SÄHKÖKAUPPA SÄHKÖVERKKO Markus Piispanen 19.6.2012 MUISTIO 1(6) Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 5/2012 Aika Keskiviikkona 6.6.2012 klo 12.00 16.00 Paikka Rantasipi Airport Congress, Robert Huberin tie 4, Vantaa Osallistujat Jari Rusanen, pj E.ON Kainuun Sähköverkko Oy Minna Arffman Elenia Verkko Oy Matti Hirvonen Tampereen sähkölaitos Pia Laakkonen Lappeenrannan Energia Oy Tiina Leppälahti Helsingin Energia Saku Ruottinen Fortum Sähkönsiirto Oy Pia Sillstén Turku Energia Oy Petri Vanhamäki Leppäkosken Sähkö Oy Sari Wessman Jyväskylän Energia Oy Riina Heinimäki Energiateollisuus ry Ina Lehto Energiateollisuus ry Markus Piispanen, siht. Energiateollisuus ry Jan Segerstam Empower IM Oy Asialista 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen 2. Esityslistan hyväksyminen Esityslistan kohtaan Muuta asiat lisättiin kohta 8.1 Sähkön vähittäismarkkinatutkinto 3. Edellisen kokouksen muistio Edellisen kokouksen muistio ei vielä ollut valmis. Päätettiin siirtää muistion hyväksyntä seuraavaan kokoukseen. 4. Tilannekatsaukset 4.1 PMVM Edellisen kehitysryhmän kokouksen jälkeen ei pohjoismaisiin vähittäismarkkinoihin tähtäävässä hankkeessa ole kovin merkittäviä asioita tapahtunut. Riina kuitenkin esitteli kehitysryhmälle katsauksen hankkeen tuoreimmista tapahtumista. NordREG:n valmistelemaa päivitettyä roadmapia ei ole vielä julkaistu, koska Suomi (EMV) ei halua hyväksyä esitettyä epärealistista aikataulua. [Siht. huom. Roadmap julkaistiin 13.6.2012, löytyy osoitteesta: https://www.nordicenergyregulators.org/upload/nordreg%20road%20map.doc x] EMG:ssä on keskusteltu pakollisen yhden laskun mallin jatkosta TEM:n antaman lausunnon jälkeen ja EMG on myös kysynyt TEM:ltä tarkempia perusteluita yhden laskun mallin vastustamiselle. Ruotsissa ja Norjassa suhtautuminen yhden laskun malliin on positiivinen, mutta kummassakaan maassa ei ole tehty virallista päätöstä asiasta. Tanska on joka tapauksessa siirtymässä kyseiseen malliin Data Hubin myötä. EMG:n ja NordREGin kesäkuussa (18.6.) pidettävältä yhteiskokoukselta toivotaan konkreettisia linjauksia hankkeen suhteen. Energiateollisuus ry Fredrikinkatu 51 53 B, 00100 Helsinki PL 100, 00101 Helsinki Puhelin: (09) 530 520, faksi: (09) 5305 2900 www.energia.fi
2(6) NBS-hankkeessa on edelleen menossa vaatimusmäärittelyjen laatiminen sekä lakimuutosten valmistelu. Suomessa lakimuutokset tehdään parhaillaan sisämarkkinapaketin myötä päivitettävänä olevaan sähkömarkkinalakiin kesän ja syksyn aikana. NBS:n main host maata ei vielä ole päätetty. Business Process työryhmä on jatkanut harmonisoidun myyjänvaihtoprosessin valmistelua. Edellinen työryhmän kokous pidettiin 22.5., mitä ennen työryhmän input team oli saanut hyvin alustavan luonnoksen myyjänvaihtoprosessia koskevasta raportista kommentoitavakseen. Tärkeimmät kommentit Suomesta sekä kiivaimmat keskustelunaiheet kokouksessa koskivat määräaikaisen myyntisopimuksen huomioimista prosessissa sekä prosessin läpimenoajan merkittävää lyhentämistä. Määräaikaisen sopimuksen käsittelyä ei raporttiluonnoksessa ole toistaiseksi vielä mitenkään huomioitu. Suomen ja Ruotsin näkemyksen olivat tässä asiassa hyvin samoilla linjoilla, eli myyjänvaihtoa ei pitäisi pystyä suoraan tekemään ilman kommunikointia asiakkaan kanssa, mikäli asiakkaalla on määräaikainen sopimus voimassa. Norja ja Tanska pitivät taas siitä kiinni, että on asiakkaan vastuulla tietää onko hänellä voimassa määräaikainen sopimus, ja mikäli asiakas vaihtaa myyjää määräaikaisuuden ollessa voimassa, voi hänelle siitä koitua sakko sopimuksen rikkomisesta. Asiaan päätettiin pyytää kuluttajaetujärjestön kanta NordREG:n toimesta ja palata tämän jälkeen uudelleen aiheeseen. Toinen merkittävä keskustelunaihe työryhmän kokouksessa oli siis prosessin läpimenoaika, joka syntyi raporttiluonnoksessa olleesta 16 tunnin aikarajasta ilmoittaa vanhalle myyjälle toimituksen päättymisestä. Nykyiseen verrattuna merkittävästi lyhyemmän aikarajan tarkoitus on, että asiakas pystyisi entistä nopeammin vaihtamaan myyjää. Esimerkiksi telepuolella operaattorin vaihto onnistuu vain muutamassa päivässä, kun sähkömarkkinoilla siihen nykyisin menee aina vähintään kaksi viikkoa. Alle vuorokauden aikaraja päättymisilmoitukselle ei kuitenkaan suoraan onnistuisi nykyisillä sopimuksilla, sillä asiakkaan irtisanomisaika sopimuksissa on normaalisti 14 vuorokautta. Aikarajan lyhentäminen siis vaatisi ainakin yleisten sopimusehtojen sekä jo voimassa olevien sopimusten muuttamista. Lisäksi kuluttaja-asiakkailla on lakisääteinen 2 viikon perumisoikeus, mikäli sopimus on tehty etäviestimen välityksellä, mikä sekin aiheuttaa lyhentyneeseen prosessiin ongelmia. 16h aikaraja olisi myös teknisesti haastava, sillä tieto sopimuksen päättymisestä tulisi siirtyä myös useiden toimijoiden sisäisten järjestelmien välillä. Myös tästä asiasta NordREG päätti kysyä kuluttajaetujärjestön kantaa. Sovittiin, että Riina ottaa lyhentyneen irtisanomisajan esiin vähittäismarkkinatoimikunnassa. 4.2 EnergiaIT 2020 EnergiaIT 2020 työryhmä kokoontui 31.5. Tampereella. Kokouksen teemana oli lähinnä kartoittaa perustettujen pienryhmien tilanne sekä antaa jatko-ohjeistus näille ryhmille Lisäksi kokouksessa keskusteltiin työryhmän roolista pohjoismaisten vähittäismarkkinoiden sekä tiedonvaihdon kehityksessä. Tietovirtoja käsittelevän pienryhmän luonnostelemia kuvia pidettiin työryhmässä selkeinä ja tarpeellisina. Alalta on puuttunut tämän kaltaiset yleiset kuvat vähittäismarkkinoiden tietovirroista, vaikka useilla toimijoilla on varmasti ollut omia samansuuntaisia kuvia. Valmiina olevista kuvista puuttuu vielä arviot sanomamääristä, jotka tullaan lisäämään, kunhan tarvittavat tiedot saadaan kerättyä. Työryhmä antoi tietovirtoja käsittelevälle pienryhmälle jatkotehtäväksi luonnostella kuvat, jossa tietovirrat olisi hahmoteltu yksityiskohtaisemmin yksittäisen toimijan näkökulmasta. Pienryhmä kokoontuikin juuri ennen kehitysryhmän kokousta tämän jatkotyön tiimoilta. Työ päätettiin jakaa sekä verkonhaltijaa että myyjää koskeviin kuviin ja pyrkiä välttämään tietovirtojen kuvaamista liikaa tietojärjestelmien välillä, vaan ennemminkin toiminnallisuuksien välillä. Tämä siksi, että eri toimijoilla järjestelmäarkkitehtuurit voivat olla hyvin erilaisia, mutta eri toiminnot kunkin tulee ulkoisesta näkökulmasta hoitaa lähes yhtenevästi. Jan totesi, että juuri tässä on syy minkä takia järjestelmäkehitys on tällä hetkellä kallista ja että tämän tyyppinen tekeminen on hyvin tärkeää, jotta voidaan yksinkertaistaa markkinaa. Työ pienryhmässä jäi vielä kesken, mutta kuvien työstämistä on
tarkoitus jatkaa vielä ennen syyskuussa pidettävää seuraavaa työryhmän kokousta. Sovittiin, että kuviin voitaisiin pyytää kommentteja myös kehitysryhmältä. Hankintaprosessia käsittelevä pienryhmä on jatkotyöstänyt ohjetta. Toistaiseksi valmisteilla oleva ohjeluonnos IT-hankinnassa huomioitavista asioista on kuitenkin vielä hyvin yleisluontoinen ja työryhmä toivoikin ohjeeseen enemmän energia-alaa erityisesti koskevia seikkoja. Työryhmässä keskusteltiin myös tämän pienryhmän työn tavoiteltavasta laajuudesta. Kokonaan energia-alan omien IT-hankinnoissa käytettävien sopimusehtojen laatiminen olisi hyvin raskas työ, jossa tarvittaisiin myös lakimiesten työpanosta. Keskustelu laajuudesta jäi toistaiseksi vielä auki. Pienryhmä kuitenkin itse päätti valmisteilla olevan ohjeen lisäksi lähteä laatimaan prosessikuvausta IT-hankinnasta, johon sisältyisi kuvaukset prosessin eri vaiheissa laadittavista/tarvittavista dokumenteista. Lisäksi pienryhmä päätti alkaa hahmottelemaan alalla yhteistä sopimuspohjaa. Näiden dokumenttien työstäminen on kuitenkin vasta hyvin aluillaan. EnergiaIT 2020 työryhmässä keskusteltiin lisäksi TEM:n, EMV:n, FG:n ja ET:n välillä käydystä keskustelusta tiedonvaihdon tulevaisuudesta Suomessa. Fingrid on ilmoittanut ministeriölle olevansa huolissaan tuntimittauksen myötä merkittävästi lisääntyvän tiedonvaihdon tulevaisuudesta ja olevansa valmis ottamaan kokonaisvastuun tiedonvaihdon kehittämisestä Suomen sähkömarkkinoilla mikäli heille se myönnetään. Fingridin suurempi rooli tiedonvaihdon kehityksessä on ollut myös ET:n toive jo pidemmän aikaa. Julkishallinnolliseen toimijaan verrattavissa olevana järjestelmävastaavana Fingridille voitaisiin myöntää toimialajärjestöä suuremmat valtuudet tiedonvaihdon toimivuuden varmistamiseksi. Tällä hetkellä Fingrid on mukana NBS:n myötä pohjoismaiseen taseselvitykseen liittyvän tiedonvaihdon kehityksessä, mutta vähittäismarkkinoiden tiedonvaihtoon ja etenkin nykyiseen PRODAT-sanomaliikenneteeseen Fingridillä ei ole suoranaista yhteyttä, mikä aiheuttaa hieman huolta motivaatiosta sen kehityksen suhteen. Fingridin johtamassa tiedonvaihdon kehityksessä olisi kuitenkin jonkinlainen ohjausryhmä tai seurantaryhmä, jossa olisi myös toimialan edustajia mukana. Käytännössä vastuun siirtyminen Fingridille voisi tarkoittaa nykyisen teknisen ryhmän siirtymistä Fingridin työryhmäksi, mutta varmasti vähittäismarkkinoiden liiketoimintaprosesseista huolehtiva kehitysryhmä jäisi ET:n työryhmäksi. Keskustelu asiasta on vielä kesken, mutta myös TEM on Fingridin suuremman vastuun kannalla. Asia on sinänsä kiireellinen, että sitä koskevat muutokset sähkömarkkinalakiin tulisi tehdä parhaillaan käynnissä olevan lakimuutosten yhteydessä, jotka on tarkoitus hyväksyä vielä tänä vuonna. Jan kertoi myös NordREG:n lähestyneen NEG-työryhmää pohjoismaisen tiedonvaihtomallin kehityksen tiimoilta. Tällä hetkellä NEG vastaa NBS:iin liittyvän tiedonvaihdon kehityksestä, mutta mahdollisesta pohjoismaisten vähittäismarkkinoiden tiedonvaihdon kehityksestä ei tällä hetkellä ole tietoa. ET:n on kuitenkin hyvä olla aktiivinen Fingridin ja NEG:n suuntaan, sillä NEG:n nykyisillä suomalaisedustajilla ei ole vahvaa taustaa PRODAT-sanomaliikenteestä. 5. Teknisen ryhmän terveiset 5.1 MSCONS-sanomien kuittaukset 3(6) Kevään mittaan teknisessä ryhmässä on keskusteltu miten APERAK-kuittaus saadaan kohdistettua oikeaan aikasarjaan tilanteessa, jossa MSCONS-sanomassa lähetettävistä useista samaa käyttöpaikkaa koskevista eri aikajaksojen sarjoista osa on eheitä ja osa virheellisiä. Ryhmä on nyt päätynyt ratkaisuun, jossa MSCONS-sanomaan lisätään aikasarjoille yksilöllinen tapahtumaviite, joka tulee siirtää APERAK-kuittaukseen. MSCONS-sanomassa tapahtumaviitekenttä on vapaaehtoinen, mutta APERAK:ssa pakollinen silloin kun se on käytössä MSCONS-sanomassa. Tämän johdosta APERAK-ihousen esimerkkejä sekä uutta MSCONS-kuittauksia käsittelevää ohjetta on nyt päivitetty. Kehitysryhmä hyväksyi teknisen ryhmän tekemän ehdotuksen kuittausten kohdentamisesta. Tämä muutos otetaan käyttöön samaan aikaan muiden MSCONS-muutosten kanssa 15.3.2013.
5.2 Sopimustunnusten käyttö myyjänvaihdoissa Teknisessä ryhmässä nostettiin esiin, että saman sopimustunnuksen käyttö jo kertaalleen peruutetulle myyjänvaihdolle aiheuttaa järjestelmissä ongelmia. käytännössä kyseessä on peruutuksen peruutus. Tekninen ryhmä ehdotti ohjeistukseen kirjattavan, että peruutettua sopimusta ei saa käynnistää uudelleen samalla sopimustunnuksella. Sopimustunnusten tulisi olla kertakäyttöisiä ja lähettäjäkohtaisesti uniikkeja. Verkonhaltijan ei kuitenkaan tulisi validoida sopimustunnuksia. Kehitysryhmä totesi, että sopimustunnusta käytetään sanomaketjun identifioimiseen, joten sinänsä teknisen ryhmän ehdotus on perusteltu. Kehitysryhmä kuitenkin näki, että on olemassa kolme erilaista tilannetta, joissa samaa sopimustunnusta on mahdollisesti käytetty uudestaan, kun myyjänvaihto on käynnistetty uudelleen: Myyjänvaihto on kuitattu Z04[1]-sanomalla ja tämän jälkeen peruutettu Z03[C]-sanomalla Myyjänvaihto on kuitattu Z04[N] Z03[1]-sanoma on kuitattu negatiivisella APERAK:lla Kahdessa jälkimmäisessä tilanteessa myyjänvaihto ei ole mennyt läpi, eikä sopimusta siis ole vahvistettu missään vaiheessa. Näissä tilanteissa kehitysryhmän mielestä voi samaa sopimustunnusta vielä käyttää, kunnes kyseessä oleva sopimus vahvistetaan. Ensimmäisessä tilanteessa sopimus on jo kertaalleen vahvistettu ja sopimustunnus ikään kuin käytetty, joten samaa sopimustunnusta ei tule käyttää uudelleen. Kehitysryhmä siis linjasi, että jo kertaalleen vahvistettua sopimusta ei saa käynnistää uudelleen samalla sopimustunnuksella, mutta mikäli sopimusprosessi ei ikinä ole mennyt läpi, niin sopimustunnusta samaa käyttää. 5.3 Lukemapäivämäärien käyttö sanomissa Tekninen ryhmä kommentoi kehitysryhmän päivittämää ohjeistusta lukemapäivämäärien käytöstä, että eri sanomille erilaiset säännöt aikaleimojen käytössä tuottaa hankaluuksia. Ohjeen mukaiset säännöt aiheuttaisivat ainakin joidenkin järjestelmien osalta merkittäviä muutoksia. Tekninen ryhmä toivoi, että säännöt olisivat yhtenäiset kaikille sanomille ja parhaana vaihtoehtona nähtiin edellisen tasatunnin käyttöä. Lisäksi tekninen ryhmä muistutti, että muutos on otettava käyttöön hallitusti ennalta sovittuna ajankohtana, jotta vältytään siirtymäaikana tapahtuvilta toistuvilta muutoksilta totutuissa kahdenkeskisissä menettelytavoissa. Tällä hetkellä aikaleimoja saatetaan esimerkiksi muuttaa operaattorin muuntimella yhtiökohtaisesti haluttuun muotoon. Kehitysryhmä totesi, että päivämäärien käytölle tarvitaan säännöt, sillä tällä hetkellä toimijat toimivat useilla eri tavoilla. Pelkästään tasatuntien käyttöön ei voida siirtyä, koska useat sopimusmuutoksia aiheuttavat muutokset tulee liiketoiminnallisista syistä ajoittaa vuorokauden vaihteeseen. vastaavasti tuntimittarin vaihto toiseen tuntimittariin tulee toiminnallisista syistä aina ajoittaa tasatuntiin, ei vuorokauden vaihteeseen. Ns välilukemien ajoittamista todellisen ajanhetkeen on jo sovittu aikaisemmin, eikä nähty tarpeelliseksi muuttaa tätä ohjeistusta. Pyöristyksille nähtiin olevan tapauskohtaisesti selkeät säännöt: Jos lukema tarvitaan vuorokauden vaihteeseen, se pyöristetään aina ylöspäin. Jos pyöristetään tuntiaikasarjaa, se pyöristetään aina alaspäin edellisen tasatuntiin. Väli- ja laskutuslukemat voidaan lähettää minuutin tarkkuudella pyöristämättä. Päätettiin, ettei ohjeeseen tehdä enää muutoksia. Kehitysryhmä ei myöskään nähnyt tarvetta tarkalle koko alaa sitovalle käyttöönottopäivämäärälle, koska 4(6)
5(6) osa toimijoista toimii jo uuden menettelyn mukaan ja loppujen osalta, jotka nyt toimivat kukin eri tavalla, on sitä parempi mitä nopeammin he siirtyvät sovittujen sääntöjen mukaiseen menettelytapaan. Kehitysryhmä suosittelee uuden ohjeen mukaisten menettelyjen käyttöönottoa 15.9.2012 mennessä, mutta menettelyt voi siis ottaa käyttöön jo aikaisemminkin. Uusi menettely on jo hyväksytty verkon asiakkuustoimikunnassa ja se tulee vähittäismarkkinatoimikunnan hyväksyttäväksi toimikunnan seuraavassa kokouksessa 12.6. 5.4 Toisen nimen ja henkilötunnuksen lisääminen Z03[14]-sanomaan Edellisessä kokouksessaan kehitysryhmä päätti antaa teknisen ryhmän arvioitavaksi toisen nimi- ja henkilötunnuskenttien lisäämisen sisäänmuuttosanomaan. Tekninen ryhmä totesi kahden uuden vapaaehtoisen kentän lisäämisen olevan sanomaliikenteen kannalta helppoa, eikä muutoksen hyödyntämisen järjestelmissä pitäisi aiheuttaa kovin suurta työtä. Kehitysryhmä päätti lisätä sanomaan nämä kentät. Tekninen ryhmä valmistelee vielä tarvittavat muutokset PRODAT inhouseen. 6. Avoimet kysymykset 6.1 Toimijoiden väliset kahdenkeskiset poikkeukset menettelytavoista 9-käyrän kohteiden osalta Kehitysryhmä oli saanut kysymyksen koskien mahdollisuuksista poiketa yhteisistä menettelytavoista toimijoiden välisillä kahdenkeskisillä sopimuksilla. Kysymys koskee erityisesti tilannetta, jossa myyjä on ilmoittanut verkkoyhtiölle, että haluaa vastaanottaa ainoastaan aikasarjat ja lukemasanomia ei tulisi lähettää. Kehitysryhmä totesi, että näin voidaan menetellä, mikäli asiasta on yksimielisesti ja molemminpuolisesti sovittu. Pelkästään toisen osapuolen toiveesta ei menettelyohjeista poikkeavaan toimintaan tarvitse ryhtyä. Kehitysryhmän saamassa kysymyksessä myös kyseenalaistetaan tarve 9- käyräratkaisuille. Asiasta on kuitenkin keskusteltu eri toimielimissä ja on todettu, että ratkaisu on vakaasti harkittu ja sille on tarve. Aikoinaan myyjien sopimuksissa on sovittu, että laskutetaan verkon laskutusrytmin mukaisesti, eikä sopimuksia voi lennosta muuttaa. Vielä ei siis voida luopua Z11-sanomista. Kehitysryhmä ei näe tarvetta muuttaa menettelyohjeita tämän suhteen. Kehitysryhmä korostaa, että aikavyöhykejaon tunnus on edelleen pakollinen tieto myös 9-käyrän kohteilla, eikä sääntö ole 9-käyrän käyttöönoton jälkeen muuttunut mitenkään. Sovittiin, että Riina on vielä yhteydessä kysymyksen lähettäjään. 7. EDI-päivien käytännön asiat Kehitysryhmä oli saanut muutaman kysymyksen, joihin toivottiin vastauksia EDIpäivillä. Käytiin saadut kysymykset läpi. Kysymys 1: Jos asiakkaalla on asiakastietojärjestelmässä osoitetieto salainen ja sen lisäksi ehdoton tietojenluovutuskielto, voiko jvh tehdä myyjänvaihdon Z03[1]- sanoman perusteella, koska myyjälle menevässä Z04[1]-sanomassa näkyy asiakkaan osoitetieto? Kehitysryhmä totesi, että Z04[1]-sanomassa ei välitetä asiakkaan osoitetietoa. Kysymys 2: Nykyisen myyjän lähettämässä Z08[N]-sanomassa on ensin +1vrk vastauksena JVH:n Z05[1]-sanomaan ja kun myyjänvaihto käynnistetään uudelleen uudella päivämäärällä (+1vrk), niin vanha myyjän lähettämässä Z08[N]- sanomassa ei enää ilmoiteta ensimmäistäkään mahdollista myyjänvaihtopäivää. Näin ollen myyjänvaihto perutaan koska vastauksena Z08[N]-sanomaan lähtee Z04[N]-sanoma. Kyseiseltä myyjäyhtiöltä on useaan otteeseen kysytty syytä näihin Z08[N]-sanomien virheellisyyksiin, mutta uskottavia selityksiä ei ole saatu. Miten kyseinen asiakkaan myyjänvaihtoa haittaava toiminta saataisiin loppumaan? Kehitysryhmä totesi, että jos keskinäisellä keskustelulla ei saada selvyyttä tapahtuneisiin virheisiin, tulee asiasta tehdä tutkintapyyntö EMV:lle.
6(6) Kysymys 3: Myyjäyhtiön myyntisopimusvahvistuksessa lukee: Huomioittehan myös, että mikäli teillä on voimassa oleva määräaikainen sopimus nykyisen sähkönmyyjänne kanssa ei sopimuksemme pääse alkamaan sovittuna ajankohtana. Tällöin yritämme kuitenkin sähkösopimuksenne siirtämistä XXX Oy:lle säännöllisin väliajoin VUODEN AJAN alkuperäisestä sähkösopimuksemme aloituspäivämäärästä. Onko tämä laillista? Kehitysryhmä totesi, että myyjä ja asiakas ovat voineet sopia keskenään kuvatusta menettelystä. Ongelmalliseksi tapauksen tekee, että asiakas ei välttämättä muista sopineensa näin. Tämä ei ole tyypillinen sopimusehto. Sopimuksentekotilanteessa poikkeukselliset ehdot on selvitettävä asiakkaalle hyvin selkeästi. Kysymys 4: Verkkoyhtiö lähettää Z11[1]-sanoman sopimuksen aloituspäivälle, esim. 1.2.2012 lukemalla 1. Myöhemmin vastaanotetaan ensimmäinen Z11[5] alkupäivälle 6.2.2012 samalla lukemalla 1. Emme saa Z11-sanomaa puuttuvalle aikajaksolle, mikä aiheuttaa jatkuvasti manuaalista työtä. Onko tämä menettelyohjeistuksen mukaista? Eikö menettelyohjeistus sano, että vaikka eroa Z11[1] ja Z11[5] välillä olisikin alle +/- 5 päivää, niin silti ensimmäinen Z11[5] pitäisi sitoa samaan alkupäivään kuin Z11[1]-sanoma? Kehitysryhmä totesi, että menettelyohje neuvoo tekemään juurikin kuten yllä on lopuksi sanottu, joten kyseinen verkkoyhtiö toimii tapauksessa virheellisesti. Kysymys 5: Mikäli kohteen käyttöä korjataan, ei pelkkä uusi Z11[5]-sanoma riitä, vaan käytönkorjauksista pitäisi lähettää myös sähköposti. Miksi näin ei toimita? Kehitysryhmä totesi, että tämän tietää ainoastaan kyseiset toimijat. Sovittiin, että Minna ottaa asian esille EDI-päivien ryhmätyössään Kysymys 6: Jos vuosikäyttöarvio vaihdetaan, tulee tämä sitoa Z11[5]-sanomaan, eikä ilmoittaa myyjälle sähköpostilla. Miksi näin ei toimita? Kuten edelliseen kysymykseen, kehitysryhmä totesi, että syyn virheelliseen toimintaan tietää ainoastaan kyseinen toimija. Minna ottaa myös tämän asian esiin ryhmätyössään. 8. Muut asiat 8.1 Sähkön vähittäismarkkinatutkinto SVT:n ohjelmasta puuttuu vielä joidenkin esitysten kohdalta tarkemmat nimet, jotka olisi hyvä saada mahdollisimman pian Adaton tietoon. Sovittiin, että Adato kysyy EMV:n osalta Antti Paanaselta sekä KuVi:n osalta Päivi Seppälältä sopivia henkilöitä kyseisiä tahoja koskeviin esityksiin. Lisäksi kehitysryhmän jäsenten pitämien esitysten osalta tehtiin seuraavia muutoksia; Saku hoitaa sähkön mittausta ja mittaustiedon siirtoa koskevan esityksen, Matti tasevirheiden käsittelyä koskevan esityksen, Ina kotitehtävien annon, Minna myyjänvaihtoa koskevan esityksen sekä Tiina muuttoa koskevan esityksen. Keskusteltiin myös SVT:n toisessa osassa olevien case-esitysen pitämisestä. Ehdotettiin casejen pitämistä pienemmissä ryhmissä, esimerkiksi 10 henkilön ryhmissä. Päätettiin kuitenkin, että caseista sovitaan tarkemmin vasta kehitysryhmän syksyn kokouksesta ja sitä ennen kehitysryhmän jäsenet kirjaavat ylös mikäli vastaan tulee sopivia caseja SVT:ssä esitettäväksi. 9. Seuraava kokous Seuraavat kehitysryhmän kokoukset on sovittu pidettävän alla olevina ajankohtina. 19.9. klo 9.30 15.00 Energiateollisuus ry:n toimisto 14.11. klo 9.30 15.00 Lentokenttä 12.12. klo 9.30 15.00 Energiateollisuus ry:n toimisto