KANSALLINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO SÄHKÖALAN PERUSTUTKINTO Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto on laadittu voimassa olevien sähköalan perustutkinnon opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden pohjalta (17.2.2000, dnro 23/011/2000). Aineisto on kyseisen määräyksen liiteosa 2, ei normi. OPETUSHALLITUS 2006
SÄHKÖALAN PERUSTUTKINTO SISÄLLYS 1 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ JA KANSALLINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO SÄHKÖALAN PERUSTUTKINTOON 1 2 OHJEET NÄYTTÖAINEISTON KÄYTTÖÖN 1 2.1 Ammattiosaamisen näytön suunnittelu ja toteutus eri osapuolten yhteistyönä 1 2.2 Ammattiosaamisen näytön arviointi 3 2.3 Ammattiosaamisen näytön arvosanan antaminen ja arviointitiedon tallentaminen 3 3 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO OPINTOKOKONAISUUKSITTAIN 5 3.1A Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot 6 3.1.1 Sähköalan perusosaaminen, 30 ov 6 3.1B Koulutusohjelmittain eriytyvät ammatilliset opinnot 10 3.1.2 Teollisen rakentamisen perussähkötyöt ja tuotannon sähköiset perusohjaukset, 25 ov 10 3.1.3 Kappaletavara-automaatio, 20 ov 16 3.1.4 Prosessiautomaatio, 20 ov 20 3.1.5 Elektroniikan ja tietoliikenteen perusosaaminen, 25 ov 24 3.1.6 Elektroniikka, 20 ov 28 3.1.7 Tietokonetekniikka, 20 ov 32 3.1.8 Tietoliikennetekniikka, 20 ov 37 3.1.9 Sähkö- ja energiatekniikka, 20 ov 40 3.1C Valinnaiset opinnot 48 3.1.10 Kappaletavara-automaation perusteet, 10 ov 48 3.1.11 Hydrauliikka ja pneumatiikka, 10 ov 52 3.1.12 Kiinteistöautomaatio, 5 ov 56 3.1.13 Kiinteistöjen heikkovirta- ja tietojärjestelmät, 5 ov 57 3.1.14 Prosessiautomaation perusteet 10 ov 61 3.1.15 Tehoelektroniikka, 5 ov 64 3.1.16 Tietokoneiden käyttöjärjestelmät, 5 ov 65 3.1.17 Tietokoneiden tietoliikenne, 5 ov 67 3.1.18 Tietokonelaitteiden rakenne, 5 ov 68 3.1.19 Kappaletavara-automaation ohjaukset, 5 ov 70 3.1.20 Prosessiautomaation säädöt ja ohjaukset, 5 ov 73 3.1.21 TV-tekniikka, 5 ov 75 3.1.22 Videotekniikka, 5 ov 77 3.1.23 Hydrauliikan ja pneumatiikan perusosaaminen, 5 ov 79 3.1.24 Käynnissäpito, 5 ov 83 3.1.25 Yli 1 kv:n jakeluverkkoasennukset, 5 ov 85
1 1 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ JA KANSALLINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYT- TÖAINEISTO SÄHKÖALAN PERUSTUTKINTOON Ammattiosaamisen näytöistä on säädetty laissa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta 601/2005 ja valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta 603/2005. Ammattiosaamisen näytössä opiskelija osoittaa käytännön työtehtäviä tekemällä, miten hyvin hän on saavuttanut opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden mukaisen, työelämän edellyttämän ammattitaidon. Ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä työelämän edustajien kanssa. Näytöt järjestetään mahdollisuuksien mukaan työssäoppimisen yhteydessä. Näyttöjä voidaan toteuttaa myös muilla työpaikoilla tai oppilaitosten työtiloissa. Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto on laadittu voimassa olevan opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden pohjalta. Aineisto ei ole normi, vaan tukimateriaali, jota koulutuksen järjestäjät voivat käyttää ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelun ja toteuttamisen apuna. Aineisto ohjaa ammattiosaamisen näyttöjen paikallista toteuttamista ja yhdenmukaistaa opiskelijan arviointia. Näyttöaineistossa on ohjeet sen käyttäjille ja opintokokonaisuuksittain laaditut osiot, jotka sisältävät näytön kuvauksen, näyttöympäristön kuvauksen ja näytön arvioinnin sekä esimerkkejä näyttöjen toteuttamisvaihtoehdoista. Ammattiosaamisen näytön arvioinnin tallentamisen ohjeet ovat kansallisen näyttöaineiston kohdassa 2.3. Aineisto on Opetushallituksen Internet-sivuilla osoitteessa www.oph.fi. Näytön kuvaus -kohdassa on määritelty sen opintokokonaisuuden keskeinen osaaminen, joka ammattiosaamisen näytöllä osoitetaan. Osaaminen kuvataan työelämän toimintaa vastaavana tekemisenä ja työprosessina. Näyttöympäristö -kohdassa on kuvattu osaamisen näyttämisen kannalta olennaiset vaatimukset. Kansallisessa ammattiosaamisen näyttöaineistossa annetaan ohjeet siitä, millaisissa olosuhteissa ja millaisessa ympäristössä tai työyhteisössä ammattiosaamisen näyttö on hyvä toteuttaa. Lisäksi annetaan ohjeita siitä, millaisia materiaaleja, välineitä ja laitteita tarvitaan, jotta opiskelija pystyy osoittamaan osaamisensa ja osaaminen voidaan luotettavasti arvioida. Näytön arviointi -kohdassa on määritelty arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit. Arvioinnin kohteet ohjaavat arvioijaa kiinnittämään huomiota asioihin, jotka arvioinnissa ovat keskeisiä. Arviointikriteerit auttavat arvioijaa määrittelemään opiskelijan osaamisen tason suhteessa ennalta asetettuihin tavoitteisiin. Arviointikriteerit on laadittu opetussuunnitelman perusteiden pohjalta kolmiportaisesti. Arvosanat ovat tyydyttävä T1, hyvä H3 ja kiitettävä K5. 2 OHJEET NÄYTTÖAINEISTON KÄYTTÖÖN 2.1 Ammattiosaamisen näytön suunnittelu ja toteutus eri osapuolten yhteistyönä Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa ovat mukana koulutuksen järjestäjä, koulutuksen järjestäjän nimeämä toimielin, opettajat, työelämän edustajat ja opiskelijat. Eri osapuolet voivat hyödyntää kansallista näyttöaineistoa seuraavissa tilanteissa. Koulutuksen järjestäjä voi hyödyntää aineistoa suunnitellessaan ja toteuttaessaan ammattiosaamisen näyttöjä tiedottaessaan ammattiosaamisen näytöistä kouluttaessaan asettamansa toimielimen jäseniä, opetushenkilöstöä ja työelämän edustajia näyttöä varten
2 tarkistaessaan opetussuunnitelmaa niin, että se vastaa voimassa olevia säädöksiä ja määräyksiä. Toimielin voi hyödyntää aineistoa hyväksyessään suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioimisesta osaksi koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmaa valvoessaan näyttötoimintaa ja ammattiosaamisen näyttöjen periaatteiden toteutumista käsitellessään ammattiosaamisen näyttöjen arviointia koskevia oikaisuvaatimuksia. Opettaja voi hyödyntää aineistoa suunnitellessaan ja toteuttaessaan ammattiosaamisen näyttöjä käytännössä yhdessä työelämän edustajan ja opiskelijan kanssa tiedottaessaan ammattiosaamisen näytöistä ja niiden arvioinnista opiskelijoille ja työelämän edustajille ja perehdyttäessään heitä niihin havainnoidessaan opiskelijan työskentelyä sekä kannustaessaan ja antaessaan tarvittaessa ohjausta osallistuessaan arviointikeskusteluun päättäessään ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista. Työelämän edustaja voi hyödyntää aineistoa perehtyessään ammattiosaamisen näyttöjen tavoitteisiin sekä arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin osallistuessaan ammattiosaamisen näytön suunnitteluun yhdessä opiskelijan ja opettajan kanssa huolehtiessaan siitä, että opiskelijalla on työssäoppimisjakson aikana mahdollisuus harjaantua näytössä vaadittavaan osaamiseen perehdyttäessään opiskelijan toimipaikan niihin toimintatapoihin, työtiloihin, koneisiin ja laitteisiin, jotka ovat ammattiosaamisen näyttöjen kannalta merkittäviä, sekä toimipaikan työsuojelu- ja työturvallisuusohjeisiin havainnoidessaan opiskelijan työskentelyä, kannustaessaan ja antaessaan tarvittaessa ohjausta kertoessaan muille työyhteisön jäsenille näytöistä osallistuessaan arviointikeskusteluun päättäessään ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista. Opiskelija voi hyödyntää aineistoa perehtyessään ammattiosaamisen näytön tavoitteisiin sekä arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin suunnitellessaan ammattiosaamisen näyttöä ja sopiessaan siitä ja sen ajankohdasta opettajan ja työelämän edustajan kanssa arvioidessaan omaa osaamistaan. Opettajan vastuulla on selvittää opiskelijan mahdolliset oppimisvaikeudet ja muut osaamisen osoittamisen esteet. Ne otetaan huomioon näytön suunnittelussa niin, että opiskelijan on mahdollista näyttää todellinen osaamisensa. Arviointikriteerit on näyttöaineistoissa ilmaistu selkeästi työhön liittyvänä toimintana ja tekemisenä, joten ne soveltuvat hyvin myös erityisopiskelijoiden ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnin pohjaksi.
3 2.2 Ammattiosaamisen näytön arviointi Ammattiosaamisen näytössä arvioija seuraa opiskelijan työskentelyä ja tekee siitä huomioita. Työpaikan edustajan osallistuminen oppilaitoksessa toteutettaviin ammattiosaamisen näyttöihin ei ole aina mahdollista, eikä opettaja voi osallistua kaikkiin työpaikalla toteutettaviin ammattiosaamisen näyttöihin. Koulutuksen järjestäjän hyväksymään opetussuunnitelmaan on kirjattu suunnitelma siitä, miten opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näyttö tai näytöt arvioidaan ja mitkä osapuolet näyttöä ohjaavat, seuraavat ja arvioivat. Koulutuksen järjestäjän asettama toimielin hyväksyy ammattiosaamisen näyttöjen arviointisuunnitelmat. Koulutuksen järjestäjä ja opettaja huolehtivat siitä, että ammattiosaamisen näytön arviointi toteutetaan toimielimen hyväksymällä tavalla. Ammattiosaamisen näytön jälkeen käydään arviointikeskustelu, johon osallistuvat tavallisesti opettaja, työelämän edustaja ja opiskelija. Arviointikeskustelussa hyödynnetään työssäoppimisen ohjauksessa ja arvioinnissa saatuja kokemuksia. Joissakin tapauksissa arviointikeskustelu voidaan toteuttaa esimerkiksi sähköisellä keskustelufoorumilla. Opiskelijan itsearviointi on olennainen osa näyttöjen arviointia. Arviointikeskustelussa kukin arvioija tuo esille arviointinsa perusteluineen. Näiden arviointien sekä mahdollisesti asiakkailta ja muilta työntekijöiltä saadun palautteen pohjalta muodostetaan yhteinen näkemys opiskelijan osaamisesta. Ammattiosaamisen näyttöä arvioivien opettajien ja työelämän edustajien tulee olla kyseisen ammattialan asiantuntijoita, jotka toimielin on määrännyt tehtävään. Opiskelijaa arvioidaan suhteessa ennalta asetettuihin tavoitteisiin ja hänen osoittamaansa osaamista verrataan ennalta määriteltyihin arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin. Arvioinnin kohteet ammattiosaamisen näytöissä ovat työprosessin hallinta työtehtävän hallinta (työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta) työn perustana olevan tiedon hallinta työturvallisuuden hallinta kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen yhteiset painotukset. Kansallisen ammattiosaamisen näyttöaineiston luvussa 3 on konkretisoitu arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit opintokokonaisuuksittain. Arviointikriteerit on määritelty kohteittain tasoille T1, H3 ja K5. Ammattiosaamisen näytöt arvioidaan käyttäen samaa arviointiasteikkoa kuin muussakin opiskelijan arvioinnissa: T1, T2, H3, H4 ja K5 (A 603/2005). Työn perustana olevan tietopohjan hallinnasta tehdään huomioita työsuorituksen aikana. Mikäli tietopohja ei tule työskentelystä selkeästi esille, se selvitetään tarkentavilla kysymyksillä työn lomassa tai arviointikeskustelussa. 2.3 Ammattiosaamisen näytön arvosanan antaminen ja arviointitiedon tallentaminen Ammattiosaamisen näyttötilanteen jälkeen käytävässä arviointikeskustelussa tehdään ammattiosaamisen näytön arvioinnit, jotka tallennetaan opintokokonaisuuksittain ja arvioinnin kohteittain. Nämä arvioinnit toimivat perustana opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näytön arvosanalle. Jokaisesta ammatillisten opintojen opintokokonaisuudesta annetaan arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät toimielimen määräämät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai erikseen, pääsääntöisesti kuitenkin yhdessä. Opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näytön arvosana perusteluineen on tallennettava ja merkittävä näyttötodistukseen. Oppilaitokset suunnittelevat ammattiosaamisen näytön arviointitietojen tallentamista varten selkeät lomakkeet. Niitä on helppo käyttää myös työpaikoilla työelämän edustajien kanssa yhteisissä arviointitilanteissa. Kun arviointitiedot tallennetaan, arviota voi tarvittaessa perustella myös jälkikäteen. Erityisen tärkeää arviointiin
4 palaaminen on silloin, kun opintokokonaisuuden keskeinen osaaminen osoitetaan useammassa ammattiosaamisen näyttötilanteessa (ammattiosaamisen osanäyttöinä). Näyttöjen arviointi on haasteellista myös silloin, kun yhden ammattiosaamisen näyttötilanteen aikana osoitetaan kahden tai useamman opintokokonaisuuden osaamista (yhdistetty näyttö). Näissä tilanteissa arvioinnin kohteet on pystyttävä erottelemaan ja tallentamaan opintokokonaisuuksittain. Arviointitiedon tallentamisesta vastaa yleensä opettaja. Arviointiin tulee tallentaa ainakin seuraavat arviointikeskustelussa esille tulevat asiat: ammattiosaamisen näytön antaja näytettävä opintokokonaisuus tai opintokokonaisuuden osa ammattiosaamisen näytön toteuttamispaikka kuvaus ammattiosaamisen näytön sisällöstä arvioijien yhteisnäkemyksen pohjalta annetut arvosanat arviointikohteittain perustelut ammattiosaamisen näytön arvosanan muodostumiselle opintokokonaisuuksittain perustelut ammattiosaamisen näytön arvosanan muodostumiselle silloin, kun näyttö muodostuu osanäytöistä näytön täydentäminen tai uusiminen sellaisessa tapauksessa, jossa ei vielä ole saavutettu vähintään tyydyttävän tason osaamista opiskelijan kehitettävät osaamisalueet arviointiin osallistuneiden allekirjoitukset. Tulevaisuudessa kansallinen oppimistulosten arviointi tullaan tekemään ammattiosaamisen näytöistä saatujen oppimistulosten pohjalta. Kun siirrytään ammattiosaamisen näyttöihin perustuvaan kansalliseen oppimistulosten arviointiin, ammattiosaamisen näytön arvosanan tallentamiseen tullaan liittämään arvioinnin taustatietoja ja tallentamisesta annetaan erilliset ohjeet.
5 3 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO OPINTOKOKONAISUUKSITTAIN Tutkinnon yhteisten ammatillisten opintojen opintokokonaisuuksien näytöt ovat pakollisia kaikille opiskelijoille. Koulutusohjelmittain esitettyjen kaikkien opintokokonaisuuksien näytöt ovat pakollisia kyseisen koulutusohjelman valinneelle. Opiskelijan on osoitettava osaamisensa näytöillä myös valitsemissaan valinnaisissa ammatillisissa opinnoissa. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttöjen lukumäärän siten, että kaikkien ammatillisten opintokokonaisuuksien osaaminen tulee näytettyä. SÄHKÖALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET OPINNOT 90 OV Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot, 30 ov 1. Sähköalan perusosaaminen, 30 ov Koulutusohjelmittain eriytyvät ammatilliset opinnot, 45 ov Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelma, 45 ov 2. Teollisen rakentamisen sähkötyöt ja tuotannon sähköiset perusohjaukset, 25 ov 3. Kappaletavara-automaatio, 20 ov tai 2. Teollisen rakentamisen sähkötyöt ja tuotannon sähköiset perusohjaukset, 25 ov 4. Prosessiautomaatio, 20 ov Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma, 45 ov 5. Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan perusosaaminen, 25 ov 6. Elektroniikka, 20 ov tai 5. Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan perusosaaminen, 25 ov 7. Tietokonetekniikka, 20 ov tai 5. Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan perusosaaminen, 25 ov 8. Tietoliikennetekniikka, 20 ov Valinnaiset opinnot, 15 ov 10. Kappaletavara-automaation perusteet, 10 ov 11. Hydrauliikka ja pneumatiikka, 10 ov 12. Kiinteistöautomaatio, 5 ov 13. Kiinteistön heikkovirta- ja tietojärjestelmät, 5 ov 14. Prosessiautomaation perusteet, 10 ov 15. Tehoelektroniikka, 5 ov 16. Tietokoneiden käyttöjärjestelmät, 5 ov 17. Tietokoneiden tietoliikenne, 5 ov 18. Tietokonelaitteiden rakenne, 5 ov 19. Kappaletavara-automaation ohjaukset, 5 ov 20. Prosessiautomaation säädöt ja ohjaukset, 5 ov 21. TV-tekniikka, 5 ov 22. Videotekniikka, 5 ov 23. Hydrauliikan ja pneumatiikan perusosaaminen, 5 ov 24. Käynnissäpito, 5 ov 25. Yli 1 kv:n jakeluverkkoasennukset, 5 ov 26. Muut valinnaiset opinnot, 15 ov Sähkö- ja energiatekniikan koulutusohjelma, 45 ov 2. Teollisen rakentamisen sähkötyöt ja tuotannon sähköiset perusohjaukset, 25 ov 9. Sähkö- ja energiatekniikka, 20 ov
6 3.1A Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot 3.1.1 Sähköalan perusosaaminen, 30 ov Näytön kuvaus Opintokokonaisuuden keskeisen sisällön muodostavat seuraavat neljä ryhmää: Teoreettinen sähkötekniikka ja elektroniikka Asennustekniikka Käyttäytyminen ja menettelytavat Tietokoneen käyttöönotto ja peruskäyttö Käyttäytyminen ja menettelytavat Työelämän perustana on se, että opiskelija noudattaa työaikoja ja sopeutuu työyhteisöön jäsenenä. Opiskelija ottaa vastuuta annetusta työtehtävästä ja säilyttää siihen liittyvät dokumentit, työkalut, laitteet ja materiaalit. Opiskelija ottaa huomioon kestävän kehityksen käsitellessään ja varastoidessaan materiaaleja, työkaluja sekä laitteita. Opiskelija ottaa huomioon työ- ja sähköturvallisuusmääräykset sekä huolehtii käyttöturvallisuudesta. Tietokoneen käyttöönotto ja peruskäyttö Opiskelija tuottaa ja muokkaa tekstiä, taulukoita sekä kuvia ja liittää nämä yhdeksi dokumentiksi. Hän osaa käyttää sähköpostia tiedonvälitykseen. Opiskelija lisää perusoheislaitteen tietokoneeseen ja suorittaa sille sen vaatimat liitäntä- ja ohjelmistoasennukset sekä asentaa ohjeen mukaan opiskelussa tarvittavat ohjelmistot. Teoreettinen sähkötekniikka ja elektroniikka Opiskelija rakentaa ohjeiden mukaan sähkötekniikan tai elektroniikan peruskytkentöjä tuntemistaan komponenteista. Hän arvioi laitteen tai kytkennän toimivuutta mitattujen arvojen tai laskettujen arvojen perusteella verraten niitä ohje- tai tavoitearvoihin. Hän osaa laatia piirikaavioita. Asennustekniikka Opiskelija tekee annettuja dokumentteja hyväksi käyttäen sähköasennustöitä ja mekaanisia asennustöitä erilaisille pintamateriaaleille. Hän tuntee sähköalalla käytettävät erilaiset johtotiet ja osaa asentaa niihin johdot, kaapelit sekä sähkökalusteet. Asennustyötä tehdessään hän valitsee ja käyttää erilaisia liitostekniikoita sekä ottaa
7 huomioon kotelointi- ja tilaluokitukset sekä käyttöolosuhteet. Hän osaa laatia rakennus-, kone- ja sähköpiirustuksia. Näyttöympäristö Opintokokonaisuuden näyttöjä voidaan toteuttaa niissä tiloissa ja niillä laitteilla, joita käytetään sähköalan perustyötehtävissä. Näytössä käytetään alan materiaaleja ja huoltodokumentteja. Näytöt annetaan pääsääntöisesti yksilösuorituksena, ellei tehtävä edellytä pari- tai ryhmätyöskentelyä. Näytön suorituspaikan on täytettävä sähkö- ja työturvallisuusmääräykset. Näytön arviointi Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta Arviointikriteerit TYYDYTTÄVÄ (T1) HYVÄ (H3) KIITETTÄVÄ (K5) Opiskelija Opiskelija Opiskelija tekee annetut tehtävät loppuun tai ilmoittaa ja selvittää, miksi työ on jäänyt kesken. tekee annetut tehtävät omatoimisesti ja työn jäädessä kesken etsii tilanteeseen ratkaisuja ja hakee tarvittaessa apua. työskentelee työaikoja noudattaen työryhmän jäsenenä teollisuuden laatujärjestelmän mukaisesti sekä ottaa vastuun tekemästään työstä. osaa arvioida itseään ja työtään. Työtehtävän hallinta Tietokoneen käyttöönotto ja peruskäyttö tuottaa ja muotoilee tekstiä. käyttää tietoverkkoa tiedonhankintaan. asentaa ja ottaa käyttöön oheislaitteen ohjelmistoineen. tuottaa ja muotoilee taulukoita. asentaa opiskelussa tarvittavia ohjelmia ohjeiden mukaan. käyttää sähköpostia. Teoreettinen sähkötekniikka ja elektroniikka kytkee oheislaitteen toimivaan tietokoneeseen ja ottaa sen käyttöön. käyttää ohjeistettuna ESD-suojausta. osaa mittaamalla ja tuloksia analysoimalla todeta peruskomponenttien toiminnan vaikutukset virtapiirissä. mittaa resistanssia, virtaa ja jännitettä yleismittarilla. laatii autettuna piirikaavioita. laatii piirikaavioita käsin ja tietokoneella.
8 osaa peruskytkentöjen mekaanisen rakentamisen. huomioi työskennellessään ESD-suojauksen. mittaa jännitettä oskilloskoopilla. liittää juottamalla komponentteja tai johtoja piirilevyyn ja irrottaa niitä vahinkoa aiheuttamatta. selvittää oskilloskooppia apuna käyttäen jännitteen amplitudin, jaksonajan ja taajuuden. Asennustekniikka valitsee työkalut työkohteen mukaan. tekee perusvalaistuskytkennän sekä valitsee siihen asennustarvikkeet ja raaka-aineet. huoltaa ja kunnostaa omat työkalunsa. huolehtii omista ja yhteisistä työkaluista. tekee lisäykset ja muutokset rakennus-, koneen- ja sähköpiirustuksiin. valitsee ja käsittelee raaka-aineita käyttötarkoituksen mukaisesti. kiinnittää laitteet ja johdot ohjeiden mukaisesti. käyttää asianmukaista työasua työkohteen mukaan. pystyy tarvittaessa valmistamaan suoja- tai kiinnitystarvikkeet. purkaa ja kokoaa yksinkertaisen laitteen kokoonpanokuvaa hyväksi käyttäen. valitsee työkalut käyttötarkoituksen mukaisesti. liittää materiaaleja yhteen eri menetelmin. suoriutuu ohjeita seuraten sellaisista työtehtävistä, joihin on saanut opetuksen. valitsee asennustarvikkeet työkohteen mukaan. piirtää rakennus-, koneen- ja sähköpiirustuksia käsin ja tietokoneella. Työn perustana olevan tiedon hallinta Teoreettinen sähkötekniikka ja elektroniikka käyttää hyväkseen Ohmin ja Kirchhoffin lakeja rakentaessaan elektroniikkakytkentöjä. tuntee yksinkertaiset peruskytkennät. tuntee sähkön tuottamismenetelmät ja jakelun rakenteet.
9 tuntee releen, muuntajan ja oikosulkumoottorin toiminnan. osaa laskea vahvistimien vahvistuksen. osaa käsitellä matemaattisesti perussuureiden riippuvuussuhteita. tietää peruskomponenttien ominaisuudet. tuntee sähkömagnetismin vaikutuksen sähkölaitteen toimintaan. tuntee peruskomponenttien piirrosmerkit. tietää, kuinka peruskomponentit toimivat. tuntee puoli- ja kokoaaltotasasuuntauksen eron. tuntee peruskytkentöjen sovellukset. tietää ESD-suojauksen merkityksen. Asennustekniikka tulkitsee rakennusten tasokuvia. tulkitsee yksinkertaisia sähköpiirustuksia. tuntee rakennusalan materiaalit. tunnistaa erilaiset piirustustyypit. tuntee kotelointi- ja tilaluokat. tuntee sähköalan raakaaineiden ja asennustarvikkeiden nimikkeet sekä kykenee tulkitsemaan niiden kauppanimikkeet. tuntee erilaiset kiinnitystarvikkeet. tuntee käyttöolosuhteet. tulkitsee rakennus-, koneen- ja sähköpiirustuksia. tuntee teollisen tuotantoautomaatiojärjestelmän periaatteet. tuntee sähköalalla käytettävät johtotiet. tietää kotelointi- ja tilaluokkien merkityksen sähköasennuksissa. Työturvallisuuden hallinta noudattaa sähkö- ja työturvallisuusohjeita. osaa tarkastaa suojamaadoituksen katkeamattomuuden. tietää käyttöolosuhteiden merkityksen sähköasennuksissa. osaa tarkastaa ja lukita työkohteen jännitteettömyyden sekä asettaa tarvittavat varoituskilvet. osaa tarkastaa työkohteen jännitteettömyyden. tuntee sähköverkon rakenteen sähköturvallisuuden kannalta.
10 tuntee erilaiset suojausmenetelmät. osaa tarkastaa suojamaadoituksen tekemästään asennustyöstä. Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen käyttäytyy moitteettomasti. pystyy toimimaan työryhmän jäsenenä. käyttää tarvikkeista sähköalan termejä vuorovaikutustilanteissa ja ottaa vastuun tekemästään työstä. noudattaa työaikoja. toimii aktiivisesti ja kannustavasti työryhmässä. suorittaa loppuun annetut työtehtävät tai ilmoittaa ja selvittää, miksi työ on jäänyt kesken. 3.1B Koulutusohjelmittain eriytyvät ammatilliset opinnot 3.1.2 Teollisen rakentamisen perussähkötyöt ja tuotannon sähköiset perusohjaukset, 25 ov Näytön kuvaus Kiinteistöasennukset piirustusten ja työohjeiden ymmärtäminen ja noudattaminen johtoteiden valinta suunnitelmien ja asennuskohteen mukaan kaapeleiden ja kojeiden asennus jakokeskusten asennus käyttöönottotarkastukset Opiskelija valitsee johtoreitit ja kalusteiden paikat suunnitelmien ja asennuskohteen mukaan asentaa piirustusten mukaiset kaapelit ja kojeet asentaa ja kytkee jakokeskuksen suorittaa käyttöönottotarkastuksen. Automaatioasennukset asennus- ja työsuunnitelmien sekä PI-kaavioiden käyttö ja soveltaminen asennustöissä automaatio- ja ohjausjärjestelmien laitteistoasennukset ja kaapeloinnit antureiden ja toimilaitteiden viritys releohjaukset ja ohjelmoitavan logiikan ohjelmointi automaatiojärjestelmien käyttöönottotyöt
11 Opiskelija käyttää ja soveltaa prosessiin liittyviä asennus- ja työsuunnitelmia sekä PI-kaavioita asentaa ja kytkee automaatiojärjestelmiin liittyviä kaapeleita asentaa automaatiojärjestelmiin tulevia laitteita virittää lähettimiä ja toimilaitteita suorittaa rele- ja logiikkaohjauksen kytkentätöitä ohjelmoi tai muuttaa logiikan ohjelmaa suorittaa automaatiojärjestelmän käyttöönoton. Moottorikäyttöjen asennukset sähkömoottoreiden toimintaperiaatteet moottorilähtöjen kytkennät ohjausvirtapiirin kojeet ja kytkennät päävirtapiirin kojeet ja kytkennät ylikuormitus- ja oikosulkusuojaus mekaaninen asennus Opiskelija tuntee sähkömoottoreiden toimintaperiaatteet ja tulkitsee arvokilpiä asentaa ja kytkee ohjausvirtapiirin asentaa ja kytkee päävirtapiirin asentaa ja säätää ylikuormitus- ja oikosulkusuojauksen moottorille tuntee moottorien mekaanisen asennuksen. Kaikille osa-alueille yhteinen osaaminen sähköturvallisuuden noudattaminen oman työn tarkastaminen dokumentointi työn laatu ja taloudellisuus Opiskelija noudattaa työssään sähköturvallisuusmääräyksiä tarkastaa tekemänsä asennukset ja kytkennät dokumentoi tekemänsä muutokset ja kytkennät piirustuksiin tekee työnsä siististi ja taloudellisesti materiaalia säästäen. Näyttöympäristö Asennustekniikan näyttöjä voi toteuttaa kaikissa rakennuskohteissa, joissa suoritetaan putkitus-, johdotus-, kalustus- ja jakokeskustöitä. Automaatiotekniikan ja moottorikäyttöjen näyttöjä voi toteuttaa kohteissa, joissa suoritetaan kappaletavara- ja automaatiojärjestelmien rakentamiseen liittyviä asennustöitä.
12 Näytön arviointi Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta Työtehtävän hallinta Arviointikriteerit TYYDYTTÄVÄ (T1) HYVÄ (H3) KIITETTÄVÄ (K5) Opiskelija Opiskelija Opiskelija tekee yksittäiset asennustyöt. osaa oman työn tarkastamisen menetelmät eli tekee mittaukset ja tarkistukset mekaanisina suorituksina, vaikka ei osaisikaan tulkita tuloksia. tekee silmämääräisen tarkastuksen hallitsee kaapeleiden ja laitteiden asennusprosessin. tekee perusasennustyöt. tekee tapauskohtaiset tarkastukset ja mittaukset sekä niiden dokumentoinnin. tekee työhön liittyvät tarkastukset ja mittaukset sekä niiden dokumentoinnin. tekee havaitut muutokset dokumentteihin. tekee kytkennät oikein siten, että asennus toimii halutulla tavalla. mittaa eristysresistanssin suorittaa käyttöönottomittaukset ja osaa tulkita tuloksia. tekee työn siten, että lopputulos vastaa tilaajan odotuksia. mittaa suojajohtimen jatkuvuuden mittaa oikosulkuvirran hallitsee kaapeleiden reititykseen ja häiriösuojaukseen liittyvät menetelmät. varaa ja tarvittaessa tilaa soveltuvat asennustarvikkeet. huolehtii työhön liittyvistä dokumenteista. Kiinteistöasennukset asentaa laitteet ja kaapelit dokumenteissa osoitetuille paikoille annettujen asennusohjeiden mukaan. valitsee asennuspaikalle sopivat laitteet ja kojeet, kuten pistorasiat, valaisimet, kytkimet ja keskukset. asentaa kaapelihyllyt ja - kanavat ottaen huomioon asennusohjeet. tekee kaapelointi-, kojeasennus- ja huoltotöitä opastuksen avulla. tekee tyypillisimmät putkitus- ja johtoasennukset erilaisille alustoille. osaa tarvittaessa tehdä mekaanisen suojauksen kaapeleille ja valita työhön sopivat tarvikkeet.
13 asentaa ja kytkee huoneiston valmiin ryhmäkeskuksen ohjeiden avulla. testaa vikavirtakytkimen osaa käsitellä (kuoria, kytkeä, päättää jne.) johtoja ja kaapeleita. tekee perusasennukset. asentaa maadoitus-, häiriösuojaus- ja ukkossuojausjohdotukset valmiiden suunnitelmien mukaan. Automaatioasennukset asentaa anturit ja toimilaitteet ohjauksen avulla. asentaa automaatiolaitteita ohjeiden mukaan. toteuttaa kaapeleiden reitityksen ja häiriösuojauksen. asentaa kaapelit ohjauksen avulla. tekee tyypillisimpiä instrumentointi-, ohjaus-, signaali-, kenttäväylä- tai tiedonsiirtokaapeleiden asennus-, suojaus-, kuorinta-, kytkentä- ja päättämistöitä. tarkastaa ohjaus- ja mittauspiirien toiminnan. testaa valmiin logiikkaohjelman toimintaa ohjeiden avulla. tekee valmiiseen logiikkaohjelmaan muutoksia ja testaa sen toiminnan. tekee logiikkaohjelman ja testaa sen toiminnan. säätää ja virittää anturit annettujen ohjeiden mukaan. mittaa antureiden ja toimilaitteiden toimintakunnon. virittää anturit ja toimilaitteet. tekee tapauskohtaiset tarkastukset ja mittaukset sekä niiden dokumentoinnin. tekee työhön sopivan viritys- tai testauskytkennän. asettaa tarvittavat parametrit. Moottorikäyttöjen perusteet selvittää moottorin arvokilven ja moottorin täydellisten kuvien avulla käyttöjännitteen ja moottorin ottaman virran. asentaa (mekaanisesti ja sähköisesti) peruskytkentäisen moottorilähdön piirustusten perusteella. valitsee sulakkeet, kontaktorin, lämpöreleen ja kaapelin moottoriasennusta varten. kytkee arvokilven ja moottorin täydellisten kuvien perusteella kytkentäkotelon liuskoilla moottorin tähteen tai kolmioon. tekee moottorin käyttöönottoon ja vianetsintään liittyviä mittauksia. ottaa käyttöön peruskytkentäisen moottorilähdön piirustusten perusteella. vaihtaa oikosulkumoottorin pyörimissuunnan. asentaa sulakkeet, kontaktorit, lämpöreleet ja kaapelit. tekee moottorin käyttöönottomittaukset ja löytää viat mittausten avulla.
14 testaa lämpöreleen toiminnan. tekee tapauskohtaiset tarkastukset ja mittaukset sekä niiden dokumentoinnin. asentaa ja ottaa käyttöön muun kuin peruskytkentäisen moottorilähdön, esimerkiksi invertteriohjauksen tai pehmeäkäynnistyksen. Työn perustana olevan tiedon hallinta Kiinteistöasennukset lukee asennuspiirustuksia. tietää, mikä merkitys asennuspaikalla ja tilaluokituksella on sähköisessä suojauksessa. selvittää laitteiston kokoonpanokuvasta tai luetteloista tarvittavat laitteet. valitsee suunnitelman mukaan asennukseen oikean johdon tai johtimen. määrittää tarvittaessa mekaanisen suojauksen kaapeleille ja valitsee työhön oikeat tarvikkeet. valitsee asennuspaikalle oikeat laitteet ja kojeet, kuten pistorasiat, valaisimet, kytkimet ja keskukset. valitsee asennukseen oikean johdon tai johtimen. valitsee sopivia putkia ja johtoja erilaisille alustoille. tulkitsee johtojen ja johtimien merkintöjä ja tekee merkinnät asennuskohteisiin ja piirustuksiin. valitsee reitityksen ja asentaa kaapelit selostuksen perusteella. tulkitsee asennuspiirustuksia ja kaavioita. tekee asennuspiirustuksia ja kaavioita. valitsee yleisimmät tarvikkeet ja kaapelit selostuksen perusteella. noudattaa työsuunnitelmaa asennustyössä. valitsee sopivat laitteet ja kaapelit sekä reitittää ja asentaa ne. Automaatioasennukset selvittää PIkaaviopiirustusten avulla laitteiden asennuspaikat. hallitsee logiikkaohjelman tekemisen periaatteet. soveltaa työsuunnitelmaa tehdessään asennustyötä. selvittää automaatiojärjestelmien laitteiden asennuspaikat. hallitsee antureiden ja toimilaitteiden toimintaperiaatteet. valitsee ja asentaa tarvittavat laitteet. valitsee suunnitelman mukaisen instrumentointi-, ohjaus-, signaali-, kenttäväylä- tai tiedonsiirtokaapelin. hallitsee ohjaus- ja mittauspiirien toimintaperiaatteen.
15 tulkitsee kaapeleiden merkintöjä. hallitsee logiikkaohjausjärjestelmän toimintaperiaatteen. hallitsee anturien ja toimilaitteiden toimintakuntoon asettamisen menetelmät. Moottorikäyttöjen asennukset osaa lukea vakiokytkentäisen 3-vaiheisen oikosulkumoottorin kytkentäkuvia. tuntee sulakkeiden, kontaktorien, lämpöreleiden ja kaapelien merkityksen moottoriasennuksissa. tuntee eri sähkömoottorirakenteet ja kytkentä- ja toimintaperiaatteet. hallitsee moottorin käyttöönottoon ja vianetsintään liittyvät mittausmenetelmät. hallitsee yleisimpien moottoreiden kytkentäperiaatteet. hallitsee invertteriohjauksen ja pehmeäkäynnistyksen kytkentäperiaatteet. tietää moottorikäyttöjen tarvitseman ylikuormitusja oikosulkusuojauksen merkityksen. Työturvallisuuden hallinta tekee työn noudattaen työturvallisuusohjeita. etsii tarvitsemansa tiedon sähköturvallisuustutkinto 2:een liittyvistä julkaisuista. hyödyntää sähköturvallisuustutkinto 2:een liittyvistä julkaisuista löytämänsä tiedon. varaa asennustyötä varten tarvittavat työ- ja suojavälineet. tietää oikeiden työvälineiden ja työmenetelmien merkityksen. huolehtii työturvallisuudesta. etsii tarvitsemansa tiedon kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksistä. hyödyntää sähköturvallisuuslaista ja asetuksesta löytämänsä tiedon. Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen löytää viat asennuksista neuvonnan ja mittausten avulla ja korjaa ne. etsii vikoja mittausten ja ohjeiden avulla sekä korjaa niitä. hyödyntää kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksistä löytämänsä tiedon. tulkitsee käyttöönottomittausten tuloksia ja tekee tarvittaessa korjausehdotuksia.
16 3.1.3 Kappaletavara-automaatio, 20 ov KAPPALETAVARA-AUTOMAATIO ohjaukset mekaniikka laitteet - sähkö - pneumatiikka - hydrauliikka hydrauliikka ja pneumatiikka - kokoamistyöt - linjaukset - anturien asentaminen - muutostyöt - nostimet - kuljetinradat - pakkauskoneet - lajittelijat - lavaajat - robotit - servot käynnissäpito - säädöt - kalibrointi - vianetsintä ja korjaus - huolto - asennus - käyttöönotto - korjaus ja huolto Näytön kuvaus Näyttöön kuuluu asennusta ja kunnossapitoa sekä kappaletavara-automaatiolaitteiston käytön valvontaa ja ohjausta. Käytön valvonnassa ja ohjauksessa on oleellista, että opiskelija ohjaa kappaletavaralaitteistoa käyttöliittymästä ja osoittaa osaavansa hallita ja operoida käyttöliittymän ohjelmaa. Hallinnassa on keskeistä mittausten ja vikadiagnostiikan hallinta sekä mittausten dokumentointi ja järjestelmään kuuluvien dokumenttien hyväksikäyttö. Ohjausohjelman hallinta näytetään laitteiston ohjelmointilaitteella tai tietokonepohjaisella ohjelmalla. Opiskelija tekee kappaletavaralaitteiston asennus- ja kokoonpanotöitä, esimerkiksi runko-osien, hydrauliikkatai pneumatiikkalaitteistojen, sylinterien, kiilahihnojen ja laakerien asennuksia ja esimerkiksi runko-osien tai akselien linjauksia. Hän asentaa ja kytkee antureita ja venttiilejä sekä tekee komponenttien kytkentöjä. Näyttöön kuuluvat myös kokoonpano- tai korjaustöiden jälkeen tehtävä kappaletavara-automaatiolaitteiston käyttökuntoon laitto, säätötoimenpiteet ja tarvittavat ohjelmoinnit sekä kaikki toiminnalliset tarkistukset ja mittaukset. Mittauksiin kuuluvat myös mittalaitteiden huollot, säädöt ja kalibrointi. Opiskelija tekee kunnonvalvontamittauksia ja analysoi mittauksiin perustuvaa informaatiota sekä osoittaa osaavansa systemaattisen vianetsinnän. Näyttöympäristö Näyttö annetaan pääsääntöisesti tyypillisessä teollisuus- tai tuotantoympäristössä, mutta se voidaan suorittaa myös oppilaitoksessa, jossa on tarkoitukseen sopivat laitteet. Työ suoritetaan tavanomaisessa tuotantoympäristössä tai uuden automaatiolaitteen asennustyöpaikalla. Oppilaitoksessa näyttö voidaan antaa esimerkiksi rakentamalla jokin kappaleenkäsittely- tai siirtolaite. Oppilaitoksessa toteutetaan myös tarvittavat osanäytöt
17 osaamisalueista, jotka eivät tule esille työpaikalla toteutettavassa näytössä. Sellaisia voivat olla esimerkiksi ohjelmointi, mittaaminen ja vianetsintä. Näyttöympäristössä opiskelijalla on käytössään kaikki tarvittavat työ- ja mittavälineet. Opiskelijalla on käytössään virtalähteiden ja logiikoiden käyttöohjekirjat ja ohjelmointioppaat sekä komponenttivalmistajien tuoteluetteloita, laitemanuaaleja ja muita vastaavia tietolähteitä. Hänellä saa olla mukanaan myös aiemmin itse tehdyt harjoitus- ja malliohjelmat. Mikäli tehtävään kuuluu tietokoneella tapahtuvaa ohjausohjelman muokkaamista tai laatimista, on suositeltavaa, että käytettävissä on työasema, joka on varustettu asianmukaisilla ohjelmilla. Työasemalta on tyypillisesti suora kaapeliyhteys automaatiolaitteeseen. Ohjelmointiosaaminen voidaan näyttää myös erillisenä osanäyttönä. Näyttö annetaan työpaikalla ammattihenkilön työparina tai siten, että opiskelija on ammattihenkilöistä koostuvan työryhmän jäsen. Oppilaitoksessa mahdollisesti toteutettava kappaleenkäsittely- tai siirtolaitteiston kokoonpano on tyypillinen ryhmätyö. Mahdolliset erilliset osanäytöt ovat luonteeltaan yksilösuorituksina toteutettavia. Mikäli asennustehtäviin kuuluu luvanvaraisia sähkötöitä, se tulee ottaa huomioon näyttötehtäviä rajattaessa. Näytön arviointi Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta Arviointikriteerit TYYDYTTÄVÄ (T1) HYVÄ (H3) KIITETTÄVÄ (K5) Opiskelija Opiskelija Opiskelija tuntee järjestelmän toimintaa esimerkiksi niin, että pystyy tarvittaessa paikantamaan mekaanisen vian. osaa tehdä asennustyöt suunnitelmallisesti. osaa yllättävissä tilanteissa muuttaa etukäteissuunnitelmaansa. hallitsee ohjausjärjestelmän niin, että osaa hakea vian ohjausohjelman avulla. osaa hahmottaa automaatiojärjestelmän toiminnan piirustuksista ja toimintakaavioista. osaa suorittaa kunnonvalvontaa mittausinformaatiota analysoimalla ja käyttäen hyväksi järjestelmän muuta dokumentointia. osaa kunnonvalvontaan liittyvän mittausprosessin. osaa pienellä ohjauksella suorittaa systemaattisesti vianetsintää. hallitsee systemaattisen vianetsinnän.
18 Työtehtävän hallinta osaa työ- ja mittavälineiden käytön perusteet. osaa tehdä laitteistojen yksinkertaiset korjaus- ja muutostyöt. osaa lähes itsenäisesti valita työ- ja mittavälineet ja käyttää niitä tarkoituksenmukaisesti. osaa tehdä laitteistoihin tarvittavat kokoonpanoja muutostyöt. osaa itsenäisesti valita työ- ja mittavälineet ja käyttää niitä tarkoituksenmukaisesti. osaa tehdä komponenttien kytkennät. osaa huoltaa ja asentaa sähkölähteitä. osaa tehdä venttiilien asennukset ja liitännät. osaa tehdä runko-osien ja akselien linjauksia. osaa tehdä mittalaitteiden yksinkertaiset huollot ja säädöt. osaa tehdä mittalaitteiden huollot, säädöt ja kalibroinnin. osaa suorittaa yksinkertaisia venttiileihin liittyviä ohjauksia ja säätöjä. osaa ohjata laitteistoa käyttöliittymästä. osaa ohjelmoida ohjausohjelmaa. osaa tehdä anturien asennukset. osaa käyttää ohjelmoitavaa logiikkaa. osaa mittausten dokumentoinnin. osaa pienellä ohjauksella tehdä kunnonvalvontamittauksia. osaa analysoida mittaustuloksia vikadiagnostiikan vaatimalla tavalla. osaa itsenäisesti suorittaa kunnonvalvontamittaukset. Työn perustana olevan tiedon hallinta osaa lukea järjestelmän toimintakaavioita ja tuntee komponenttien rakenteita, mutta tarvitsee ohjausta kytkentäkaavioissa. osaa paikallistaa toimilaitteissa ilmeneviä vikoja. osaa tehdä laitteistojen säätötoimenpiteet. osaa lukea kytkentäkaavioita. tuntee ohjausohjelmien perusteet. hallitsee kappaletavaraautomaation toteuttamisperiaatteet ja niiden mekaanisen rakenteen, komponenttien ominaisuudet ja niiden piirrosmerkit. osaa tehdä komponenttien säätötoimenpiteet. hallitsee ohjelmoinnin tietoperustan. hallitsee asennoittimien käyttöperiaatteen ja toimintatavat, servot ja muut venttiilit, joustavien valmistusjärjestelmien toteutusperiaatteet, taajuusmuuttajakäytön periaatteen ja robottien ohjausjärjestelmien rakenteet.