KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN JÄTE- VEDENPUHDISTAMO RISKIENHALLINTA- SUUNNITELMA

Vastaanottaja Kankaanpään kaupunki Asiakirjatyyppi Riskienhallintasuunnitelma Jätevedenpuhdistamo ja viemäriverkosto Päivämäärä 5.8.2015 KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN JÄTE- VEDENPUHDISTAMO RISKIENHALLINTA- SUUNNITELMA

RISKIENHALLINTASUUNNITELMA 1 Tarkastus 5.8.2015 Päivämäärä 5.8.2015 Laatija Jukka Jokihaara Tarkastaja Tuulikki Laaksonen Riitta Kettunen Hyväksyjä Viite 1510016097

RISKIENHALLINTASUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1. Johdanto 3 2. Kankaanpään viemärilaitoksen historiaa 3 2.1 Viemäriverkosto ja pumppaamot 3 2.2 Jätevedenpuhdistamo 3 3. Riskianalyysin tekeminen 4 3.1 Riskianalyysin tavoitteiden määrittäminen 4 3.2 Riskianalyysin rajaaminen 4 3.3 Tietojen kokoaminen 4 3.4 Riskien tunnistaminen 4 3.5 Riskin suuruuden arvioiminen 4 3.6 Riskin merkityksen arvioiminen 5 3.7 Riskianalyysin tulokset 5 3.7.1 Liittyjät 5 3.7.2 Viemäriverkosto ja jätevesipumppaamot 6 3.7.3 Puhdistamotoiminta 7 3.8 Riskianalyysin arviointi ja päivittämissuunnitelma 10 3.9 Raportointi ja riskianalyysistä tiedottaminen 11 4. Riskienhallintasuunnitelma 11 4.1 Yleistä 11 4.2 Liittyjät 11 4.3 Viemäriverkosto ja jätevesipumppaamot 12 4.3.1 Viemäriverkosto 12 4.3.2 Jätevesipumppaamot 12 4.4 Puhdistamotoiminta 13 4.4.1 Yleinen riskienhallinta 13 4.4.2 Tulopumppaus 13 4.4.3 Välppäys 13 4.4.4 Hiekanerotus, hiekkapesuri 13 4.4.5 Esiselkeytys, hämmennys 13 4.4.6 Ilmastus 14 4.4.7 Välipumppaus 14 4.4.8 Jälkiselkeytys 14 4.4.9 Poistopumppaus 14 4.4.10 Lietteenkäsittely 14 4.4.11 Kemikaalit 14 4.4.12 Ulkoiset riskit 15 5. Yhteenveto ja suositus jatkotoimenpiteistä 15 Liitteet Liite 1 Liite 2 Puhdistamon riskien arviointi Viemäriverkoston riskien arviointi

RISKIENHALLINTASUUNNITELMA 3 1. JOHDANTO Tämä työ on tehty Ramboll Finland Oy:n toimistolla Tampereella Kankaanpään kaupungin toimeksiannosta. Työn tekemisestä ovat vastanneet DI Jukka Jokihaara ja ins. (AMK) Tuulikki Laaksonen. Riskienhallintasuunnitelmassa keskitytään puhdistamotoimintaan ja sen viemäröintialueeseen. Riskienhallintasuunnitelman avulla voidaan tunnistaa toimintaan liittyvät riskit ja nostaa esiin niistä merkittävimmät. Viemäriverkoston ja jätevedenpuhdistamon riskienhallintasuunnitelman päivittämistä on edellytetty Kankaanpään jätevedenpuhdistamon ympäristöluvassa (Nr 140/2013/2, Dnro ESA- VI/231/04.08/2011, annettu 24.6.2013). Kankaanpään jätevedenpuhdistamo on rakennettu vuonna 1970. Puhdistamo on peruskorjattu vuonna 1987 ja saneerattu vuosina 2008-2009. Tämän riskienhallintasuunnitelman pohjana käytetään saneerauksen aikana laadittua riskienhallintasuunnitelmaa eikä puhdistamolla ole sen jälkeen tehty juurikaan muutoksia lukuun ottamatta tiivistetyn lietteen pumppujen ja lietteenkuivaimen uusintaa. Riskienhallintasuunnitelman pohjana ovat riskianalyysit viemäriverkostosta ja pumppaamoista sekä puhdistamotoiminnasta. Riskianalyysien lisäksi on pyritty huomioimaan viemäriverkoston liittyjistä aiheutuvia riskejä. 2. KANKAANPÄÄN VIEMÄRILAITOKSEN HISTORIAA 2.1 Viemäriverkosto ja pumppaamot Ensimmäiset viemärit on rakennettu kaupungin keskustaan ja niitä myöten jätevedet johdettiin Ruokojärveen ja Ruoko-ojaan. Erillisviemäröintiin siirryttiin vuodesta 1970, jolloin jätevedenpuhdistamo otettiin käyttöön. Muutamat kotitaloudet ovat edelleen sekaviemäröityjä. Aiemmin Niinisalon alueen jätevedet johdettiin Valkiajärveen. Niinisalon taajaman jätevedet alettiin johtaa keskuspuhdistamolle vuonna 1987. Ensimmäiset jätevedenpumppaamot (Ilmarinen, Koskenoja ja Lohikko) rakennettiin jätevedenpuhdistamon valmistumisen jälkeen 1970 -luvun alussa. Nykyisistä pumppaamoista suurin, Toivontie, rakennettiin 1979. Kaikki vanhimmat jätevedenpumppaamot on saneerattu. Uusia pumppaamoita on rakennettu ja rakennetaan edelleen tarpeen niin vaatiessa. Tällä hetkellä Kankaanpäässä on 25 pumppaamoa, joiden vedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Seuraavaksi on suunnitteilla Toivontien pumppaamon saneeraus. Näiden lisäksi Kankaanpäässä on Venesjärven pumppaamo, josta jätevedet pumpataan Venesjärven jätevedenpuhdistamolle. Vesimäärä on pitkään pysynyt melko tasaisena. Tuleva kuormitus on kasvanut hieman, mutta vaihtelua on edelleen vuositasolla. Kankaanpään kymmenen suurimman jäteveden tuottajan osuus puhdistamolle johdettavista vesistä on noin kymmenen prosenttia. 2.2 Jätevedenpuhdistamo Kankaanpään jätevedenpuhdistamo on alun perin rakennettu vuonna 1970 ja puhdistamon saneeraus ja peruskorjaus valmistui vuonna 1987. Vuonna 2001 alussa puhdistamolla on otettu käyttöön porrasvälppä välppäykseen, linko lietteen kuivauksessa ja polymeerin syöttö jälkiselkeytykseen. Vuosina 2008-2009 tehty saneeraus johtui pääosin jätevedenpuhdistamon silloisen ympäristöluvan typenpoistovaatimuksesta. Lisäksi prosessiautomaatiojärjestelmä uusittiin täysin. Saneerauksen lisätyönä uusittiin saostuskemikaalin annostelupumput. Puhdistamolle hankittiin uusi lietteenkuivauslinko vuonna 2014. Puhdistusprosessi käsittää seuraavat vaiheet: - tulopumppaus - välppäys - sakokaivolietteen vastaanotto ja välppäys - hiekanerotus, hiekkapesuri - esiselkeytys/saostus - ilmastus - välipumppaus

RISKIENHALLINTASUUNNITELMA 4 - jälkiselkeytys - poistopumppaus - lietteenkäsittely - kemikaalien annostelut Kankaanpään kaupungin jätevedenpuhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan purkuputkella viemärinä pidettävään Pitäjänojaan lähellä Kankaanjärven luusuaa ja siitä edelleen Karvianjokeen. 3. RISKIANALYYSIN TEKEMINEN 3.1 Riskianalyysin tavoitteiden määrittäminen Riskianalyysi on tehty ympäristöluvan velvoitteen mukaisesti. Tavoitteena on riskienhallintasuunnitelman laatiminen päivitetyn riskianalyysin perusteella. 3.2 Riskianalyysin rajaaminen Riskianalyysissä on tarkasteltu Kankaanpään kaupungin jätevedenpuhdistamoa ja puhdistamon viemäriverkostoa. Riskeistä on tarkasteltu kattavasti ympäristöön kohdistuvia riskejä. Ympäristöriskit voivat realisoitua joko suoraan siten, että puhdistamon tai viemäriverkoston puutteellisesta toiminnasta aiheutuu ympäristöpäästöjä tai epäsuorasti siten, että puhdistamon ulkopuolelta kohdistuu puhdistamolle tai viemäriverkostoon kuormitusta, joka haittaa järjestelmän toimintaa niin, että ympäristökuormitus kasvaa. Riskianalyysissä arvioitiin poikkeamien aiheuttamia riskejä ympäristölle. Analyysissä ei huomioitu puhdistamotoiminnasta tai viemäriverkostosta mahdollisesti tulevia hajupäästöjä. 3.3 Tietojen kokoaminen Lähtötietoina toimivat pääosin saneerauksen aikaiset suunnitelmat sekä aiempi riskienhallintasuunnitelma. Lisäksi tilaaja toimitti tiedot puhdistamolla tehdyistä muutoksista ja uusista käyttötarkkailutiedoista. Puhdistamolla suoritettiin myös katselmus mahdollisten uusien riskien havainnoimiseksi. 3.4 Riskien tunnistaminen Riskit tunnistettiin riskianalyysin kohteiden poikkeamien kautta. Menetelmänä käytettiin potentiaalisten ongelmien analyysiä, POA:a. Ympäristölle ei katsottu aiheutuvan riskiä, jos viemäriverkosto, pumppaamot ja puhdistamo toimivat normaalisti ympäristöluvan ehdot täyttäen eikä liittyjiltä pääse viemäreihin sinne kuulumattomia aineita. 3.5 Riskin suuruuden arvioiminen Riskianalyysissä häiriötilanteiden todennäköisyyttä arvioitiin Kankaanpään kaupungin henkilökunnan toimesta. Tässä riskianalyysissä käytettyjä todennäköisyyksiä ja seurauksia voidaan luonnehtia kuvan 1 perusteella seuraavasti: Todennäköisyys D C B A A4 A3 A2 A1 B4 B3 B2 B1 C4 C3 C2 C1 D4 D3 D2 D1 4 3 2 1 Seuraus Seuraus Todennäköisyys 4 ei seurausta D ei mahdollinen 3 lievä seuraus C mahdollinen 2 merkittävä seuraus B todennäköinen 1 vakava seuraus A erittäin todennäköinen Kuva 1. Riskianalyysin riskiluokitus.

RISKIENHALLINTASUUNNITELMA 5 - D, ei mahdollinen; riskitapahtuman todennäköisyys arvioidaan niin pieneksi, että tapahtuma ei satu laitoksen käyttöaikana. Tähän luokkaan voidaan lukea esimerkiksi riskitapahtumat, joiden tapahtumisen todennäköisyyttä pienentää jatkuva seuranta. - C, mahdollinen; riskitapahtuman todennäköisyys arvioidaan sellaiseksi, että tapahtuma voi sattua korkeintaan muutaman kerran laitoksen käyttöaikana. Tapahtumat, joihin ei seurannalla tai hoidolla voida merkittävästi vaikuttaa, ovat myös suurimmalta osin mahdollisia. - B, todennäköinen; riskitapahtuman todennäköisyys arvioidaan sellaiseksi, että se varmasti tapahtuu laitoksen käyttöaikana, ja/tai saattaa tapahtua vuosittain. - A, erittäin todennäköinen; riskitapahtuman todennäköisyys arvioidaan sellaiseksi, että se tapahtuu varmasti vuosittain ja saattaa tapahtua useita kertoja kuukaudessa. - 4, ei seurausta; riskitapahtuman seurauksena on enintään ympäristön kannalta vaaraton ylimääräinen työ tai korjaustoimenpide. - 3, lievä seuraus; riskitapahtuman seurauksena ympäristökuormitus kasvaa verrattuna tilanteeseen ilman riskitapahtumaa. Ympäristökuormituksen tulee kuitenkin erottua esimerkiksi puhdistamon toiminnan normaalista vaihtelusta. - 2, merkittävä seuraus; riskitapahtuman seurauksena ympäristökuormitus kasvaa niin huomattavasti, että sillä on selviä ympäristövaikutuksia, normaalia korkeampi ympäristökuormitustaso jatkuu riskitapahtuman seurauksena poikkeuksellisen pitkään tai lupaehdot rikkoutuvat. - 1, vakava seuraus; riskitapahtuman vakava seuraus tarkoittaa esimerkiksi puhdistamon biologian täydellistä tuhoutumista tai vastaavaa tapahtumaa, jossa ympäristövaikutukset ovat huomattavat ja kielteiset ja/tai erittäin pitkäkestoiset. Voimassa olevien lakien ja asetusten rikkoutuminen kuuluu aina vakavan seurauksen kategoriaan. Riskien suuruuden alustavan arvioinnin on tehnyt Ramboll Finland Oy. Riskianalyysin tulokset ovat olleet Kankaanpään kaupungin edustajilla kommentoitavina, ja lopullinen riskien suuruuden arviointi on tehty kommenttien perusteella. Riskianalyysi liittyjien, viemäriverkoston ja pumppaamoiden osalta on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 1 ja puhdistamotoiminnan osalta liitteessä 2. 3.6 Riskin merkityksen arvioiminen Riskien merkityksen arvioinnin pohjana on ollut kuvan 1 mukainen riskiluokitus. Tummimmalla värillä kuvatut riskit, joiden todennäköisyys ja/tai seuraus ovat suuria, ovat niin merkittäviä, että ne tulisi mahdollisimman pikaisesti pyrkiä pudottamaan ainakin seuraavaksi alempaan riskiluokkaan. Tällaisia riskiluokkia ovat A3, A2, A1, B2, B1 ja C1. Riskiluokat A4, B4, B3, C3 ja C2 edustavat riskejä, joiden huomioimiseen tai jopa pienentämiseen tulisi pyrkiä normaalin toiminnan ohella. Myös riskit D2 ja D1 lukeutuvat päivittäisessä toiminnassa huomioitavien riskien luokkaan merkittävien tai vakavien seurausten vuoksi, vaikka niiden todennäköisyys onkin arvioitu erittäin pieneksi. C4, D4 ja D3 ovat riskiluokkia, jotka eivät vaadi erityisiä toimenpiteitä harvinaisuuden ja vähäisten seurausten vuoksi. Luvussa 4 esitetty riskienhallintasuunnitelma on suunnattu keskeisesti riskien merkityksen arvioinnin perusteella merkittävimpien riskien pienentämiseen ja jossain määrin keskimääräisten riskien huomioimiseen Kankaanpään puhdistamon ja viemäriverkoston toiminnassa. 3.7 Riskianalyysin tulokset Riskianalyysi ja sen tulokset liittyjistä, viemäriverkostosta ja pumppaamoista on kokonaisuudessaan esitetty liitteessä 2. Seuraavassa on nostettu esille merkittävimmät riskitekijät. 3.7.1 Liittyjät Liittyjien osalta ei ole suoritettu varsinaista riskianalyysiä, joka edellyttäisi kunkin liittyjän toimintojen tarkkaa selvittämistä. Normaalitilanteessa Kankaanpään viemäriverkoston liittyjät eivät ole merkittävä riski verkoston tai puhdistamon toiminnalle. Ympäristönsuojeluasetuksessa (YSA 169/2000, 36 ) edellytetään yleisesti, että jätevedet esikäsitellään asianmukaisesti ennen viemäriin johtamista, jotta viemäriverkostolle, jätevedenpuhdistamolle tai puhdistamolietteen käsittelylle ei aiheudu haittaa. Lisäksi ympäristöluvissa ja teollisuuden jätevesihuollon liittymissopimuksissa voidaan määrätä päästöraja-arvoja viemäriverkostoon johdettavalle vedelle. Kankaan-

RISKIENHALLINTASUUNNITELMA 6 pään kaupunki edellyttää liittyjiltään, ettei heidän jätevesistään saa aiheutua haittaa jätevedenpuhdistamolla. Kankaanpään puhdistamolla suurimmat ongelmat liittyjien suhteen aiheutuvat Huhtahyvät Oy:n rasvapitoisista vesistä. Lisäksi puhdistamolle tulee teollisuudesta enemmän fosforia kuin on muun kuormituksen perusteella odotettavissa. Suurimmat liittyjien aiheuttamat riskit liittyvät viemäriverkoston teollisuusliittyjien mahdollisiin poikkeustilanteisiin (esim. onnettomuudet, kemikaalivuodot). Pahimmillaan viemäriin joutuva poikkeuksellinen vesi voi aiheuttaa jätevedenpuhdistamon biologisen prosessin täydellisen lamautumisen ja pitkään jatkuvan käsittelemättömien jätevesien aiheuttaman kuormituksen puhdistamon purkuvesistöön. Poikkeustilanteiden aikana puhdistamolle saapuva vesi voi biologisen prosessin lisäksi rikkoa laitteita, vaarantaa puhdistamohenkilökunnan terveyden tai aiheuttaa palo- ja räjähdysvaaran. Viemäriin voidaan johtaa tai päästää haittaa aiheuttavia aineita myös ilkivaltaisesti, mutta verkoston ja puhdistamon suhteellisen suuren koon vuoksi merkittävän haitan aiheuttaminen tällä tavalla vaatisi erityistä suunnitelmallisuutta. 3.7.2 Viemäriverkosto ja jätevesipumppaamot Viemäriverkosto Viemäriverkoston riskit ympäristölle johtuvat viemärien tukkeutumisesta tai rikkoontumisesta. Kummassakin tapauksessa seurauksena on jäteveden hallitsematon purkautuminen hallitsemattomasti maan pinnalle tai maaperään. Jätevesi voi edelleen joutua pohja- tai pintavesiin. Putkien tukkeutumista on Huhtahyvät Oy:ltä puhdistamolle johtavassa viemärissä sekä Kankaanpään betoni ja elementti Oy:ltä lähtevässä viemärissä. Huhtahyvät Oy:ltä lähtevää viemäriä joudutaan avaamaan kaksi kertaa vuodessa rasvan vuoksi ja Kankaanpään betoni ja elementti Oy:ltä lähtevää viemäriä noin kerran vuodessa liettyvän viemärin vuoksi. Muuten putkien tukkeutuminen on satunnaista eikä tiettyjä ongelma-alueita voida osoittaa. Tulevaisuudessa väestön vähentyessä ja vedenkulutuksen pienentyessä viettoviemäriputket saattavat jäädä liian suuriksi ja tukosten todennäköisyys kasvaa. Suurkeittiöissä, ravintoloissa, huoltoasemilla autokorjaamoilla ym. kiinteistöillä on olemassa erotuskaivot. Pääsääntöisesti niitä ylläpidetään ja huolletaan omistajien toimesta niin, ettei niiden kautta pääse syntymään tukoksia. Viemäreiden rikkoutuminen on satunnaista. Mitään erityisen herkästi rikkoontuvia osia ei ole tiedossa. Paineputken korjaus vie yleensä korkeintaan vuorokauden. Kriittisin viemäri on Kuninkaanlähteen jätevedenpumppaamolta lähtevä paineviemäri, joka kulkee pohjavesialueen lähisuoja-alueen läpi. Pohjavesialueen lähisuoja-alueen läpi kulkeva putki voi aiheuttaa rikkoutuessaan pohjaveden pilaantumista. Pohjaveden pinta on niin lähellä maan pintaa, että lähialueen ulkopuolellakin olevan putken rikkoutuminen saattaa vaarantaa pohjaveden laadun. Tätä riskiä on torjuttu siten että paineputkella on suojaputki, josta saadaan pintakytkimellä hälytys, jos suojaputkessa on vettä. Tämän hälytyksen toimintaa testataan säännöllisesti. Jätevesiä on huippuvirtaamien aikana jouduttu ohittamaan verkostosta juuri ennen puhdistamoa jätevedenpuhdistamon kapasiteetin tullessa vastaan. Ohituksilla on yritetty välttää ilmastuksen pinnan nousu välipumppaamon kapasiteetin rajallisuuden vuoksi. Ohitetut vedet johdetaan Kankaanjärven kautta pitäjänojaan. Viemäriverkostoa on saneerattu viimevuosien aikana vaihtamalla betoniviemäreitä muoviviemäreihin. Jätevesipumppaamot Kaikkia pumppaamoita koskevia yleisiä toimintahäiriöitä ovat pumppurikko, kapasiteetin puute, sähkökatkos ja muut sähköviat sekä pumppujen tukkeutuminen. Kankaanpään jätevedenpuhdistamon viemäriverkossa on tällä hetkellä 25 pumppaamoa (kolme Niinisalon taajamassa loput Kankaanpään keskustan läheisyydessä). Kankaanpäässä on kolme suurempaa pumppaamoa, joista suurin on Toivontien pumppaamo. Sen kautta kulkee n. 60 % jätevedenpuhdistamolle johdettavista vesistä. Kyseisen pumppaamon yli-

RISKIENHALLINTASUUNNITELMA 7 vuodot menevät Kankaanjärven kautta Pitäjänojaan. Ylivuodon purkupisteen yläpuolella on laituri, ja myös uimapaikka. Ylivuotojen ei pitäisi vaikuttaa virkistyskäyttöön kyseisellä kohtaa. Kankaanjärvi, jonne vesi laskee purkupisteestä, on rehevöitynyt, sillä ennen jätevedenpuhdistamon rakentamista jätevedet ovat ohjautuneet sinne. Kankaanjärvellä ei ole virkistys-, talous- tai kalastuskäyttöarvoa. Toivontien pumppaamolla on kaksi pumppua, jotka normaalisti käyvät vuoroperiaatteella. Huippuvirtaamien aikaan molemmat saattavat käydä samanaikaisesti. Kyseiselle pumppaamolle on olemassa varapumppu rikkoutumisen varalta. Pumppaamo on melko suuri ja se antaa noin kaksi tuntia aikaa reagoida. Toivontien pumppaamo on kokonaisuudessaan saneerauksen tarpeessa. Kyseiselle pumppaamolle, kuten muillekin suurimmille pumppaamoille, on olemassa mahdollisuus varavoimakytkentään sähkökatkoksen sattuessa. Toinen suuri pumppaamo on Koskenojan pumppaamo, jonka kautta kulkee n. 400 500 m 3 /d. Pumppaamon ylivuodot menevät Koskenojan ja Tarpunojan kautta n. 4 kilometrin päässä sijaitsevaan Kyynärjärveen. Kyynärjärvi on rehevöitynyt ja matala (keskisyvyys 0,5 m) järvi, jossa veden vaihtuvuus on keskimäärin nopea (7 vrk). Ylivuodot eivät aiheuta merkittävää riskiä ympäristölle sillä loppukesällä Kyynärjärvi on jopa rehevämpi kuin Tarpunoja, joka vastaa pääasiallisesti järveen menevästä kuormituksesta ja vesimäärästä. Koskenojan pumppaamo on varustettu kahdella vuorokäytössä olevalla pumpulla. Sähkökatkon varalta pumppaamolla on varavoimakytkentä. Kolmas suuri pumppaamo on Niinisalossa sijaitseva Kerhorannan pumppaamo, jonka kautta Niinisalon taajaman jätevedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Kyseisen pumppaamon koosta johtuen varoaika on lyhyt (n. 0,5 h). Kyseiselle pumppaamolle on varavoimakytkentä sähkökatkoksen varalta. Valkiajärven käyttökelpoisuusluokitus on välttävä. Valkiajärveä on kunnostettu viimevuosina ja sen merkitys virkistyskäytölle on kasvanut. Järven rannalla on uimaranta. Jätevesien käsittelyn kannalta edellä mainitut kolme pumppaamoa ovat kriittisiä johdettaessa jätevettä jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Muista pumppaamoista merkittävimmät ympäristöriskit aiheutuvat Kuninkaanlähteen, Kenttäkadun ja Tampionkadun pumppaamoista. Kuninkaanlähteen pumppaamo sijaitsee pohjavesialueen reunalla. Maaperästä johtuen jätevesi imeytyy helposti maaperään, josta saattaa aiheutua pohjaveden pilaantumista ylivuototilanteessa. Kenttäkadun ja Tampionkadun pumppaamot palvelevat pääasiallisesti teollisuusalueen liittyjiä. Kenttäkadun pumppaamolta on matkaa vedenottamolle n. 1 km ja Tampionkadun pumppaamolta n. 2 km. Kenttäkadun pumppaamolta on vain n. 300 metriä pohjaveden muodostumisalueelle, joten kyseisen pumppaamon ylivuotojen minimointi on tärkeää ympäristöriskien pienentämiseksi. Toivontien, Koskenojan ja Kerhorannan jäteveden pumppaamot pois lukien muut pumppaamot ovat kapasiteeteiltaan huomattavasti pienempiä. Pienilläkin pumppaamoilla on kaksi pumppua vuorokäytössä. Pumpun rikkoutumisesta on saatavissa hälytys kaukovalvonnan kautta. Pumppaamoilla on pinnankorkeuden mittaukset, joiden kautta lähtee hälytys ylivuodosta. Ylivuodot rekisteröidään keston mukaan pinnankorkeuden mittauksen avulla myös pienillä pumppaamoilla. Pienet pumppaamot ovat kaikki sellaisia, että hätätapauksessa jätevesi pystytään kuljettamaan jätevedenpuhdistamolle tankkiautoilla. Suurimmilla jätevedenpumppaamoilla on varavoiman käyttö mahdollista. Kankaanpään kaupungille on olemassa yksi varavoimakone pumppaamoja varten, jonka toimintaa testataan ajoittain. Kaikki pumppaamot ovat kaukovalvonnassa. 3.7.3 Puhdistamotoiminta Yleiset riskit Yleiset riskit kohdistuvat tai voivat kohdistua kaikkiin puhdistamon puhdistusprosessin vaiheisiin. Yleisiksi riskeiksi katsotaan sähkökatkokset, putkitukokset ja ilkivalta. Mikäli koko puhdistamon alueella tapahtuu sähkökatkos, pysähtyy koko laitoksen toiminta. Suuremman ongelman aiheuttaa jonkin yksittäisen kohteen sähkönsyöttöhäiriö silloin, kun tulopumppaamo pumppaa vettä prosessiin. Pitkät sähkönsyötön ongelmat ovat harvinaisia, mutta pitkään kestäessään aktiiviliete alkaa kärsiä hapenpuutteesta. Muutamassa päivässä prosessi ajautuu häiriötilaan, jonka korjaaminen kestää kauan. Jätevedenpuhdistamolla joudutaan ajoittain ohittamaan prosessin osia esimerkiksi huolto- ja korjaustöiden vuoksi. Useimmat prosessin osat on mahdollista ohittaa seuraavaan prosessin vaiheeseen, jolloin riski ympäristölle jää vähäiseksi. Mikäli puhdistamolla tehdään varsinaisia ohituksia,

RISKIENHALLINTASUUNNITELMA 8 johdetaan vedet poistopumppaamoon. Poistopumppaamosta ohitusvedet pumpataan puhdistetun jäteveden mukana Pitäjänojaan. Suuremmista ohituksista seurauksena on lähinnä puhdistustuloksen heikkeneminen. Putkitukokset voivat kriittisessä prosessinosassa aiheuttaa merkittäviä seurauksia. Lähinnä todelliset ympäristöriskit liittyvät puhdistustuloksen heikkenemiseen. Eri prosessivaiheiden välisiä putkitukoksia on tarkasteltu riskianalyysitaulukossa liitteessä 2. Puhdistamon alueella ilkivalta voi aiheuttaa riskin puhdistamon toiminnalle. Vaikka koko puhdistusprosessin toiminnan vaarantaminen vaatii suurella puhdistamolla poikkeuksellisen suunnitelmallista ilkivaltaa, voi seurauksiltaan pienempiä riskejä aiheutua esimerkiksi puhdistamon laitteiden rikkomisesta. Puhdistamotoiminnan riskianalyysi ja sen tulokset on kokonaisuudessaan esitetty liitteessä 2. Puhdistamotoiminnan riskianalyysissä on huomioitu vuoden 2008 saneerauksen jälkeiset muutokset puhdistamon ympäristöriskeille. Seuraavissa kohdissa on nostettu esille merkittävimmät riskitekijät puhdistamolla. Tulopumppaus Riskit ympäristölle kasvavat, mikäli tulopumppaamo ei ole toiminnassa. Jätevettä ei tällöin saada puhdistettua, mikä jo muutaman tunnin ollessa kyseessä tarkoittaa lupaehtojen ylittymisen vaaraa. Riskiä pienentää tulopumppaamossa oleva varapumppu. Tulopumppaamosta ei ole hätäylivuotoa tilanteessa, että pinnankorkeudenmittaus vioittuu. Välppäys Välppäys aiheuttaa ympäristöriskin mahdollisuuden silloin, kun kumpikaan välppä ei toimi (esim. sähkönsyöttöhäiriö), mutta jätevettä tulee edelleen välpille. Jäteveden mukana tulevat karkeammat ainekset saattavat tukkia välpän sälevälit ja aiheuttaa tulvimista välppäkanavassa, kun porrasvälpät eivät puhdistu. Tulvimisen seurauksena puhdistamatonta jätevesi ohjautuu ylivuodon kautta hiekanerotukseen. Sakokaivolietteen välppäyksestä aiheutuu ympäristöriski ainoastaan, jos sakokaivolietteen tuojan letku irtoaa yhteestä tyhjennyksen ollessa käynnissä. Purkupisteen kohdalla on kaivo, jonka kautta mahdollisesti maahanjoutuva liete saadaan kerättyä talteen. Sakokaivolietteen välppäys ei sinällään aiheuta ympäristöriskiä toiminnan tapahtuessa sakokaivolietteen altaan päällä, koska mahdolliset välpältä valuvat lietteet tai välpejäte johdetaan altaaseen. Välppäys poistaa lietteestä kivet ja karkeamman aineksen, mikä vähentää sakokaivolietteen pumpun ja putkiston rikkoutumista ja tukkeutumista. Sakokaivolietteitä saa tuoda jätevedenpuhdistamolle ainoastaan työaikana (klo 7-16), jolloin paikalla on aina tarvittaessa henkilökuntaa auttamassa. Hiekanerotus, hiekkapesuri Hiekanerotuksen, hiekkapesurin tai hiekkapumppujen toimintahäiriöt eivät aiheuta ympäristöriskejä. Mikäli kumpaankaan hiekanerotusaltaaseen ei ole mahdollista johtaa jätevettä, tuleva jätevesi ohittaa esiselkeytyksen ja vesi johdetaan ilmastukseen. Vaikka hiekkapumput eivät toimi, voidaan hiekanerotuksen läpi johtaa siitä huolimatta vettä. Tosin siinä tapauksessa, että toimimattomuus jatkuu pidempään (päiviä) hiekanerotusaltaat on tyhjennettävä yksitellen hiekasta ennen hiekkapumppujen käyttöönottoa. Esiselkeytys, hämmennys Suurin esiselkeytyksen riski on, ettei esiselkeytys ole toimintakunnossa silloin, kun vettä ei voida johtaa ilmastukseen. Tällöin jätevedestä saadaan puhdistettua ainoastaan karkeimmat jakeet välppäyksessä ja hiekanerotuksessa, jolloin vesistöön kohdistuva kuormitus kasvaa. Mikäli ilmastus ja jälkiselkeytys ovat toiminnassa, ei merkittäviä ympäristöriskejä aiheudu. Fosfori saadaan kaikissa tilanteessa saostettua lisäämällä kemikaalinsyöttöä jälkiselkeytykseen. Esiselkeytyksen pintalietepumppaamon toimintahäiriöistä ei aiheudu välitöntä riskiä ympäristölle. Pintalietettä kertyy pumppaamoon vähän kerrallaan, joten ongelmatilanteen syntymiseen menee useampi päivä.

RISKIENHALLINTASUUNNITELMA 9 Ilmastus Ilmastuksen ollessa pois käytöstä joudutaan puhdistamolle tuleva vesi johtamaan ohitukseen esiselkeytyksen jälkeen. Osa vedestä voidaan joutua johtamaan ohitukseen suurten virtaamien aikana ennen ilmastusta ilmastuksen lietteiden karkaamisen välttämiseksi. Ilmastuksen suurin riski ympäristölle on kompressorien toimimattomuus. Kahdella kompressorilla pystytään vielä ylläpitämään happipitoisuus ilmastuksessa melko normaalina, mutta yhdellä kompressorilla aktiivilieteprosessi pystytään lähinnä pitämään yllä. Kunnolliseen typenpoistoon ei yhdellä kompressorilla ole mahdollisuutta. Sekoittimien toiminnan häiriöt heikentävät lietteen pysymistä täysin sekoittuneena ja tämä voi vaikuttaa saavutettavissa olevaan puhdistustulokseen. Kierrätyslietekierto ei aiheuta riskiä ympäristölle. Sen tehtävän on tehostaa nitraattikiertoa, mutta palautuslietekierrollakin päästään tarvittavaan nitraattikiertoon. Välipumppaus Välipumppaamon ollessa kokonaan pois käytöstä joudutaan vedet johtamaan ohitukseen esiselkeytyksen jälkeen. Mikäli kaksi välipumppaamon pumpuista on käytössä, pystytään laitosta ajamaan lähes normaalisti. Mikäli välipumppaamon vedenpinta nousee pumppujen toimimattomuuden vuoksi, alkaa myös ilmastusaltaat tulvia ja jätevettä joutuu maaperään. Jälkiselkeytys Pääsääntöisesti jälkiselkeytyksen riskit eivät aiheuta riskiä ympäristölle. Yhden jälkiselkeytyslinjan ottaminen pois käytöstä ei aiheuta merkittävää ympäristöriskiä. Kahden linjan ollessa pois käytöstä syntyy pieni riski ympäristölle lupaehtojen saavuttamisen muodossa. Suurimmat riskit ovat selkeytetyn veden tai palautuslietteen kanavien tai putkistojen tukkeutuminen. Tällöin vesi saattaa tulvia altaista maahan. Kanavan tai putkiston tukkeutuessa jätevesi on ohitettava jo esiselkeytyksen jälkeen. Tällöin on vaarana lupaehtojen rikkoutuminen etenkin typenpoistovaatimuksen osalta. Poistopumppaus Riskit ympäristölle kasvavat, mikäli poistopumppaamo ei ole toiminnassa. Jätevettä ei tällöin voida ottaa vastaan puhdistamolle, mikä jo muutaman tunnin ollessa kyseessä tarkoittaa lupaehtojen ylittymisen vaaraa. Poistopumppaamoon on olemassa puhdistamolla varapumppu. Poistopumppaamon paineputket aiheuttavat ehkä suurimman riskin koko puhdistamotoiminnalle. Niiden yhtäaikainen rikkoutuminen tai tukkeutuminen aiheuttaa puhdistamon toimintaan pidemmän tauon, jolloin jätevettä ei voida ottaa vastaan puhdistamolle. Lietteen käsittely Lietteenkäsittelyssä suurin riski on molempien tiivistämöiden tai niiden lietepumppujen rikkoutuminen. Tällöin lietteen tiivistys huononee tai sitä ei pystytä pumppaamaan lingolle. Mikäli toinen tiivistämö ja sen lietepumppu on toiminnassa, ei ympäristölle aiheudu riskiä. Pumput ovat muutaman vuoden ikäisiä, ja niihin on helposti saatavissa varaosia. Puhdistamolla on yksi linko, joten sen rikkoutuminen tai muu toimintahäiriö vaikuttaa heti lietteen kuivaamiseen. Tämä voi johtaa käsittelyongelmiin lietteen loppukäsittelypaikassa. Tämä ei kuitenkaan aiheuta varsinaista riskiä ympäristölle. Aiempaan verrattuna riski pieneni huomattavasti kun vanhan lingon tilalle asennettiin uusi linko vuonna 2014. Samalla uusittiin myös lietteenkuivaukseen syöttävien pumppujen automaatio. Uudelle lingolle on saatavissa helposti varaosia sekä huoltoa verrattuna vanhaan, jolloin varaosia yritettiin löytää eripuolilta Eurooppaa. Lingon huuhtelussa käytetään pihan siiviläputkista saatavaa vettä. Lietteenkäsittelyssä on luovuttu kaupungin omistamasta kompostointilaitoksesta ja kuivattu liete kuljetetaan Honkajoelle Biotehdas Oy:n biokaasulaitokselle.

RISKIENHALLINTASUUNNITELMA 10 Kemikaalit Suurimmat riskit PIX-kemikaaliin liittyvät onnettomuustilanteisiin sitä tuotaessa tai sen loppumisen aiheuttamaan fosforikuormituksen kasvuun. Lisäksi aineen syövyttävyydestä johtuen on olemassa työturvallisuusriski aineen kanssa työskentelevillä. Kalkin syöttöön liittyvä suurin ongelma on kalkin syötön loppuminen ilmastukseen johdettavaan veteen. Kalkkia syötetään ilmastukseen ph- arvojen pitämiseksi välillä 6 8 nitrifikaation toimiessa. Mikäli ph laskee liian alas, estyy nitrifioivien bakteerien toiminta. Tämä vaikeuttaa typenpoiston lupaehdon saavuttamista. Kalkki on rakeista, ja sitä annostellaan esikäsittelyrakennuksessa sijaitsevasta siilosta. Rakeinen kalkki voidaan mekaanisesti kerätä talteen lattialta tai maasta. Kalkkifilleri ei nosta ph-arvoa tasoa 9 yläpuolelle, vaikka se joutuisi suoraan vesistöön. Näin ollen se ei aiheuta riskiä ympäristölle. Kalkin lisääminen parantaa nitrifikaation edellytyksiä ja sitä kautta pienentää vesistöön joutuvan happea kuluttavan ammoniumtypen määrää. Kalkin aiheuttamat riskit ympäristölle ovat välillisiä, mikäli kalkki pääsee loppumaan tai sen annostelu ei onnistu. Kalkin kulutusta seurataan silmämääräisesti ja kalkkia tilataan ennen kuin se on lopussa. Kalkin syötössä käytetään apuna pihalla olevista siiviläputkista saatavaa vettä. Polymeerin käytössä tapahtuvat häiriöt tai astiarikot eivät aiheuta merkittävää riskiä ympäristölle. Polymeerin loppuminen aiheuttaa jälkiselkeytyksessä selkeytystuloksen heikkenemistä, mutta tämä ei välttämättä tarkoita lupaehtojen rikkoutumista. Polymeerin loppuminen lingolta johtaa lietteen kuivaustuloksen heikkenemiseen. Tämä lisää poiskuljetettavan lietteen määrää ja se saattaa vaikeuttaa lietteen jatkokäsittelyä. Polymeerin valmistuksessa käytetään siiviläputkikaivojen vettä. Metanolin aiheuttama suurin ympäristövaikutus on metanolin joutuminen laiterikon yms. seurauksena maaperään metanolia tuotaessa. Metanolin kanssa työskentelevien on huomioitava metanolin aiheuttama työturvallisuusriski. Varsinaista riskiä ei tällä hetkellä ole, sillä laitoksella ei ole otettu metanolia käyttöön. Riskiä voidaan pienentää myös käyttämällä muita lisähiilenlähteitä, joiden riskit ovat metanolia pienemmät. Jätevedenpuhdistamon huolto- ja hoitotyöt Jätevedenpuhdistamon huoltotöistä ei ole erillistä riskianalyysitaulukkoa vaan yksikköprosessien riskit on käsitelty edellä. Altaiden huoltotöiden aikana voi tapahtua osittaisia ohituksia, kun tehdään muutoksia olemassa oleviin prosessilaitteisiin tai altaita on tyhjänä. Ilmastusaltaiden tyhjennys aiheuttaa suurimmat riskit laitoksen toiminnalle. Ilmastusaltaat on perustettu maanvaraisesti ja alueella on paineellinen pohjavesi. Jotta ilmastusaltaat eivät nouse maasta, on tyhjennys tehtävä lohko kerrallaan. Tyhjennys lohko kerrallaan tarkoittaa vain yhden linjan käyttömahdollisuutta. Puhdistustulos heikkenee etenkin typenpoiston osalta. Muut ulkoiset riskit Muita ulkoisia riskejä, jotka voivat vaikuttaa puhdistamon toimintaan ovat äkilliset suuret virtaamat puhdistamolle, tulviminen ja maan painuminen. 3.8 Riskianalyysin arviointi ja päivittämissuunnitelma Riskianalyysi laadittiin Excel -taulukkona, joten siihen on helppo tehdä muutoksia saneerausten ja prosessin muutosten jälkeen. Excel -taulukko ja muut riskianalyysiin liittyvät materiaalit on toimitettu sähköisessä muodossa Kankaanpään kaupungin edustajalle. Analyysi tulisi päivittää viiden vuoden välein, jos viemäriverkostoon, pumppaamoihin ja jätevedenpuhdistamoon ei ole tehty analyysin päivitystä vaativia muutoksia sitä ennen. Mikäli viemäröinnin piiriin liitetään merkittäviä uusia alueita tai jätevedenpumppaamoita tai näihin kohdistuu merkittäviä muutoksia, tulee riskianalyysi päivittää mahdollisimman pian. Mikäli jätevedenpuhdistamolla tehdään merkittäviä muutostöitä, on myös ne päivitettävä riskianalyysiin. Muutosten osalta riskienhallintasuunnitelman päivitys voi rajoittua tehdyn muutoksen vaikutuksiin. Riskienhallintasuunnitelmaa kannattaa päivittää muutosten suunnittelun rinnalla, jolloin riskejä on mahdollista pienentää tai jopa poistaa jo suunnitteluvaiheessa. Viiden vuoden välein koko riskienhallintasuunnitelma tulisi käydä läpi ja päivittää esimerkiksi sellaisten toimenpiteiden osalta, jotka on jo ehditty toteuttaa. Kankaanpään kaupungin tekninen keskus päättää, kenen vastuulla analyysin päivittäminen on.

RISKIENHALLINTASUUNNITELMA 11 3.9 Raportointi ja riskianalyysistä tiedottaminen Riskianalyysi on työkalu suurimpien ympäristöriskien kartoittamiseksi Kankaanpään kaupungin jätevedenpuhdistamon ja viemäriverkon toiminnassa. Valmistumisen jälkeen riskienhallintasuunnitelma toimitetaan tiedoksi Kankaanpään kaupungin teknisen keskuksen ja jätevedenpuhdistamon henkilökunnalle. Ympäristöluvan vaatimusten mukaisesti se toimitetaan myös Varsinais- Suomen ELY-keskukseen ja Kankaanpään ympäristönsuojeluviranomaiselle. Samoin merkittävistä muutoksista ja päivityksistä tiedotetaan edellä mainittuja tahoja. Ajantasainen riskienhallintasuunnitelma tulee säilyttää Kankaanpään kaupungin teknisessä keskuksessa ja jätevedenpuhdistamolla, josta se on tarvittaessa saatavissa. 4. RISKIENHALLINTASUUNNITELMA 4.1 Yleistä Riskienhallinnassa on tehty jo monia asioita ympäristöriskien pienentämiseksi. Tärkeimpänä asiana on kaukovalvontajärjestelmän käyttö, joka kattaa sekä jäteveden pumppaamot että jätevedenpuhdistamon. Kaukovalvontaan on mahdollista luokitella hälytyksen kiireellisyyden mukaan. Hälytyksen kiireellisyyden pohjana voidaan käyttää tehdyn riskianalyysin tuloksia. Kaukovalvonta on nyt ja tulevaisuudessakin radioverkossa, koska se on kaupungin taholta koettu häiriöttömimmäksi hälytysten välitystavaksi. Lisäksi sekä viemäriverkoston että jätevedenpuhdistamon osalta noudatetaan säännöllisesti tiettyjä huolto- ja hoitotoimenpiteitä, mikä pienentää riskien toteutumista. 4.2 Liittyjät Liittyjien osalta on todettu, että merkittävimmät riskit liittyvät teollisuusliittyjien poikkeustilanteisiin, jolloin viemäriverkostoon voi päästä suuria määriä verkostolle ja puhdistamon toiminnalle haitallisia aineita. Pahimmassa tapauksessa aineet saattavat tuhota puhdistamon puhdistustyötä tekevän mikrobikannan, rikkoa laitteita ja aiheuttaa räjähdys- tai palovaaran. Samalla aiheutuu vaaraa myös laitoksen henkilökunnalle. Viemäriin kohdistuviin haitallisiin päästöihin johtavia onnettomuuksia ja poikkeustilanteita verkoston liittyjillä on mahdotonta ennustaa. Kankaanpäässä ei ole käytössä yleisesti käytössä olevaa erillistä taksaa tai liittymissopimuksia teollisuuslaitoksille. Ehtona on kuitenkin se, että jätevesistä ei saa aiheutua ongelmia jätevedenpuhdistamolla. Teollisuusliittyjien jätevesisopimuksiin voidaan lisätä ehtoja jäteveden laadun seurannasta analyysien avulla. Analyysitulokset on pyydettävä vesihuoltolaitoksen käyttöön ja jäteveden laadun kehitystä on seurattava. Tämä menettely on perusteltua tapauksissa, joissa on tarpeen esimerkiksi lietteen laadun varmistamiseksi seurata tietyiltä liittyjiltä tulevaa kuormitusta. Äärimmäisissä tapauksissa, mikäli jäteveden laatu aiheuttaa ongelmia jätevedenpuhdistamolla, kyseisen liittyjän viemärilinja otetaan pois käytöstä tulppaamalla se. Tällä hetkellä Poikkeava jätevesimaksukäytäntö on käytössä Knauf Oy:n, Puolustushallinnon rakennuslaitoksen ja Vatajankosken Sähkö Oy:n osalta. Jätevedenpuhdistamolla on tehty haitta-ainekartoitus 2.9.2014 jätevesinäytteistä, jonka pohjalta kaupunki on kartoittanut mahdollisia haitta-aineita sisältäviä teollisuuslaitoksia. Kaupunki on myös tehnyt katselmuksia tiettyihin teollisuuslaitoksiin haitta-ainekartoituksen pohjalta. Kohteet, joissa on hiekan-, öljyn- tai rasvanerottimia pyritään tarkastamaan säännöllisesti. Kohteita on arvotettu siten, että suurimpia riskikohteita pyritään tarkastamaan useammin kuin pienemmän riskin kohteita. Tarkastuksia pyritään tekemään muutaman vuoden välein. Tarkastuksia erottimilla varustettuihin kiinteistöihin on jatkettava kuten tähänkin asti. Mikäli erottimien tyhjentämisessä ja muussa huollossa havaitaan puutteita, tulee kyseiset kiinteistöt ottaa tiheämmin suoritettavan tarkkailun pariin. Uusien liittyjien osalta jätevesisopimuksen laatimisen yhteydessä käydään läpi jäteveden laatu, mahdollinen laadun seuranta ja toimenpiteet, joilla satunnaispäästöjä viemäriin pyritään ennaltaehkäisemään. Teollisuusliittyjien kanssa tulee neuvotella toimenpiteistä, joiden avulla satunnaispäästöjä ei syntyisi. Toimenpiteenä voi olla teollisuusyrityksen oman riskienhallintasuunnitelman tekeminen. Mikäli varoallasjärjestelyiden voidaan katsoa olevan riittäviä, voidaan satunnaispäästöjen aiheuttamat riskit katsoa olemattomiksi.

RISKIENHALLINTASUUNNITELMA 12 Liittyjiä, joilta voi aiheutua haitallisia satunnaispäästöjä viemäriin, tulee valistaa siten, että satunnaispäästön sattuessa jätevedenpuhdistamolle ilmoitettaisiin siitä välittömästi. Liittyjien kanssa on pyrittävä yksilöimään ne haitalliset aineet, joita viemäriin voi joutua. Tämä mahdollistaa yksilöityjen toimintaohjeiden laatimisen puhdistamolle. Toimintaohjeet otetaan käyttöön liittyjän ilmoittaessa puhdistamolle satunnaispäästöstä. Ajoittaisella viemäriverkoston yksityisliittyjille suunnatulla valistuksella voidaan ainakin jonkin verran vähentää viemäriverkoston ja puhdistamon toimintahäiriöitä, jotka aiheutuvat viemäriin kuulumattomien esineiden ja aineiden johtamisesta viemäriin esimerkiksi WC-istuinten kautta. 4.3 Viemäriverkosto ja jätevesipumppaamot 4.3.1 Viemäriverkosto Erillisviemäröinti edesauttaa puhdistamolle tulevan jätevesimäärän hallinnassa, vaikkakin ajoittain jätevettä on jouduttu johtamaan ohitukseen ennen jätevedenpuhdistamoa puhdistamon hydraulisen kapasiteetin tullessa vastaan. Viemärin tukkeutuminen ei aiheuta tulvavaaraa verkostossa vaan vesi menee pumppaamoilta ylivuotona ohitukseen. Viemäriverkostoa saneerataan ja uusitaan tarpeen mukaan. Betonisia viemäreitä vaihdetaan ja on vaihdettu muovisiin. Alueilla, joissa jäteveden määrät ovat laskussa, putkia vaihdetaan pienempiin tukkeutumien estämiseksi pienissä virtausnopeuksissa. Viemäriverkoston aiheuttamat riskit on minimoitavissa vaatimalla teollisuuslaitoksilta ym. kohteilta, joista saattaa päätyä viemäreitä tukkivia aineita (esim. hiekka) verkostoon, esikäsittely sekä mahdollisesti hiekan- tai rasvanerotus. Tulevaisuudessa on käytävä neuvotteluita Kankaanpään Betoni ja elementti Oy:n ja Huhtahyvät Oy:n kanssa heidän laitostensa aiheuttamista viemäreiden tukkeutumisesta. Huhtahyvät Oy:n prosesseista syntyvä rasva pääsee osittain jätevedenpuhdistamolle asti jäähdytysvesien mukana. Tämä johtuu vesien lämpötilan hitaasta laskemisesta. Kankaanpään kaupunki on todennut Huhtahyvien ympäristölupahakemuksen lausunnossa, että rasvaisten vesien esikäsittely olisi mahdollista. Tämä pienentäisi verkoston tukkeutumisriskiä rasvasta, sekä pienentäisi puhdistamolle tulevan rasvan ja samalla kuormituksen määrää. Kuninkaanlähteen pumppaamolta lähtevä viemäri on kaksivaippainen ja vaippojen välissä on veden tunnistus putken rikkoutumisen havaitsemiseksi pohjavesialueen lähisuoja-alueella. Kankaanpään kaupunki on tilannut viemäriverkoston vuotovesiselvityksen, mikä valmistuu alkusyksystä 2015. Vuotovesiselvityksen pohjalta saadaan tietoa vuotavista viemärilinjoista, jonka perusteella korjaus- ja saneeraustoimenpiteitä voidaan kohdentaa kiireellisimpiin viemärilinjoihin. Lisäksi vuotovesien määrän väheneminen vaikuttaa suoraan jätevedenpuhdistamon toimintaan pienentämällä huippuvirtaamia ja vähentämällä osittaisen ohituksen tarvetta. 4.3.2 Jätevesipumppaamot Kolmella suurimmalla pumppaamolla käydään paikanpäällä kolme kertaa viikossa. Pienemmillä pumppaamoilla käydään kerran kahdessa viikossa. Varavoimalla varustettujen pumppaamoiden järjestelmän toimivuutta tulee testata ajoittain, jotta tarpeen vaatiessa varavoima on käyttökunnossa. Koska kaikki pumppaamot on varustettu kahdella vuorokäytössä olevalla pumpulla, ei pumppurikosta aiheudu ongelmia ylivuotojen muodossa kuin Toivontien pumppaamossa huippuvirtaamien aikaan. Riski on kuitenkin hyvin hallinnassa, sillä kyseiseen pumppaamoon on varaosana pumppu. Koska kaikissa pumppaamoissa on pinnankorkeuden mittaus, saadaan pumppaamolta hälytys jo ennen kuin ylivuotoa tapahtuu. Toivontien pumppaamo tullaan saneeraamaan lähitulevaisuudessa. Yleisesti ottaen ohituksia ei pumppaamoilta ole juurikaan tapahtunut, sillä pumppaamoiden koko antaa kohtuullisen pitkän vasteajan hälytyksestä ennen jäteveden ohjautumista ylivuotona vesistöön.

RISKIENHALLINTASUUNNITELMA 13 4.4 Puhdistamotoiminta 4.4.1 Yleinen riskienhallinta Puhdistamotoiminnassa yleisellä tasolla vähennetään riskejä, jos laitehankintoja tehtäessä varaudutaan kriittisten kohteiden toimintavarmuuteen varaosilla, varalaitteilla tai laitteiden vaihdettavuudella. Kohteiden kaukovalvonnan mahdollistaminen yhdistettynä laitteiden toiminnan tarkastusrutiineihin vähentää riskejä. Puhdistamon automaatiojärjestelmää varten hankitaan yksi kappale jokaista varaosiksi, jonka lisäksi myös muutamia muita pidemmän toimitusajan takana olevia automaatiojärjestelmän komponentteja pidetään puhdistamolla varaosina häiriötilanteiden ja rikkoutumisen varalta. Koska Kankaanpään jätevedenpuhdistamolla on paljon pinnankorkeudenmittauksesta riippuvaisia pumppauksia, on puhdistamolla varaosana yksi kappale kutakin pinnankorkeuden mittauslaitetta. Ajantasaisten piirustusten ja kaavioiden säilyttäminen ja niiden nopea käsillä olo helpottaa ohjelmointi-, korjaus- ja huoltotöitä. Ajantasaiset asiakirjat helpottavat myös prosessiin tutustumista tilanteissa, joissa puhdistamolle koulutetaan uutta henkilökuntaa tai tehdään esimerkiksi muutos- tai saneeraussuunnittelua. Parhaiten jätevedenpuhdistamon toiminnan aiheuttamia ympäristöriskejä torjutaan turvaamalla sähkön saanti, esimerkiksi aggregaatilla kaikille yksikköprosesseille. 4.4.2 Tulopumppaus Tulopumppaamon pumppuja pitää huoltaa säännöllisesti, jotta yllättävien ja samanaikaisten laiterikkojen riski saadaan minimoitua. Pumpun rikkoutumisen varalta tulopumppaamoon on olemassa hyllyssä varapumppu. Tulopumppaamon tulvimisriskiä voitaisiin pienentää rakentamalla ylivuotoa väliseinän kautta purkupumppaamon puolelle ja varustamalla tämä ylivuoto virtaamamittauksella. Tämän lisäksi tulopumppaamon pinnankorkeudenmittauksen voisi varmentaa ns. kovalle puolelle pintakytkimellä, josta tulee hälytys vedenpinnan noustessa. Tällöin tulopumppuja voidaan ohjata käsikäytöllä. 4.4.3 Välppäys Välppien yhtäaikainen toimimattomuus vaatii puhdistamon henkilökunnalta lähinnä lisätyötä välppien puhdistamisen johdosta. Koska nykyisin puhdistamolla tullaan toimeen yhdellä porrasvälpällä tuo toinen välppä käyttövarmuutta huolto- ja korjaustöiden aikana. Välpältä lähtee hälytys toimintahäiriöstä. Sakokaivolietteen välppäyksen toimimattomuus aiheuttaa pääasiallisesti ongelmia lietteen tuojille ja sakokaivolietettä tuottaville kotitalouksille. Sakokaivolietteen tuojat tullaan laittamaan rekisteriin, jota kautta laskutuskin hoidetaan virtaamamittarin tietojen perusteella. Ennen kuin sakokaivolietettä ryhdytään vastaanottamaan saneerauksen jälkeen, kaupungin on tiedotettava paikallisille sakokaivolietteen tuojille vaatimuksista ja muutoksista: esimerkiksi uuden vastaanottoyhteen tyyppi ja koko. Sakokaivolietteen välppäyksestä itsestään ei aiheudu riskiä ympäristölle. 4.4.4 Hiekanerotus, hiekkapesuri Hiekanerotusaltaita on kaksi, joten riski niiden yhtäaikaiseen ohittamiseen on pieni. Hiekanerotusaltaita on mahdollista käyttää, vaikka molempien altaiden hiekkapumput olisivat poissa käytöstä. Hiekkapumppujen korjauksen jälkeen, mikäli pumput ovat poissa käytöstä useita päiviä, on hiekanerotusaltaat tyhjennettävä allas kerrallaan ja pohjalle kertynyt hiekka poistettava. Hiekanerotuksen, -pumppauksen ja -pesun ongelmat on parhaiten hallittavissa säännöllisellä huollolla. 4.4.5 Esiselkeytys, hämmennys Esiselkeytyksen tarkoitus on leikata kuormitusta ja auttaa typpireduktion saavuttamisessa. Esiselkeytykseen syötetään fosforin saostusta varten PIX:iä, koska puhdistamolle tulee huomattavasti enemmän fosforia jäteveden mukana kuin yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoille keskimäärin. Esiselkeytyksen ohitus ei aiheuta varsinaisesti riskiä kuin vasta pidemmällä aikavälillä, mikäli jätevesi johdetaan kuitenkin ilmastukseen ohituksen sijaan.

RISKIENHALLINTASUUNNITELMA 14 4.4.6 Ilmastus Ilmastusaltaiden perustamistapa on tiedossa, joten kenenkään ei pitäisi tyhjentää altaita linjoittain tms. Mikäli ilmastusaltaat uhkaavat tulvia, tulee vettä johtaa ohitukseen esiselkeytyksen jälkeen. Sähkökatkoksen varalta tulisi olla riittävän tehokas aggregaatti, mikä riittää tuottamaan sähkön tulo- ja poistopumppaamon lisäksi kompressoreille. 4.4.7 Välipumppaus Välipumppaamon kapasiteetti on riittävä. Pumppaamossa on tulvapumppu palautuslietekierron pitämiseksi mahdollisimman suurena myös huippuvirtaamien aikana. Välipumppaamossa on pinnankorkeuden mittaus, josta lähtee ylärajahälytys. Varaosana ruuvipumpuille on yksi vaihdelaatikko. 4.4.8 Jälkiselkeytys Jälkiselkeytyksen kapasiteetti ei aiheuta ongelmia, sillä jälkiselkeytyksen pintakuorma on maksimivirtaamallakin alle 1 m/h. Kolme selkeytysallasta takaa sen, ettei selkeytystulos ole huono vaikka jokin altaista olisikin korjauksen tai huollon vuoksi pois käytöstä. Jälkiselkeytyksessä tehtävien korjausten aiheuttamaa selkeytyskapasiteetin vähenemistä pystytään kompensoimaan tehostamalla esiselkeytyksen selkeytystulosta kemikaalien avulla. Välipumppaamoon syötetään polymeeriä kiintoaineen määrän minimoimiseksi lähtevässä vedessä. Saneerauksen jälkeen jälkiselkeytykseen on mahdollista syöttää myös PIX:iä fosforin saostamiseksi. 4.4.9 Poistopumppaus Poistopumppaamon pumppuja pitää huoltaa säännöllisesti, jotta yllättävien ja samanaikaisten laiterikkojen riski saadaan minimoitua. Poistopumppaamoon on varaosana pumppu rikkoutumisen varalle. Poistopumppaamolta lähtee kaksilinjainen paineputkisto purkuvesistöön. Tästä johtuen paineputkien yhtäaikainen tukkeutuminen ei ole todennäköistä. Paineputkien sijainnin vuoksi (ei liikennöintialueella) niiden yhtaikainen rikkoutuminen ei ole todennäköistä. 4.4.10 Lietteenkäsittely Tiivistämöistä pumppaavat pumput ovat lietteen käsittelyn kannalta kriittisimmät. Tiivistämöistä voidaan imeä lietteet toimintahäiriöiden aikana loka-autoon. Mikäli loka-autoon joudutaan turvautumaan, on liete kuljetettava muualle käsiteltäväksi (ei pystytä kuivaamaan lingolla). Paras tapa välttää molempien pumppujen rikkoutuminen on niiden säännöllinen huolto. Nykyiset pumput ovat uusia ja niihin on helposti saatavissa varaosia. Lisäksi puhdistamon toiminnan varmistamiseksi riittää, että toinen tiivistämö ja lietepumppu ovat toiminnassa. Lietteen kuivaus on yksilinjainen. Yhden lingon kapasiteetti riittää muodostuvalle lietteelle, mutta lingon rikkoutuessa lietteen kuivaamisen kanssa tulee ongelmia. Lingolle on olemassa puhdistamolla varaosapaketti. Suuremmat viat lingossa hoitaa ulkopuolinen korjaaja. 4.4.11 Kemikaalit Kemikaaleihin liittyvät suurimmat riskit ovat kemikaalien tuonnin aikana sattuvat onnettomuudet. Kankaanpään jätevedenpuhdistamo pystyy omalta osaltaan minimoimaan onnettomuuksia pitämällä kemikaalien kuljetusreitit vapaina ja hyvässä kunnossa. Kuljetusyhtiöiden letkujen rikkoutumiseen ei Kankaanpään kaupunki pysty vaikuttamaan. Puhdistamon hoidon ja huollon yhteydessä on kiinnitettävä huomiota putkiyhteiden toimivuuteen ja kuntoon. Työturvallisuuden takaamiseksi on kemikaalien käsittelyä varten henkilökunnalla suojavarusteet. Lisäksi kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet pidetään puhdistamolla helposti saatavilla. Saostuskemikaalina käytetään tasavahvuisena liuoksena toimitettavaa PIX:ä. PIX:in syöttö sekä esiselkeytykseen että jälkiselkeytykseen takaa mahdollisimman tehokkaan fosforin poiston jätevedestä. Puhdistamolle tuleva poikkeuksellisen suuri fosforikuorma muuhun tulevaan kuormitukseen verrattuna saadaan kahden eri kemikaalin annostelupisteen avulla lupaehtojen vaatimalle tasolle. Mikäli tulevaisuudessa puhdistamolle tuleva fosforikuormitus kasvaa entisestään tai lupa-

RISKIENHALLINTASUUNNITELMA 15 ehtojen fosforipitoisuuden saavuttamisen suhteen on ongelmia, on syytä harkita teollisuuslaitoksille esikäsittelyvelvoitetta fosforin suhteen. Puhdistamolla on tällä hetkellä 1 syöttöpumppu/syöttöpiste. Lisäksi löytyy varapumppu, jolla voidaan korvata kumpi tahansa PIX -pumppu. Lingolle ja jälkiselkeytykseen syötettävä polymeeri ei ole sinällään ympäristölle vaarallista vaan vaaraa aiheutuu lähinnä liukastumisriskin muodossa, mikäli lattialla olevaan polymeerijauheeseen sekoittuu vettä. Tästä johtuen lattialle joutunut jauhe pitää heti siivota pois. Metanolin tuonnissa, varastoinnissa ja annostelussa on oltava huolellinen. Metanoli on palo- ja räjähdysherkkä kemikaali, minkä vuoksi metanoliasema on rakennettu ATEX -luokitusten mukaisesti. Metanolille on varastosäiliön kokoinen varoallas (rakennuksen betoninen sokkeli ja pohjalaatta), mikä estää metanolin pääsyn maaperään astiarikon sattuessa. Metanoli ei tällä hetkellä aiheuta riskejä, sillä sitä ei laitoksella käytetä. Kalkkina käytettävä kalkkikivirouhe ei itsessään kalkkikivenä aiheuta riskejä ympäristölle. Kalkin pumpun ja jakokourun osalta on ongelmana putkien tukkeutuminen. Tämän vuoksi putkistoja joudutaan avaamaan lähes viikoittain. Tähän kannattaa miettiä toisenlaista ratkaisua. Kemikaalien purkupisteissä ei ole turva-altaita. Näiden rakentamista kannattaa harkita pidemmällä aikavälillä, kun puhdistamolle tehdään kunnostustöitä. 4.4.12 Ulkoiset riskit Suurimmat ulkoiset uhkat jätevedenpuhdistamotoiminnalle aiheutuu maanpainumisesta, mikä voi tulevaisuudessa aiheuttaa ongelmia rakenteiden vajotessa eri vauhtia. Tämän lisäksi suurin riski on tulipalo kompressoritilassa. Riskiä on mahdollista pienentää melko yksinkertaisilla menetelmillä välittömästi ja parantaa lisää tulevien perusparannusten yhteydessä. Nopeita toimenpiteitä on paloilmaisimien ja alkusummutuskaluston tarkistus ja tarvittaessa hankinta. Seuraavassa vaiheessa vanhat kompressorit voidaan uusia ja kompressoritila paloosastoida. 5. YHTEENVETO JA SUOSITUS JATKOTOIMENPITEISTÄ Viemäriverkoston ja jätevedenpumppaamoiden osalta riskien pienentämisen kannalta on oleellisinta viemäriverkoston saneerausten jatkaminen vuonna 2015 valmistuvan vuotovesiselvityksen pohjalta. Vuotovesien määrän vähentäminen vähentää sekä ylivuotojen riskiä pumppaamoilla että parantaa jätevedenpuhdistamon toimintaedellytyksiä. Vuotovedet laskevat tulevan jätevedenlämpötilaa, sekä aiheuttavat jätevedenpuhdistamon sisäisiä ohituksia. Mitä suurempi osa jätevesistä pystytään johtamaan biologisen prosessin läpi, sitä pienempi on ympäristöön kohdistuva kuormitus. Samoin tulee jatkaa teollisuusliittyjien vedenlaadun seurantaa. Mahdollisuuksien mukaan teollisuusliittyjien jätevesistä tulisi analysoida samat aineet jotka analysoitiin jätevedenpuhdistamon jätevesistä syksyllä 2014 haitta-ainekartoituksen yhteydessä. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää huomiota niihin haitta-aineisiin, joiden pitoisuudet olivat koholla (yli määritysrajan tai pintavesien ympäristölaatunormin). Monesta muusta jätevedenpuhdistamosta poiketen Kankaanpään kaupungin jätevedenpuhdistamon toiminta on riippuvainen pumppauksista ennen varsinaista puhdistusprosessia, puhdistusprosessin keskellä sekä puhdistusprosessin lopuksi. Mikäli joko tulopumppaamo tai poistopumppaamo on kokonaan pois käytöstä, merkitsee se jäteveden ohitustarvetta jo ennen jätevedenpuhdistamoa. Välipumppaamon ollessa poissa käytöstä vesi on johdettava ohitukseen esiselkeytyksen jälkeen. Kuitenkin vesi pystytään puhdistamaan kemiallisesti syöttämällä saostuskemikaalia esiselkeytykseen, jolloin vesistöön kohdistuvaa kuormitusta saadaan huomattavasti pienennettyä. Suurimmat riskit ympäristölle aiheutuvat kuitenkin täysin käsittelemättömän jäteveden johtamisesta vesistöön ja kemikaalien tuonnin aikana tapahtuvista onnettomuuksista. Kaiken kaikkiaan Kankaanpään kaupunki on varautunut hyvin riskeihin viemäriverkostoon, jätevedenpumppaamoihin ja jätevedenpuhdistamoon liittyen. Säännöllinen huolto- ja hoitotoiminta pienentää riskejä ennakoinnin kautta. Pinnankorkeuden mittaukset ja niiden kautta lähtevät kau-

RISKIENHALLINTASUUNNITELMA 16 kovalvonnan hälytyksen sekä varaosat laitteistoihin ja automaatiojärjestelmään nopeuttavat ja helpottavat toimenpiteitä häiriötilanteen sattuessa. Suosittelemme seuraavia toimenpiteitä Kankaanpään viemäriverkostosta ja puhdistamotoiminnasta aiheutuvien ympäristöriskien pienentämiseksi: Kiireelliset toimenpiteet - Kompressoriaseman paloilmaisimien ja alkusammutuskaluston tarkastus ja tarvittaessa hankinta - Tulopumppaamoon pintakytkin Myöhemmin tehtävät toimenpiteet - Toivontien pumppaamon saneeraus - Puhdistamolle varavoimakone, jolla saadaan ylläpidettyä yksikköprosessit - Tulopumppaamon hätäylivuodon rakentaminen poistopumppaamon puolelle - Mahdollinen kompressoriaseman palo-osastointi Ramboll Finland Oy Jukka Jokihaara DI Tuulikki Laaksonen Ins. (AMK)