sen toimintamuotoja vielä suunnitellaan. KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ. Kansainvälinen yhteydenpito ja vuorovaikutus Gramexin edustamalla tekijänoikeuden osa-alueella on entisestään laajentunut. Suomen jäsenyys EU:ssa on kiihdyttänyt kansainvälisen yhteistyön tarvetta. Tuottajien ja taiteilijoiden kannalta tärkeät kansainväliset sopimushankkeet, erityisesti EU:n ja WIPO:n piirissä, ovat Gramexissa jatkuvan seurannan kohteena. Kertomusvuoden aikana Gramex osallistui edelleen tuottajien tekijänoikeuskysymyksiä käsittelevän IFPI:n Performance Rights Committeen sekä taiteilijoiden tekijänoikeuskysymyksiä käsittelevän Societies Council for The Collective Management of Performers Rights -yhteisön (SCAPR) kokouksiin. SCAPR-ryhmään kuuluvien järjestöjen kesken on perustettu yhteisö (International Performers Database Association - IPDA) hallinnoimaan individuaalitilittämistä palvelevaa artistien identifiointijärjestelmää. Hannu Marttila toimii IPDA:n hallituksen jäsenenä. Gramex on lisäksi keskeisten eurooppalaisten esittävien taiteilijoiden oikeuksia valvovien tekijänoikeusjärjestöjen eurooppalaista yhteistyötä varten perustaman Association of European Performers Organization -nimisen (AEPO) yhteisön jäsenenä. Gramex on myös perustajajäsen pohjoismaisessa äänitetietokantahankkeessa (Virtual Recording Database), johon on nyt tullut mukaan myös muita eurooppalaisia järjestöjä. TUOTTAJIEN JA TAITEILIJOIDEN HYVÄKSI. Tuottajien ja taiteilijoiden oikeuksien kansainvälisen kehittämisen ja käytännön toteutuksen kannalta Gramexin yhteistyö Musiikkituottajien ja Muusikkojen Liiton kanssa on erityisen tärkeää. Keskeiset Gramexin jäsenjärjestöt ovat aktiivisesti mukana kansainvälisten järjestöjen toiminnassa. Näin sekä tuottajien että taiteilijoiden pyrkimykset ja tarpeet voidaan edunvalvonnassa tasapainoisesti huomioida. Järjestely on myös Gramexin kannalta käytännöllinen. Gramexin edustamat näkemykset välittyvät kansainväliseen kanssakäymiseen ja Gramex saa sekä tuottajien että taiteilijoiden osalta toimintansa kannalta tärkeät tiedot. Yhteistyö IFPI:n Performance Rights Committeen sekä toisaalta SCAPRin ja AEPOn puitteissa on Gramexille välttämätöntä. POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ. Erityisesti yhteistyö ja tietojen vaihto pohjoismaisella tasolla on korostunut maiden lainsäädännön ja olosuhteiden samankaltaisuuden johdosta. VASTAVUOROISUUSSOPIMUKSET. Kanadan, Saksan, Ruotsin, Tanskan, Espanjan, Hollannin, Iso-Britannian, Irlannin, Itävallan, Norjan, Tsekin Tasavallan, Japanin, Sveitsin, Latvian, Puolan ja Romanian järjestöjen kanssa on viime vuosina siirrytty tai ollaan parasta aikaa siirtymässä korvausten vastavuoroiseen tilittämiseen. Yhdistyksen talous TILITYKSET. Vuoden 2011 kotimaiseen tilitykseen siirrettiin Yleisradion esityskorvauksia vuodelta 2010 2.147.493,46, kaupallisten radioiden korvauksia eri vuosilta yhteensä 1.790.609,55 sekä julkisen esityssuojan korvauksia 4.682.535,65. Kopiointikorvauksia tilitettiin arvonlisäveroineen yhteensä 410.522,68. Vuoden 2009 hyvitysmaksuja tilitettiin vuoden 2010 soittotapahtumien perusteella 980.157,44 ja Musiikkituottajilta saadun markkinaosuustilaston mukaan 248.821,86. Vuoden 2010 hyvitysmaksuja on siirretty muihin lyhytaikaisiin velkoihin 1.038.564,13, jotka maksetaan kevään 2012 kotimaisessa tilityksessä. Pienin asiakkaalle maksettava korvaussumma on 10. Gramex tekee ennakonpidätyslain mukaiset pidätykset suorittamistaan korvauksista. Tilitysten maksaminen ja ennakonpidätykset on hoidettu Gramexin asiakasjärjestelmällä. Ulkomaisten korvausten maksaminen perustuu tuottajien osalta pääosin tuottajayhtiöiden välisiin lisenssisopimuksiin ja taiteilijoiden osalta järjestöjen välisiin vastavuoroisuussopimuksiin. Gramex on solminut tilittämiseen perustuvia ns. A-sopimuksia Ruotsin, Tanskan, Hollannin, Espanjan, Iso- Britannian, Irlannin, Itävallan, Tsekin, Norjan, Latvian, Japanin, Sveitsin, Puolan, Romanian, Kanadan ja Saksan järjestöjen kanssa. Muiden maiden kanssa solmitaan A-sopimuksia sitä mukaa, kun tekniset edellytykset vastavuoroiseen tilittämiseen täyttyvät. Ulkomaiseen tilitykseen siirrettiin vuoden 2010 Yleisradio-korvauksia 1.745.606,80, kaupallisten radioiden korvauksia 1.239.193,38, hyvitysmaksuja 259.542,08 sekä julkisen esityssuojan korvauksia 2.751.010,20. Ulkomaisten äänitteiden käyttämisestä Suomessa mak-

17 settiin tilivuoden aikana korvauksia vuosilta 2003-2010 ulkomaisille taiteilijoille 2.080.311,33 sekä tuottajille 3.619.237,37. Tuottajakorvaukset maksetaan pääosin sopimusten perusteella kotimaisille yhtiöille. Ulkomaisille taiteilijoille maksettavat korvaukset tulevat kasvamaan lähivuosina vastavuoroisen tilittämisen edetessä vaiheittain eri maiden sisarjärjestöjen kanssa. Tilivuoden aikana ulkomaisten järjestöjen keräämiä korvauksia on tullut Gramexin välityksellä maksettavaksi suomalaisille oikeudenhaltijoille suomalaisten äänitteiden käytöstä ulkomailla yhteensä 401.249,09. Toiminnan kulujen kattamisen jälkeen syntyvä tilikauden alijäämä 278.277,31 pienentää kertomusvuotta seuraavan vuoden tilitystä. VAROJEN SIJOITUS. Varoja oli tilikauden päättyessä sijoitettuna pankkien talletuksiin ja sijoitustodistuksiin 16.415.829,66 sekä sijoitusrahastoihin, jvk-lainoihin ja osakkeisiin 31.986.196,92. Kertomusvuonna tuotot sijoituksista olivat 1.069.679,24. Myyntivoittoja/tappioita ja arvonmuutoksia sijoituksista oli nettomääräisesti -206.995,75. Korvausten tilitykseen siirrettiin sijoitustuottoja 128.937,85. VELVOITTEET JA VARAUKSET. Pitkäaikaiset velvoitteet muodostuvat pääosin äänitteiden esityskorvauksista tehdyistä varauksista ulkomaisia oikeudenhaltijoita varten. Vuoden 2010 korvauksista pitkäaikaisiin velvoitteisiin tehdyn siirron suuruus on yhteensä 4.045.682,57. Vanhentuneista ulkomaisista esityskorvauksista osa on jätetty toistaiseksi Yleisradion tariffioikeudenkäynnin loppuselvityksen ollessa vielä kesken pitkäaikaisiin velvoitteisiin. Vuoden 2007 prosenttivarauksesta 63.629,09 jaettiin tasan tuottajien ja taiteilijoiden kesken vuoden 2010 korvausten tilityksessä. Tuottajien hyvitysmaksuvarauksia vuodelta 2007 siirrettiin tilitykseen yhteensä 29.355,71. Varauksia tehtiin hallituksen päätösten sekä sopimusvelvoitteiden mukaisesti. Taseen pakollisissa varauksissa on varaus edistämistoimintaan yhteensä 17.378.433,14, joka sisältää erillisenä eränä ESEKille ja LUSESille audiovisuaalisen tuotannon edistämistoimenpiteisiin käytettäväksi osoitetut varat. Vanhentuneita kotimaisia esityskorvausvelkoja taiteilijoille vuodelta 2007 siirrettiin siirtovelkoihin käytettäväksi Esittävien taiteilijoiden sosiaalista asemaa tukevien kassojen toimintaan yhteensä 9.912,20. Vanhentuneita esityskorvausvelkoja tuottajille vuodelta 2007 siirrettiin siirtovelkoihin 21.761,59 käytettäväksi äänitetuotannon edistämistoimenpiteisiin Musiikkituottajille. Siirrot ovat yhdistyksen sääntöjen 2 :n mukaisia. KIRJANPITO. Kirjanpidossa on aikaisempien vuosien tapaan toteutettu kustannuspaikkaerittely. Tuloslaskelma ja tase vastaavat Gramexin toiminnan luonnetta korvausten välittäjänä. Korvaukset ja tilitykset on eritelty tilinpäätöksen liitetiedoissa. YHDISTYKSEN KULUT. Gramexin toiminnan kokonaiskulut poistoineen olivat 2.560.537,51. Edellisenä toimintavuonna nämä kulut olivat 2.563.943,78. Ilman poistoja kulut olivat 2.408.540,91. Toiminnan kulut ovat yhteensä 13,4 % korvausten kertymästä (ilman poistoja 12,6 %). Toiminnan tehokkuus on täten varsin korkea. Kuluja katettiin esityskorvauksista 1.420.252,93 ja edistämistoiminnan varauksista 133.255,99. ESEKin toiminnan kokonaiskulut olivat 1.673.427,31, josta avustustoimintaan käytettiin 1.530.958,00. Toiminnan kulut olivat 142.469,31. Edellisenä toimintavuonna vastaavat luvut olivat 1.801.837,23, 1.651.31 ja 150.527,23. Muuhun edistämistoimintaan käytettiin yhteensä 856.598,88. Kyseessä olivat yhteistyökulut TTVK:n, Music Export Finlandin, Fimicin, Suomen Tekijänoikeudellisen Yhdistyksen sekä Gramexin jäsenjärjestöjen puitteissa. Lisäksi Gramex teki lahjoituksen Helsingin yliopiston tulevaisuusrahastoon. Nämä kulut katettiin edistämistoiminnan varauksista. Audiovisuaalisen edistämistoiminnan (AV-jaosto) toiminnan kulut olivat 14.443,98 ja edistämistoimenpiteisiin käytettiin 544.45. Edellisenä vuonna vastaavat luvut olivat 17.380,92 ja 557.95. Finnish Music Quarterly -lehden kulut olivat 99.763,32. Näistä katettiin valtionavustuksella 85.00. Lehden rahoittajina ovat myös Gramexin lisäksi Teosto ja Sibelius-Akatemia. Tilaajatuotot olivat 6.074,50. Edellisenä vuonna kulut olivat 108.653,93. Lyhty-projektin kulut olivat 98.123,87. Yhdistyksen toiminnan kaikki kulut ennen varausten käyttöä olivat kertomusvuonna yhteensä 5.770.595,87. Edellisenä toimintavuonna kulut olivat yhteensä 5.673.683,84. Nämä kokonaismenoja koskevat summat sisältävät muun muassa kaikki edellä mainitut Gramexin erillistoimintojen eli Esittävän säveltaiteen edistämiskeskuksen ja sen AV-jaoston myöntämät avustukset ja niiden sekä Lyhdyn ja Finnish Music Quarterly-lehden toimintakulut. Kotimaisten korvausten tilitys jakaantui tuottajien ja taiteilijoiden kesken seuraavasti: Taiteilijoille Tuottajille Yhteensä 2010 5.442.150,38 5.202.592,92 10.644.743,30 2011 5.322.555,53 5.141.192,92 10.463.748,45 muutos % -2,19-1,18-1,70

18 Lähes kaikki mitä jää käteen, on teostoja ja gramexeja. Mehän tehdään aika vähän keikkoja, ja vaikka nykyään jäädään niistä useimmiten plussalle, niin kyllä siinä puhutaan vain muutamista sadoista euroista yhtä keikkaa kohti. Ajatus, että muusikoiden velvollisuus olisi vain ilahduttaa kaikkia ilmaiseksi ja kuolla nälkään, on kieltämättä aika outo. Terhi Kokkonen Gramexpress 2/2011

19 Toimintakertomuksen liitteet Liite 1 Luovan työn tekijät ja yrittäjät Lyhty Toimintakertomus 2011 YLEISTÄ. Luovan työn tekijät ja yrittäjät LYHTY toimi vuonna 2011 aktiivisesti kotimaisen luovan alan toimintaedellytysten kehittämiseksi. Yhteistyössä oli mukana 14 järjestöä kulttuurin ja sisältötuotannon alalta. Luovan alan toimintaedellytysten kehittäminen vaikuttaa sekä kansallisen kulttuurin kilpailukykyyn että luovan alan mahdollisuuksiin luoda työpaikkoja. Vuonna 2011 Lyhty-projektin toimintaan kuului muun muassa vaikuttamista uuden hallituksen ohjelmaan, lainsäädäntökehityksen seuraamista Suomessa ja EU:ssa, tekijänoikeuspäivän järjestäminen, tekijänoikeusbarometri-mielipidetutkimuksen teettäminen, luovan alan vaikuttamisyhteistyön koordinointia ja toteutusta, aineistojen tuottamista, lausuntojen antamista sekä päättäjätapaamisten järjestämistä. TOIMINNAN ORGANISOINTI: JOHTORYHMÄ. Lyhdyn päätökset tehdään johtoryhmässä, jossa on edustaja kaikista 14 jäsenorganisaatiosta. Johtoryhmän puheenjohtajana toimi Ahti Vänttinen ja sihteerinä projektinjohtaja Lauri Kaira. Johtoryhmä kokoontui kuusi kertaa. VALTUUSKUNTA. Lyhdyn valtuuskunta vahvistaa projektin yhteyksiä taiteilija- ja tuottajajärjestöjen sekä luovan alan ammattilaisten kanssa, antaen tärkeän panoksen sekä tiedonkululle että vaikuttamistoimintaan. Valtuuskunnan puheenjohtajana toimi Gugi Kokljuschkin ja varapuheenjohtajina Jussi Chydenius, Kimmo Hakola ja Lasse Saarinen. PROJEKTIT JA TYÖRYHMÄT. Lyhdyn toiminta jakaantui valtaosin seitsemään projektiin. Näiden toteutusta koordinoitiin projekti- ja työryhmissä, joihin jäsenjärjestöt voivat nimetä edustajansa. Vuoden 2011 toiminta organisoitiin seuraavien työryhmien kautta: Työryhmä EU- työryhmä lausuntoryhmä viestintäryhmä hyvitysmaksuryhmä uusmediatyöryhmä hallitusohjelmatyöryhmä tekijänoikeuspäivätoimikunta Puheenjohtaja Pekka Rislakki Martti Kivistö Tomi Korhonen Hannu Marttila Arto Tamminen Lauri Kaira Lauri Kaira VUODEN 2011 TOIMINTA. Vuoden 2011 toiminnan painopisteitä olivat hallitusohjelmaan vaikuttaminen, vuoden 2012 hyvitysmaksuasetukseen vaikuttaminen, piratismia koskevan lainsäädäntöön vaikuttaminen, tekijänoikeuspäivän ja musiikinopetuksen tekijänoikeusfoorumin järjestäminen sekä EUvaikuttaminen. Lyhty teki yhteistyötä mm. Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen sekä Tekijänoikeusakatemia ry:n kanssa. >> Kuva: Saara Vuorjoki

20 >> HALLITUSOHJELMA-PROJEKTI. Lyhty hyväksyi 19.8.2010 hallitusohjelmatavoitteiston Kasvua kulttuurista - keinot hyvinvoinnin, talouskasvun ja elämisen laadun edistämiseen Suomessa. Tavoitteet julkaistiin 24-sivuisena kirjasena, jota esiteltiin aktiivisesti toimintavuoden aikana eri puolueiden edustajille. Siinä käsiteltiin seuraavia aihealueita: 1. Laillisille verkkopalveluille on turvattava kasvumahdollisuudet luomalla tehokkaita keinoja puuttua Internet-piratismiin. 2. Luovan työn tekijöille ja yrittäjille on turvattava tasapainoinen neuvotteluasema sopiessaan työnsä tulosten ja tuotteidensa käytöstä. 3. Oikeus edelleenlähettämiskorvauksiin must carry -jakelusta on palautettava. 4. Hyvitysmaksun tuotto on saatava vastaamaan nykyistä paremmin yksityisen kopioinnin arvoa. 5. Taiteilijoiden, tekijöiden ja luovan alan pienyrittäjien sosiaali- ja verotuskysymyksiin tarvitaan uusia ratkaisuja. 6. Luovan alan elinkeinotoimintaa ja vientiä on edistettävä, turvattava tehokkaat kotimaiset tekijänoikeuspalvelut, kehitettävä vahvaa tekijänoikeussuojaa kansainvälisenä kilpailutekijänä ja verotusta sisältötuotantoon kannustavaksi (mm. alennettu alv). Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma annettiin tiedonantona eduskunnalle 22.6.2011. Hallitusohjelma sisältää mm. seuraavat luovaa alaa koskevat kirjaukset: Kulttuuriyrittäjyyttä ja luovien alojen työpaikkojen syntymistä tuetaan. Kulttuurivientiä ja luovien alojen markkinointiosaamista edistetään. Hyvitysmaksujärjestelmää uudistetaan turvaamaan alan toiminnan taloudelliset edellytykset nopean teknologisen kehityksen olosuhteissa. Luovien aineistojen luvatonta käyttöä kitketään tiedotuksen keinoin sekä kehittämällä lainsäädäntöä ja tehostamalla sen täytäntöönpanoa. Tekijänoikeuslainsäädäntö säilyy opetus- ja kulttuuriministeriössä. Tekijänoikeuslailla säädetään nykyistä tarkemmin tekijänoikeuksien siirtämisen edellytyksenä olevista kohtuullisista ehdoista ja kohtuullisesta korvauksesta. Tekijänoikeusjärjestelmän kehittämisessä huomioidaan eri jakelukanavat. Lisätään alan koulutusta, tutkimusta ja neuvontaa. Luovilla aloilla toimivien aseman parantamiseksi selvitetään poikkihallinnollisesti työ-, sosiaaliturva- ja verolainsäädännön uudistustarve. Selkeytetään lyhyiden apurahojen asema sosiaaliturvalainsäädännössä. Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin. Edistetään kirjastojen, museoiden ja julkisten taidelaitosten digitoitujen aineistojen avaamista kansalaisten vapaaseen käyttöön. EU-VAIKUTTAMINEN. Lyhty seurasi EU-valmistelua, koordinoi järjestöjen yhteistyötä ja lausuntoja EU:lle sekä piti yhteyttä suomalaisiin EU-parlamentin jäseniin ja Suomen toimistoon, EU-lähetystöömme ja komission Suomen edustustoon sekä komission virkamiehiin. Lyhty teki sopimuksen Infor Oy:n kanssa siitä, että sen Brysselin edunvalvontatyötä tukee Petri Lahesmaa. Tekijänoikeudet ja niihin perustuvat liiketoimet ovat enenevässä määrin EU:n sisämarkkinakysymyksiä. EU-tason direktiivivalmistelu ja vallitseva harmonisointitahto ohjaavat kansallisten lakien säätämistä. Muutos on osoittanut EU-työryhmän ajantasaisen ja johdonmukaisen työn tärkeyden Lyhty-edunvalvonnassa. EU-työryhmän valmistelulla on luotu pohjaa Lyhdyn EUasioissa antamiin lausuntoihin eri vastuuministeriöille ja eduskunnan eri valiokunnille. Asialistalla olivat mm. suoja-ajat, digitaalisten sisältömarkkinoiden ja sähköisen kaupan monitahoiset oikeus- ja hallinnointikysymykset, Digitaalinen strategia, Single Market Act, AV-alan vihreä kirja, hyvitysmaksuasiat, tekijänoikeuksien yhteishallinnointia koskeva uudistushanke ja suunnitteilla ollut orpoteosdirektiivi. Lyhdyn delegaatio vieraili toukokuussa Brysselissä tavaten useita komission edustajia mm. DG MARKT:issa. Tapaamisissa käsiteltiin ajankohtaisia aiheita, mm. digitaalista agendaa ja orpoja teoksia koskevan direktiivin valmistelua. UUSMEDIA-ASIAT. Tietoyhteiskunnan uudet liiketoimintamallit perustuvat suurelta osaltaan luovien sisältöjen käytölle. Lyhty seurasi ja analysoi uusien jakeluteiden ja -tekniikoiden ja niihin liittyvien liiketoimintamallien kehitystä. Uusmedia-työryhmän työ painottui laajamittaisen uusmedia-kehitystä koskevan selvityksen tekemiseen. Selvitys valmistui 19.8. ja sen pohjalta järjestettiin Lyhdyn digiseminaari 2.12. Seminaarissa esiintyi mm. OKM:n, LVM:n sekä digi- ja Internet-sektorin yritysten asiantuntijoita. VIESTINTÄ- JA MEDIASUHTEET. Viestinnän painopisteenä olivat hyvitysmaksukysymykset, joiden osalta tehtiin mm. laajempi tiedote hyvitysmaksun merkityksestä luovalle alalle. Viestintäryhmä valmisteli Lyhdyn yhteistä viestintää ja jäsenjärjestöt hoitivat omia mediayhteyksiään itsenäisesti. LAUSUNNOT JA ASIANTUNTIJAVAIKUTTAMINEN. Luovan työn tekijät ja yrittäjät LYHTY kutsuttiin vuoden aikana useita kertoja asiantuntijakuulemisiin eduskunnan sivistysvaliokuntaan. Lausuntotyöryhmä toimi pääosin sähköpostiverkostona, valmistellen lausunnot verkkokäsittelyssä. Lyhdyn kotisivulla julkaistiin seuraavat lausunnot: Lausunto OKM:lle komission IPR-stategia-tiedonannosta Lausunto OKM:lle komission esityksestä ns. orvot teokset direktiivi-esityksestä Lausunto sivistysvaliokunnalle: Valtioneuvoston selonteosta Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020 Lisäksi Lyhty osallistui tekijänoikeustoimikunnan työskentelyyn koordinoiden tarpeen mukaan sen oikeudenhaltija-jäsenten yhteistyötä ja antoi lausuntoja ministeriöille. HYVITYSMAKSUASIAT. Hyvitysmaksukertymän nostaminen takaisin kahden vuoden takaiselle tasolle oli yksi toimintavuoden päätavoitteista. Vuoden aikana tavattiin sekä opetus- ja kulttuuriministeriön edustajia että kansanedustajia, ministereitä ja virkamiehiä. Lyhty tilasi hyvitysmaksua koskevan asiantuntijalausunnon professori Olli Mäenpäältä. Hyvitys-