YIT RAKENNUS OY Valoinen harju Lisäselvitys teollisuuden vaiutusista Työ: 21426YK Tampere, 21.01.2008 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi Toimistot: Kaarina, Tampere, Espoo ja Oulu
SISÄLLYSLUETTELO 1. PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN LAUSUNTO... 1 2. LAINSÄÄDÄNTÖ JA OHJEISTUS... 1 3. YLEISTÄ ONNETTOMUUSVAARAN AIHEUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ JA SUURONNETTOMUUDEN ESNTYMISISTÄ ERI TEOLLISUUDENALOILLA... 2 4. TUOTANTOLAITOSTEN PÄÄSTÖT JA RISKIT... 2 4.1 UPOFLOOR OY KALANTERITEHDAS... 2 4.1.1 Laitosen sijainti ja toiminta... 2 4.1.2 Laitosen päästöt ilmaan... 2 4.1.3 Melu... 3 4.1.4 Risin arviointi... 3 4.1.4.1 Kemiaalien varastoinnista aiheutuvat risit... 3 4.1.4.2 Päästöistä aiheutuvat risit... 3 4.1.4.3 Tulipalosta aiheutuva risi... 3 4.1.5 Yhteenveto Upofloor Oy:n vaiutusista... 3 4.2 SUOMEN KUMITEHDAS OY... 3 4.2.1 Laitosen sijainti ja toiminta... 3 4.2.2 Laitosen päästöt ilmaan... 4 4.2.3 Melu... 4 4.2.4 Risin arviointi... 4 4.2.4.1 Kemiaalien varastoinnista aiheutuvat risit... 5 4.2.4.2 Päästöistä aiheutuvat risit... 5 4.2.4.3 Tulipalosta aiheutuva risi... 5 4.2.5 Yhteenveto Suomen Kumitehdas Oy:n vaiutusista... 6 4.3 NOKIAN RENKAAT OYJ... 6 4.3.1 Laitosen sijainti ja toiminta... 6 4.3.2 Laitosen päästöt ilmaan... 6 4.3.3 Melu... 7 4.3.4 Risin arviointi... 7 4.3.4.1 Kemiaalien varastoinnista aiheutuvat risit... 8 4.3.4.2 Päästöistä aiheutuvat risit... 8 4.3.4.3 Tulipalosta aiheutuva risi... 9 4.3.5 Yhteenveto Noian Renaat Oyj:n vaiutusista... 9 4.4 POLTTOAINEEN JAKELUASEMA... 9 4.4.1 Asema sijainti ja toiminta... 9 4.4.2 Aseman päästöt ilmaan... 9 4.4.3 Risin arviointi... 9 4.5 NOKIAN LÄMPÖVOIMA OY... 10 4.5.1 Laitosen sijainti ja toiminta... 10 4.5.2 Laitosen päästöt ilmaan... 10 4.5.3 Melu... 10 4.5.4 Risin arviointi... 10 4.5.4.1 Kemiaalien varastoinnista aiheutuvat risit... 10 4.5.4.2 Päästöistä aiheutuvat risit... 11 4.5.4.3 Tulipalosta aiheutuva risi... 11 4.5.5 Yhteenveto Noian Lämpövoima Oy:n vaiutusista... 11 5. JOHTOPÄÄTÖKSET... 12 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 (Salhojanatu 42),33101 TAMPERE puh. 010 2414 000, fax 010 2414 001, sähöposti: etunimi.suunimi@airix.fi
LTTEET Liite 1 Tuulen suunnat ja niiden osuudet Liite 2 Melumittauset Liite 3 EU risiarvio DINP 21.01.2008 / REH 21.01.2008 / JSI 21.01.2008 / PKO VALMIS Muutos Pvm/Hyväsynyt Pvm/Tarastanut Pvm/Laatinut Huomautuset AIRIX Ympäristö Oy PL 453 (Salhojanatu 42),33101 TAMPERE puh. 010 2414 000, fax 010 2414 001, sähöposti: etunimi.suunimi@airix.fi
YIT RAKENNUS OY 1 (11) Valoinen harju 1. PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN LAUSUNTO Piranmaan ympäristöesus on antanut 15.10.2007 lausunnon Valoisen harjun alueen asemaaavan muutosesta. Ympäristöesusen lausunnon muaan merittävimmät ympäristörisit aava-alueella muodostuvat läheisten tuotantolaitosten toiminnasta. Ympäristöesus on todennut, että annettujen selvitysten perusteella ei ole varmuutta alueen soveltuvuudesta asuinäyttöön. Ympäristöesus on esittänyt, että alueen ottaminen asuinäyttöön edellyttää ympäristöhaittojen yhteisvaiutusten tunnistamista ja haitallisten vaiutusten estämistä tai rajoittamista. Ympäristöesusen lausunnossa on myös viitattu Turvateniian esusen (TUKES) lausuntoon. TUKES on omassa lausunnossaan todennut, ettei asemaaavaa tulisi muuttaa siten, että se sallisi asuinraentamisen alueella. TUKES on perustellut asiaa SEVESO diretiivillä, jona muaan maanäytössä tulee ottaa huomioon tarve säilyttää riittävä etäisyys vaarallisia emiaaleja äsitteleviin tuotantolaitosiin. TUKES on myös pitänyt täreänä, että miäli alueelle sijoitetaan asumista, niin risit pitäisi selvittää seurausanalyysein ja olemassa olevan teollisuuden laajentumismahdollisuudet huomioiden. 2. LAINSÄÄDÄNTÖ JA OHJEISTUS SEVESO -diretiivin maanäytön suunnittelua ja tuotantolaitosten turvallisuutta oseva osuus on Suomessa saatettu voimaan emiaali- ja maanäyttö- ja raennuslainsäädännöllä. Näiden lainsäädäntöalueiden yhteisenä tavoitteena on, että onnettomuusien vaara otetaan huomioon seä uusia tuotantolaitosia sijoitettaessa ja niitä laajennettaessa että suunniteltaessa alueiden äyttöä ja raentamista olemassa olevien tuotantolaitosten läheisyydessä. Erityisesti tämä vaara on otettava huomioon, jos teolliseen äsittelyyn liittyy suuronnettomuusvaara. Suuronnettomuudella taroitetaan lainsäädännössä huomattavaa päästöä, tulipaloa, räjähdystä tai muuta ilmiötä, joa seuraa vaarallisia emiaaleja äsittelevän tai varastoivan tuotantolaitosen toiminnassa esiintyneistä hallitsemattomista tapahtumista, jota voivat aiheuttaa ihmisen terveyteen tai ympäristöön ohdistuvaa vaavaa välitöntä tai myöhemmin ilmenevää vaaraa laitosen sisä- tai ulopuolella ja jossa on muana ysi tai useampi vaarallinen emiaali. Kaavoitus- ja raennusvalvontaviranomaisten tehtävänä on huolehtia siitä, ettei risille alttiita toimintoja sijoiteta liian lähelle vaaraa aiheuttavia laitosia ja varastoja. Tällaisia risialttiita toimintoja ovat esimerisi asuinalueet, vilaat liienneväylät, yleisölle taroitetut ooontumistilat ja -alueet, sairaalat, oulut, hoitolaitoset ja majoitusliieet. Jos tuotantolaitosta ympäröivän, n. onsultointivyöhyeen sisäpuolelle jäävälle alueelle laaditaan aava tai sen muutos, jona toteuttaminen saattaisi meritä suuronnettomuusrisille altistuvien henilöiden määrän vähäistä merittävämpää asvamista, aavaa laadittaessa on tarpeen selvittää tuotantolaitosen toimintaan liittyvät risit onnettomuusvaaran annalta. Toisaalta emiaalilainsäädäntö edellyttää myös, että vaarallisia emiaaleja äsittelevän laitosen valmistus- ja äsittelylaitteistot, varastosäiliöt, putistot ja niihin liittyvät laitteistot tulee suunnitella, mitoittaa, raentaa ja sijoittaa siten seä varustaa sellaisin suojaus- ja ohjausjärjestelmin seä valvontaja varolaittein, että: 1) laitteistojen äytöstä ei aiheudu välittömiä henilö-, ympäristö- tai omaisuusvahinoja; 2) laitevaurion, äyttöhäiriön tai toimintavirheen sattuessa ulos pääsevän emiaalin määrä jää mahdollisimman vähäisesi ja se voidaan johtaa sellaiseen paiaan tai äsitellä siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän vahinoa; 3) häiriötilanteissa laitteisto ohjautuu tai on ohjattavissa turvalliseen tilaan; 4) häiriötilanteissa muodostuva paineenpuraus aiheuttaa mahdollisimman vähän vahinoa; Lisäselvitys Teollisuuden vaiutusista
YIT RAKENNUS OY 2 (11) Valoinen harju 5) emiaalit eivät seoitu toisiinsa tavalla, josta voi aiheutua vaaraa emiaalia tai sitä sisältävää tuotetta myöhemmin varastoitaessa tai äsiteltäessä. Lisäsi toiminnanharjoittaja on velvollinen teemään turvallisuusselvitysen, jossa tulee osoittaa, että toiminnanharjoittaja on tunnistanut suuronnettomuusvaaran ja arvioinut risit, jota liittyvät laitosiin ja muihin toimintoihin tuotantolaitosella. Turvallisuusselvitysessä tulee myös ilmetä ne toimenpiteet, joihin on suuronnettomuusien ehäisemisesi ja niihin varautumisesi ryhdytty. 3. YLEISTÄ ONNETTOMUUSVAARAN AIHEUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ JA SUURONNETTOMUUDEN ESNTYMISISTÄ ERI TEOLLISUUDENALOILLA Arviointiin on äytetty apuna TUKESin atsausia ja onnettomuusraportteja seä työterveyslaitosen sivuilla esitettyjä uutisointeja tulipaloista ja räjähdysistä. Käytettyjen tietojen perusteella suurimman onnettomuusvaaran aiheuttaisivat erilaiset pölyräjähdyset, vaaralliset emiaalit, sähölaitteet, aivoset, ilotulitteet ja omateoiset pommit. Eniten onnettomuusia tapahtuu otitalousissa ja teollisuudessa, joiden osuus on noin puolet aiista onnettomuusista. Teollisuudessa eniten onnettomuusia tapahtuu rasaassa onepajateollisuudessa, voimalaitosilla ja lämpöesusissa, emiaalin valmistusessa ja lääetehtailla seä puunjalostusteollisuudessa. Myös erilaiset maanviljelyseen ja viljan äsittelyyn liittyvät onnettomuudet ovat yleisiä. Kaiista raportoiduista onnettomuusista vain noin 10-20 % luoitellaan vaavisi. Vaavasi onnettomuudesi atsotaan sellaiset, joissa on sattunut vaavia henilövahinoja, vahinoustannuset ovat olleet merittäviä, tai jos vaarallisesi luoiteltua emiaalia on valunut ympäristöön huomattava määrä. TUKESin muaan onnettomuusien määrä on ollut lasussa jo useamman vuoden ajan. Vähennystä on ollut erityisesti vaarallisten emiaalien aiheuttamien onnettomuusien osalta. Onnettomuusien määrä on myös ollut huomattavasti vähäisempää TUKESin valvomilla laitosilla uin valvomattomilla laitosilla. 4. TUOTANTOLAITOSTEN PÄÄSTÖT JA RISKIT 4.1 UPOFLOOR OY KALANTERITEHDAS 4.1.1 Laitosen sijainti ja toiminta Upofloor Oy sijaitsee noin 200 m aava-alueesta lounaaseen. Toiminta ei vaadi ympäristölupaa eiä laitosen toiminnalla tai päästöillä ole sijainnin taia vaiutusta muihin tuotantolaitosiin. 4.1.2 Laitosen päästöt ilmaan Vuonna 2002 tehtyjen mittausten perusteella Upofloor Oy:n VOC päästöt ovat luoaa 35 g/a ( 20 %) ja pölypäästöt luoaa 120 g/a ( 10 %). VOC-pitoisuudet poistoaasuissa ovat olleet 0,4 mg/nm 3 ja pölypitoisuudet 17 mg/nm 3. Pehmittimien määrällä ei nyyisellään ole enää meritystä, osa Upofloor on vaihtanut myrylliset DOP-pehmittimet luoittelemattomaan (DINP) aineeseen. Nyyisen pehmittimen haihtuvuus on myös edeltäjiä pienempi, joten vuonna 2002 mitattu määrä (3 000 g/a) ei todennäöisesti enää pidä paiaansa. Lisäselvitys Teollisuuden vaiutusista
YIT RAKENNUS OY 3 (11) Valoinen harju 4.1.3 Melu Tehdas ei aiheuta merittäviä meluhaittoja. 4.1.4 Risin arviointi 4.1.4.1 Kemiaalien varastoinnista aiheutuvat risit Laitosella ei ole äytössä sellaisia määriä vaarallisia emiaaleja, että niistä aiheutuisi risiä asemaaava-alueelle. Yritys on myös ollut muana ESR Haneessa, jossa oulutettiin ja opastettiin pienyritysten johtoa ja työnteijöitä arvioimaan ja hallitsemaan heidän työssään äyttämien emiaalien aiheuttamia työterveys- ja ympäristörisejä. 4.1.4.2 Päästöistä aiheutuvat risit Valtioneuvoston asetusessa 435/2001 ei ole asetettu raja-arvoa tämän tyyppisen toiminnan VOCpäästöille. Poistoaasujen pitoisuudet alittavat uitenin selvästi esim. uminjalostusen ja liimausen poistoaasujen päästöraja-arvot (20 50 mg C/Nm 3 ). Myösään pölylle ei ole olemassa suoraa pitoisuusraja-arvoa. Poistoilman määrän ja pitoisuusien perusteella pölylle altistuminen asemaaavaalueella tulisi olemaan erittäin vähäistä verrattuna orgaanisen pölyn 8 tunnin HTP-arvoon 5 mg/m 3. Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, ettei Upofloor Oy:n päästöillä ole vaiutusta suunnitteilla olevaan aava-alueeseen. 4.1.4.3 Tulipalosta aiheutuva risi Ei ole tiedossa, että laitosesta aiheutuisi erityistä risiä aava-alueelle. 4.1.5 Yhteenveto Upofloor Oy:n vaiutusista Upofloor Oy:n toiminnasta ei aiheudu aava-alueelleen annalta merittäviä risejä eiä melu- tai ilmapäästöjä. 4.2 SUOMEN KUMITEHDAS OY 4.2.1 Laitosen sijainti ja toiminta Suomen Kumitehdas Oy sijaitsee noin 100 m suunnitellulta aava-alueelta aaoon. Tuotannon esimääräinen äyntiaia on 4000 h/a, 16 tuntia päivässä. Viionloppuisin ei ole toimintaa. Tehtaalle on myönnetty ympäristölupa (PIR-2004-Y-389-111) 20.2.2007. Laitos sijaitsee samalla alueella uin Noian Renaat Oyj, jona vuosi laitosen päästöjä ja risiä arvioitaessa on otettava huomioon myös Noian renaiden toiminta. Lähinnä huomioitavia asioita ovat tulipalon leviäminen tiloista toiseen (Dominovaiutus) ja yhteispäästöt tietyillä tuulensuunnilla. Dominovaiutusella taroitetaan tapahtumien etjua, jossa edellisen onnettomuuden seurauset lisäävät seuraavia onnettomuusia, johtaen suuronnettomuuteen. Dominovaiutus syntyy, un tuotantolaitosessa sattuvan primäärisen onnettomuuden seurausena toisessa lähellä olevassa Lisäselvitys Teollisuuden vaiutusista
YIT RAKENNUS OY 4 (11) Valoinen harju tuotantolaitosessa tapahtuu siitä johtuva onnettomuus, joa luoitellaan suuronnettomuudesi. Tällainen tapahtumaetju voi syntyä lämpösäteilyn, räjähdyspaineen tai heitteiden vaiutusesta. Myryllisten vaiutusten ei atsota voivan aiheuttaa dominovaiutusta. 4.2.2 Laitosen päästöt ilmaan Laitosen toiminnasta aiheutuu haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöjä. Liuottimien lasennalliset oonaispäästöt vuonna 2005 olivat 22 tonnia ja esimääräinen poistoilman pitoisuus oli 0,7 g/m 3. Laaeittiön ja mastisoinnin päästöt seä teräsärien liimausen syleeni- ja tolueenipäästöt johdetaan poistopuhaltimien autta 15 metrin oreudelle laitosen vanhan osan atolle. Muiden prosessin vaiheiden päästöt johdetaan ulospuhallusauojen autta raennusen uuden osan atolle 8 metrin oreuteen. VOC-päästöjen lisäsi tehtaasta aiheutuu hajuhaittoja ja iintoainepäästöjä ilmaan. Vuonna 1992 tehdyn, yhteispohjoismaisen Nordsam-tutimusen muaan umin paistoäryistä ei uitenaan ole haittaa terveydelle. Kiintoainepäästöt on mitattu vuonna 1993, jolloin määräsi on saatu 368 g/a. Uusia mittausia ei ole tehty, mutta pölypäästöt ovat tehtaan muaan laseneet tuotannon vähetessä. 4.2.3 Melu Suomen Kumitehdas on vuoden 2004 alussa teettänyt selvitysen ympäristömelusta. Selvitysessä merittävimmisi melulähteisi todettiin pannujen ylipaineen purautumisesta aiheutuva ääni ja jäähdytyspuhaltimet. Puhaltimien ja pannujen äyttö ei ole jatuvaa. Jäähdytyspuhaltimista on vähintään ysi puhallin aina äytössä. Pannujen paineen purautuminen tapahtuu noin asi ertaa tunnissa ja yhden purausen esto on noin ysi minuutti. Ohjearvoon mitattavasi arvosi on saatu 43 db(a) +/- 4 db. Ympäristöluvassa on myös vaatimus, että tehtaan on huolehdittava, ettei laitosen toiminnasta aiheudu ympäristöön haitallista melua tai tärinää. Laitosen toiminnasta aiheutuva melu ei saa toiminnan vaiutusalueella sijaitsevien asuinraennusten piha-alueilla ylittää laitosen toiminta-aiana esiäänitasoa 50 db (LAeq). Jos melu on luonteeltaan isumaista tai apeaaistaista, mittaus- tai lasentatuloseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista sallittuun melutasoon. Ympäristöesus on määrännyt tehtaan teemään selvityset melujen ja hajujen leviämisestä 30.6.2009 mennessä. Selvitys on tehtävä yhteistyössä Noian Renaat Oyj:n anssa niin, että selvitysessä on huomioitu tehtaiden yhdessä aiheuttamat haitat. Selvitysen tuloset on toimitettava Piranmaan ympäristöesuselle ja Noian aupungin ympäristölautaunnalle. Suomen Kumitehdas Oy:n toiminnalla ei ole vaiutusta alueen yöaiaiseen tai viionlopun melutasoon, osa toimintaa on ahdessa vuorossa 5 päivänä viiossa. Lisäsi tehdyn meluselvitysen perusteella toiminnasta aiheutuva ympäristömelu leviää pääasiassa etelän suuntaan Noianvirran alueelle. Melun vaiutusalueen on myös todettu rajoittuvan tuotantolaitosen tontin sisäpuolelle, joten melulla ei ole vaiutusta aava-alueen muutoseen. 4.2.4 Risin arviointi Laitoselle on tehty risiarviointi vuonna 2001 ja laitosen suojelusuunnitelma on päivitetty vuonna 2002. Kyseisiä asiairjoja ei uitenaan ole ollut äytettävissä, joten risien arvioinnissa on äytetty apuna pääasiassa ympäristöluvasta saatuja tietoja. Ympäristölupahaemusen muaan laitosen merittävimpiä vaarateijöitä ovat tulipalot ja emialliset vaaratilanteet. Mahdollisisi ympäristöriseisi ovat todettu ilmaan pääsevät liuotinpäästöt, vaarallisten Lisäselvitys Teollisuuden vaiutusista
YIT RAKENNUS OY 5 (11) Valoinen harju emiaalien palovaara ja päästöt maaperään seä ongelmajätteiden varastointiin liittyvät risit. Ympäristöriseistä ainoastaan ilmaan pääsevät liuotinpäästöt ovat jatuvia ja normaaliin tuotantoon uuluvia. 4.2.4.1 Kemiaalien varastoinnista aiheutuvat risit Laitosella äytettävistä haitallisista/ärsyttävistä emiaaleista ainoastaan butyyliasetaattia (5 m3), etyyliasetaattia (5 m3) ja bensiiniä (35 m3) säilytetään ulona. Muut emiaalit säilytetään sisällä laitosessa. Ulona olevat emiaalit varastoidaan maasäiliöissä, joissa on määrämittarit ja joiden pinnanoreutta seurataan silmämääräisesti. Bensiinisäiliö täytetään neljä ertaa vuodessa seä butyyliasetaattisäliö ja etyyliasetaattisäiliö asi ertaa vuodessa. Kemiaalien uljetuset hoidetaan vaarallisten aineiden uljetuselle annettujen asetusten muaisesti. Ympäristöesus on uudessa ympäristöluvassa lisäsi vaatinut, että emiaalisäiliöt tulee varustaa ylitäytönestimillä. Suomen Kumitehdas Oy:n toimintajärjestelmään uuluu mm. toimintaohjeet, joiden avulla risit pyritään minimoimaan. Toimintaohjeessa ohjataan mm. vaarallisten emiaalien varastointia ja tenistä äyttöä, jotta suuronnettomuusien ja muiden emiaalivahinojen risit ja vaarat tunnetaan ja minimoidaan seä annetaan ohjeita esim. emiaalionnettomuusien sattuessa. Toimintaohjeessa uvataan myös tarastusmenettely, jolla taataan varastojen asianmuainen hoito ja unto. Laitosella pidetään myös äyttöönottotarastuset toimintaohjeen muaisesti otettaessa äyttöön uusia tai merittävästi muutettuja laitteistoja ja putisto tai varastoja. Kemiaalien uljetusista, säiliöiden täytöstä tai varastoinnista ei edellä esitetyn perusteella aiheudu aava-alueelle normaalista tehdastoiminnasta tai emiaaliuljetusista poieavaa risiä. 4.2.4.2 Päästöistä aiheutuvat risit Laitosella ei ole liuotinpäästöjen puhdistusjärjestelmää, eiä puhdistusteniiaa, eiä näiden hanimista ole myösään velvoitettu uudessa ympäristöluvassa. Ympäristöluvan muaan liimausen haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt saavat olla enintään 25 t/a ja 31.10.2012 alaen enintään 9 t/a. Laitosen muut haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt (mm. jalineiden pintaäsittely) saavat olla enintään 10 t/a. Tämän perusteella VOC-päästöissä ei ole odotettavissa mitään merittävää muutosta lähitulevaisuudessa. Olosuhteet huomioiden laitosen VOC-päästöistä voisiin uleutua aava-alueelle areasti arvioiden noin 2 t/a. Laitosen poistoaasujen esimääräisen VOCpitoisuuden ja laan ja liiman valmistusessa äytettävien emiaalien osuusien perusteella aineiden määrät jäävät uitenin selvästi 8 tunnin HTP-arvon alle, eiä aineista näin ollen näyttäisi aiheutuvan suoranaista vaaraa asuaille. Itätuulella aava-alueelle voi uleutua samanaiaisesti Kumitehtaan päästöjen anssa myös osa Noian Renaan VOC-päästöistä. Suuremman etäisyyden ja pienempien pitoisuusien taia Noian renaiden päästöillä ei atsota olevan sellaisia vaiutusia pitoisuusiin, jota aiheuttaisivat suoranaisen vaaran lisääntymistä. Laitosen muista ilmapäästöistä aiheutuu lähinnä haittaa viihtyvyyden annalta. 4.2.4.3 Tulipalosta aiheutuva risi Tulipalon todennäöisyyttä on arvioitu laitosen ympäristöhaemusen ja Noian Renaiden risiartoitusen perusteella. Noian Renaiden risiartoitusta voidaan äyttää apuna, osa laitoset sijaitsevat läheäin, jolloin molempien olisi tullut ottaa omassa risiarvioinnissaan huomioon toisen toiminnasta aiheutuva (dominovaiutus). Noian Renaiden risiarvioinnissa ei uitenaan ole atsottu Suomen Kumitehtaan aiheuttavan lisärisiä. Tämän perusteella voidaanin sanoa, ettei laitosten tulipalorisi oleellisesti poiea toisistaan, eiä laitosten läheäinen sijainti asvata suuronnettomuuden vaaraa. Lisäselvitys Teollisuuden vaiutusista
YIT RAKENNUS OY 6 (11) Valoinen harju Kosa Noian Renaiden aiheuttama tulipalorisi on hyvin pieni, voidaan olettaa, ettei myösään samantyyppistä toimintaa harjoittavan Kumitehtaan toiminnasta aiheudu merittävää risiä aavaalueelle. Oletusta tuee myös se, että Kumitehdas tarastetaan Turvateniian Kesusen (TUKES) toimesta, joa TUKES:in omien onnettomuusraporttien muaan pienentää selvästi onnettomuusvaaraa ja tätä autta myös tulipalojen todennäöisyyttä. 4.2.5 Yhteenveto Suomen Kumitehdas Oy:n vaiutusista Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että Suomen Kumitehtaan turvallisuuteen on iinnitetty huomiota eiä siitä aiheudu mitään normaalista teollisuustoiminnasta poieavaa risiä. Suurimman risin asemaaava-alueelle muodostaa tehtaalla tapahtuva tulipalo ja siitä aiheutuva lämpötilan ohoaminen ja mahdollisesti ilmaan pääsevät myrylliset aasut. Tulipalon risiä ei voida pitää esteenä aavoituselle, osa laajamittainen tulipalo on epätodennäöinen eiä laitosella säilytetä räjähteitä tai erittäin helposti syttyviä tai erityisen reatioalttiita emiaaleja, jota voisivat aiheuttaa nopeasti laajemmalle alueelle ulottuvaa tuhoa. Tehtaan toiminnasta ajoittain aiheutuvat melu- ja hajuhaitat ja VOC-päästöt heientävät asuinviihtyvyyttä, mutta eivät aiheuta suoranaista terveysrisiä aava-alueelle. 4.3 NOKIAN RENKAAT OYJ 4.3.1 Laitosen sijainti ja toiminta Noian Renaat Oyj sijaitsee noin 300 m suunnitellulta aava-alueelta itään. Tuotannon esimääräinen äyntiaia on 343 vr eli 8232 h/a. Osastoilla tehdään eseytymätöntä olmivuorotyötä ja liimanvalmistusessa työaia on 40 h/viio. Tehtaalle on myönnetty ympäristölupa (1998Y179-111) 20.2.2007. Laitos sijaitsee samalla alueella Suomen Kumitehtaan anssa, jona vuosi laitosen päästöjä ja risiä arvioitaessa on otettava huomioon myös laitosten yhteisvaiutus. Risien yhteisvaiutuset on uitenin jo äsitelty Suomen Kumitehtaan yhteydessä, minä taia niitä ei enää äsitellä tässä yhteydessä. 4.3.2 Laitosen päästöt ilmaan Ilmapäästöistä merittävimmät ovat liuotinaineita eli haihtuvia hiilivetyjä (VOC) sisältävät yhdisteet. Liuottimien oonaispäästöt ilmaan olivat 51,8 tonnia vuonna 2005. Viimeisimmässä ulopuolisen teemässä mittausessa atalyyttisen polttolaitosen savuaasun esimääräinen VOCpitoisuus on ollut 121,3 mg C/Nm 3. Liuotinpäästöt aiheutuvat suurimmasi osasi bensiinistä, etyylialoholista ja asetonista. Ilmaan pääsee lisäsi seoitusoneiden hiuasmaisia pölypäästöjä arviolta 400 g/a. Pölypäästöjä syntyy umiseoitusten seoitusoneilla ja emiaalipunnitusessa, joissa renaan jauhemaiset raaaaineet, pääasiassa noi, pölyävät. Päästöoreudet rengastehtaan atolla maanpinnasta mitattuna ovat mastisoinnin ja seoitusoneiden päästöille noin 20 metriä vanhalta tehtaalta ja itäpäädyn laajennusosasta 30 metriä, vulanoinnin päästöille 15 metriä seä liuotinaineiden hajapäästöille 30 metriä. Katolla sijaitsevan liuottimien atalyyttisen polttolaitosen päästöt johdetaan 15 metrisen piipun autta, 118 metriin merenpinnasta. Lisäselvitys Teollisuuden vaiutusista
YIT RAKENNUS OY 7 (11) Valoinen harju 4.3.3 Melu Noian Renaat Oyj:n ympäristömeluselvitys on päivitetty vuonna 2004. Selvitysen muaa 50 db:n meluvyöhye ulottuu juuri ja juuri tehtaan aaois-, itä ja oillispuolen vanhalle asuinalueelle. Meluselvitysten tulosten perusteella yritys on listannut merittävimmät melulähteet ja hyväsyttänyt vaimennustoimenpiteet ustain melulähteestä vastaavalla osastolla. Yritys on toimittanut ympäristömelun torjuntasuunnitelman ympäristöesuselle lupahaemusen täydennysenä. Sijainnin, tehtyjen selvitysten ja torjuntasuunnitelman perusteella toiminnasta aiheutuvan melun ei atsota aiheuttavan haittaa asemaaava-alueelle. 4.3.4 Risin arviointi Rengastehtaalla on emiaalien laajamittaista teollista äsittelyä ja varastointia, joten yhtiö on lupavelvollinen Turvateniian esuselle. Laitos on toimittanut turvallisuusselvitysen TUKES:lle esällä 2006. Laitosella on myös sisäinen pelastussuunnitelma (2.3.2005). Tehtaan suuronnettomuusrisi on analysoitu viranomaisten hyväsymin menetelmin ja yhtiön suojautuminen tällaisten tapahtumien varalta on todettu asianmuaisesi. Pahin mahdollinen tapahtuma olisi risiarvion perusteella suuri tulipalo tehtaalla tai raaa-ainevarastoissa. Vaavan emiaalivuodon todennäöisyys on sen sijaan todettu pienesi. Perustan ympäristövaiutusten ja onnettomuusien estämisesi Noian Renailla muodostaa toimintojärjestelmä, joa sisältää ympäristö-, turvallisuus- ja laatuasiat. Risien arviointien seä pitän äytännön oemusen perusteella toiminnot on ohjeistettu siten että onnettomuudet voidaan mahdollisimman hyvin ehäistä. Täreää on toimintojärjestelmästä eli oieista työtavoista tiedottaminen, joa hoidetaan perehdyttämisen, työnopastusen ja/tai oulutusen avulla. Täreä osa turvallisuustoimintaa ovat säännölliset asi ertaa vuodessa tehtävät turvallisuusatselmuset eli auditoinnit. Vuosittainen auditointiohjelma perustuu aiempien atselmusten tulosiin ja tehtaan toiminnan merittäviin riseihin. Auditointiohjelman vahvistaa yhtiön johto. Yhtiön ylin johto äsittelee vuosittain johdon atselmusessa ympäristö- ja turvallisuusasioita osevat selvityset seä päättää niiden ja aiien toimintojärjestelmän auditointien tulosista laaditun atselmusselostusen perusteella ehittämistoimenpiteistä. Sisäisissä turvallisuusatselmusissa huomio ohdistuu työympäristöön, esim. onesuojausiin seä palo- ja järjestysasioihin, emiaalien asianmuaiseen äsittelyyn ja varastointiin. Turvallisuusatselmusten taroitusena on selvittää, ono tarasteltavan ohteen toiminta lainsäädännön, toimintaperiaatteiden, turvallisuuspolitiian ja ohjelmien muaista, ja miten ohteen toimintaa voidaan ehittää turvallisemmasi. Miäli atselmusessa löytyy poieamia, osaston linjaorganisaation vastuulla on toimenpiteiden suunnittelu, raporttiin vastaaminen ja ongelmien orjaaminen. Ulopuolinen auditoija (DNV) teee atselmusen erran vuodessa ja arvioi toiminnan standardien muaisuutta. Toiminnan laien ja säännösten muaisuutta valvovat vuosittain tai tarvittaessa viranomaiset ja vauutusyhtiö. Turvateniian esus ja Säteilyturvaesus suorittavat oman tarastusohjelmansa muaisesti tarastusia liittyen emiaalien äyttöön, toimintaperiaatteisiin ja johtamisjärjestelmiin seä säteilylaitteisiin. Lisäselvitys Teollisuuden vaiutusista
YIT RAKENNUS OY 8 (11) Valoinen harju 4.3.4.1 Kemiaalien varastoinnista aiheutuvat risit Noian Renaat on luopunut orea-aromaattisten öljyjen (HA = high aromatic), jota on luoiteltu arsinogeenisisi (T, myryllinen; R43 aiheuttaa syöpäsairauden vaaraa) äytöstä oonaan vuoden 2005 alusta. Vuoden 2005 tietojen perusteella tehtaalla äytetäänin myryllisesi luoiteltavia aineita ainoastaan noin 10 g/a ja niitäin vain laboratoriossa. Loput emiaaleista on luoiteltu haitallisisi tai ärsyttävisi. Vaaralliset aineet on varastoitu asianmuaisesti erilleen toisistaan. Vaarallisten aineiden varastot sijaitsevat fyysisesti eri puolilla tehdasraennusta siten, etteivät ne pääse reagoimaan esenään. Yritys vaatii myös uljetusyhtiöiltä VAK-määräysten noudattamista ja yritysellä on nimetty VAKturvallisuusneuvonantaja. TUKESin määräysten muainen (PÄÄTÖS 2532/360/97) maanpäällinen, asoisvaippainen ylitäytönestimellä varustettu liuotinainesäiliö, 14,9 m 3, sijaitsee liimahuoneen uloalueella. Liuotinbensiini (Liav 110) tuodaan säiliöautolla. Säiliö on varustettu vuodonilmaisimella, josta hälytys menee suoraan iinteistövalvontaan. Riiä varastoidaan riivarastossa. Riivaraston oo on 40 t ja sille on oma erillinen sammutusvesisäiliö ellarierrosessa. Noea varastoidaan seitsemässä 330 m 3 siilossa. Siilojen autta ulee noin 19 000 tonnia noea vuosittain. Tehtaan turvallisuusjärjestelmät ja säilytystavat huomioiden vaarallisten aineiden uljetusista, säiliöiden täytöstä tai varastoinnista ei aiheudu aava-alueelle normaalista tehdastoiminnasta tai emiaaliuljetusista poieavaa risiä. 4.3.4.2 Päästöistä aiheutuvat risit Laitosella on liuotinaineiden atalyyttinen polttolaitos, jolla pystytään äsittelemään noin 50 70 prosenttia laitosen VOC-päästöistä. Loput VOC-päästöistä aiheutuu lähinnä yleisilmanvaihdon autta tulevista hajapäästöistä. Ympäristöluvan muaan laitosen haihtuvien orgaanisten yhdisteiden oonaispäästöt saavat olla 31.10.2007 alaen oreintaan 25 % äytetyistä liuottimista, uitenin enintään 55 t/a. Tämän perusteella VOC-päästöissä ei ole odotettavissa mitään merittävää muutosta lähitulevaisuudessa. Olosuhteet huomioiden laitosen VOC-päästöistä voisiin uleutua aava-alueelle noin 2,5 3 t/a. Laitosen poistoaasujen esimääräisen VOC-pitoisuus jää uitenin selvästi 8 tunnin HTP-arvon alle, eiä aineista näin ollen näyttäisi aiheutuvan suoranaista terveysrisiä asuaille. Rengastehtaan päästöistä aiheutuvia muita risejä on tutittu useaan eri otteeseen. Vuonna 2002 tehdyn hajuselvitysen muaan rengastehtaan aiheuttaman hajun esiintymistiheys oli oo tutimusalueella noin 1 % oonaisajasta. Tampereen aluetyöterveyslaitos on tutinut myös tehtaan vulanointihöyryjä (2004) ja todennut, että ysittäisten aineiden pitoisuudet olivat pieniä. Vuonna 2003 tehtyjen tutimusen muaan myös mitatut pölypitoisuudet ovat pääsääntöisesti alhaisia ja alle luparajojen. Laitosen oman ilmoitusen muaan suodatinlaitteet läpäisevästä pölystä ei myösään ole haittaa terveydelle tai ympäristölle. Laitosen ilmapäästöistä aiheutuuin lähinnä haittaa viihtyvyyden annalta. Lisäselvitys Teollisuuden vaiutusista
YIT RAKENNUS OY 9 (11) Valoinen harju 4.3.4.3 Tulipalosta aiheutuva risi Noian Renaiden risiarvioinnissa on arvioitu, että paloturvallisuuden annalta suurimman risin muodostaa noivarastossa tapahtuva pölyräjähdys ja sen seurausena aiheutuva tulipalo. Noivaraston palon todennäöisyydesi on arvioitu 2 eli mahdollinen. Toinen merittävä teijä ympäristön annalta näyttäisi olevan riivarastossa tapahtuva tulipalo ja siitä aiheutuva myryllisten ja syövyttävien aasujen muodostuminen. Riivaraston palon seurausten on arvioitu olevan luoaa 3 eli vaavat. Riivaraston palon todennäöisyys on uitenin luoaa 1 eli epätodennäöinen. Muita tulipalon vaaraa aiheuttavia teijöitä ovat esim. emiaalit ja niiden äsittely seä pölynpoistolaitteet. Yhtenä vaihtoehtona on esitetty mm. räjähdysonnettomuus liimahuoneessa ilmastoinnin pysähtymisen tai inhimillisen virheen taia. Tämän tyyppisten risien todennäöisyyden on uitenin arvioitu olevan luoaa 1 eli epätodennäöinen ja seurausten oreintaan luoaa 2 eli haitallinen. Tehtaan turvallisuusjärjestelmät huomioiden ja säännöllisten tarastusten vuosi Noian Renaiden aiheuttaman tulipalorisin voidaan atsoa olevan hyvin pieni. 4.3.5 Yhteenveto Noian Renaat Oyj:n vaiutusista Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että Noian Renailla on panostettu erityisen paljon juuri turvallisuusasioihin. Laitosella suoritetaan lisäsi ulopuolisia tarastusia ahden merittävän asiantuntijaorganisaation taholta. Noian Renaiden osalta aava-alueelle aiheutuvan risin voidaanin atsoa olevan hyvin pieni. Risin asemaaava-alueelle voisi muodostaa lähinnä tehtaalla tapahtuva tulipalo ja siitä aiheutuva lämpötilan ohoaminen ja ilmaan pääsevät myrylliset aasut. Kosa laajamittainen tulipalo on uitenin epätodennäöinen eiä laitosella säilytetä räjähteitä tai erittäin helposti syttyviä tai erityisen reatioalttiita emiaaleja, jota voisivat aiheuttaa nopeasti laajemmalle alueelle ulottuvaa tuhoa, ei risiä voida pitää niin merittävänä, että sillä olisi vaiutusta aavoituseen. 4.4 POLTTOAINEEN JAKELUASEMA 4.4.1 Asema sijainti ja toiminta Jaeluasema sijaitsee noin 100 m aava-alueesta pohjoiseen. Toiminta ei vaadi ympäristölupaa eiä aseman toiminnalla tai päästöillä ole sijainnin taia vaiutusta muihin tuotantolaitosiin. 4.4.2 Aseman päästöt ilmaan Neste Marinointi Oy:n muaan asemalta voisi päästä ilmaan noin 1,53 tonnia haihtuvia orgaanisia aineita vuodessa. 4.4.3 Risin arviointi Polttoaineiden uljetusissa noudatetaan VAK-määräysiä. Polttoaineiden reatioalttiudet ovat myös pieniä ja syttymislämpötilat suhteellisen oreita, jona taia ne eivät muodosta erityisen suurta räjähdys- tai palovaaraa. Myösään ilmaan haihtuvien orgaanisten aineiden määrä ei ole merittävä. Olosuhteet huomioiden jaeluaseman VOC- päästöistä voisi uleutua aava-alueelle ainoastaan noin 300 g/a. Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, ettei päästöillä ole vaiutusta suunnitteilla olevaan aava-alueeseen. Kemiaalien uljetusista, säiliöiden täytöstä tai varastoinnista ei myösään aiheudu aava-alueelle normaalista emiaaliuljetusista poieavaa risiä. Lisäselvitys Teollisuuden vaiutusista
YIT RAKENNUS OY 10 (11) Valoinen harju 4.5 NOKIAN LÄMPÖVOIMA OY 4.5.1 Laitosen sijainti ja toiminta Noian Lämpövoima Oy sijaitsee noin 300 m suunnitellulta aava-alueelta länteen. Laitos sijaitsee erillään muista, eiä sen toiminnalla tai päästöillä ole vaiutusta muihin tuotantolaitosiin. Nyyiseen äytössä olevaan laitosoonaisuuteen uuluvat ombilaitos ja varaäyttöön taroitetut attilat K3 ja K4. Voimalaitos toimii tuotantoäytössä ollessaan eseytymättömässä olmivuorotyössä. Vuoden 2006 äyntiajat olivat ombilaitos 8 222 tuntia ja K4 attila 587 tuntia. Voimalaitoselle on myönnetty ympäristölupa (LSY-2004-Y-384) 21.11.2007. 4.5.2 Laitosen päästöt ilmaan Voimalaitosen merittävimmät päästöt ilmaan ovat typenosidit ja hiilidiosidi. Lisäsi savuaasujen muana pääsee ilmaan varapolttoainetta äytettäessä pieniä määriä rasasmetalleja. Laitosten päästöt ilmaan vuonna 2006 olivat 218 589 tonnia hiilidiosidia, tonnia typen osideja (NO 2 :na). Kombilaitosen savuaasut johdetaan maanpinnasta 60 metriä oreaan ja varaattilan K4 savuaasut maanpinnasta 110 m oreaan savupiippuun. 4.5.3 Melu Voimalaitosen melulähteiden melu on luonteeltaan tasaista huminaa ympäri vuoroauden. Normaaliäytön aiaisesta melusta poieavaa melua syntyy äynnistys- ja häiriötilanteissa. Käynnistysiä on normaalisti muutamia vuodessa ja ne ovat useimmiten ennaoitavissa. Käynnistyset pyritään teemään päiväaiaan, jolloin muu taustamelu on oreimmillaan. Voimalaitosen aiheuttama melu ympäristöön on selvitetty mittausiin ja mallinnuseen perustuen. Selvitysien muaan voimalaitosen aiheuttamat melutasot yhdessä paperitehtaan anssa eivät ylitä melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätösen (993/1992) muaisia päiväajan ohjearvoja millään lähialueiden asuinalueilla. Myös yöajan ohjearvo alittuu lähes aiilla tarastelualueen asuinalueilla. Ympäristöluvassa on määrätty, että laitosen toiminnasta aiheutuva melu yhdessä Georgia-Pacific Nordic Oy:n paperitehtaan toiminnasta aiheutuvan melun anssa ei saa ylittää melulle altistuvien asuinraennusten ulo-oleselualueilla päivällä lo 7 22 evivalenttimelutasoa LAeq 55 db eiä yöllä lo 22 evivalenttimelutasoa LAeq 50 db siten, uin siitä säädetään melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätösessä (993/1992). 4.5.4 Risin arviointi Voimalaitosella äytettävästä maaaasusta ja polttoöljyn varastoinnista on olemassa risiarvio. 4.5.4.1 Kemiaalien varastoinnista aiheutuvat risit Voimalaitosella äytetään ja varastoidaan vähäisiä määriä vaarallisia emiaaleja. Kemiaalit varastoidaan asianmuaisesti voimalaitosen varastoissa. Lisäselvitys Teollisuuden vaiutusista
YIT RAKENNUS OY 11 (11) Valoinen harju Voimalaitosella äytössä olevista emiaaleista, ei aiheudu pienen varastointimäärän taia merittävää vaaraa aava-alueelle. 4.5.4.2 Päästöistä aiheutuvat risit Voimalaitosen vaiutusia ilmanlaatuun on arvioitu Ilmatieteen laitosen vuonna 1995 teemässä leviämisselvitysessä. Leviämisselvitysen muaan voimalaitosen aiheuttama suurin lisäys typpidiosidin vuosiesiarvoon on vähäinen. Leviämislaselmin määritetyt typpidiosidipitoisuuden vuoroausi- ja tuntiesiarvot alittavat ombilaitosen päästöillä selvästi terveysperusteiset yseiset ilman epäpuhtautta osevat ohjearvot. Maaaasun poltossa hallitsemattoman päästön esiintyminen siinä laajuudessa, että havaittavaa haittaa ilmenisi, on epätodennäöistä. Myös häiriötilanteet tai toimintahäiriöt savuaasujen puhdistuslaitteistoissa (sähösuodin, multisyloni) ovat epätodennäöisiä. Puhdistuslaitteet ovat äytössä vain silloin, un attiloissa äytetään polttoaineena polttoöljyä. Satunnaispäästöjen hallitsemisesi ja puhdistuslaitteiden häiriötilanteiden varalle on muun muassa seuraavia menettelyjä: - puhdistuslaitteiden toimintahäiriöistä tulee hälytys voimalaitosenvalvomoon - poieusellisia häiriötilanteita varten on laadittu toimintaohjeet. Laitosen ilmapäästöistä voi aiheutua lähinnä satunnaista haittaa viihtyvyyden annalta. 4.5.4.3 Tulipalosta aiheutuva risi Risiarvion perusteella öljysäiliöiden tulipalot ovat melo harvinaisia. Risiarvion muaan vuosina 1950 2003 on raportoitu yhteensä 480 öljysäiliöiden tulipaloa maailmanlaajuisesti. Kun lisäsi otetaan huomioon, että vain noin 10 % tuulista tulee sellaisesta suunnasta, että palosta aiheutuvat päästöt uleutuisivat aava-alueelle, voidaan tällaisen tulipalon todennäöisyyttä pitää hyvin pienenä. Kevyt- ja rasaspolttoöljy ovat lisäsi huonosti haihtuvia ja pienen reatioalttiuden omaavia aineita, joiden paloominaisuudet ovat paljon huonommat uin esimerisi emiaalien, joten myösään oo säiliöaluetta osevaa paloa ei voida pitää ovin todennäöisenä. Näin ollen myösään lämpösäteilyn vaara ei ole suuri. Maaaasun osalta risiarviossa on arvioitua, että maaaasun vuotaminen aiheuttaisi lämpöuormien osalta ohonneen risin ja pitoisuusien osalta merittävän risin. Risiarviossa on lisäsi esitetty, että maaaasupaineenvähennysasemien yleisimpiä vuototilanteita ovat varoventtiilivuodot seä murtolevyvuodot, joista ei aiheudu yhtä suurta vaaraa uin tarastellusta tilanteesta. Kun lisäsi otetaan huomioon, että vain noin 15 % tuulista tulee sellaisesta suunnasta, että palosta aiheutuvat päästöt uleutuisivat aava-alueelle, voidaan tällaisen tulipalon todennäöisyyttä pitää hyvin pienenä. 4.5.5 Yhteenveto Noian Lämpövoima Oy:n vaiutusista Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, ettei voimalaitosesta aiheudu terveydelle vaarallisia päästöjä. Risin asemaaava-alueelle voisi muodostaa lähinnävoimalaitosella tapahtuva tulipalo ja siitä aiheutuva lämpötilan ohoaminen ja ilmaan pääsevät myrylliset aasut. Kosa laajamittainen tulipalo on uitenin epätodennäöinen eiä laitosella säilytetä räjähteitä tai erittäin helposti syttyviä tai erityisen reatioalttiita emiaaleja, jota voisivat aiheuttaa nopeasti laajemmalle alueelle ulottuvaa tuhoa, ei risiä voida pitää niin merittävänä, että sillä olisi vaiutusta aavamuutosessa aavaillulle asutuselle. Lisäselvitys Teollisuuden vaiutusista
YIT RAKENNUS OY 12 (11) Valoinen harju 5. JOHTOPÄÄTÖKSET Suurimman vaaran aava-alueelle aiheuttaisi Noian Renaiden ja Suomen Kumitehtaan alueella tapahtuva suuronnettomuus tai palotilanteessa vapautuvat myrylliset aasut. Noian Renaat ja Suomen Kumitehdas uuluvat uitenin TUKESin valvomiin ohteisiin ja molemmilla tehtailla on iinnitetty turvallisuuteen paljon huomiota. Tehtaille on myös tehty risiartoitusia/-selvitysiä, joissa risit on arvioitu ja suojaustoimenpiteet on selvitetty. Tehtaiden toiminnasta ei näin ollen aiheudu normaalia teollisuustoimintaa suurempaa risiä vaan päinvastoin risi näyttäisi olevan jopa pienempi uin useilla valvomattomilla laitosilla. Näin ollen edellä mainituilla riseillä ei voida atsoa olevan merittävä aavoitusen annalta. Myös Lämpövoiman risiarviossa tarastelun ohteena olleet palotilanteet ovat niin epätodennäöisiä, ettei niillä ole vaiutusta aavoituseen. VOC- ja ilmapäästöistä ei aiheudu vaaraa asuaille vaan niitä voidaan pitää lähinnä asuinviihtyvyyttä lasevina teijöinä. Melun osalta teollisuuden vaiutus rajoittuu lähinnä puhaltimien aiheuttamaan tasaiseen taustameluun. Yöllä mitatut teollisuuden meluarvot olivat aava-alueella 46-47 dba. Mitatut meluarvot ylittävät Valtioneuvoston päätösessä 993/1992 uusien asuinalueiden oleselualueille asetetun 45 dba yöohjearvon, mutta eivät tehtaille ja voimalaitoselle lupamääräysissä asetettuja arvoja. Mittausten ja liiennemelu lasennan perusteella, liienteen osuus onin paljon merittävämpi uin teollisuuden aiheuttama taustamelu. Taustamelun vaiutus voidaan ottaa huomioon tieliiennemelun vähentämistoimenpiteitä suunniteltaessa, eiä se näin ollen muodostu esteesi aavamuutoselle. Asemaaavamuutosessa on huomioitava myös laitosten laajentumismahdollisuudet ja sitä autta aiheutuva risitason muutos. Lähinnä laajentumismahdollisuutta on tarasteltava Noian Renaiden ja Suomen Kumitehtaan osalta, osa laitoset sijaitsevat lähinnä aava-aluetta ja niiden toiminnasta aiheutuu suurin risi aava-alueelle. Kaavatilanteen perusteella ummallaaan edellä mainitulla laitosella ei ole merittävästi raennusoieutta jäljellä. Lisäsi risianalyysissä on jo otettu huomioon tehtaan ympäristölupahaemusessa ilmoittamat tuotannon asvutavoitteet. Tämän perusteella teollisuutta ei ole mahdollista laajentaa niin paljoa, että siitä aiheutuisi merittävää risitason ohoamista. Risiarvion perusteella teollisuuden toiminnasta aava-alueelle aiheutuvan risin taso on pääsääntöisesti luoaa 1 (meritysetön) tai 2 (vähäinen). Teollisesta toiminnasta ei myösään aiheudu yhtään 4. (merittävä) tai 5. (sietämätön) luoan risiä. Risitasossa ei myösään ole tapahtumassa merittävää asvua tiedossa olevien tuotannon muutosten ja laajentumisen seurausena. Näemysemme muaan teollinen toiminta ei näin ollen aiheuta estettä aavamuutoselle. Tampereella, 21. päivänä tammiuuta 2008 AIRIX Ympäristö Oy Petteri Kotonen Projetipäälliö Lisäselvitys Teollisuuden vaiutusista
Z Z Z Z Z Z Z 20V 110V Noianvirta Emäosi Noianvirta Noianvirta Emäosentie Tiesenuja äritie Piralaistie Maisenuja Kerhoatu Harjuatu Souranderintie Lauttalanmuta Kuusistonuja Idestaminatu Lintuniemenatu Paperitehtaanatu Kerhoatu Yöönsaaret Yöönsaaret Kaupungintalo Allas var Kpa V Kpa VI V V V alue Ts sp ar Lin p Ll sp Tehdas Huoltoasema Kaupungintalo V V V sp75m 110m Ts sp Putisto Putisto Pi Putisto var Ts Ts Muuntamo- Ras. Ras. Ras. Sahanpuisto Tuiränninpuisto Puropuisto Kartanonpuisto Fasaanipuisto Riihipuisto Harjupuisto Harjupuisto Vii Noia V Noia Jyränmaa Vii Noia Noia Noia Noia 255 19 138 8 94 29 95 243 96 6229 6359 6358 6322 6357 6356 6355 6354 6353 6352 2792 2895 2798 2788 2786 6324 6212 6211 6216 5053 6813 6224 6217 5732 6223 6351 2787 6350 2797 6349 2151 2174 2507 6214 2761 2760 6215 2176 2759 2177 2758 2757 2762 2167 63 3111 t I t Ll I t t t t t iosi t I yr t I ar yr Ll t t t t t t t t Ll. Ll I I I r I Ll t t Ll Ll ttt I I IV I t Ll I ar t I I IV t t t t j t tr IV t muunt. I t t tr t tr tr tr tr t tr 1K 14E 14G 14P 14K 1K 1K G102 1K 1P 1P 1K 1K:8 1K 1K 1K 1K 1K 1K 1P 14K 14P 14P 14P 14K 14K 14P 6 6 19 1 5 6 2 9 9 3 7 10 11 4 7 16 23 22 19 20 11 10 9 8 5 4 3 9 10 24 25 26 28 27 21 18 17 2 9 1 2 5 11 13 1 2 17 2 5 4 1 2 3 5 4 6 7 2 9 8 7 3 2 18 9 8 13 12 1:1 3 3:1 3:2 1:158 3:1 3:1 3:2 1: 1:9 1: 1:95 1:95 1:95 1: 1:115 1: 1:247 1:24 1:247 1:91 1:94 1:93 1:247 1:33 1:218 1:219 1:216 1: 1:92 1:72 1:113 1:114 1:200 1:47 1:199 1:47 1:103 1:247 6:1 6:1 426:876:1 413:876:1 1:200 1:8 1:47 3:2 3:11 3:2 3:12 3:12 3:2 1:8 1:8 1:21 1:10 3:5 1:158 3:1 1: 3:2 1:62 1:95 1:95 1:62 1:58 1:158 1:95 1:95 Yht. 1: 3:2 1:95 1: 1: 1:5 1:95 1:5 876:1 Haaviston jaounta 3:2 1:95 3:2 1: :9 1:19 3:12 1:7 1:8 10 322 17 1 53 32 27 18 17 9 2a 4 3 2 5 3 3 6 54 51 50 53 3 3 1 Maaaasujohto Maaaasujohto Ras.tie. tontille 1-32-6 Ras. Ras. Ras. Ras. Ras. 98 78 87 103 97 107 103 100 105 100 97 77 89 84 95 95 99 97 100 82 84 103 92 94 83 95 100 82 83 88 83 88 88 82 92 98 94 100 97 95 87 93 81 84 92 82 84 88 92 81 83 81 91 93 92 101 101 95 104 94 100 98 107 79 78 78 87 92 97 94 78 80 78 80 82 87 84 81 88 95 91 80 80 78 93 97 95 92 100 00 88 81 89 87 80 83 80 77 78 80 91 84 87 80 75 82 77 87 92 94 95 87 100 105 94 92 80 87 95 102 100 105 100 105 80 82 80 77 103 102 113 107 115 100 78 102 95 83 88 80 104 105 107 105 110 120 116 121 115 108.8 97.2 98.1 97.5 98.0 98.2 97.5 98.0 97.9 98.1 98.3 97.3 95.6 105.7 95.8 106.1 105.5.3 87.4 98.9 95.7 96.3 97.9 92.9 95.8 95.6 92.8 91.6 93.1 94.2 94.2 93.0 96.7 93.8 92.1 97.9 99.0 93.4 93.1 94.8 93.7 92.3 103.4 93.8 99.1 95.5 93.4 102.5 89.5 81.3 88.3 88.7 89.1 89.1 89.3 88.4.2 102.7 95.7 94.9 92.3 92.3 91.8 98.6 99.7 102.9 86.0 91.4 92.3 93.7 94.2 91.8 91.4 91.5 91.9 91.5 91.6 89.9 89.8 88.6.8 88.4 89.7 91.4 84.0 93.4 91.8 91.8.9 88.7 92.2.4 93.9.1 89.6 91.5 103.7 101.0 104.9 95.4 97.4 97.6 92.1 88.9 91.1 91.9 92.6 91.4 92.2 92.3 91.2.7 91.9 98.1 105.1 94.0.9 77.8 78.9 83.2 79.2 78.5 77.7 78.4 79.2 93.5 78.8 98.7 94.5 98.1 89.2 92.0 91.9 79.2 79.5.9.9 78.8 79.0 78.7 78.8 80.8 78.5 79.4 80.6 79.8 82.0 91.3 78.3 91.0 97.4 86.0.4 93.8 100.6 101.2 100.3 97.3 98.1 96.0 89.1 91.2 92.1.1 91.5 78.7 79.4 86.3 91.3 89.6 79.4 79.5 79.5.9 75.7 91.2 83.7.1 81.3 82.3 91.6 78.3 73.6 75.7.5 78.9.9 92.9 78.8 95.6 99.7 97.5 98.4 104.8 78.2 79.2 77.4 77.6 102.4 100.4 105.4 101.3.1 91.7.4.1.9.1.2.7 88.2 88.4.1.3.3.7.2 77.2 89.8 77.7 107.4 107.0 104.5 107.9 106.5 110.1 108.4 110.3 123.3 KAAVA-ALUE VOC 35 g/a Pöly 120 g/a VOC 22 t/a Pöly 368 g/a VOC 51,8 t/a Pöly 400 g/a NOKIAN RENKAAT OYJ SUOMEN KUMITEHDAS OY VOC 1,53 t/a HUOLTOASEMA UPOFLOOR OY CO 220 000 t/a NOx t/a NOKIAN LÄMPÖVOIMA OY 2 NOKIAN LÄMPÖVOIMA OY Öljysäiliöt LTE 1 PVM 12.12.2007 VALKOINEN HARJU NOKIAN KAUPUNKI LISÄSELVITYS VOC- JA HIUKKAISPÄÄSTÖISTÄ TUULENSUUNNAT JA PÄÄSTÖT SUUN. PKO PRT. SPI AIRIX Ympäristö Oy
Kemiaalien EU-risinarviointi ja -vähennys Päivitetty 10.7.2007 Di-isononyyliftalaatti CAS Nro 253-12-0 Synonyymejä DINP Bis(7-methyloctyl)phtalate 1,2-Benzenedicarboxylic acid, diisononyl ester O O O O C H 3 C H 3 1,2-Bentseenidiarbosyylihappo, C8-10 dialyyliesterit, haaroittuneet, suuri C9 pitoisuus CAS Nro 615-48-0 Synonyymejä 1,2-Benzenedicarboxylic acid, di-c8-10-branched alyl esters, C9-rich 1,2-Bentseenidiarbosyylihapon di-c8-10-haarautuvaetjuiset alyyliesterit, runsaasti C9:ää sisältävät Tuotereisteritiedot Suomessa (2006) Valmisteiden luumäärä 21 tuotetta / 5 tuotetta Maahantuonti/tonnia 63,119 Valmistus/tonnia 0 Yhteensä/tonnia (josta 95 %:n aineen osuus) Pääasiallisimmat äyttötaroituset Suomessa 63,119 (-) Tiivistysaineet Liimat Maalit, maalinpoistoaineet / Painovärit Aineen luoitus- ja merintätiedot (STM asetus 509/2005; maininta, jos vain ehdotus) ja HTP-arvot (STM asetus 109/2005) Luoitus Merintä Ei luoitella. Ei meritä Ei meritä. Di-isononyyliftalaatti (DINP) (CAS 253-12-0); 1,2-Bentseenidiarbosyylihappo, C8-10 dialyyliesterit, haaroittuneet, C9 pitoisuus suuri (CAS 615-48-0) 1
HTP-arvot Ei ole annettu. Di-isononyyliftalaatti (DINP) (CAS 253-12-0); 1,2-Bentseenidiarbosyylihappo, C8-10 dialyyliesterit, haaroittuneet, C9 pitoisuus suuri (CAS 615-48-0) 2
I Yhteenveto Euroopan omission risinarvion johtopäätösistä aineelle altistumisesta ja vaaroista, European Union Ris Assessment Report, France 2003 1 Altistuminen Työnteijät Kuluttajat (ml. epäsuora altistuminen ympäristöstä) Ympäristö 2 Fysiaaliset ja emialliset ominaisuudet Moleyylipaino (g/mol) Liuoisuus veteen, 20 C (mg/l) 0,0006 Höyrynpaine, 20 C (Pa) 6 x 10-5 Sulamispiste ( C) n. -50 Kiehumispiste ( C) n. 420 logk ow 8,8 3 Vaiutuset Työnteijät saattavat altistua aineille aineitten valmistusen yhteydessä, laitteiston puhdistus- ja huoltotöissä ainetta sisältävien tuotteiden valmistusessa (esimerisi PVC-muovituotteet ja einonaha), aineita sisältävien tuotteiden äytössä (esimerisi haleamien havaitsemiseen äytettävät tuotteet, tiivisteet, väriaineet, voiteluaineet) Kuluttajat saattavat altistua aineille raennusmateriaaleista ja huonealuista (einonaha), leluista ja vauvanhoitotuotteista (pienet lapset) ja epäsuorasti ympäristöstä ruoan ja ruoa-aineiden paausmateriaalien autta. Kuluttajien altistumistasoa on vaiea määrittää aineitten laajamittaisen äytön taia. Vesi ja jätevesi DINP:n tuotannosta ja sen jaelusta, äytöstä PVC polymeerien ja ei-pvc polymeerien valmistusessa, formuloinnista ja äytöstä painomusteissa, liimoissa, tiivisteissä ja maaleissa Vesi, maaperä ja ilma tuotteista ja tavaroista jätteenä 420,6 (esiarvo) 3.1 Terveysvaiutuset Yhteenveto vaiutusista Raportissa on yhdistetty yllä mainitut aineet, sillä ne ovat samanaltaisia raenteeltaan ja vaiutusiltaan, ja yleensä esiintyvät seosena. Aineet aiheuttavat asvaimia jyrsijöille, mutta ihmisen metaboliassa ei ole vastaavaa reittiä. Di-isononyyliftalaatti (DINP) (CAS 253-12-0); 1,2-Bentseenidiarbosyylihappo, C8-10 dialyyliesterit, haaroittuneet, C9 pitoisuus suuri (CAS 615-48-0) 3