TEKOÄLYN HYÖDYNTÄMINEN TERVEYTEEN, HYVINVOINTIIN JA TURVALLISUUSTEEN LIITTYVIEN ILMIÖIDEN ENNAKOINNISSA JA TUNNISTAMISESSA

Samankaltaiset tiedostot
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Lapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7

Hyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET

Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta

TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA

Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille

Pohjois-Savon soten tietojohtamisen kehittämiskokemukset

HYTEAIRO JA THL:N TOIMET & SUUNNITELMAT

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Palvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

Pohjois-Savon väestörakenne v sekä ennuste v ja v. 2030

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

ja tilanne Maakuntatieto-ohjelman syysseminaari Jani Heikkinen VM

Tilastokeskuksen avoin data. Automaattisen talousraportoinnin koulutus Kim Huuhko, Tilastokeskus

Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA. Alueuudistuksen yleiskuva

Näkemyksiä yhteistyön edistämisestä. Eija Peltonen, johtava hoitaja, TtT, PSSHP Kysteri

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria

TILASTOJEN KERTOMAA TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNISTA - katsaus ISOn toiminta-alueen maakuntiin. Jutta Koskinen

Maakuntatieto -ohjelma. Tilanne

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.

Voittaja. Toimenpiteen nimi. Työtila datan käsittelyyn. Tavoite / toimenpide

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön

JUHTA / VAHTI työpaja Valtiovarainministeriö, Kimmo Järvinen Valtiokonttori. Tietojohtaminen ja HR

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

Integraatio työryhmän keskustelufoorumi Keski-Suomen SOTE hanke

Edistyksen päivät, Helsinki. Voiko tutkija muuttaa maailmaa? Humanistista meta-analyysiä merkitysneuvottelevien koneiden avulla.

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa

Sisäisen turvallisuuden strategia. Ari Evwaraye Sisäministeriö

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen

Halsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Tietopaketti 9: Vammaispalvelut. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Ajankohtaista Kulttuuri TEA -hankkeesta

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sote-uudistus ja muuta ajankohtaista Merja Tepponen, kehitysjohtaja,

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Terveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus Tilastoliite

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä

Tietopaketti 4: Ikäihmiset. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

TTA Tietoinfrastruktuurin suunnittelu. Tutkimuksen tietoaineistot Esa-Pekka Keskitalo

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

NYKYINEN TOIMINTARAKENNE JA TILAT

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2014, SOTKANET Hankekuntien vertailu

HYMY Hyvinvointiympäristön tietopohjan mallintaminen ja ymmärryksen laajentaminen kaupunkiseuduilla hanke HYMY-workshop Tampereella 31.8.

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

HYTE-KERROIN TALOUDELLINEN KANNUSTIN KUNTIEN HYTE- TYÖHÖN. Timo Ståhl KKI-päivät 2019, Lahti

Mielenterveystyön kehittäminen

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

Miten sote- palveluiden vaikuttavuutta mitataan?

Sisäinen turvallisuus maakunnan strategisena voimavarana

Varhaiskasvatuksen tietotuotannon yhteentoimivuuden laatiminen. Liisi Hakalisto, erityisasiantuntija, OKM

Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta

Askeleet Sote-järjestelmän uudistamiseen - toimintaympäristöanalyysi. Länsi-Uusimaa Keskeisimmät kehittämistoimet, yhteenveto 12.4.

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, ja yli 75 miehet ja naiset

Sote-tuloksellisuusmittarointia

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue Heikki Miettinen

Tekoäly ja alustatalous. Miten voit hyödyntää niitä omassa liiketoiminnassasi

Tekoäly tukiäly. Eija Kalliala, Marjatta Ikkala

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

TEEMU ROOS (KALVOT MUOKATTU PATRIK HOYERIN LUENTOMATERIAALISTA)

Keski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Tietopaketti 3: Nuoret aikuiset ja työikäiset. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

THL:n uudet tehtävät ja tiedon tarve. Sote-tietopohja -hankekokonaisuuden kick-off

HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta

KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017

Transkriptio:

TEKOÄLYN HYÖDYNTÄMINEN TERVEYTEEN, HYVINVOINTIIN JA TURVALLISUUSTEEN LIITTYVIEN ILMIÖIDEN ENNAKOINNISSA JA TUNNISTAMISESSA

TAVOITTEET JA AIKATAULU Tunnistaa laajasta turvallisuus- ja hyvinvointiaineistosta ilmiöitä, joiden perusteella voidaan ennakoida tulevia trendejä ja vahvistaa julkishallinnon tietoon perustuvaa johtamista ja päätöksentekoa Kehitetään uusia menetelmiä ja työkaluja, joiden avulla voidaan tunnistaa paremmin palvelutarpeita Arvio lainsäädännön uudistamistarpeista Hankeaika 1.2.-31.7.2019 2 11.9.2019 Etunimi Sukunimi

HALLINNOINTI Ohjausryhmä Jenni Airaksinen, Kuntaliitto Heli Hätönen, STM Ismo Parviainen, SM Tanja Stormblom, VM Timo Ståhl, THL Tiina Salminen, STM Projektiryhmä Ville Nieminen, Marianne Pekola-Sjöblom, Maria Salenius Kuntaliitto Jani Heikkinen, Markku Mölläri VM Lauri Holmström, Jari Lepistö SM Heli Hätönen, Tiina Salminen STM Timo Ståhl, Antti Tuomi-Nikula THL 3 11.9.2019 Etunimi Sukunimi

TUOTOKSET Tilannekuva julkisen hallinnon mahdollisuuksista ja valmiuksista (osaaminen, tekninen valmius, prosessit) hyödyntää tekoälyä osana hyvinvoinnin ja turvallisuuden tietojohtamista. Selvitys tekoälyn hyödyntämiseksi tarvittavien tietoaineistojen tasosta (laatu, riittävyys) ja yhdistettävyydestä. Kokeilu tekoälyn hyödyntämisestä hyvinvoinnin ja turvallisuuden ilmiöiden tunnistamisessa (prosessi, pilotin tuotos ja sen tuoma lisäarvo). Tutkitaan mahdollisuuksia tekoälyn avulla automatisoida kuntien hyvinvointikertomusten laadintaa ja automatisoida hyvinvointia ja turvallisuutta käsittelevän tiedon tuottaminen kuntien nettisivuille ja mahdollisesti muihin sähköisiin palveluihin. Esitys jatkotoimenpiteistä, joilla tekoälyn hyödyntämistä voidaan edistää hyvinvoinnin ja turvallisuuden tietojohtamisen kehittämisessä. 4 11.9.2019 Etunimi Sukunimi

VAIHEET Vaihe 1. Hankkeen toteutuksen suunnittelu. Vaihe 2. Selvitys tekoälyn hyödyntämiseksi tarvittavien tietoaineistojen tasosta (laatu) ja yhdistettävyydestä Vaihe 3. Kokeilu tekoälyn hyödyntämisestä hyvinvoinnin ja turvallisuuden ilmiöiden tunnistamisessa Vaihe 4. Tilannekuva ja esitys jatkotoimenpiteistä, joilla tekoälyn hyödyntämistä voidaan edistää hyvinvoinnin ja turvallisuuden tietojohtamisen kehittämisessä 5 11.9.2019 Etunimi Sukunimi

TEKOÄLYPROJEKTIN VAIHEITA Ennen projektia: ongelman ymmärtäminen Mitä tehdään, miksi, mitä rajoitteita? Projektin työvaihe: analyysi Menetelmän valinta Tulosten tulkinta Projektin aluksi: datan kerääminen Datan hankkiminen Datan käsittely oikeaan muotoon Perinteisen säännön mukaan 80% ajasta! Projektin lopuksi: Tuotantoon integrointi Raportointi 6 11.9.2019 Lähde: Aino Ropponen, CSC

DATA-AINEISTOT Sotkanet TEAviisari Tilastokeskus Kuntien avainluvut Maahanmuuttajien määrät ja osuudet alueittain Paavo Postinumeroalueittainen avoin tieto Toimipaikkalaskuri Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet Vaalit (TK): eduskuntavaalit 2015 ja 2019, kuntavaalit 2017, presidentinvaalit 2018 Äänestysprosentit kunnittain Puolueiden kannatus kunnittain (ei PV 2018) Keva Move! Pelastustoimi Kuntien taloustiedot Hätäkeskus Poliisi Muut aineistot STEA Kirjasto Kuntaliitto: tuottavuustiedot Kuntaliitto: hyvinvointikertomukset Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Ajoneuvorekisteri Liiteri 7

ONGELMIA AINEISTOISSA Kunnan nimeen liittyvät Kuntanumero puuttuu. Kunnan nimi on väärin eli ei ole virallisen kirjoitusasun mukainen. Kunta on lakkautettu. Useiden kuntien tietoja on yhdistetty (esim. kuntayhtymät). Laadulliset o Puuttuvia arvoja on paljon ts. aineisto ei kata kaikkia kuntia. Ahvenanmaa pois tarkastelusta. o Yhdistetyssä aineistossa on paljon samankaltaisia muuttujia. Miten havaitaan? Pelkästään Sotkanet-aineistossa useita kymmeniä mm. ikään ja ikäryhmiin, varhaiskasvatukseen, ikäihmisten ja kehitysvammaisten asumiseen sekä toimeentulotukeen liittyviä muuttujia. Muita oaineisto ei ole koneluettavaa esim. monitasoisia sarakeotsikoita, väliotsikoita, värillisiä soluja tai muuta mikä aiheuttaa ylimääräistä työtä. opuuttuvia arvoja merkitty monella tapaa Joissakin aineistoissa puuttuvia arvoja on mahdollisesti merkitty nollalla, mutta tätä on vaikea varmistaa. 8 Lähde: Aino Ropponen, CSC

HUOMIOITA DATAN KÄSITTELYSTÄ Aineistojen laatu Aineistot ovat keskenään erimuotoisia miten yhdistetään? Miten havaitaan mahdolliset virheet aineistossa? Miten käsitellään puuttuvia arvoja? Kyselytutkimukset vaativat paljon esikäsittelyä. Miten aineisto kootaan kuntatasolle? Miten käsitellään lakkautettuja kuntia? Miten huomioidaan kuntien koko? Helsingissä sattuu ja tapahtuu enemmän kuin Kiteellä. Miten huomioidaan historia eli usean vuoden tiedot? 9 Lähde: Aino Ropponen, CSC

DATA-ANALYTIIKAN ASKELEET Vaikuta Ennusta Ymmärrä Kuvaile Vaikuta ilmiöön ja luo uusia toimintatapoja Koneoppiminen ja tilastollinen mallinnus Tilastollisia analyyseja: mm. klusterointi Siivous, järjestely, yhdistely Yksikertaisia raportteja, kuvailuja Kerää 10 Lähde: Aino Ropponen, CSC

KORRELAATIOT: THL:N SAIRASTAVUUSINDEKSI, IKÄVAKIOITU (SOTKANET) Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu (-2017) (Sotkanet) 0,93 Kelan työkyvyttömyysindeksi, ikävakioitu (-2017) (Sotkanet) 0,92 Työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16-64-vuotiaista (Sotkanet) 0,87 Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16-64- vuotiaista (Sotkanet) 0,84 Mielenterveysindeksi, ikävakioitu (Sotkanet) 0,84 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16-64- vuotiaista (Sotkanet) 0,83 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 40-64-vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet) 0,82 Tuki- ja liikuntaelinsairausindeksi, ikävakioitu (Sotkanet) 0,81 Eläkkeensaajien asumistukea saaneet, % asuntokunnista (Sotkanet) 0,80 Omaa eläkettä saavat 16-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet) 0,80 Kelan lääkekorvausoikeusindeksi, ikävakioitu (-2017) (Sotkanet) 0,79 Sairaalassa päättyneet hoitojaksot 25-64-vuotiailla / 1 000 vastaavanikäistä (Sotkanet) 0,78 Taloudellinen mediaanihuoltosuhde (TK avainluvut) 0,77 Elatussuhde (Sotkanet) 0,77 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin sepelvaltimotaudin vuoksi oikeutettuja 40-64- vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet) 0,76 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja 31.12., ikävakioitu väestöosuus (%) (Sotkanet) 0,75 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutetut 25-64- vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet) 0,75 Eläkkeensaajan hoitotuen saajat / 1 000 asukasta (Sotkanet) 0,74 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja 40-64- vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet) 0,74 Kelan vammaisuuden perusteella maksamien etuuksien saajia / 1 000 asukasta (Sotkanet) 0,73 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja, % väestöstä (Sotkanet) 0,73 Sairaalahoidon 18-64-vuotiaat potilaat / 1 000 vastaavanikäistä (Sotkanet) 0,73 Sairaalahoidon potilaat / 1 000 asukasta (Sotkanet) 0,72 Sairaalahoidon hoitojaksot / 1 000 asukasta (Sotkanet) 0,72 Somaattisen erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidon 18-64- vuotiaat potilaat / 1 000 vastaavanikäistä (Sotkanet) 0,72 Somaattisen erikoissairaanhoidon vuodeosastohoitojaksot 18-64-vuotiailla / 1 000 vastaavanikäistä (Sotkanet) 0,71 Lääkeostokertojen määrä (Sotkanet) 0,71 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oikeutettuja 40-64- vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet) 0,70 Äänestysaktiivisuus eduskuntavaaleissa (Sotkanet) -0,60 EV19 Äänestysprosentti Sukupuolet yhteensä (TK) -0,60 Yksityisten lääkäripalvelujen käynnit (naistentaudit ja synnytykset) (Sotkanet) -0,61 Korkeaasteen tutkinnon suorittaneiden mediaaniosuus 15 vuotta täyttäneistä, % (TK avainluvut ) -0,61 Korkea-asteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä (Sotkanet) -0,61 Ylimpään tuloluokkaan kuuluvat asukkaat, 2016 (HR), % kunnan väkiluvusta (Paavo) -0,62 Alueella asuvan työllisen työvoiman mediaanilukumäärä (% kunnan väestöstä) (TK avai nluvut) -0,72 Työlliset, % väestöstä (Sotkanet) -0,77 Mediaanityöllisyysaste, % (TK avainluvut) -0,78 11 Lähde: CSC

KONEOPPIMISEN PÄÄTYYPIT Koneoppiminen Tarvitaan luokiteltuja esimerkkejä! Ohjaamaton oppiminen Ohjattu oppiminen Klusterointi Tekoälybuumin ydin Regressio Assosiaatiosäännöt Luokittelu Lähde: Aino Ropponen, CSC

OHJAAMATON OPPIMINEN Ohjaamaton oppiminen Klusterointi Assosiaatiosäännöt Tarkoituksena havaita datasta kiinnostavia ilmiöitä Samankaltaisuuksia Riippuvuuksia Huom. Ei yritetä ennustaa. Opetuksessa ei käytetä luokiteltuja esimerkkejä. https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/ e5/kmeans-gaussian-data.svg 13 Lähde: Aino Ropponen, CSC

OHJATTU OPPIMINEN Ohjattu oppiminen Luokittelu Regressio Mallin avulla yritetään ennustaa uusia tapauksia. Syöte (data) Ennustemalli Lopputulos solumittauksia kyselytutkimus Matemaattinen malli syöpäsolu vai ei? vaaliennuste Lopputulos Opetetaan opetusdatalla Tunnetaan syötteet ja lopputulokset Syöte Lähde: https://commons.wikimedia.org/wiki/file:linear_regression. svg 14 Lähde: Aino Ropponen, CSC

JATKOTOIMENPITEET Analyystyön jatkaminen Ennustemallien kehittely ja kokeilu Hyvinvointikertomusten analysointi Ajan huomioiminen (Nyt vuosittaisista tiedoista on otettu mediaani tai summa) Työkalu (dashboard) datan ja analyysien tarkasteluun Tulosten yhteenveto Asiantuntijapaneeli Tavoitteiden ja jatkotoimenpiteiden määrittäminen 15

Yhteyshenkilöt Tiina Saminen tiina.salminen@stm.fi Heli Hätönen heli.hatonen@stm.fi