ESITYKSIÄ Sos.-dem. Naisten Keskusliiton VI edustajakokoukselle

ESITYKSIÄ Sos.-dem. Naisten Keskusliiton VI edustajakokoukselle

SOS.DEM. NAISTEN KESKUSLIITON VI EDUSTAJAKOKOUS HELSINGISSÄ HUHTIKUUN 19 20. PNÄ 1975 ESITYSLISTA 1. Kokouksen avaus 2. Kutsuvieraiden tervehdykset 3. Valtakirjojen tarkastajien lausunto ja edustajavaltuuksien hyväksyminen 4. Kokouksen päätösvaltaisuuden toteaminen 5. Kokouksen järjestäytyminen Valitaan: a) puheenjohtajat b) sihteerit c) pöytäkirjan tarkastajat d) ääntenlaskijat e) valiokunnat 6. Päätetään pöytäkirjan laajuudesta ja painattamisesta 7. Esityslistan ja kokoussääntöjen hyväksyminen 8. Liittotoimikunnan kertomus vv. 1972 1974 (siv. 4 30) 9. Valitaan keskusliitolle puheenjohtaja 10. Valitaan keskusliitolle sihteeri 11. Valitaan liittotoimikunta 12. Vahvistetaan piirijärjestön esitys liittoneuvoston kokoonpanoksi ja valitaan liittoneuvoston lisäjäsenet 13. Toimintasuunnitelma (siv. 31 36) 14. Määrätään liittoveron suuruus 15. Tasa-arvoiseen yhteiskuntaan (siv. 37) 16. Kotiäidin työeläkeoikeuden järjestäminen (siv. 54) 17. Kotiäitien työeläkeoikeus (siv. 55) 18. Lasten turvallisuus (siv. 56) 19. Naisten vuonna 1975: Rauhan puolesta väkivaltaa vastaan (siv. 58) 20. Esitykset erinäisten sosiaalisten epäkohtien korjaamiseksi (siv. 59) 21. Sairaspäiväraha äideille lapsen sairastuessa (siv. 61) 22. Lastenhoitokustannusten hyväksyminen verovähennyksenä (siv. 62) 23. Leskeneläkkeen epäkohtien korjaaminen, naisten eläkeiän alentaminen ja yhteinen puhuttelunimi kaikille naisille (siv. 64) 24. Yksinhuoltajien toimeentuloturvan parantaminen (siv. 65)

4 25. Alueellinen ja rakenteellisen työttömyyden torjuminen ja naisiin kohdistuvan syrjinnän lopettamiseksi (siv. 68) 26. Palvelujen aikaansaaminen alueelle yhtaikaa ensimmäisten asuntojen kanssa (siv. 69) 27. E-liikkeiden henkilökunnan vaalikelpoisuus (siv. 70) KERTOMUS SOS.-DEM. NAISTEN KESKUSLIITON TOIMINNASTA VUODELTA 1972 Yleistä Kertomusvuosi on ollut kansainvälisesti ajatellen rauhaton ja riitainen. Eri puolilla maailmaa on ollut ristiriitatilanteita ja aseellisiakin yhteenottoja. Vietnamissa on jatkunut sota, ja koko maailmaa järkyttivät joulun pyhinä tapahtuneet julmat pommitukset. Toisaalta on kuitenkin ollut nähtävissä voimakas pyrkimys rauhaan maailmassa, ja tässä mielessä on käyty lukuisia neuvotteluja. Oman maanosamme turvaamiseksi sodan tuhoilta on neuvoteltu Euroopan turvakokouksen valmistelemisesta. Suomi, joka on näytellyt aktiivista osaa kokouksen aikaansaamiseksi, toivoo saavansa olla tämän merkittävän kokouksen isäntämaana. Maamme kansainvälisissä suhteissa olivat merkittävimmät tapahtumat kahden Saksan valtion tunnustaminen viime vuoden marraskuussa sekä Vietnamin Tasavallan tunnustaminen joulukuussa. Suomen ja Saksan Demokraattisen Tasavallan välinen sopimus suhteiden solmimisesta allekirjoitettiin joulukuussa. Sisäpolitiikka Omassa maassa jatkunut sisäpoliittinen rikkinäisyys ja epävarmuus saivat aikaan sen, että vuoden 1972 alkupäivinä suoritettiin ennenaikaiset eduskuntavaalit. Erimielisyydet johtuivat maatalouskysymyksistä. Vaalitaistelu oli lyhyt, mutta sitä kiivaampi. Sen tuloksena sosialidemokraatit voittivat 3 paikkaa (yhteensä 55 kansanedustajaa) ja vasemmisto kavensi hiukan porvarillista enemmistöä. Eduskunnan kokoonpano ei kuitenkaan huomattavasti parantunut. Se on porvarienemmistöinen luvuin 102 98. Lisäksi kokoonpanossa on muutenkin omalaatuisia piirteitä, jotka vaikeuttavat työskentelyä. Saivathan vennamolaiset edelleen eduskuntaan 18 edustajaa oltuaan vaaliliitossa Kris-

tillisen Liiton kanssa, jolla on 4 kansanedustajaa. Tyytyväisyydellä on syytä mainita, että sosialidemokraattiset naiset lisäsivät vaaleissa edustuksensa viiteentoista kansanedustajaan. Sylvi Siltasen tultua nimitetyksi maaherraksi luku laski neljääntoista. Hallitusneuvottelut olivat pitkät ja vaikeat. Kepua kangersivat edelleen maatalouskysymykset, ja näin jouduttiin muodostamaan sosialidemokraattinen vähemmistöhallitus ainoana mahdollisuutena umpikujasta pääsemiseksi. Suurimpana eduskuntaryhmänä puolue katsoi, että meidän velvollisuutemme oli ottaa kantaaksemme hallitusvastuu erittäin vaikeissa olosuhteissa. Heti nimittämisensä aikoihin Paasion johtama työväenhallitus ilmoitti pyrkivänsä toimimaan siihen asti, kunnes ovat olemassa edellytykset muodostaa parlamentaarinen hallitus. Paasion sos.-dem. hallitus tulee jäämään historian lehdille varsin merkittävänä. Se valmisteli ja antoi eduskunnalle suuren joukon ohjelmiemme mukaisia uudistusesityksiä. Mainittakoon näistä vain lasten päivähoitolaki sekä useita työsuojelua edistäviä lakeja. Osa näistä saatiin läpi jo Paasion hallituksen aikana, mutta esim. lasten päivähoitolaki hyväksyttiin nykyisen neljän puolueen hallituksen aikana. Sen sijaan ns.»eläkepaketista» tuli todellinen oppositiopuolueiden huutokauppa. Se merkitsi pelkästään vahinkoa kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville eläkeläisille, joille aiottu korotus tällä tavoin viivästyi. Sos.-dem. vähemmistöhallitus jätti' paikkansa heinäkuussa ja Sorsa muodosti neljän puolueen hallituksen syyskuussa. Paasion hallituksen ansioksi on luettava myös, että se onnistui lieventämään ristiriitoja niin, että syksyllä oltiin kypsiä muodostamaan parlamentaarinen enemmistöhallitus. Sorsan hallituksen muodostamisesta oli seurauksena eduskuntatyön rauhoittuminen. Hallituksen takana on tosin vain niukka eduskunnan enemmistö, mutta sen turvin on sitkeällä työllä saatu ratkaisuun tärkeitä asioita: jo aikaisemmin mainittu lasten päivähoitolaki (joka olisi saattanut romuttua»eläkepaketin» tapaan, jos se olisi käsitelty vähemmistöhallituksen aikana) sekä kuluvan vuoden talousarvio. Hallitusyhteistyö on yleisesti ottaen sujunut tyydyttävästi. Kuitenkin eräät erittäin tärkeät esitykset ovat jatkuvasti olleet vastatuulessa. Tällaisia ovat autonkuljettajien työaikalaki, asuntotuomioistuinlaki ja veronkiertämisen estämiseen tarkoitettu yhtymäverotuksen uudistaminen. Eduskunnan syysistuntokauden aikana selviteltiin eduskunnan arvovaltaa alentavalla tavalla lopullisesti hajonneen SMP:n eduskuntaryhmän asioita. Tässä yhteydessä suljettiin Veikko Vennamo kahdeksi vii- 5

6 koksi sopimattoman kielenkäytön vuoksi eduskunnan työskentelystä. Jarrutus, törkeä kielenkäyttö ja kiihko olivat ominaisia myös poikkeuslain käsittelylle, jolla jatkettiin presidentti Kekkosen toimikautta maaliskuun 1 p:ään 1978. Syksyn kunnallisvaaleissa sosialidemokraatit voittivat kautta maan. Sosialidemokraattisten naisten osuus kasvoi 5,6 %:lla, niin että sos.- dem. naisia on nyt kuntien valtuustoissa 17,8 %. Sos.-dem. Naisten Keskusliiton toiminnan päälinjana on edelleen ollut kasvatus- ja valistustyö, sosialidemokratian levittäminen naisten keskuuteen sekä heidän yhteiskunnallisen toimintavalmiutensa lisääminen. Viime vuoden ajan on työtä kuitenkin haitannut henkilökunnan riittämättömyys. Toimintatapahtumat Tärkeimmät tapahtumat viime vuodelta olivat tietenkin kunnallisvaalit ja niihin valmistautuminen, puoluekokous sekä Sos.-dem. Naisten Keskusliiton 5. edustajakokous 15 16. 4. 1972. Kaksipäiväisen asiarikkaan edustajakokouksen pääteemana oli tällä kertaa»tasa-arvoon poliittisen ja taloudellisen vallan käytössä», jonka yhteydessä tulivat erityisesti esille kuluttajapoliittiset kysymykset. Lisäksi käsiteltiin monia jäsenjärjestöiltä tulleita aloitteita, jotka koskettelivat tämän hetken ja tulevaisuuden ongelmia. Vilkkaasti keskustellut kokous teki kauaskantoisia päätöksiä, joiden avulla sosialidemokraattiset naiset omalta osuudeltaan haluavat rakentaa yhteiskuntaa ja viedä sosialidemokratian sanomaa eteenpäin. Pohjoismaisen yhteistyön kannalta oli merkittävää, että Sos.-dem. Naisten Keskusliitto toimi»emäntänä» Pohjoismaisella Opintoviikolla kesäkuussa. Viikko järjestettiin KTV:n kurssikeskuksessa Karjaalla, ja aiheina olivat ympäristön suojeluun liittyvät kysymykset. Syksyllä järjestettiin naispiirien sihteereille ns. toimintakurssi Helsingissä E-Instituutissa. Osanottajat olivat tyytyväisiä kurssiin, ja on toivottu jatkossa samantapaisia toimintakursseja erilaisissa tehtävissä toimiville. Liittotoimikunnan alajaostot toimivat syyskauden erittäin ripeästi valmistellen erilaisia toimintatapahtumia, keskustelukysymyksiä ym., mutta tämän työn tulokset näkyvät vasta alkaneen vuoden puolella. Esimerkkinä mainittakoon teemapäivät ay-naisten kanssa aiheesta»matalapalkka hyvinvointi», jotka järjestettiin kuluvan vuoden alussa, mutta vaativat runsaan valmisteluajan syksyllä 1972.

7 Liittoneuvosto Huhtikuussa pidetyssä edustajakokouksessa valittiin liittoneuvostoon seuraavat toverit (suluissa varajäsenet). Helsingin piiri: Eila Vuokko (Maija-Liisa Larros), Hämeen eteläinen piiri: Kerttu Rantanen (Taimi Vehviläinen), Hämeen pohjoinen piiri: Liisa Oksanen (Linnea Kyrönpalo), Pohjois-Karjalan piiri: Ellen Sykkö (Siiri Heikkinen), Keski-Suomen piiri: Annikki Tuominen (Elvi Blåberg), Kuopion piiri: Edit Terästö (Kaija Kröger), Kymen piiri: Aili Väre (Kaija Lahti), Lapin piiri: Martta Ristimäki (Eila Kemppainen), Mikkelin piiri: Maija Rajantie (Maire Haapasalo), Oulun piiri: Annikki Pajari (Anna Ojakangas), Saimaan piiri: Kerttu Piispa (Vieno Suikki), Satakunnan piiri: Pirkko Valtonen (Kirsti Korpiluoma), Turun piiri: Ritva Grönlund (Raila Haaranen), Uudenmaan piiri: Laura Suominen (Margit Loiske), Vaasan piiri: Aino Tenkula (Sylvia Sillanpää). Liittoneuvoston lisäjäsenet: Hämeen etel.piiri: Mirjam Patojoki (Sisko Nurmela), Hämeen pohj.piiri: Anni Flinck (Hilkka Stenberg), Kuopion piiri: Helena Solehmainen (Anni Kainulainen), Lapin piiri: Hellin Väyrynen (Oili Vialen), Mikkelin piiri: Elbe Kuusela (Anni Karttunen), Oulun piiri: Hellevi Tuohimaa (Rauha Oja), Irja Toppinen (Sinikka Rantala), Pohjois-Kar jalan piiri: Salme Kokko (Kerttu Lappi), Uudenmaan piiri: Kaija Pinnioja (Sanni Hiltunen), Vaasan piiri: Elvi Aro (Sirkka Pesonen). Uusi liittoneuvosto kokoontui ensimmäiseen kokoukseensa 19. 11. 72. Liittoneuvoston puheenjohtajaksi valittiin edelleen Edit Terästö Kuopion piiristä yksimielisesti. Varapuheenjohtajaksi valittiin äänestyksen jälkeen Annikki Pajari Oulun piiristä. Kokouksessa käsiteltiin poliittista tilannetta Meeri Kalavaisen laajan tilannekatsauksen pohjalta, puolueen ay-sihteeri Esko Suikkanen selvitteli tilannetta ay-liikkeessä sekä Leena Simonen niitä suunnitelmia, joita liittotoimikunta on tehnyt yhteistyön lisäämiseksi Keskusliiton ja ay-liikkeessä toimivien naisten kesken. Liiton sihteeri Sinikka Luja-Vepsä selvitti toimintasuunnitelman syys- ja talvikautta varten. Vilkkaan keskustelun aikana hyväksyttiin laaditut toimintasuunnitelmat, pidettiin naisliikkeen olemassaoloa tarpeellisena ja todettiin, että liittoon tulisi ehdottomasti saada lisää toimitsijavoimia. Hyväksytyn toimintasuunnitelman perusteella valmistettiin perusjärjestöjen käyttöön ns. toimintakalenteri»sos.-dem. Naiset toimivat 1973», jossa on kuukausittain liitto-, piiri- ja perusjärjestötason toimintatapahtumat.

8 Liittotoimikunta Edustajakokous valitsi liittotoimikuntaan puheenjohtajaksi Meeri Kalavaisen, sihteeriksi Sinikka Luja-Vepsän ja muiksi jäseniksi Helvi Saarisen, Sylvi Siltasen, Aune Salaman, Leena Koljosen (ent. Simonen), Gunnel Käkelän, Mirja Lohiniemen, Margit Eskmanin ja Helvi Lindblomin. Ennen edustajakokousta kuuluivat liittotoimikuntaan myös Tyyne Paasi vuori, Pirkko Meriluoto, Martta Ristimäki ja sihteerinä Taimi Rinne-Virolainen. Edustajakokouksen jälkeinen uusi liittotoimikunta valitsi liiton varapuheenjohtajaksi Helvi Saarisen sekä työvaliokuntaan Meeri Kalavaisen, Sinikka Luja-Vepsän, Helvi Saarisen ja Leena Koljosen. Ennen edustajakokousta pidettiin viime vuonna neljä liittotoimikunnan kokousta. Niihin osallistuivat Tyyne Paasivuori, Meeri Kalavainen, Helvi Saarinen, Lyyli Aalto ja Taimi Rinne-Virolainen kaikkiin neljään kokoukseen, Sylvi Siltanen ja Sinikka Luja-Vepsä kolmeen sekä Margit Eskman kahteen. Edustajakokouksen jälkeen pidettiin kuusi liittotoimikunnan kokousta. Niihin osallistui Meeri Kalavainen 6, Sinikka Luja-Vepsä, Helvi Lindblom ja Gunnel Käkelä 5, Aune Salama ja Mirja Lohiniemi 4, Helvi Saarinen, Margit Eskman ja Leena Koljonen 3 sekä Sylvi Siltanen 2 kertaa. Liittotoimikunnan kokouksiin ovat osallistuneet lisäksi Edit Terästö liittoneuvoston puheenjohtajana silloin, kun hänellä on ollut siihen mahdollisuus, sekä toimistosta Taimi Rinne-Virolainen, joka on vuorotellut pöytäkirjojen kirjoittamisessa, sekä Enni Sokka. Liittotoimikunnan alaiset jaostot Kansainväliseen jaostoon kuuluvat Helvi Saarinen puheenjohtajana, Anita Kevätsalo, Inkeri Airola ja Irja Muikku. Sosiaalijaosto: Sinikka Luja-Vepsä puh.joht., Sinikka Frilander, Kaarina Suonio ja Sirkka Vuorela. Jaosto paneutui kuluneen vuoden aikana lähinnä lasten päivähoitolakiin. Kunnallisasiain jaosto: Lyyli Aalto puheenjohtajana, Kaarina Syrjänen, Katri Lindfors, Seija Kärkinen. Jaosto laati syksyllä kunnallisvaalien alla naisehdokkaiden käyttöön alustuksen naisten osallistumisesta kunnallisiin tehtäviin. Samoin jaosto suunnitteli syksyllä liittotoimikunnan avuksi alustavan suunnitelman Kunnallispäivien ohjelmaksi (31.3. 1.4.73). Opintojaosto: Anni Vallanti puheenjohtajana, Riitta Järvisalo-Kanerva, Tellervo T. Koivisto, Irja Virta ja Irja Mether. Jaosto sai liittotoimikunnalta tehtäväkseen mm. laatia kyselylomakkeen, jonka

avulla puolueen naisjäsenistöltä tiedusteltiin, näkevätkö he naisliikkeen tarpeellisena ja minkälaista sen toiminnan tulisi olla tyydyttääkseen jäsenistöä. Lomaketta lähetettiin otantana 500 kpl, ja se pyrittiin jakamaan puoliksi naisliikkeessä mukana oleville ja puoliksi muille puolueen naisjäsenille. Yhteenvedon tekeminen vastauksista jäi tämän vuoden puolelle. Ay-jaosto: puheenjohtajana Leena Koljonen, Kaarina Kari, Hellin Laakso, Valma Mäkinen ja Vieno Hämäläinen. Ay-jaoston näkyvin tehtävä oli valmistella ay-naisten kanssa yhteistyössä vietettäviä teemapäiviä aiheesta»matalapalkka-hyvinvointi». Tiedotusjaosto: Ritva Salokangas puheenjohtaja, Anu Valonen, Eila Järvinen ja Jenny Johansson. Jaoston syksyn tehtäviin on kuulunut mm. suunnitella Keskusliiton jäsenistöä varten tiedotuslehteä (Naisten Viesti), jonka koenumero ilmestyy vuoden 1973 puolella. Kuluttajapoliittinen jaosto: Hulda Böhling puheenjohtajana, Tyyne Paasivuori, Sinikka Salonen-Saxen ja Rakel Turtiainen. Jaosto valmisteli syksyn aikana järjestökäsittelyä varten ns. kuluttajapoliittista keskustelupakettia»kuluttaja, tunnetko asemasi?», joka lähetettiin tämän vuoden alussa Keskusliiton perusjärjestöille. 9 Liiton toimisto ja toimihenkilöt Vuoden 1972 ajan liiton toimisto on toiminut erittäin vähäisellä työvoimalla. Henkilökunnan keskuudessa on ollut sairautta ja vuoden lopussa joutui järjestösihteerinä toiminut Ulla Suhonen jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle. Mirja Laakso lähti elokuussa Ruotsiin ottaen toimitsijan tehtävästään virkavapaata vuodeksi. Toimiston henkilökunnan ovat muodostaneet Taimi Rinne-Virolainen sihteerinä, Ulla Suhonen järjestösihteerinä eläkkeelle jäämiseensä asti, Enni Sokka toimitsijana, Mirja Laakso toimitsijana elokuuhun asti. Helga Niemi on ollut edelleen toimistonhoitajana. Edustajakokous valitsi liiton sihteeriksi Sinikka Luja-Vepsän, joka on hoitanut tehtävää osapalkkaisena elokuun alusta 1972. Liiton toimisto sijaitsee edelleen Sos.-dem. Puoluetoimiston yhteydessä, Paasivuorenk. 3, 5. kerros. Kassa ja kirjanpito on hoidettu puoluetoimistossa kuten ennenkin. Liiton toimistosta on lähetetty postilähetyksiä yhteensä 5.401 kpl. Kiertokirjeitä lähetettiin piiri- ja perusjärjestöille 8 kpl.

10 Yhteydet piiri- ja perusjärjestöihin Yhteyksiä järjestökenttään on hoidettu paitsi edellä mainituin kiertokirjein käynneillä järjestöissä. Henkilökunnan vajauksen vuoksi emme ole voineet tätä tehtävää tyydyttävällä tavalla hoitaa. Käytettävissämme on ollut suurimman osan vuotta vain yksi matkatoimitsija, Enni Sokka, ja vuoden lopulla hänenkin matkaohjelmansa jouduttiin keskeyttämään, koska häntä tarvittiin kipeästi valmistelemassa liittoneuvoston hyväksymän toimintasuunnitelman mukaisia tehtäviä liiton toimistossa. Liittotoimikunnan jäsenet sekä naisansanedustajat ovat olleet apuna, mutta heidän matkansa eri piireissä ovat rajoittuneet vain viikonlopuiksi heidän muiden tehtäviensä vuoksi. Kannanottoja ja lausuntoja Viime vuoden puolella Keskusliitto antoi julkisuuteen kannanmäärittelynsä lasten päivähoitokysymykseen. Kannanotossa tuettiin Paasion hallituksen antamaa lakiesitystä. Liittotoimikunta otti kantaa myös naisten yötyökieltokysymykseen ja esitti mielipiteensä sosiaaliministeriölle ennen lakiesityksen antamista. Nämä olivat tärkeimmät viime vuoden puolella esitetyt kannanotot. Kansainväliset yhteydet Yhdistyneiden Kansakuntien Suomen Valtuuskunnassa on edelleen ollut Helvi Saarinen. Sosialististen Internationaalin Naisten Neuvoston työvaliokuntaan on myös kuulunut Helvi Saarinen, ja hän on tässä ominaisuudessa osallistunut tärkeimpiin kokouksiin. Erityisen merkittävää oli, että syksyllä kutsuttiin Neuvostoliittoon vierailulle Sos.-dem. Naisten Keskusliiton ja Sos.-dem. Naisliiton edustajat. Meidän liittoamme edustivat puheenjohtaja Meeri Kalavainen ja varapuheenjohtaja Helvi Saarinen. Ruotsin Sos.-dem. Naisliiton kokouksessa vierailivat Sylvi Siltanen, Meeri Kalavainen ja Sinikka Luja-Vepsä. Opintotoiminta Koska koulutuksella on tärkeä sija Keskusliiton toiminnassa, on

perusjärjestöjä kehotettu pitämään yllä opintokerhojaan sekä perustamaan uusia. Opintotoiminnassa on kuitenkin varsin paljon oltu yhteistyössä puolueen eri elinten kanssa perusjärjestö-, piiri- sekä puoluetasolla. Työväen Sivistysliitto on ollut erinomainen apu kaikkea koulutustyötä suunniteltaessa. Omaakin koulutustyötä on kuitenkin ollut. Sitäkin tarvitaan niin erilaisten järjestötehtävien kuin muidenkin asioiden kohdalla. Yhteiskunnassa on edelleen asioita, joihin naiset ja miehet tuntevat erilaista kiinnostusta. 11 Lopuksi Sosialidemokraattisten naisten toiminta on selvästi muuttanut luonnettaan. Kokoukset ovat yleensä asiarikkaita ja niissä käydään vilkasta yhteiskunnallista keskustelua. Samanaikaisesti on ja tuleekin olla sijaa rentouttaville harrastuksille. Tätäkin toimintaa on edistettävä. Erityisen ilahduttavaa on, että toiminta on vilkastunut huomattavasti myös niissä piireissä, joissa välimatkat ovat pitkät ja toiminta muutenkin vaikeampaa kuin tiheämpään asutuilla alueilla. Toimitsijain käyntiä eri puolilla maata kuitenkin kaivataan. Se on toivomus, joka on jatkuvasti tuotu terveisinä Keskusliittoon. Puoluetoimikunta on kuitenkin vuoden 1973 maaliskuun puolivälistä palkannut kaksi uutta toimitsijaa liittoon, Paula Leppäsen ja Tuula Paavilaisen. He kokevat alkaneen kevään kuluessa tulikasteensa ja lähtevät kierrokselle piireihin. Uskomme, että saatuamme lisää työvoimaa pääsemme edessä olevina vuosina taas reippaammin eteenpäin. Kunnallispäivät Helsingissä maalis-huhtikuun vaihteessa sekä kesä-heinäkuun vaihteessa Vaasassa järjestettävät Retkeilypäivät tuovat sosialidemokraattisten naisten toiminnan alkaneen vuoden aikana voimakkaasti näkyviin. Sos.-dem. Naisten Keskusliitto Liittotoimikunta KERTOMUS SOS.-DEM. NAISTEN KESKUSLIITON TOIMINNASTA V. 1973 Kuluneen vuoden aikana maassa ei suoritettu vaaleja, joten Keskusliiton toiminnassa niin kuin koko puolueen toiminnassa saatettiin paneutua oman järjestön aktivointiin, suuriin tilaisuuksiin (Kun-

12 nallispäivät ja Retkeilypäivät), kursseihin ja seminaareihin ajankohtaisista kysymyksistä sekä uudenlaisten toimintamuotojen etsintään. Sos.-dem. Naisten Keskusliiton päätehtävänä on edelleen sosialidemokratian sanoman levittäminen naisten keskuuteen, naisten tuominen aktiiviseen poliittiseen toimintaan ja heidän valmentamisensa myös vastuuseen järjestötehtävien hoidosta. Huolimatta siitä, että puoluetoimikunta palkkasi Keskusliittoon maaliskuun puolivälistä kaksi uutta toimitsijaa, Tuula Paavilaisen ja Paula Leppäsen, toimimme edelleen erittäin vähäisellä henkilökunnalla. Paula ja Tuula tulivat Ulla Suhosen ja Mirja Laakson tilalle, joten henkilökunnan lukumäärä on sama kuin aikaisemminkin. Toimintatapahtumat Teemapäivät»Matalapalkka-hyvinvointi» Vuoden 1973 alussa tammi-helmikuun vaihteessa järjestettiin eri naispiireissä teemapäiviä aiheena»matalapalkka-hyvinvointi». Tarkoitus oli pyrkiä saamaan näille päiville mukaan myös sosialidemokraattisia ay-naisia. Päivien lähempi suunnittelu tapahtui liittotoimikunnan alaisen ay-jaoston toimesta, joka valittiin lähinnä sosialidemokraattisista ammattiyhdistystoimitsijoista. Tarkoitus oli, että näistä teemapäivistä tehtäisiin perinne siten, että ne järjestettäisiin kerran vuodessa ja aihe olisi sellainen, että se innostuttaisi ammattiyhdistysnaisia mukaan. Toimintakalenteri»Sos.-dem. Naiset toimivat 1973» Vuoden alkuun mennessä toimitettiin kaikille järjestöille ns. toimintakalenteri, johon oli kuukausittain koottu liiton, piirin ja perusjärjestön toimintatapahtumat. Tämän kuukausikalenterin avulla on järjestöissä helpompi seurata asioita sekä välttää päällekkäisorganisaatiota (kerrottakoon, että vuoden 1974 kalenteriin on lisätty myös kaikki mahdollinen puolueen toiminta, joka oli tiedossa kalenteria tehtäessä). Kalenteria on pidetty järjestöissä hyvänä apuna. Kuluttaj apoliittinen keskustelupaketti Liittotoimikunnan alainen kuluttajapoliittinen jaosto valmisti ku-

luttajapoliittisen keskustelupaketin, joka lähetettiin liiton perusjärjestöjen käsittelyyn kokouksissa tai muissa tilaisuuksissa helmikuun aikana. Paketti pyrittiin valmistamaan ulkomuodoltaan miellyttävään muotoon. Siihen liittyi kyselylomakkeita ja palautetuista vastauksista päätellen asiaan on paneuduttu. 13 Kyselylomakkeet naisliikkeen tarpeellisuudesta Vuoden 1973 alkuun mennessä lähetettiin puolueen naisjäsenistölle otantana opintojaoston laatima kyselylomake, jonka tarkoituksena oli saada selville naisjäsenistön suhtautuminen naisliikkeeeseen. Lomakkeita lähetettiin 500 kpl. Vastaajien joukossa oli naisjäseniä, jotka eivät osallistu naistoimintaan sekä naisjärjestöissämme toimivia. Tämän otannan tuloksista voi todeta, että valtava enemmistö pitää naisliikettä vielä tarpeellisena. Lisäksi Keskusliitto sai näiden lomakkeiden välityksellä runsaasti toivomuksia, joita yritämme mahdollisuuksien mukaan täyttää. Kunnallispäivät Kunnallispäivät järjestettiin Helsingin Työväentalon juhlasalissa. Osanottajia oli eri puolilta maata yli 600. Väliportaan hallinnosta liittoneuvoston kokouksen toivomuksen mukaan esitelmöi kansliapäällikkö Arno Hannus ja puolueen puheenvuoron käytti maaherra Sylvi Siltanen. Käsityksiä perhekustannusten tasauksesta selvitteli maist. Antero Peräläinen. Sosiaalipolitiikan periaatteista puhui varatuom. Pekka Raivio, sosiaali- ja terveyshallinnon yhteistyöstä hall.opin kand. Heikki Kanerva sekä aloitetoiminnasta kansanedustaja Tyyne Paasivuori. Erityisryhmien liikuntaongelmista puhui liik.tiet.kand. Ulla Lahtinen. Kokouksen puheenjohtajina toimivat Meeri Kalavainen ja Lyyli Aalto. Avioliittolakiseminaari Kun avioliittolakikomitean ensimmäinen osamietintö tuli julki, siitä syntyi erittäin vilkas keskustelu. Niinpä liittotoimikunta ryhtyi toimenpiteisiin seminaarin järjestämiseksi, jotta voitaisiin keskustella asiasta ja muodostaa sos.-dem. naisten mielipide. Ministeri Louekosken suosiollisella avulla tilaisuus saatiin järjestetyksi Köningstedtin

14 kartanossa. Ministeri Louekoski alusti keskustelun avioliittolain muuttamisehdotuksista ja kansliapäällikkö Kari Puro selvitteli perhepoliittisia uudistussuunnitelmia. Jokaisesta naispiiristä sai tilaisuuteen lähettää kaksi osanottajaa. Puhuja-kuntolomaviikko Kesäkuun 10 16 päivänä järjestettiin Pajulahdessa ns.»puhujakuntolomaviikko». Kuten nimestä voi päätellä, viikon aikana sekä kuntoiltiin että ammennettiin oppia. Lähinnä opeteltiin puheen tekoa ja puhumisen taitoa, mutta samalla kuunneltiin eri asiantuntijoiden alustukset Sos.-dem. Puolueen, E-liikkeen ja SAK:n periaateohjelmista. Puheharjoitukset tehtiin näistä ohjelmista. > Retkeilypäivät Koko vuoden kokokohta Retkeilypäivät vietettiin Vaasassa kesäkuun 30 ja heinäkuun 1 pnä. Erityinen arvo annettiin naisten keskuudessa sille, että Retkeilypäivien pääpuhujaksi saatiin puolueen puheenjohtaja toveri Rafael Paasio. Osanottajia päivillä oli n. 3.500. Syksyn teemapäivät työsuojelusta Koska vuoden alussa järjestetyt teemapäivät eivät tuntuneet»vetäneen» niin hyvin kuin toivottiin, kokeiltiin ajan vaihtamista ja järjestettiin marras-joulukuussa samanlaiset tilaisuudet, joiden aiheena oli työsuojelu. Puolueen kentässä keskusteltiin samanaikaisesti työsuojeluteemasta ja näin koko sosialidemokraattisen kentän oletettiin olevan liikkeellä samassa asiassa. Vaikka vuodelle 1973 osuikin kahdet teemapäivät, joihin pyrittiin saamaan mukaan ay-naisia, ei tulevaisuudessa ole tarkoitus kaksia järjestää. Etsimme vain sopivaa ajankohtaa tällaisille tilaisuuksille. Keskustelu naisliikkeen tarpeellisuudesta, naisten asemasta jne. Aikaisemmin mainitun otannan (naisliikkeen tarpeellisuudesta) perusteella valmisteltiin syksyksi keskusteluaineisto perusjärjestöjen tilaisuuksia varten. Keskustelupakettia kokoamaan nimettiin työryh-

mä, jonka puheenjohtajana oli Helvi Saarinen, muina jäseninä Enni Sokka, Raili Ruusala ja Leena Koljonen. Pakettiin kuului Helvi Saarisen tekemä yhteenveto otannan tuloksista, Leena Koljosen alustus naisen asemasta työmarkkinoilla sekä Enni Sokan tekemä alustus naisen asemasta perheessä ja yhteiskunnassa. Liitteenä oli kyselykaavake, jolla pyrittiin saamaan järjestöt tutustumaan asioihin aktiivisesti ja samalla olemaan jatkuvassa yhteydessä jäsenistöön. 15 Tiedotustoiminta Keskusliitto on pyrkinyt jatkuvasti toimittamaan aineistoa toiminnastaan sosialidemokraattiseen lehdistöön. Siitä huolimatta meidän»äänemme» on jäänyt lehdissä aika vaisuksi. Liittoneuvoston päätösten mukaisesti kuluneen vuoden aikana valmisteltiin kokeeksi kaksi numeroa Naisten Viestiä. Ensimmäinen tehtiin kovalla kiireellä, jotta sitä olisi voitu levittää Kunnallispäivillä. Näin ollen lehti oli myös erittäin laiha. Toinen numero tehtiin suuremmalla huolella ja siihen pyrittiin saamaan todella sisältöä. Siinä oli kirjoituksia erilaisista aiheista ja koska järjestöväki oli myös lähettänyt sitä varten postia, myös järjestöjen kuulumisia oli luettavissa. Toinen numero ilmestyi vasta vuoden lopulla, joten kentän arvostelua ei ole vielä kuulunut. Liittoneuvosto Liittoneuvostoon kuuluvat seuraavat toverit (suluissa varajäsenet): Helsingin piiri: Eila Vuokko (Maija-Liisa Larros), Hämeen eteläinen piiri: Kerttu Rantanen (Taimi Vehviläinen), Hämeen pohjoinen piiri: Liisa Oksanen (Linnea Kyrönpalo), Pohjois-Kar jalan piiri: Ellen Sykkö (Siiri Heikkinen), Keski-Suomen piiri: Annikki Tuominen (Elvi Blåberg), Kuopion piiri: Edit Terästö (Kaija Kröger), Kymen piiri: Aili Väre (Kaija Lahti), Lapin piiri: Martta Ristimäki (Eila Kemppainen), Mikkelin piiri: Maija Rajantie (Maire Haapasalo), Oulun piiri: Annikki Pajari (Anna Ojakangas), Saimaan piiri: Kerttu Piispa (Vieno Suikki), Satakunnan piiri: Pirkko Valtonen (Kirsti Korpiluoma), Turun piiri: Ritva Grönlund (Raila Haaranen), Uudenmaan piiri: Laura Suominen (Margit Loiske), Vaasan piiri: Aino Tenkula (Sylvia Sillanpää). Liittoneuvoston lisäjäsenet: Hämeen etel.piiri: Mirjam Patojoki (Sisko Nurmela), Hämeen pohj.piiri: Anni Flinck (Hilkka Stenberg),

16 Kuopion piiri: Helena Solehmainen (Anni Kainulainen), Lapin piiri: Hellin Väyrynen (Oili Vialen), Mikkelin piiri: Elbe Kuusela (Anni Karttunen), Oulun piiri: Hellevi Tuohimaa (Rauha Oja), Irja Toppinen (Sinikka Rantala), Pohjois-Kar jalan piiri: Salme Kokko (Kerttu Lappi), Uudenmaan piiri: Kaija Pinnioja (Sanni Hiltunen), Vaasan piiri: Elvi Aro (Sirkka Pesonen). Liitotneuvoston puheenjohtajana on ollut Edit Terästö ja varapuheenjohtajana Annikki Pajari. Liittoneuvoston kevätkokous pidettiin 28. 4. 1973. Kokouksessa esitti poliittisen tilannekatsauksen eduskunnan 1. varapuhemies, toveri Veikko Helle, liiton puheenjohtaja Meeri Kalavainen, joka on Tasaarvoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja, selvitteli mainitun neuvottelukunnan työtä. Liiton sihteeri Sinikka Luja-Vepsä selvitteli lähiajan toimintaa. Liittoneuvoston syyskokous oli Miina Sillanpään Säätiön huoneistossa 30. 9. 1973. Poliittista tilannetta selvitteli Meeri Kalavainen, puolueen lähiajan tehtävistä alusti keskustelun puolueen järjestöpäällikkö Matti Mansikka. Vuoden 1974 toimintasuunnitelmaa selvitteli Sinikka Luja-Vepsä. Liittoneuvoston kokouksen päätösten perusteella valmistettiin toimintakalenteri vuodelle 1974. Liittotoimikunta Liittotoimikuntaan ovat kuuluneet Meeri Kalavainen puheenjohtajana, Helvi Saarinen varapuheenjohtajana, Sinikka Luja-Vepsä sihteerinä, Sylvi Siltanen, Aune Salama, Leena Koljonen, Gunnel Käkelä, Mirja Lohiniemi, Margit Eskman ja Helvi Lindblom. Kuluneen vuoden aikana liittotoimikunta kokoontui 14 kertaa. Liittotoimikunnan jäsenet Meeri Kalavainen ja Sinikka Luja-Vepsä osallistuivat 14 kokoukseen, Aune Salama 13, Helvi Saarinen 12, Mirja Lohiniemi 10, Sylvi Siltanen, Margit Eskman, Leena Koljonen ja Helvi Lindblom 8 sekä Gunnel Käkelä 4 kertaa. Liittotoimikunnan kokouksissa on kuultu asiantuntijoita ajankohtaisista asioista kokousasioiden lisäksi. Kerran liittotoimikunta kokoontui Köningstedtin kartanossa ministeri Esko Niskasen kutsusta. Tilaisuudessa käsiteltiin aviopuolisoiden yhteisverotusta. Mukana olivat myös ne naiskansanedustajat, jotka joutuvat valiokunnassa asian kanssa tekemisiin. Koulutuskysymyksistä ovat liittotoimikuntaa käyneet valistamassa Esko Kangas ja Keijo Voudinmäki. Ulla Tiilikainen on selvitellyt liitto toimikunnalle sääntökysymyksiä, ja poliittista tilannetta on tarkasteltu aina kokouksissa. Margit Eskman puolueen 2. varapu-

heenjohtajana on usein pitänyt liittotoimikuntaa ajan tasalla. 10. 12. 73 järjestettiin liittotoimikunnan ja ay-jaoston yhteinen neuvottelutilaisuus STS:n tiloissa. 17 Liittotoimikunnan alaiset jaostot Kansainvälinen jaosto: Helvi Saarinen puheenjohtaja, Irja Muikku, Eeva-Liisa Tuominen, Marianne Lazen ja Orvokki Komulainen. Sosiaalijaostoon ovat kuuluneet Sinikka Luja-Vepsä puheenjohtajana, Sirkka Frilander, Kaarina Suonio ja Sirkka Vuorela. Vuoden lopulla Sinikka Luja-Vepsä halusi monien muiden tehtävien vuoksi vapautuksen tehtävästä, ja tilalle valittiin jaoston jäseneksi ja sen puheenjohtajaksi Pirkko Aro. Kunnallisasiani jaosto: Lyyli Aalto puheenjohtaja, Kaarina Syrjänen, Katri Lindfors, Seija Kärkinen. Vuoden lopulla jaostoon lisättiin Riitta Järvisalo-Kanerva. Opintojaosto: puheenjohtajana Anni Vallanti, Riitta Järvisalo-Kanerva, Marjatta Oksanen, Irja Virta, Irja Mether ja Outi Ruotsalainen. Ay-jaosto: puheenjohtajana Leena Koljonen, Kaarina Kari, Aune Honkavaara, Tuulikki Kannisto, Pirkko Kauppila, Vieno Hämäläinen, Eila Järvi, Valma Mäkinen, Kyllikki Raike ja Paula Leppänen. Tiedotusjaosto: Eila Järvinen, Anu Valonen, Jenny Johansson ja Pirkko Nylander. Kuluttajapoliittinen jaosto: Hulda Böhling puheenjohtaja, Tyyne Paasivuori, Sinikka Salonen-Saxen ja Rakel Turtiainen. Talousjaosto: puheenjohtaja Airi Laasonen, Enni Sokka, Maija-Liisa Larros, Anja Nyroos ja Ulla Suhonen. Jaoston tehtävänä on keksiä keinoja, joilla voitaisiin helpottaa taloudellista tilannetta sillä tavoin, että toimintaan olisi käytettävissä varoja. Mm. kertomusvuoden aikana valmistettiin lähinnä Retkeilypäivillä myytäväksi tarkoitettu kassi, jota voidaan käyttää myös retkityynynä. Kertomusvuoden aikana jaosto on tehnyt suunnitelmia alkaneen vuoden varalle. Liiton organisaatiota tutkiva toimikunta: Helvi Saarinen puheenjohtajana, Enni Sokka, Irja Virta ja Marjatta Nokka. Toimikunnan tehtävänä on tutkia liiton organisaatiota ja siihen mahdollisesti tehtäviä muutoksia, koska organisaatiota on pidetty sekavana. Kun erilaiset vaihtoehdot tulevat selviksi, voidaan niiden pohjalta ryhtyä miettimään sääntöjen uudistusta. Tällöin on Ulla Tiilikainen luvannut olla asiassa mukana. Toimikunnan työ jatkuu vuoden 1974 puolella. Opintorahastojaosto: Aune Salama puheenjohtajana, Taimi Rinne-

18 Virolainen, Olavi Hurri, Anssi Kärkinen, Pekka Salokannas ja 'Helvi' Lindblom. Jaoston tehtävänä on pohtia jonkinlaisen rahaston aikaansaamista, jota käytettäisiin nimenomaan Sos.-dem. Naisten Keskusliiton parhaaksi katsomalla tavalla naisten opintotoiminnan tukemiseen. Liiton toimisto ja toimihenkilöt Edellisenä vuonna varsin vajaalla henkilökunnalla toiminut toimisto täydentyi v. 1973 Tuula Paavilaisen ja Paula Leppäsen tultua mukaan. Mirja Laakso, joka oli ottanut virkavapaata Ruotsin matkansa ajaksi, ilmoitti, että hän ei enää tule liiton palvelukseen. Ulla Suhonen, joka sairasteli, jäi työkyttömyyseläkkeelle. Heidän tilalleen saatiin uudet tytöt, Tuula ja Paula. Liiton toimiston henkilökuntana ovat olleet Sinikka Luja-Vepsä osapalkkaisena sihteerinä, Taimi Rinne-Virolainen jaosto sihteerinä Enni Sokka, Paula Leppänen ja Tuula Paavilainen sekä Helga Niemi edelleen toimistonhoitajana. Liiton toimiston sijaintipaikka on edelleen puoluetoimiston»siivellä», Paasivuorenkatu 3, 5. kerros. Kuten tähänkin asti on kassaa ja kirjanpitoa hoidettu puoluetoimistossa. Piiri- ja perusjärjestöille lähetettiin yhteensä 13 kiertokirjettä vuoden 1973 aikana. Yhteydet piiri- ja perusjärjestöihin Kuluneen vuoden aikana on yhteyksiä järjestöväen kanssa voitu hoitaa paremmin kuin muutamana aikaisempana vuotena. Enni Sokka, Paula Leppänen ja Tuula Paavilainen ovat matkustaneet uutterasti järjestöissä. Kirjallista materiaalia on kuluneen vuoden aikana lähetetty järjestö väelle runsaasti. Kun otetaan huomioon tässä kertomuksessa edellä mainitut tilaisuudet, joita liitto on järjestänyt, on tällaisissakin muodoissa ollut yhteyksiä järjestöväen kanssa ja järjestöväen kesken. Liittotoimikunnan jäsenet ovat olleet jatkuvasti eri naisparien tilaisuuksissa, ja tätä työtä ovat kiitettävällä tavalla avuksi jakaneet naiskansanedustajat. Kannanottoja ja lausuntoja Liittotoimikunta on pyrkinyt seuraamaan yhteiskunnallisia tapah-

tumia. Olemme antaneet ajankohtaisista kysymyksistä lausuntoja, käyneet tapaamassa ministereitä lausuntoinemme sekä antaneet julkiselle sanalle tiedoksi kannanottomme. Valitettavasti vain tämä julkinen sana ei ole ollut kovin aulis levittämään ajatuksiamme. 19 Lausunnot v. 1973: 1. KK:lle annettiin lausuma E-liikkeen periaateohjelmasta. 2. Sosiaali- ja terveysministeriölle esitettiin Kotien Puolesta Keskusliiton kanssa yhteinen lausuma huumekysymyksistä. 3. Avioliittolakikomitean mietinnöstä lähetettiin oikeusministeriölle liiton kannanotto. 4. Äitiysloman pidentämisestä 6 kk:ksi ja sen muuttamisesta vanhempainrahajärjestelmäksi käytiin viemässä kannanotto ministeri Kärkiselle. 5. Sukunimikysymyksestä annettiin lausunto oikeusministeriölle. 6. Esitettiin liiton huolestuminen hintojen huikeasta noususta ja esitettiin samassa yhteydessä pohdittavaksi paikalliselle tasolle helposti kansalaisten käytössä olevaa valvontaelintä. Esitys käytiin vie-» mässä valtioneuvoston jäsenelle Seija Kärkiselle. Lisäksi on annettu lehdistölle Sos.-dem. Naisliiton kanssa yhteinen lausuma järjestöjen yhteistyöstä. Keskusliiton perusjärjestöt Liitolla oli vuoden 1973 lopussa 414 perusjärjestöä, joista rekisteröityjä naisyhdistyksiä 53. Kuluneen vuoden aikana perustettiin 16 uutta naisjaostoa: Nuutajärven Ty:n, Riihimäen länt. Sd. Yhdistyksen, Salpausselän Sosialidemokraatit ry:n, Vainion Ty:n, Kausalan Ty:n, Kouvolan Sos.-dem. Yhdistyksen, Kallaanvaaran Sos.-dem. Yhdistyksen, Lapin Tl. Ty:n, Laitilan Ty Sammon, Halikon seudun Ty:n, Yläneen Ty:n, Gammelbackan Sos.-dem. Killan, Et.-Vantaan Sos.-dem., Lanneveden Ty:n, Herralan Ty:n naisjaosto. Osa näistä on aikaisemminkin ollut toiminnassa, mutta toiminta on ollut jostain syystä lamassa ja on nyt uudelleen jaostot»herätetty henkiin». Yhdistysten naisjäsenten vähäisyyden vuoksi on ilmoitettu seuraavien kolmen järjestön lopettaneen toimintansa: Laaksolahden Sosialidemokraatit ry:n naisjaosto, Espoon Sos.-dem. Keskusteluseuran naisjaosto, Peipohjan Ty:n naisjaosto.

20 Kansainväliset yhteydet Sosialistisen Internationaalin Naisten Neuvoston työvaliokuntaan on edelleen kuulunut Helvi Saarinen, joka on ollut läsnä tärkeimmissä kokouksissa. Kansainvälisen Solidaarisuusrahaston puheenjohtajana on toiminut Helvi Saarinen. Helvi Saarinen nimettiin myös Helvi Sipilän tilalle YK:n naisten asemaa tutkivaan komiteaan. Tammikuussa 1973 vierailivat liiton puheenjohtaja ja sihteeri DDR:ssä, jonne oli kutsuttu kaikkien muiden poliittisten naisjärjestöjen puheenjohtajat ja sihteerit paitsi kokoomuksen ja SMP:n. 12. 1. 1973 pidettiin Oslossa pohjoismaisen yhteistyötoimikunnan kokous, jossa liittoa edusti Gunnel Käkelä. Norjan Työväenpuolueen naissihteeristön konferenssiin osallistui Helvi Saarinen. Toukokuussa Ruotsissa pidettyyn ns.»piirisihteeripalaveriin» osallistuivat Sinikka Luja-Vepsä ja Enni Sokka. Työläiskonferenssiin 15. 17. 6. 1973 Tukholmassa osallistuivat liiton edustajina Anna Ojakangas Oulun piiristä ja Maija- Liisa Soukkanen Turun piiristä. Itämerenviikolle 8. 12. 7. 1973 osallistuivat Helka Rantanen Keski-Suomesta, Katariina Pajula Turun piiristä, Eeva-Liisa Tuominen tulkkina, Elsa Kaijansinkko Helsingistä, Seidi Nyland (Saimaa). 8. 10. 8. 1973 järjestettiin Suomessa ns.»euroopan naisten turvakokous». Sitä hoiti toimikunta (eri pol. ryhmistä koottu), jota nimitettiin»elokuun naisiksi». Sos.-dem. Naisten Keskusliittoa edusti tässä toimikunnassa Helvi Saarinen. Liitto huolehti vieraanvaraisuudesta sosialidemokraattisten naisten osalta. 10. 16. 8. 1973 puoleen delegaatio oli seuraamassa Ruotsin vaaleja; liittoa edusti Tuula Paavilainen. Liittomme puheenjohtaja Meeri Kalavainen vieraili Neuvostoliitossa 24. 31. 10. 1973 Rauhankonferenssissa. Erittäin valitettavaa on, että kalliiden matkakustannusten vuoksi liitto ei voinut lähettää osanottajia Norjassa Ottavassa 3.-9. 6. 1973 järjestetylle Pohjoismaiselle opintoviikolle. Samoin Brysselissä SI:n naisten neuvoston järjestämä seminaari»kasvatus muutoksen välineenä» jäi taloudellisista syistä ilman suomalaisia osanottajia. Yhteydet Sos.-dem. Naisliittoon Kuluneen vuoden aikana on käyty keskusteluja»vanhan liiton» kanssa läheisemmästä yhteistyöstä, joka myöhemmin johtaisi siihen, että sosialidemokraattiset naiset saataisiin»saman katon alle». Tässä mielessä annettiin jo aikaisemmin mainittu yhteinen julkilausuma Sos.-dem. Naisliiton kanssa lehdistölle. Tämä lausuma käsitteli lähinnä sitä, minkälaista yhteistyötä liittojen välillä voisi olla. Sos.-dem.

Naisliitto piti ylimääräisen edustajakokouksensa keväällä 1973, mutta se ei tässä ylimääräisessä kokouksessaan voinut puuttua esim. sellaiseen kysymykseen kuin sääntöjensä muuttamiseen. Edustajakokouksen päätös oli varsin pyöreä. Jatkoneuvotteluja on haitannut, että kaikki Sos.-dem. Naisliiton neuvottelijat eivät ole Sos.-dem. Puolueen jäseniä. Neuvottelukosketusta liittojen välillä on kuitenkin pidetty jatkuvasti yllä, ja tämä kosketus jatkuu alkaneen vuoden puolella. 21 Koulutustoiminta Aikaisemmin tässä kertomuksessa esitetystä toimintatapahtumien luettelosta selviää, että Keskusliitto pyrkii nimenomaan kouluttamaan jäsenistöään. Tämän koulutuksen lisäksi on jatkuvasti kehotettu perustamaan opintokerhoja ja pitämään entisiä kerhoja yllä. Koulutustoiminnassa liitto on kuitenkin kehottanut järjestö jään entistä kiinteämpään yhteistoimintaan puolueen eri elinten kanssa. Työväen Sivistysliitto on viime vuonna kuten aina ennenkin ollut erinomainen apu opinto- ja koulutustyön suunnittelemisessa ja toteuttamisessa. Lopuksi Sosialidemokraattisten naisten toiminta on piristynyt. Erilaisia tilaisuuksia, joissa on voitu keskustella yhteisesti sosialidemokraattien tavoitteista, on ollut useita. Kirjallista aineistoa on voitu toimittaa jäsenistön avuksi entistä enemmän. Kuluneen vuoden aikana on myös pyritty saamaan Keskusliiton ja puolueen toiminta entistäkin lähemmäs toisiaan. On pohdittu keinoja, joilla mahdollinen turha päällekkäisyys toiminnasta voitaisiin poistaa. Entistä selvemmäksi on kuluneen vuoden aikana käynyt kuitenkin se, että aktiivisesti toimivaa naisliikettä puolueen apuna edelleen tarvitaan. KERTOMUS SOS.-DEM. NAISTEN KESKUSLIITON TOIMINNASTA V. 1974 Kuluneen vuoden aikana on Sos.-dem. Naisten Keskusliiton toiminnassa pyritty täyttämään ne tavoitteet, jotka liittoneuvosto hyväksyessään toimintasuunnitelman vuodelle 1974 asetti. Koska viime vuosina on ollut tapana laatia yksityiskohtaisempikin suunnitelma»toi-