VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010

KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2011

TIIVISTELMÄ Vuonna 2009 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1035 t ja vuonna 2010 noin 1 080 t. Vastaavasti hiukkaspäästöt olivat vuonna 2009 noin 235 t ja vuonna 2010 noin 255 t. Haisevien rikkiyhdisteiden päästöt vuonna 2009 olivat 27 ja vuonna 2010 37 t laskettuna rikkinä. Merkittävimmät ilman epäpuhtauksien päästölähteet Varkaudessa ovat Stora Enso Oyj:n tehtaat ja tieliikenne. Varkaudessa on myös vielä muista kaupungeista poiketen melko paljon talokohtaisia lämmityskattiloita, joiden hajapäästöt voivat paikallisesti vaikuttaa ilman laatuun. Kokonaisuutena vuosi 2009 oli keskimääräistä lämpimämpi ja vähäsateisempi. Pysyvä lumipeite saatiin vasta tammikuun puolenvälin jälkeen. Lopputalvi oli varsin tavanomainen sääolosuhteiltaan. Lämpimän ja hyvin vähäsateisen loppukevään jälkeen alkukesä oli viileä ja ajoittain myös sateinen. Lämpimin kesäkuukausi oli elokuu. Syksyllä ja loppuvuodesta leudot ja toisaalta myös hyvin kylmät sääjaksot vuorottelivat. Vuosi 2010 oli puolestaan hieman keskimääräistä kylmempi, mutta sekin vähäsateinen kuten vuosi 2009. Joulukuussa 2009 alkaneet pakkaset jatkuivat yhtäjaksoisesti aina helmikuun 2010 lopulle ja kireitä pakkasia oli maaliskuussakin. Lämpimät keväiset säät alkoivat kuitenkin nopeasti huhtikuussa ja toukokuun puolessa välissä oli vuoden ensimmäinen hellejakso. Viileän ja sateisen alkukesän jälkeen heinä- ja elokuu olivat hyvin lämpimät ja vähäsateiset. Talvi saapui vuonna 2010 varsin aikaisin ja marraskuusta vuoden loppuun jatkui yhtäjaksoinen kylmä sää. Rikkidioksidin mittaukset Varkaudessa lopetettiin vuoden 2008 lopussa, koska pitoisuuksien todettiin olevan hyvin alhaisia. Samalla haisevien rikkiyhdisteiden mittauksia saatiin tilastollisesti edustavammiksi. Vuonna 2009 typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Päiviönsaarella olivat 31-56 μg/m 3 ja vuorokausiarvot 17-31 μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 13 μg/m 3. Vuonna 2010 typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Päiviönsaarella olivat 37-81 μg/m 3 ja vuorokausiarvot 21-41 μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo vuonna 2010 oli 16 μg/m 3. Vuonna 2009 typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Pääterveysasemalla olivat 19-49 μg/m 3 ja vuorokausiarvot 8-24 μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 6 μg/m 3. Vuonna 2010 typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Pääterveysasemalla olivat 13-51 μg/m 3 ja vuorokausiarvot 7-31 μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo vuonna 2010 oli 7 μg/m 3.

Vuonna 2009 typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Taulumäellä olivat 26-62 μg/m 3 ja vuorokausiarvot 11-38 μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 9 μg/m 3. Vuonna 2010 typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Taulumäellä olivat 14-76 μg/m 3 ja vuorokausiarvot 11-43 μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo vuonna 2010 oli 12 μg/m 3. Typpidioksidin raja-arvoihin verrattavat korkeimmat tuntikeskiarvot olivat vuonna 2009 Päiviönsaarella 74 μg/m 3, Pääterveysasemalla 56 μg/m 3 ja Taulumäellä 87 μg/m 3. Vuonna 2010 vastaavat arvot olivat Päiviönsaarella 93 μg/m 3, Pääterveysasemalla 68 μg/m 3 ja Taulumäellä 127 μg/m 3. Typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlaskettu vuosikeskiarvo vuonna 2009 oli Päiviönsaarella 21 μg/m 3, Pääterveysasemalla 9 μg/m 3 ja Taulumäellä 13 μg/m 3. Vuonna 2010 vastaavat arvot olivat Päiviönsaarella 25 μg/m 3, Pääterveysasemalla 11 μg/m 3 ja Taulumäellä 16 μg/m 3. Typpidioksidin pitoisuudet Varkaudessa ovat pääsääntöisesti laskeneet aina vuodesta 2004. Vuonna 2009 pitoisuudet edelleen laskivat, mutta vuonna 2010 pitoisuudet kohosivat selvästi koko kaupungissa aiempiin vuosiin verrattuna. Korkeimmat pitoisuudet mitataan vilkkaasti liikennöidyssä Päiviönsaarella. Pääterveysaseman tulokset kuvaavat kaupungin taustapitoisuutta. Vuonna 2009 hengitettävien hiukkasten ohjearvoihin verrattavat vuorokausiarvot olivat Päiviönsaarella 13-84 μg/m 3 ja Pääterveysasemalla 8-20 μg/m 3. Vuonna 2010 hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvot olivat Päiviönsaarella 16-87 μg/m 3 ja Pääterveysasemalla 13-39 μg/m 3. Ohjearvo 70 μg/m 3 ylittyi Päiviönsaarella vuonna 2009 maaliskuussa ja vuonna 2010 huhtikuussa. Hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvon raja-arvotaso 50 μg/m 3 ylitettiin Päiviönsaarella vuonna 2009 12 kertaa ja vuonna 2010 11 kertaa. Pääterveysasemalla ylityksiä oli vuonna 2009 1 kpl ja vuonna 2010 3 kpl. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo oli Päiviönsaarella sekä vuonna 2009 että vuonna 2010 15 μg/m 3. Pääterveysasemalla vuosikeskiarvo oli vuonna 2009 9 μg/m 3 ja vuonna 2010 11 μg/m 3. Hengitettävien hiukkasten pitoisuustasot ovat Päiviönsaarella kohonneet lähes koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2010 Päiviönsaarella mitattiin korkeammat pitoisuudet koko 2000-luvulla, MyösPpääterveysasemalla pitoisuudet vuosina 2009 ja 2010 olivat hieman korkeampia kuin aiempina vuosina. Haisevien rikkiyhdisteiden ohjearvoon verrannolliset vuorokausiarvot olivat vuonna 2009 Päiviönsaarella 0-6 μg/m 3, Pääterveysasemalla 2-15 μg/m 3 ja Taulumäellä 1-3 μg/m 3. Vuonna 2010 vastaa-

vat arvot olivat Päiviönsaarella 1-8 μg/m 3, Pääterveysasemalla 1-26 μg/m 3 ja Taulumäellä 1-10 μg/m 3. Ohjearvo 10 μg/m 3 ylittyi pääterveysasemalla vuonna 2009 toukokuussa ja syyskuussa sekä vuonna 2010 helmi-huhtikuussa. Taulumäellä pitoisuus sivusi ohjearvoa helmikuussa 2010. Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet etenkin Pääterveysasemalla ovat kohonneet selvästi aina vuodesta 2003. Vuonna 2010 pitoisuudet pääterveysasemalla olivat korkeimmat koko 2000-luvulla. Päiviönsaarella ja Taulumäellä pitoisuudet ovat pysyneet vuoden 2003 jälkeen melko tasaisina

SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 1 1. ILMANLAADUN ARVIOINTI... 1 2. MITTAUSPISTEET... 3 3. PÄÄSTÖLÄHTEET... 3 4. SÄÄOLOSUHTEET... 4 5. TYPEN OKSIDIT (NO X )... 6 5.1 Päästöt... 6 5.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot... 7 5.3 Mitatut pitoisuudet Varkaudessa... 8 6. HIUKKASET... 12 6.1 Päästöt... 12 6.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot... 13 6.3 Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) mitatut pitoisuudet Varkaudessa... 14 7. HAJURIKKIYHDISTEET(TRS)... 17 7.1 Päästöt... 17 7.2 Vaikutukset ja ohjearvot... 17 7.3 Mitatut pitoisuudet Varkaudessa... 18 8. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 21 LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 Mittausasemien kuvaukset Mittaus- ja analyysimenetelmät sekä tulosten laadunvarmistus LIITE 3 Kuukausittaiset tunnusluvut vuoden 2009 mittauksista LIITE 4 Kuukausittaiset tunnusluvut vuoden 2010 mittauksista

1 ESIPUHE Tähän julkaisuun on koottu tulokset Varkaudessa vuosina 2009 ja 2010 tehdyistä ilmanlaadun mittauksista. Mittauksista on vastannut Keski-Savon ympäristötoimi. Mittausten kustannuksiin ovat Keski-Savon ympäristötoimen lisäksi osallistuneet Stora Enso Oyj ja Varkauden Aluelämpö Oy. Mittaustulosten raportoinnista, tulkinnasta ja esitetyistä johtopäätöksistä vastaa FM Erkki Pärjälä. Mittaustulosten käsittelystä vastaa puolestaan Ins. (AMK) Juha Pulkkinen. 1. ILMANLAADUN ARVIOINTI Ilmanlaadulle on annettu erilaisia ohje-, raja-, tavoite- ja kynnysarvoja, joihin ilmanlaadun arviointi perustuu. Ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996). Uusimmat raja-arvot on puolestaan annettu valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (38/2011). Tähän asetukseen sisältyvät myös tavoitearvot alailmakehän otsonille sekä pienhiukkasia koskevat kansalliset altistumisen vähentämistavoitteet. Lisäksi arseenille, kadmiumille, elohopealle, nikkelille ja polysyklisille aromaattisille hiilivedyille on annettu omat tavoitearvot valtioneuvoston asetuksella (164/2007). Ohjearvot ovat ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia, joiden alittaminen on tavoitteena. Valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) on annettu kansalliset ohjearvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi. Ohjearvojen ylittyminen on pyrittävä estämään ennakolta ja pitkällä aikavälillä sellaisilla alueilla, joilla ilmanlaatu voi olla ohjearvoa huonompi. Ohjearvoilla on tilastollinen määritelmä ja jotkut niistä sallivat tietyn määrän ylityksiä ilman, että ohjearvon tulkitaan ylittyvän. Raja-arvot ovat valtioneuvoston asetuksessa (38/2011) annettuja ilman epäpuhtauden pitoisuuksia, jotka on alitettava määräajassa. Raja-arvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Kun raja-arvo on alitettu, sitä ei enää saa ylittää. Jos rajaarvo ylittyy, on kunnan välittömästi toimeenpantava suunnitelmia ja ohjelmia, joilla pitoisuuksia pienennetään ja rajaarvojen ylittyminen estetään. Suunnitelmista ja ohjelmista on myös tiedotettava alueen asukkaille. Raja-arvot on annettu erikseen terveyshaittojen ehkäisemistä varten ja kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi. Osalla raja-arvoista on tilastollinen määritelmä, joka sallii tietyn määrän ylityksiä vuosittain. Tavoitearvo on annettu otsonille, arseenille, kadmiumille, nikkelille ja bentso(a)pyreenille (PAH-yhdiste). Tavoitearvot

2 ovat tasoja, jotka tiettyyn aikamäärään mennessä on pyrittävä alittamaan. Tavoitearvot on pääosin annettu terveyshaittojen ehkäisemiseksi, tosin otsonille myös kasvillisuuden suojelemiseksi. Tavoitearvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Varoituskynnys on pitoisuus, jonka ylittyessä väestöä on varoitettava. Varoituskynnykset on annettu otsoni-, rikkidioksidi- ja typpidioksidipitoisuuksille. Otsonipitoisuudelle on annettu myös tiedotuskynnys, jonka ylittyessä väestöä on tiedotettava korkeasta otsonipitoisuudesta. Pienhiukkasille on lisäksi asetettu ilmanlaatuasetuksessa (38/2011) altistumisen pitoisuuskatto ja altistumisen vähennystavoite. Näiden tavoitteena on vähentää väestön keskimääräinen altistuminen pienhiukkasille hyväksyttävään tasoon vaiheittain.

3 2. MITTAUSPISTEET Vuosina 2009 ja 2010 ilmanlaadun mittauksia tehtiin Varkaudessa Pääterveysasemalla (Savontie 59), Päiviönsaarella (Wredenkatu 5) ja Taulumäellä (Taulumäen tori). Säätiedot on mitattu kaupungintalolla (Wredenkatu 6) olevalla sääasemalla. Mittausasemien yksityiskohtaiset kuvaukset ovat liitteessä 1. 3. PÄÄSTÖLÄHTEET Suuressa osassa Varkauden kaupunkialuetta tärkeimmät ilmanlaatuun vaikuttavat päästölähteet ovat Stora Enso Oyj:n tehtaat ja tieliikenne. Paikallisempaa merkitystä voi olla Varkauden Aluelämpö Oy kuudella öljykäyttöisellä lämpökeskuksella sekä kiinteistökohtaisen lämmityksen päästöillä. Päästötiedot on esitelty tarkemmin kappaleissa 5-7. Päästötiedot perustuvat teollisuus- ja energiantuotantolaitosten osalta ympäristöhallinnon VAHTI-tietokantaan, tieliikenteen osalta VTT:n LIISA-

4 tietokantaan, työkoneiden osalta VTT:n TYKO-tietokantaan ja hajapäästöjen osalta Keski-Savon ympäristötoimen tekemiin kasvihuonekaasupäästöjä koskeviin laskelmiin (KASVENER) vuodelta 2009. 4. SÄÄOLOSUHTEET Vuosi 2009 oli keskimääräistä lämpimämpi. Varkaudessa lämpötilan vuosikeskiarvo oli 4,0 C. Sademäärät vuonna 2009 jäivät hieman keskimääräistä pienemmiksi. Vuosi alkoi tavanomaista lauhemmalla tammikuulla, jolloin vuorottelivat pakkas- ja lauhat jaksot. Tammikuun alkupuolella maa oli lähes lumeton ja pysyvä lumipeite saatiin vasta tammikuun 21.-22. päivä. Helmikuu oli tavanomaisempi talvikuukausi. Talvinen sää jatkui aina maaliskuun puoleen väliin, jolloin sää selvästi lämpeni. Maaliskuun alussa mitattiin jopa 20-25 asteen pakkasia. Huhtikuussa saatiin vielä runsaita lumisateita. Loppukevät oli keskimääräistä lämpimämpi ja myös hyvin vähäsateinen. Kesäsää oli varsin vaihteleva. Kesä- ja heinäkuu olivat yleisilmeeltään viileitä ja ajoittain saatiin voimakkaitakin sadekuuroja. Vasta elokuu oli lämpimämpi kesäkuukausi. Lämmin sää jatkui vielä alkusyksynkin, kunnes lokakuussa sää viileni huomattavasti. Lokakuussa mitattiin jo pakkaslukemia. Leudomman marraskuun jälkeen vuosi päättyi hyvin kylmään säähän joulukuussa. Joulukuun loppupuolella mitattiin 20-30 asteen pakkasia. Vuosi 2010 oli hieman keskimääräistä kylmempi ja vähäsateisempi. Vuonna 2010 kaupungintalon sääasema oli heinä-syyskuussa epäkunnossa, minkä vuoksi vuoden todellista keskilämpötilaa ei voida laskea aseman tiedoista.

5 Vuosi alkoi kylmän sään vallitessa ja talvella oli useita pitkiä pakkasjaksoja. Joulukuusta 2009 helmikuun 2010 loppuun lämpötila pysytteli koko ajan pakkasen puolella. Kireitä pakkasjaksoja oli vielä maaliskuussakin. Aivan maaliskuun lopulla sää lauhtui selvästi ja huhtikuussa lämpötila kohosi nopeasti +10 asteen vaiheille. Epävakaisen huhtikuun lopun jälkeen keväällä oli huomattavaa toukokuun puolivälissä ollut poikkeuksellisen varhainen hellejakso. Kesä alkoi varsin viileänä ja sateisena. Juhannuksena sää kuitenkin lämpeni ja poutaantui. Erityisen lämmin ja kuiva sääjakso ajoittui heinäkuulle ja elokuun alkuun. Elokuun lopulla sää viileni. Ensimmäiset yöpakkaset mitattiin syyskuussa ja ensimmäiset lumisateet saatiin jo lokakuussa. Marraskuussa alkoi kylmä sääjakso, joka jatkui yhtäjaksoisesti vuoden loppuun saakka. Tuulitietoja vuosilta 2009 ja 2010 ei tässä raportissa esitetä, koska kaupungintalon sääaseman tulokset eivät ole luotettavia kyseisiltä vuosilta.

5. TYPEN OKSIDIT (NO X ) 6 5.1 Päästöt Typen oksidien päästöt vuonna 2009 olivat Varkaudessa noin 1035 tonnia ja vuonna 2010 noin 1 080 tonnia. Päästöt ovat vaihdelleet hieman vuosittain riippuen Stora Enso Oyj:n päästöistä. Valtaosa päästöistä on peräisin Stora Enso Oyj:n tehtailta (vuonna 2010 yhteensä 856 t). Seuraavaksi merkittävin typenoksidien päästölähde on tieliikenne (vuonna 2010 yhteensä 113 t). Typpi esiintyy päästöissä pääosin typpimonoksidina (NO). Ilmakehässä typpimonoksidi kuitenkin hapettuu edelleen typpidioksidiksi (NO 2 ).

5.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot 7 Typen oksidit aiheuttavat mm. seuraavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia: happamoittavat maaperää ja vesistöjä maaperään kertynyt nitraattilaskeuma voi huuhtoutua myös pohjavesiin aiheuttavat kasvillisuusvaurioita suurina pitoisuuksina typpidioksidi ärsyttää hengitysteitä typpidioksidi lisää hengitystieinfektioita typpidioksidi lisää ja voimistaa astmaatikkojen kohtauksia ja oireita typpidioksidi lisää sydänsairauksien ja aivoverenkiertohäiriöiden oireita Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annetut ohjearvot ilman typpidioksidipitoisuudelle ovat: tuntiarvo 150 μg/m 3 vuorokausiarvo 70 μg/m 3 Tuntiarvo saa ylittyä 1 % ajasta kuukaudessa ja vuorokausiarvo yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuden tulkitaan ylittävän ohjearvon. Lisäksi typpidioksidille on annettu raja-arvot. Viimeistään 1.1.2010 alitettava raja-arvo on tuntiarvolle 200 μg/m 3 vuosikeskiarvolle 40 μg/m 3. Tuntiarvon raja-arvo sallii 18 ylitystä vuodessa ilman, että raja-arvo tulkitaan ylitetyksi. Välittömien kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi laajoilla maaja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla raja-arvoksi typen oksidien kokonaispitoisuudelle (NO X +NO 2 ) on annettu 30 μg/m 3 vuosikeskiarvona. Väestön varoittamista edellytetään, jos typpidioksidin tuntiarvo ylittää 400 μg/m 3 kolmen perättäisen tunnin aikana.

8 5.3 Mitatut pitoisuudet Varkaudessa Varkaudessa Päiviönsaarella, Taulumäellä ja Pääterveysasemalla mitatut typpidioksidin pitoisuudet suhteessa ohjearvoihin vuosina 2009 ja 2010 olivat : NO 2 Mitattu pitoisuus Päiviönsaarella Mitattu pitoisuus Pääterveysasemalla Mitattu pitoisuus Taulumäellä Ohjearvo (ug/m 3 ) Tuntiarvot v. 2009 Tuntiarvot v. 2010 Vuorokausiarvot v. 2009 Vuorokausiarvot v. 2010 31-56 19-49 26-62 150 37-81 13-51 14-76 150 17-31 8-24 11-38 70 21-41 7-31 11-43 70 ja suhteessa 1.1.2010 mennessä alitettaviin raja-arvoihin: NO 2 Korkein mitattu pitoisuus Päiviönsaarella Korkein mitattu pitoisuus Pääterveysasemalla Korkein mitattu pitoisuus Taulumäellä Rajaarvo Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Tuntikeskiarvo v. 2009 Tuntikeskiarvo v. 2010 Vuosikeskiarvo v. 2009 Vuosikeskiarvo v. 2010 74 56 87 200 0 18 93 68 127 200 0 18 13 6 9 40 - - 16 7 12 40 - -

ja suhteessa kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi annettuun raja-arvoon: 9 NO x (NO+NO 2 ) Mitattu pitoisuus Päiviönsaarella Mitattu pitoisuus Pääterveysasemalla Mitattu pitoisuus Taulumäellä Raja-arvo Vuosikeskiarvo v. 2009 Vuosikeskiarvo v.2010 21 9 13 30 25 11 16 30 Päiviönsaarella typpidioksidin pitoisuudet olivat alhaisimmillaan kesällä ja korkeimmillaan kevättalvella. Vuonna 2010 pitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin vuonna 2009.

10 Pääterveysasemalla typpidioksidin pitoisuudet olivat alhaisimmillaan kesällä ja korkeimmillaan joulu-helmikuussa. Vuonna 2010 pitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin vuonna 2009. Taulumäellä typpidioksidin pitoisuudet olivat alhaisimmillaan kesäheinäkuussa ja korkeimmillaan joulu-maaliskuussa. Vuonna 2010 pitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin vuonna 2009. Typen oksideja on mitattu Päiviönsaarella (asema siirtyi vuonna 2003 kadun toiselta puolelta) ja Pääterveysasemalla vuodesta 2000 alkaen ja Taulumäellä vuodesta 2001. Päiviönsaaren pitoisuudet kohosivat vuoteen 2004 asti, jonka jälkeen ne

kääntyivät laskuun. Pääterveysasemalla ja Taulumäellä pitoisuudet ovat pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta pääosin laskeneet vuodesta 2001. Pitoisuudet laskivat edelleen vuonna 2009, mutta vuonna 2010 vuosikeskiarvot nousivat selvästi kaikilla mittausasemilla. Mitattavat typen oksidien pitoisuudet ovat kaupunkialueella pääosin peräisin tieliikenteestä. 11

6. HIUKKASET 12 6.1 Päästöt Hiukkaspäästöt Varkaudessa vuonna 2009 olivat noin 235 tonnia ja vuonna 2010 noin 255 t. Hiukkaspäästöt vähenivät selvästi vuoteen 2003 asti. 2000-luvun loppupuolella päästötasot ovat vaihdelleet jonkin verran lähinnä johtuen Stora Enso Oyj:n päästöjen vaihtelusta. Varkaudessa hiukkaspäästöt ovat pääosin peräisin Stora Enso Oyj:n tehtailta (vuonna 2010 yhteensä 180 t) ja erilaisista hajapäästöistä (vuonna 2010 yhteensä noin 60 t). Vallitseviin pölypitoisuuksiin vaikuttaa lisäksi ns. katupöly, joka on peräisin hiekoitushiekasta ja katupäällysteiden kulumisesta.

13 6.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Terveyden kannalta haitallisimpia hiukkasia ovat ne, jotka pääsevät kulkeutumaan syvälle hengitysteihin. Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ), joiden halkaisija on alle 10 μm, pääsevät ylähengitysteihin. Hengitettävissä hiukkasissa on mukana paljon liukenemattomia mineraaleja. Hengitettävät hiukkaset ovat peräisin mm. jarru-, rengas-, nasta- ja asfalttipölystä, hiekoitushiekasta ja maa-aineksista. Pienhiukkaset (PM 2,5 ) pääsevät aina keuhkorakkuloihin saakka. Pienhiukkasissa suuri osa on hyvin vesiliukoisia epäorgaanisia suoloja. Mukana on myös orgaanisia yhdisteitä ja nokea. Pienhiukkaset ovat peräisin mm. pienpolton ja autojen pakokaasujen nokipäästöistä sekä energiantuotannon ja teollisuuden päästöistä. Hengitettävät hiukkaset ja pienhiukkaset mm. pahentavat astmaa ja keuhkoahtaumatautia ja lisäävät hengitystieinfektioita. Pienhiukkaset lisäksi pahentavat sepelvaltimotautia ja aivoverenkiertosairauksia. Kohonneiden hiukkaspitoisuuksien on todettu tilastollisesti lisäävän myös kuolleisuutta. Pieniin pölyhiukkasiin on usein sitoutuneena myös terveydelle haitallisia raskasmetalleja ja orgaanisia yhdisteitä. Suurina määrinä pöly likaa ympäristöä. Likaantumista aiheuttaa erityisesti karkeajakoinen katupöly. Suuret pölymäärät vähentävät myös kasvien yhteyttämistä ja tukkivat kasvien ilmaraot. Pöly voi myös altistaa kasveja tuholaisten ja kaasumaisten ilman epäpuhtauksien vaikutuksille. Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annettu ohjearvo hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuorokausiarvolle on 70 μg/m 3. Arvo saa ylittyä yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuden tulkitaan ylittävän ohjearvon. Lisäksi hengitettäville hiukkasille on annettu raja-arvot. Raja-arvo on vuorokausiarvolle 50 μg/m 3 vuosikeskiarvolle 40 μg/m 3. Vuorokausiarvon ylityksiä sallitaan 35 vuodessa, ennen kuin raja-arvo katsotaan ylitetyksi. Pienhiukkasten vuosikeskiarvolle on määritelty raja-arvo 25 μg/m 3. vuosikeskiarvona. Ilmanlaatuasetuksessa pienhiukkasille on lisäksi määritelty altistumisen pitoisuuskatto ja altistumisen vähentämistavoite vuosille 2010-2020. Asetus edellyttää pienhiukkasille altistumisen vähentämistä, jos pienhiukkasten vuosikeskiarvo ylittää tason 8,5 μg/m 3.

6.3 Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) mitatut pitoisuudet Varkaudessa 14 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa ohjearvoon: PM 10 Mitattu pitoisuus Päiviönsaarella Mitattu pitoisuus Pääterveysasemalla Ohjearvo Vuorokausiarvot v. 2009 13-84 8-20 70 Vuorokausiarvot v. 2010 16-87 13-39 70 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa raja-arvoihin Päiviönsaarella: PM 10 Päiviönsaari Suurin mitattu pitoisuus 2009 Vuorokausiarvo 99 Vuosikeskiarvo 15 Suurin mitattu pitoisuus 2010 103 15 Raja-arvo 50 40 Ylitysten määrä 2009 8 - Ylitysten määrä 2010 Sallittujen ylitysten määrä 11 35 - - ja suhteessa raja-arvoihin Pääterveysasemalla: PM 10 Pääterveysasema Suurin mitattu pitoisuus 2009 Vuorokausiarvo 66 Vuosikeskiarvo 9 Suurin mitattu pitoisuus 2010 71 11 Raja-arvo 50 40 Ylitysten määrä 2009 0 - Ylitysten määrä 2010 Sallittujen ylitysten määrä 3 35 - - Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat Päiviönsaarella suurimmillaan vuonna 2009 maaliskuussa ja vuonna 2010 huhtikuussa. Vuonna 2009 ns. katupölykausi kesti Varkaudessa selvästi pitempään kuin vuonna 2010. Vuonna 2009 kohonneita hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia mitattiin Päiviönsaarella myös lokakuussa ja joulukuussa. Tällöinkin kohonneiden pölypitoisuuksien syynä oli katupöly. Päiviönsaarella mitattiin vuonna 2009 maaliskuussa ja vuonna 2010 huhtikuussa hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvon ylitys.

15 Pääterveysasemalla hengitettävien hiukkasten pitoisuudet vuosina 2009 ja 2010 olivat selvästi alhaisempia kuin Päiviönsaarella ja pitoisuudet myös vaihtelivat Pääterveysaseman mittausasemalla vähemmän. Vuonna 2010 katupölykausi näkyi myöspääterveysaseman tuloksissa pitoisuushuippuna huhtikuussa. Toinen pitoisuushuippu ajoittui heinäkuulle. Vuoden 2009 alkuvuoden (tammi-huhtikuu) tulokset pääterveysasemalta eivät välttämättä ole täysin oikeita, koska mittalaitteessa on tällöin epäilty olleen vikaa. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia on mitattu Päiviönsaarella ja Pääterveysasemalla säännöllisesti vuodesta 2000 alkaen. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Päiviönsaarella ovat kohonneet koko 2000-luvun. Vuoden 2003 poikkeama vuosikeskiarvossa johtuu siitä, että tältä vuodelta mittaustuloksia on vain tammikuulta ja

16 loka-joulukuulta. Vuosien 2009 ja 2010 vuosikeskiarvot Päiviönsaarella olivat korkeimmat koko 2000-luvulla. Pääterveysasemalla pitoisuudet ovat olleet tasaisia vuoteen 2007 asti, mutta vuoden 2008 pitoisuudet jäävät selvästi alle edellisten vuosien arvoja. Vuosina 2009 ja 2010 vuosikeskiarvo oli jälleen samaa tasoa kuin 2000-luvun alkupuolella.

17 7. HAJURIKKIYHDISTEET (TRS) 7.1 Päästöt Haisevien rikkiyhdisteiden päästöt Varkaudessa vuonna 2009 olivat 27 tonnia ja vuonna 2010 37 t laskettuna rikkinä. Haisevien rikkiyhdisteiden päästöt Varkaudessa ovat peräisin Stora Enso Oyj:n tehtailta. Päästöt laskivat selvästi 1990-luvun lopulla, mutta ovat uudelleen kohonneet vuoden 2006 jälkeen lähes samalle tasolle kuin, mitä ne olivat 1990-luvun puolivälissä. 7.2 Vaikutukset ja ohjearvot Hajurikkiyhdisteet aiheuttavat mm. seuraavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia: aiheuttaa päänsärkyä ja pahoinvointia aiheuttaa jo pienissä pitoisuuksissa viihtyisyyshaittaa pahan hajunsa takia Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annettu ohjearvo ilman TRSpitoisuuden vuorokausiarvolle on 10 μg/m 3. Vuorokausiarvo saa ylittyä yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuksien tulkitaan ylittävän ohjearvon.

18 7.3 Mitatut pitoisuudet Varkaudessa Vuosina 2009 ja 2010 mitatut hajurikkipitoisuudet suhteessa ohjearvoihin: TRS Vuorokausiarvot v. 2009 Vuorokausiarvot v. 2010 Mitattu pitoisuus Päiviönsaarella 0-6 Mitattu pitoisuus Pääterveysasemalla 2-15 Mitattu pitoisuus Taulumäellä Ohjearvo 1-3 10 1-8 1-26 1-10 10 Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat vuosina 2009 ja 2010 Pääterveysasemalla selvä korkeampia kuin Päiviönsaarella ja Taulumäellä. Pääterveysasemalla haisevien rikkiyhdisteiden ohjearvo ylittyi selvästi vuonna 2009 toukokuussa ja lievemmin syyskuussa sekä erittäin selvästi vuonna 2010 helmi-huhtikuussa. Erityisen korkeita pitoisuudet olivat helmikuussa 2010. Tällöin pitoisuus Taulumäellä sivusi ohjearvotasoa 10 ug/m 3. Pitoisuudet olivat pääsääntöisesti korkeimmillaan talvella ja alkukeväästä.

19 Hajurikkiyhdisteitä on mitattu Päiviönsaarella ja Pääterveysasemalla säännöllisesti vuodesta 2000 alkaen ja Taulumäellä vuodesta 2001. Pitoisuudet ovat olleet selvästi korkeimmat Pääterveysasemalla, mikä johtuu siitä, että Pääterveysaseman mittausasema on Stora Enso Oyj:n päästöjen ja päästölähteiden suhteen vallitsevien tuulien alapuolella. Taulumäellä ja Päiviönsaarella pitoisuudet ovat olleet keskenään samaa tasoa. 2000-luvun alussa pitoisuudet laskivat kaikilla mittausasemilla. 2000- luvun lopulla pitoisuudet ovat kuitenkin kääntyneet kaikilla mittausasemilla selvään nousuun, mikä johtunee Stora Enso Oyj:n hajurikkiyhdisteiden päästöjen selvästä kasvusta. Vuonna 2010 Pääterveysasemalla hajurikkiyhdisteiden vuosikeskiarvo oli korkein koko 2000- luvulla.

20

21 8. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Varkauden päästötilanne on monin osin vakiintunut 2000-luvulla. Erityisesti typenoksidipäästöjen ja hiukkaspäästöjen määrät ovat pysyneet melko vakaina. Sen sijaan haisevien rikkiyhdisteiden päästöt Stora Enso Oyj:n tehtaalta ovat kasvaneet 2000-luvun lopulla ja ne ovat saavuttaneet uudelleen 1990-luvun lopun tason. Keskeisimmin Varkauden kaupunkialueen ilmanlaatuun vaikuttavat Stora Enso Oyj:n tehtaat ja tieliikenne. Paikoin myös kiinteistökohtaisen lämmityksen hajapäästöillä voi olla vaikutusta ilmanlaatuun. Rikkidioksidimittaukset Varkaudessa lopetettiin vuoden 2008 lopussa, koska rikkidioksidipitoisuudet olivat laskeneet varsin alhaisiksi. Samalla pystyttiin parantamaan haisevien rikkiyhdisteiden mittausten tilastollista edustavuutta. Typpidioksidipitoisuudet vuosina 2009 ja 2010 jäivät selvästi alle ohjeja raja-arvotasojen. Pitoisuudet olivat korkeimmillaan kevättalvella ja alkukeväästä. Mitatut pitoisuudet olivat korkeimmat Päiviönsaarella, missä pitoisuuksia kohottaa vilkas liikenne. Pääterveysasemalla tulokset vastaavat yleistä kaupunkitaustatasoa Varkaudessa. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ylittivät ohjearvot Päiviönsaarella maaliskuussa 2009 ja huhtikuussa 2010. Ylitykset johtuivat katupölystä. Myös Pääterveysasemalla katupölyn vaikutus näkyy keväisin, mutta selvästi alhaisempina pitoisuuksina kuin Päiviönsaarella. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat olleet kasvussa Päiviönsaarella lähes koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2010 myös Pääterveysasemalla pitoisuudet kohosivat korkeammiksi kuin kertaakaan 2000-luvulla. Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet ylittivät ohjearvon Pääterveysasemalla toukokuussa ja syyskuussa 2009 ja helmi-huhtikuussa 2010. Helmikuussa 2010 myös Taulumäellä mitattiin pitoisuus, joka sivusi ohjearvoa. Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet Pääterveysasemalla ovat olleet selvässä kasvussa aina vuodesta 2003. Päiviönsaarella ja Taulumäellä pitoisuudet ovat pysyneet samalla tasolla vuodesta 2003. Pitoisuuksien kasvu pääterveysasemalla voi olla seurausta Stora Enso Oyj:n hajurikkipäästöjen selvästä kasvusta 2000-luvun lopulla. Vuosina 2009 ja 2010 Varkauden ilmanlaatua heikensivät eniten hajurikkiyhdisteiden ajoittain hyvin korkeat pitoisuudet. Keväällä katupöly myös heikentää ilmanlaatua etenkin vilkkaasti liikennöidyillä alueilla. Merkille pantavaa on sekä haisevien rikkiyhdisteiden että hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien selvä kasvu 2000-luvun lopulla.

22 MITTAUSASEMIEN KUVAUKSET LIITE 1 1 Kaupungintalon mittausasema Kaupungintalon mittausaseman sijaitsee kaupungintalon katolla 98 metriä merenpinnasta, 20 metriä maanpinnasta pohjoiskoordinaatissa 6912192 ja itäkoordinaatissa 3546156. Mittausasemalla on mitattu vuodesta 1995 lähtien sääparametrejä: ilman lämpötilaa, ilman suhteellista kosteutta, tuulen nopeutta ja tuulen suuntaa. Varkauden suurin pistemäinen päästölähde StoraEnso Oyj:n sellutehdas sijaitsee mittausasemasta noin 900 metrin päässä koillisessa.

2 Pääterveysaseman mittausasema 23 Pääterveysaseman mittausasema sijaitsee pääterveysaseman ilmastointihuoneessa 93 metriä merenpinnasta, 5 metriä maanpinnasta pohjoiskoordinaatissa 6914111 ja itäkoordinaatissa 3546264. Mittausaseman tyypiksi on luokiteltu liikenneasema ja ympäristön tyyppi on kaupunki. Mittaukset aloitettiin 1.1.1991. Mitattavia epäpuhtauskomponentteja ovat haisevat rikkiyhdisteet (TRS) sekä typenoksidit (NO ja NO 2 ) ja hengitettävät hiukkaset (PM 10 ). Mittauslaitteistona on hajurikkien osalta Thermo Environmental Instrument malli 43 A ja typenoksidien osalta Thermo Environmental Instrument malli 42C ja hengitettävällä pölyllä mittauslaitteena on TEOM malli 1400 A. Varkauden suurin pistemäinen päästölähde StoraEnso Oyj:n sellutehdas sijaitsee mittausasemasta noin 1600 metrin päässä ja Varkauden Aluelämpö Oy:n Hevosharjunkadun voimala sijaitsee noin 600 metrin etäisyydellä etelä-kaakossa. Alueella on myös useita talokohtaisia lämmityskattiloita. Aseman lounaispuolella on Savontie n. 20 metrin päässä.

24 3 Päiviönsaaren mittausasema Päiviönsaaren mittausasema sijaitsee VT-23:n ja Wredenkadun risteyksessä olevan parkkialueen laidalla 89 metriä merenpinnasta, n.3,5 metriä maanpinnasta pohjoiskoordinaatissa 6912363 ja itäkoordinaatissa 3546168. Mittausaseman tyypiksi on luokiteltu liikenneasema ja ympäristön tyypiksi kaupunki. Mittaukset aloitettiin 7.10.2003. Mitattavia epäpuhtauksia ovat haisevat rikkiyhdisteet (TRS), typenoksidit (NO ja NO 2 ) sekä hengitettävät hiukkaset (PM 10 ). Mittauslaitteistona on TRS:n osalta Thermo Environmental Instrument malli 43A, typenoksidien osalta Monitor Labs malli 9841 B sekä hengitettävän pölyn osalta TEOM malli 1400 A. Varkauden suurin pistemäinen päästölähde StoraEnso Oyj:n sellutehdas sijaitsee mittausasemasta noin 350 metrin päässä itä-koillisessa.

25 4 Taulumäen mittausasema (Taulumäen toripaviljonki) Taulumäen mittausasema sijaitsee Taulumäentorin laidalla toripaviljongissa 91 metriä merenpinnasta, n. 5 metriä maanpinnasta pohjoiskoordinaatissa 6912792 ja itäkoordinaatissa 3546183. Mittausaseman tyypiksi on luokiteltu tausta-asema ja ympäristön tyypiksi kaupunki. Mittaukset aloitettiin 3.1.2001. Mitattavia epäpuhtauskomponentteja ovat haisevat rikkiyhdisteet (TRS) sekä typenoksidit (NO ja NO 2 ). Mittauslaitteistona on TRS:n osalta Monitor Labs:n malli 9850B sekä typenoksidien osalta Monitor Labs:n malli 9841 B. Mittausasemasta koilliseen sijaitsee StoraEnso Oyj:n jätevesilammikko noin 1000 metrin etäisyydellä ja n. 1650 m itään sellutehdas. Asemasta kaakkoon n 120 m:n päässä on Kauppakadun ja Osmajoentien risteys. Rakennuksen läheisyydessä on taksiasema sekä pieni pysäköintialue.

26 LIITE 2 MITTAUS- JA ANALYYSIMENETELMÄT Haisevien rikkiyhdisteiden mittaus tehtiin UVfluoresenssimenetelmällä toimivalla rikkidioksidianalysaattorilla, johon oli liitetty PPM Systems Oy:n valmistama TRSkonvertteri (malli 891). Päiviönsaarella ja Pääterveysasemalla käytössä on analysaattori Thermo Environmental 43A ja Taulumäellä Monitor Labs 9850B Typen oksidien mittaukset tehtiin kemiluminesenssiperiaatteella toimivilla analysaattoreilla (Päiviönsaarella ja Taulumäellä Monitor Labs, malli 9841B ja Pääterveysasemalla Thermo Environmental Instrument malli 42C). Hengitettävien hiukkasten jatkuvatoimiset mittaukset on tehty mittalaitteella, joka mittaa hiukkasmassan aiheuttamaa mikrovaa an (suodattimen) ominaisvärähtelytaajuuden muutosta (TEOM, malli 1400a). Mittalaitteessa on esierotin, jonka leikkausraja on 10 μm. Säätiedot on saatu käyttöön kaupungintalolla olevalta Vaisalan sääasemalta. Jatkuvatoimisia mittauksia on ohjattu tietokonepohjaisella SyncAir-ohjelmistolla. Mittaustulosten lopullinen käsittely on tehty Excel-taulukkolaskentaohjelman avulla.

27 LIITE 2 TULOSTEN LAADUNVARMENNUS Mittaustulosten laatu on pyritty varmistamaan kalibroimalla analysaattorit standardien ja laitteidenvalmistajien antamien ohjeiden mukaisesti. Automaattisten rikkidioksidi- ja typenoksidianalysaattorien nolla ja aluetaso on tarkistettu automaattisesti kerran vuorokaudessa.. Jatkuvatoimisten pienhiukkasten mittalaitteiden virtaamat ja ns. vaakavakiot on tarkistettu kahdesti vuodessa. Kalibrointien ja nollausten pysyvyyttä on seurattu säännöllisesti päivittäin. Automaattisille analysaattoreille on tehty monipistekalibrointi ja toimintakunnon tarkempi tarkistus neljästi vuodessa. Kalibrointitulosten pohjalta on mittaustulokset tarvittaessa korjattu tai hylätty. Automaattisille analysaattoreille on tehty perushuolto kerran vuodessa.

28 LIITE 3 VARKAUDEN ILMANLAATU 2009: TUNNUSLUVUT HAISEVAT RIKKIYHDISTEET 2009 PÄÄTERVEYSASEMA PÄIVIÖNSAARI TAULUMÄKI Vuorokausiarvo Vuorokausiarvo Vuorokausiarvo Tammikuu 2 Tammikuu 2 Tammikuu 2 Helmikuu 6 Helmikuu 3 Helmikuu 1 Maaliskuu 3 Maaliskuu 2 Maaliskuu 3 Huhtikuu 4 Huhtikuu 1 Huhtikuu 1 Toukokuu 15 Toukokuu 2 Toukokuu 2 Kesäkuu 3 Kesäkuu 1 Kesäkuu 1 Heinäkuu 5 Heinäkuu 1 Heinäkuu 1 Elokuu 7 Elokuu 2 Elokuu 1 Syyskuu 11 Syyskuu 0 Syyskuu 1 Lokakuu 8 Lokakuu 5 Lokakuu 3 Marraskuu 9 Marraskuu 2 Marraskuu 1 Joulukuu 3* Joulukuu 6* Joulukuu 3 Ohjearvo 10 Ohjearvo 10 Ohjearvo 10 * tulosten edustavuus <75% * tulosten edustavuus <75%

29 TYPPIDIOKSIDI 2009 PÄÄTERVEYSASEMA PÄIVIÖNSAARI TAULUMÄKI Tuntiarvo Vuorokausiarvo Tuntiarvo Vuorokausiarvo Tuntiarvo Vuorokausiarvo Tammikuu 39 19 Tammikuu 53 31 Tammikuu 54 29 Helmikuu 33 15 Helmikuu 46 28 Helmikuu 40 17 Maaliskuu 31 17 Maaliskuu 56 30 Maaliskuu 62 20 Huhtikuu 28 10 Huhtikuu 51 29 Huhtikuu 58 20 Toukokuu 24 10 Toukokuu 46 25 Toukokuu 52 19 Kesäkuu 19 10 Kesäkuu 34 21 Kesäkuu 45 15 Heinäkuu 19 9 Heinäkuu 31 17 Heinäkuu 26 11 Elokuu 19 8 Elokuu 38 20 Elokuu 29 12 Syyskuu 22 8 Syyskuu 39 20 Syyskuu 32 14 Lokakuu 25 12 Lokakuu 46 28 Lokakuu 48 19 Marraskuu 25 13 Marraskuu 38 23 Marraskuu 36 16 Joulukuu 49 24* Joulukuu 53 27* Joulukuu 62 38 Ohjearvo 150 70 Ohjearvo 150 70 Ohjearvo 150 70 * tulosten edustavuus <75% * tulosten edustavuus <75%

30 HENGITETTÄVÄT HIUKKASET 2009 PÄÄTERVEYSASEMA PÄIVIÖNSAARI Vuorokausiarvo Vuorokausiarvo Tammikuu 8 Tammikuu 16 Helmikuu 8 Helmikuu 15 Maaliskuu 8 Maaliskuu 84 Huhtikuu Huhtikuu 66 Toukokuu 18 Toukokuu 38 Kesäkuu 19 Kesäkuu 20 Heinäkuu 14 Heinäkuu 13 Elokuu 20 Elokuu 13 Syyskuu 19 Syyskuu 19 Lokakuu 15 Lokakuu 42 Marraskuu 17 Marraskuu 12 Joulukuu 20* Joulukuu 28* Ohjearvo 70 Ohjearvo 70 * tulosten edustavuus <75% * tulosten edustavuus <75%

31 VARKAUDEN ILMANLAATU 2010: TUNNUSLUVUT HAISEVAT RIKKIYHDISTEET 2010 PÄÄTERVEYSASEMA PÄIVIÖNSAARI TAULUMÄKI Vuorokausiarvo Vuorokausiarvo Vuorokausiarvo Tammikuu 6 Tammikuu 3 Tammikuu 1 Helmikuu 26 Helmikuu 4 Helmikuu 10 Maaliskuu 16 Maaliskuu 8 Maaliskuu 1 Huhtikuu 12 Huhtikuu 2 Huhtikuu 3 Toukokuu 4 Toukokuu 4 Toukokuu 3 Kesäkuu 6 Kesäkuu 2 Kesäkuu 2 Heinäkuu 6 Heinäkuu 1 Heinäkuu 3 Elokuu 7 Elokuu 4 Elokuu 2 Syyskuu 6 Syyskuu 3 Syyskuu 1 Lokakuu 8 Lokakuu 1 Lokakuu 1 Marraskuu 1 Marraskuu 3 Marraskuu 1 Joulukuu 1 Joulukuu 1 Joulukuu 1 Ohjearvo 10 Ohjearvo 10 Ohjearvo 10

32 TYPPIDIOKSIDI 2010 PÄÄTERVEYSASEMA PÄIVIÖNSAARI: TAULUMÄKI Tuntiarvo Vuorokausiarvo Tuntiarvo Vuorokausiarvo Tuntiarvo Vuorokausiarvo Tammikuu 51 31 Tammikuu 57 34 Tammikuu 71 43 Helmikuu 48 24 Helmikuu 65 38 Helmikuu 74 33 Maaliskuu 35 13 Maaliskuu 81 41 Maaliskuu 76 27 Huhtikuu 27 11 Huhtikuu 62 30 Huhtikuu 52 20 Toukokuu 19 9 Toukokuu 45 25 Toukokuu 42 16 Kesäkuu 15 7 Kesäkuu 54 27 Kesäkuu 14 15 Heinäkuu 13 7 Heinäkuu 37 21 Heinäkuu 20 11* Elokuu 19 7 Elokuu 41 21 Elokuu 33 13 Syyskuu 30 14 Syyskuu 53 31 Syyskuu 43 22 Lokakuu 20 11 Lokakuu 39 22 Lokakuu 41 14 Marraskuu 28 14 Marraskuu 47 27 Marraskuu 45 21 Joulukuu 39 25 Joulukuu 54 32 Joulukuu 70 29 Ohjearvo 150 70 Ohjearvo 150 70 Ohjearvo 150 70 * tulosten edustavuus <75%

33 HENGITETTÄVÄT HIUKKASET 2010 PÄÄTERVEYSASEMA PÄIVIÖNSAARI Vuorokausiarvo Vuorokausiarvo Tammikuu 18 Tammikuu 16 Helmikuu 18 Helmikuu 24 Maaliskuu 13 Maaliskuu 40 Huhtikuu 39 Huhtikuu 87 Toukokuu 25 Toukokuu 33 Kesäkuu 16 Kesäkuu 18* * tulosten edustavuus <75% Heinäkuu 38 Heinäkuu 39 Elokuu 27 Elokuu 27 Syyskuu 19 Syyskuu 23 Lokakuu 19 Lokakuu 25 Marraskuu 15 Marraskuu 23 Joulukuu 16 Joulukuu 18 Ohjearvo 70 Ohjearvo 70