Integrated Carbon Observation System (ICOS)

Integrated Carbon Observation System (ICOS) Yhteystiedot: Timo Vesala, Fysiikan laitos PL 48, 00014, Helsingin yliopisto puh.0405779008 sähköposti: timo.vesala@helsinki.fi TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIN PERUSKUVAUS ICOS on hajautettu eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri, joka muodostuu kansallisista mittausasemista ja Eurooppa-tasoisesta koordinaatio-organisaatiosta. Hajautettu mittausasemaverkosto käsittää yli 50 ilmakehä-, ekosysteemi- ja merihavaintoasemaa ympäri Eurooppaa. Mittausasemilla mitataan sekä ilmakehän kasvihuonekaasujen (hiilidioksidi, metaani, ilokaasu) pitoisuuksia että ekosysteemin hiilen ja typen kiertoa ja vaihtoa ilmakehän kanssa. ICOS tuottaa pitkäaikaista, yhdenmukaista, tarkkaa ja laatuvalvottua kasvihuonekaasujen havaintosarjaa tutkimuksen, päästöjen hillinnän ja seurannan tarpeisiin. Tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatioiden yhdistäminen edistää kasvihuonekaasuihin liittyvää teknologista kehitystä. ICOSin missiona on ymmärtää kasvihuonekaasujen taseet ja niihin liittyvät muutokset. ICOS mahdollistaa alueellisten häiriöiden havainnoinnin ja ekosysteemien hiilen ja typen kierron vasteet ilmastonmuutokseen, pienentäen maa-ilmakehä-meri mallien epävarmuuksia. Suomi on ICOSin päämajan isäntämaa. Kansainväliset verkkosivut ovat: http://icos-infrastructure-transition.eu/. Kansainvälisen tutkimusinfrastruktuurin juridinen muoto: ICOS on perusteilla, ja valmistelutyö on hyvin pitkällä. Juridiseksi muodoksi on sovittu ERIC ja sen kotipaikaksi Suomi. Perussääntö (ICOS ERIC Statutes) ja muut perustamisasiakirjat (Technical and Scientific Description, Data Policy Document, draft Internal Financial Rules) ovat viimeisellä lausuntokierroksella osallistuvien maiden ministeriöissä. ICOS ERIC perussäännöstä on jo saatu epäviralliset kommentit Euroopan Komissiolta. ICOS ERIC-hakemusprosessi aloitetaan kesäkuussa (step 1). Virallinen hakemus (step 2) on tarkoitus jättää komissiolle syksyllä 2013. Vuoden loppuun mennessä ICOS ERICin pitäisi olla perustettu. Suomen liittyminen tulevaan eurooppalaiseen oikeushenkilöorganisaatioon tulee ajankohtaiseksi silloin, kun Suomi lähettää muiden tulevien ICOS ERIC jäsenmaiden tuella ja edustajana hakemuksen alustavaan etukäteistarkastukseen ERIC hakemuksen Euroopan Komissioon kesäkuussa (step 1), ja erityisesti, kun hakuvaiheen toisessa vaiheessa (step 2) tarvitaan Suomen ja kunkin ERICiin liittyvän maan viralliset allekirjoitukset hakemukseen. Tämän vaiheen on laskettu olevan käsillä syksyllä 2013. Kansainvälisen tutkimusinfrastruktuurin asettamat ehdot liittymiselle: Suomen tulee maksaa osallistuessaan ICOS ERICiin jäsenmaksu, kuten säännöissä määrätään. Erityisiä liittymismaksuja ei ole, vain vuosittainen jäsenmaksu. Suomi on kuitenkin lupautunut isännöimään ja 1

hoitamaan huomattavan osan ICOS ERICin päämajan kuluista ns. host premium -kontribuutiona ERICiin. Samoin Suomi on sitoutunut hoitamaan fyysisen päämajan perustamis- ja rakentamiskustannukset, sekä huolehtimaan ICOS ERICin neuvotteluprosessista. Muilla mailla on samanlainen sitoumus isännöimiensä infrastruktuurikeskusten osalta, joten ne huolehtivat kokonaan rakennusvaiheen rahoituksesta ja huomattavan osan niiden kustannuksista operatiivisessa vaiheessa. Kansainväliseen tutkimusinfrastruktuuriin jo sitoutuneet maat: Juridisesti sitovia sitoumuksia ei ole, mutta 16 Euroopan maata valmistelee parhaillaan ICOS ERICin perustusasiakirjoja ja valmistaa omien kansallisten tutkimusinfrastruktuurien (RI) komponenttiensa ICOSyhteensopivuutta. Tietyt maat ovat rakentamassa nimenomaan ICOS infrastruktuuriin omistettuja keskuksia, joiden rakennuskustannukset ovat noin 30-40 Meur (2011-2015) ja joista nämä keskuksia isännöivät maat ovat sitoutuneet huolehtimaan. Tämä on suuri panostus ja sitoumus kyseisiltä mailta ICOSiin, koska keskuksia rakennetaan nimenomaan ICOS-tutkimusinfrastruktuurin (ICOS RI) osiksi. Suomi on päämajan isäntämaa ja osallistuu ilmakehä-teemakeskuksen toimintaan. Ranska on ilmakehä-teemakeskuksen isäntämaa ja osallistuu päämajan toimintaan ja ekosysteemiteemakeskuksen toimintaan. Italia on ekosysteemi-teemakeskuksen isäntämaa. Saksa on kalibraatiolaboratorion isäntämaa. Belgia osallistuu ekosysteemi-teemakeskuksen toimintaan. Ruotsi ja Alankomaat ovat jättäneet yhteisen ja Tšekin tasavalta oman hakemuksen hiiliportaalin (Carbon Portal) isäntämaiksi; ICOSin Executive Board suosittelee, että hiiliportaalin isäntämaaksi valittaisiin Ruotsi yhdessä Alankomaiden kanssa; lopullinen päätös tehdään toukokuun 2013 lopulla Näiden keskusten lisäksi kaikki ICOS valmisteluhankkeessa mukana olleet ja muut ICOSista kiinnostuneet maat rakentavat ja päivittävät kansallisia asemiaan vastaamaan ICOS standardeja. Arvio näistä rakennuskustannuksista on n. 125 Meur (2011-2012) ja tarkoittaa merkittävää Eurooppalaista panostusta ICOSin valmistelevissa toiminnoissa. Edellä mainittujen merkittävien kansallisten panostusten lisäksi 13 maata on allekirjoittanut Letter of Intent asiakirjan. Kansalliset mittausverkostot ovat jo osittain toiminnassa ja kahdeksan mittausasemaa viidessä maassa lähettää dataa lähes reaaliaikaisesti ilmakehän ja ekosysteemien temaattisiin keskuksiin. Siirtymävaiheen päämaja on toiminnassa Suomessa. YLEISET PERUSTELUT SUOMEN LIITTYMISESTÄ KANSAINVÄLISEEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIIN Odotettavissa olevat tulokset ja vaikuttavuus: Suomen erityisosaaminen: Suomella on huippuosaamista ilmakehätieteissä ja ilmastonmuutostutkimuksessa Suomella on erityisosaamista boreaalisten ja pohjoisten alueiden tutkimuksessa Suomella on globaalisti merkittävät mittausasemat ja pitkät aikasarjat Näitä hyödynnetään ICOSissa seuraavasti: ICOS tuottaa pitkäaikaista, jatkuvaa ja laadukasta aineistoa (dataa) ilmastonmuutostutkimuksen tarpeisiin Havaintosarjat lisäävät ymmärrystä hiilen ja typen kierrosta 2

Saadut aineistot auttavat erottelemaan ihmistoiminnan ja luonnon vaikutuksen päästöpitoisuuksissa Saadut aineistot lisäävät ilmastomallien suorituskykyä ja luotettavuutta paremmilla hiilen ja typen kiertojen kuvauksilla ICOS täyttää YK:n ilmastosopimuksen kasvihuonekaasujen eurooppalaiset seurantatavoitteet ja on merkittävä kasvinhuonekaasujen päästövähennysten todentamisen ja seurannan kannalta. ICOS toteuttaa maailmanlaajuisten GCOS (Global Climate Observing System) sekä GEOSS (The Global Earth Observation System of Systems) -verkostojen kasvihuonekaasujen havainnoinnin Euroopan osalta ICOSin tulevaisuuden tavoitteena on laajentaa mittausasemaverkostoa myös muille mantereille (Afrikka, Aasia) Potentiaaliset tieteelliset läpimurrot Biosfäärin prosessien vasteet ilmastonmuutokseen, erityisesti liittyen hiilen ja typen kierron keskinäiseen kytkeytymiseen Järvien ja jokien merkitys hiilen kierrossa ja ihmisperäisen hiilen varastoituminen ja uudelleen vapautuminen ilmakehään Ilmakehän rajakerroksen dynamiikka ja sen vuorovaikutus biogeokemiallisten kiertojen kanssa ICOS-asemilla mitataan myös haihduntaa ja veden kierron komponentteja: paradigman muutos kasvien haihdunnan säätelyssä Suomalainen kasvihuonekaasujen tutkimus on tuottanut 8 artikkelia Nature ja Nature Geoscience lehdissä: Valentini et al., Nature 404, 861 (2000); Hari et al., Nature 422, 134 (2003); Ciais et al., Nature 102, 11201 (2005); Magnani et al., Nature 447, 848 (2007); Piao et al., Nature 451, 49 (2008); Magnani et al., Nature 451, E3 (2008); Arneth et al., Nature Geoscience 3, 525, (2010); Yvon-Duracher et al., Nature doi:10.1038/nature11205 (2012) Kansainvälistyminen Päämajan ja ICOS ERICin isännyyden saaminen Suomeen tarkoittaa merkittävän näköala- ja vaikutuspaikan saamista lähelle suomalaisia toimijoita. Keskeinen asema vahvistaa Suomen näkyvyyttä ja mahdollisuuksia toimia kansainvälisissä aloitteissa keskeisenä ja haluttuna partnerina. Toteutuessaan ICOS RI ja ICOS ERICin päämajan sijoittuminen Suomeen mahdollistaa suomalaisille selkeästi nykyistä parempia osallistumis-, koordinointi- ja johtamismahdollisuuksia kansainvälisissä hankkeissa ja aloitteissa, ja näin luo merkittävää potentiaalia moninkertaistaa kansainvälisen tutkimusrahoituksen saaminen maahamme. ICOS Suomen asemaverkosto on kansainvälisesti avoin tutkimusinfrastruktuuri. Sitä käyttää noin 500 tutkijaa vuodessa sisältäen tutkimusvierailut ja aineistojen käytön. Myöhemmin, kun ICOS RI on muodollisesti perustettu, toiminnan volyymi ja koottujen tietoaineistojen määrä kasvaa ja ICOS tulee tunnetummaksi, käyttäjiä on huomattavasti enemmän. Käyttäjistä noin puolet on ulkomaisia tutkijoita. Suomi on osallistunut ns. demonstraatiokokeeseen, jossa harjoitellaan ja osoitetaan toimivaksi ICOSin yksi peruselementti: mittausaineistojen lähes reaaliaikainen siirto temaattisiin keskuksiin, joissa ne prosessoidaan keskitetysti. Tämä on myös johtanut oman toiminnan kehittymiseen ja parantanut kotimaisten mittausasemien ja niiden aineistojen näkyvyyttä entisestään. Ns. ekosysteemi- ja ilmakehätemaattiset keskukset ottavat vastaan kotimaisten ICOS-asemien mittausaineistot lähes reaaliajassa ja prosessoivat ne keskitetysti. Tämä palvelee ja varmistaa kotimaisten aineistojen kansainvälisen näkyvyyden, vertailukelpoisuuden ja hyödynnettävyyden. Hiiliportaali (Carbon 3

Portal) toimii merkittävänä mittausaineiston jakelukanavana sekä viestintäkanavana loppukäyttäjille ja yhteiskunnallisille toimijoille. Itämerellä tehtävät kaasumittaukset palvelevat hyvin Suomelle tärkeitä tutkimusintressejä liittyen merien tilaan. Koska Suomi on toiminut koordinaattorina ICOSin ja sen päämajan organisatorisessa sekä laki- ja rahoitusteknisessä valmistelussa, työ on lisännyt tietotaitoa ja verkostoitumista erityisesti näillä toimintaalueilla. Hallinnollisen asiantuntemuksen vuoksi Suomi on saavuttanut ICOSissa merkittävän aseman ja ICOS Suomi seuraa aktiivisesti ERIC asetuksen soveltamisen selvitystyötä. Opetus ja tutkijankoulutus Noin 100 suomalaisen tohtoriopiskelijan ja post-doc -vaiheen tutkijan odotetaan vuosittain käyttävän ICOS infrastruktuuria ja sen tietoaineistoja. Infrastruktuureja on käytetty opetuksessa, kuten osana kenttäkursseja, ja myös demonstraatioissa ja erilaisessa harjoittelussa, kuten opiskelijoiden kesätyöt. Mittausaineistoja hyödynnetään luentokurssien oheismateriaalina ja laskuharjoituksissa. Lisäksi osallistuminen ICOSiin antaa alan tutkijoille, opiskelijoille, sekä teknikoille mahdollisuuden osallistua ICOSin puitteissa järjestettyyn huippukoulutukseen liittyen esimerkiksi mittaus- ja analyysimenetelmiin. Työ on hyvin kansainvälistä ja osallistuminen on lisännyt kansainvälistä verkostoitumista erityisesti nuorille uransa alussa oleville tutkijoille. Alan nuorten tutkijoiden tutkimusympäristö on parantunut infrastruktuurin rakentamisen ja kehittämisen myötä. ICOSin valmisteluhankkeen aikana on Suomessa järjestetty viisi kansainvälistä konferenssia kasvihuonekaasuista, jotka ovat kasvattaneet nuorten tutkijoiden ja opiskelijoiden verkostoitumista. Lisäksi on järjestetty kaksi kansallista tiedekokousta, joihin on kutsuttu kaikki Suomessa kasvihuonekaasujen ja ekosysteemien hiilen ja typen kierron parissa työskentelevät. Teknologinen laatu ja merkittävyys innovaatiotoiminnalle ICOS infrastruktuuri tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja Infrastruktuurin hajautetun luonteen vuoksi työpaikkoja on syntynyt myös Lappiin sekä Itä- ja Keski-Suomeen. Odotettavissa on välittömästi 20 työpaikkaa ja välillisesti huomattavasti enemmän. ICOSin rakentaminen on verrattavissa maailmanlaajuisen säähavaintoverkoston syntyyn toisen maailmansodan jälkeen. Sen seurauksena Suomeen syntyi vahvaa alan koulutusta, tutkimusta ja maailman johtava sääalan yritys. Euroopan laajuinen kasvihuonekaasujen mittausjärjestelmä tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Päämaja ja Suomen osallistuminen ICOSin operatiivisiin keskustoimintoihin auttaa pysymään alan laitteistojen teknologisen testauksen ja kehityksen kärjessä ja mahdollistaa uusien avauksien ja kumppanuuksien syntymisen Suomeen laitteistojen suunnittelijoille ja valmistajille. 2013 käynnistyi EU-rahoitteinen ICOS-INWIRE projekti, jonka puitteissa testataan kaasuanalysaattoreita kylmissä olosuhteissa Suomessa. Lisäksi ICOSiin liittyvien kansainvälisten kokousten pitäminen Suomessa on tuonut ja tuo lisääntyvässä määrin työtä erilaisten tukipalveluiden tuottajille mm. matkailuun ym. järjestelyihin liittyen. Yhteiskunnallinen merkitys ja muut vaikutukset Yhteiskunnallinen näkyvyys on kasvanut ja verkostoitumista on tapahtunut myös tutkijayhteisön ulkopuolelle. ICOS-organisaatio toimii läheisessä yhteistyössä aineistojen ja tutkimustulosten loppukäyttäjien, kuten tiedeyhteisön, sektoritutkimuslaitosten, teollisuuden ja alan yritysten, poliittisten päätöksentekijöiden ja median kanssa. 4

Odotetut vaikutukset ICOS tarjoaa korkealuokkaista pitkäaikaista aineistoa ilmastotutkijoille, poliitikoille ja suurelle yleisölle ICOS tekee Euroopasta edelläkävijän kasvihuonekaasujen seurannassa käyttäjäystävällisten rajapintojen, tuotteiden ja palvelujen tarjoaminen mm. satelliittihavaintojen todentamiseen ja maa-ilmakehä-meri -mallien kehittämiseen ICOS auttaa innovaatioiden syntyä ja edistää uusien mahdollisuuksien muodostumista Euroopan taloudelle ja hyvinvoinnille Tiedepoliittinen merkitys ICOS on tällä hetkellä ainoa ESFRI hanke, jonka päämaja ja koordinaatio Suomella tulee olemaan, sillä Helsinkiin sijoitetaan ICOS ERICin päämaja (Head Office). Osallistuminen ICOS RIn keskusoperaatioihin antaa mahdollisuuden johtaa ja koordinoida eurooppalaista alan tutkimusta, koulutusta ja tuotekehittelyä, ja vaikuttaa globaaliin alan tutkimuskenttään. Lisäksi tämä vahvistaa suomalaisen tutkimuksen ja koulutuksen kansainvälistä asemaa, houkuttelevuutta ja näkyvyyttä. ICOS päämaja on askel kohti Suomen tavoittelemaa laajempaa kansainvälistä ilmakehätutkimuksen johtamista ja Eurooppalaisen ilmakehätutkimuksen instituutin perustamista Yhteenvetona voidaan todeta, että keskustoimintojen, erit. päämajan, tarjoamat aineettomat ja aineelliset hyödyt Suomelle ovat mm. kansainvälistyminen, houkuttelevuus, tieteellinen ja teknologinen näkyvyys, kehitys- ja etulyöntiasema, innovaatiot ja uudet työpaikat. Haluttu asema kansainvälisessä tutkimusinfrastruktuurissa Haemme Suomea ICOS ERICin jäseneksi yhtenä perustajajäsenistä. Jäsenyys on tieteellisesti ainoa järkevä ratkaisu, koska Suomella on toimintoja ilmakehä-teemakeskuksessa ja merkittävä asemaverkosto, jotka halutaan liitettäväksi ICOS-tutkimusinfrastruktuuriin. Lisäksi ICOS ERICin kotipaikaksi tulee Suomi, Helsinki, jolloin Suomen jäsenyys on ainoa vaihtoehto, sillä ei-jäsen tai tarkkailija ei voi isännöidä organisaatiota. Suomalainen edustus kansainvälisessä tutkimusinfrastruktuurissa Suomen jäsenyys ICOS ERICissä oikeuttaa äänioikeutettuun asemaan General Assemblyssä, korkeimmassa päätöksentekoelimessä. Siihen osallistuvat Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Liikenne- ja viestintäministeriön edustajat ja he nimeävät edustajansa omien käytäntöjensä mukaan. Koska Suomella on päämaja, osa ilmakehäteemakeskuksesta ja laaja asemaverkosto, tämä takaa Suomelle maksimi äänimäärän General Assemblyssä. Toinen paikka, missä Suomen tieteellisen yhteisön edustajat voivat osallistua ICOS RIn toiminnan ohjaukseen, on ns. Monitoring Station Assemblies (MSAs, ilmakehä-, ekosysteemi- ja meriverkostolle kullekin omansa). Näissä ovat edustettuina maiden asemaverkostojen vastuulliset tutkijat ja teknikot. Suomesta näihin tulee osallistumaan asemista vastuulliset tutkijat Helsingin yliopistosta, Ilmatieteen laitoksesta ja Itä-Suomen yliopistosta. Kukin MSA valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, joka edustaa ICOS ERICin pääjohtajaa tukevassa ICOS Research Infrastructure Committeessa oman alansa tietämystä ja vie ehdotuksia tutkimusinfrastruktuurin toiminnan kehittämisestä eteenpäin. Suomalaisia toimijoita on luonnollisesti myös ilmakehäteemakeskuksen suomalaisvetoisessa yksikössä. Ilmakehäteemakeskus on myös edustettuna ICOS Research Infrastructure Committeessa. 5

Ajankohtaisuuden perusteet Kansainväliset neuvottelut ovat edenneet siihen pisteeseen, että ICOS ERIC ollaan perustamassa 2014 alkupuolella. Suomi ei voi viivyttää omaa liittymistään perustamisvaiheesta johonkin myöhempään ajankohtaan yksinkertaisesti siitä syystä, että Suomi johtaa koko ICOS ERIC neuvotteluita ja valmisteluita organisaation perustamiseksi, ja tulee isännöimään sen päämajaa ja osallistumaan merkittävällä panoksella operatiiviseen toimintaan. HANKKEEN RAKENTEIDEN JA PALVELUJEN VALMIUDET Kansallisen hankkeen/osallistumisen lyhyt kuvaus suhteessa kansainväliseen hankkeeseen Suomen ICOS toiminnot jakautuvat selkeästi kahteen osa-alueeseen: kansainvälisiin ICOS-toimintoihin ja kansallisiin ICOS Suomen toimintoihin. Suomi johtaa eurooppalaisen ICOS organisaation perustamista. ICOSin päämaja on päätetty sijoittaa Suomeen, myös Ranska osallistuu päämajan toimintaan. ICOS päämaja on ensimmäinen ESFRI-hankkeen päämaja Suomessa. Suomi huolehtii koko ICOSin päämajan rakentamisesta ja hallinnon organisoimisesta seuraavaksi 20+ vuodeksi. ICOS Suomi osallistuu myös Ranskan johtaman Ilmakehäteemakeskuksen toimintaan. Suomen vastuulle keskuksessa tulee laitetestaus ja koulutus pohjoisissa olosuhteissa, sekä liikkuvan laadunvarmennuslaboratorion toiminnot. ICOS Suomen kansalliset toiminnot käsittävät kotimaisen asemaverkoston ylläpitämisen ja kasvihuonekaasujen mittaukset. Korkeatasoiset mittaukset ja ICOS Suomi ovat perusedellytys sille, että Suomi voi olla ICOSin jäsenenä. Suomessa havaintoasemaverkostoon kuuluu boreaalisia ja subarktisia mittausasemia. Huippuvarustellut SMEAR-asemat (Station for measuring ecosystem-atmosphere relations) ja Pallas-Sodankylä ja Utön mittausasema kattavat kaikki keskeiset osat ilmakehän fysiikasta ja kemiasta, biosfäärin ja ilmakehän vuorovaikutuksesta sekä ekofysiologiasta. ICOS-asemat osallistuvat ICOSin laadunvarmistustyöhön ja saavat palveluita ICOSin keskusfasiliteeteilta, kuten aineistojen prosessointia, laadunvarmistusta, tallennusta, koulutusta ja opastusta instrumentoinnissa. ICOS Suomi kansalliset verkkosivut: http://www.icos-infrastructure.fi/ Hallintorakenne Suomessa Sopimus ICOS Suomi organisaation perustamisesta tehtiin kolmen kansallisen toimijan, Helsingin yliopiston, Ilmatieteen laitoksen ja Itä-Suomen yliopiston, kesken maaliskuussa 2012. ICOS Suomi toimii eurooppalaisen ICOS tutkimusinfrastruktuurin kansallisen kasvihuonekaasuhavaintoverkoston ja alan tutkimuksen koordinaatio-organisaationa. Se yhdistää sopijaosapuolien alan tutkimustoimintaa, koordinoi kansallisen ICOS havaintoaineistojen keräämistä, työstämistä ja edelleen lähettämistä eurooppalaiselle ICOS tutkimusinfrastruktuurille, suunnittelee ja tukee kansallisen ICOS infrastruktuurin rakentamista ja kehittämistä sekä edistää alan koulutusta, teknologia- ja innovaatiotoimintaa sekä ICOS tutkimusinfrastruktuurin tunnettavuutta. ICOS Suomen toiminnot sijoittuvat useisiin sopijaosapuolien yksiköihin. Sen toiminnasta vastaa sopijaosapuolien edustajista koostuva johtokunta ja käytännön työn toteutuksesta ICOS Suomi koordinaatiotoimisto, joka vuonna 2013 sijaitsee Helsingin yliopiston Fysiikan laitoksella ja jota johtaa professori, tutkimusjohtaja Timo Vesala. Koordinaatiotoimisto järjestää johtokunnan kokoukset, ICOS 6

Suomen henkilöstökokoukset, ja puolitoistavuosittain ICOS Suomen tieteellisiä kokouksia, sekä ylläpitää nettisivuja ja huolehtii yhteydenpidosta kansainvälisiin partnereihin ja Suomen verkoston yhteistyöstä. ICOS Suomen tarkempi hallintorakenne ja toiminta määrätään osapuolten hyväksymässä työjärjestyksessä. ICOS Suomen toimintaa ohjataan osana sopijaosapuolten oman hallinnonalan tulosohjausta. Pääyhteistyökumppanit rahoittajien puolelta ovat Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Liikenne- ja viestintäministeriö. Yllämainitut yliopistot ja Ilmatieteenlaitos ovat mukana merkittävällä omarahoitusosuudella. Ylin päättävä elin ICOSin siirtymävaiheessa on ICOS Stakeholders Interim Council (ISIC), jonka toimintaan ministeriöiden virkamiehet ovat aktiivisesti osallistuneet liittyen neuvotteluihin ja päätöksentekoon ICOS ERICin perustamisesta, sekä ISICin työryhmiin perustusasiakirjan ja taloudellisten velvoitteiden osalta. Kolmen toimijan (HY, IL ja I-SY) lisäksi yhteistyökumppaneita ovat METLA (kansallinen kasvihuonekaasujen inventointi) ja SYKE. Cleen Oy (SHOK) ja Vaisala Oyj ovat kotimaisia yrityskumppaneita. Tutkimusinfrastruktuurin käyttöaste ja käyttöpolitiikka ICOS infrastruktuurin tuottaman tietoaineiston käyttäjäkunta globaalilla tasolla tulee olemaan n. 10 000. Suomen asemien tuottaman aineisto on tässä mukana osana ICOS-dataa. Suurin osa aineistojen käyttäjistä tutkii ilmakehää, meriä, biosfääriä (metsät, suot, ruohomaat, maatalousmaat, vesistöt). Kaukokartoitusta käyttävä yhteisö on tärkeä ICOSin kannalta. Arviolta 20% ICOS aineistojen ja datatuotteiden käyttäjistä on poliittisia päätöksentekijöitä, opettajia, ja esim. median edustajia. ICOS data on vapaasti saatavilla, kunhan aineiston käyttäjä hyväksyy ICOS data lisenssin ja lupautuu huolehtimaan asianmukaisesta viittauksesta aineiston tuottajaan. ICOS ERICin data policy - dokumentti ja perussääntö (statutes) määrittelevät ICOS aineistojen käytön tarkemmin. ICOS Suomen asemaverkosto on osa kansainvälistä avointa tutkimusinfrastruktuuria. Pääkäyttäjiä ovat tutkijat. Asemaverkostoa käyttää noin 500 tutkijaa vuodessa. Myöhemmin, kun ICOS RI on muodollisesti perustettu, toiminnan volyymi ja koottujen tietoaineistojen määrä kasvaa ja ICOS tulee tunnetummaksi, käyttäjiä on enemmän, joista noin puolet ulkomaisia tutkijoita. Yli 100 suomalaisen tohtoriopiskelijan ja post-doc vaiheen tutkijan odotetaan vuosittain käyttävän ICOS infrastruktuuria ja sen tietoaineistoja. Suomen tutkimusinfrastruktuuria eli asemia tullaan kasvavassa määrin käyttämään koulutustarpeisiin, sillä ICOSin Eurooppa-tasoisen ilmakehä noodin velvollisuuksiin kuuluu koulutuksen antaminen muiden pohjoismaiden ja Baltian maiden ilmakehäasemien operoijille. Lisäksi asemilla tullaan tekemään laitetestausta infrastruktuurin kehittämiseksi. Mikäli tutkimusinfrastruktuurin käyttö ylittää kapasiteetin, tullaan käyttäjät valikoimaan tieteellisen arvioinnin perusteella. TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIN KUSTANNUKSET Investoinnit Suomessa: ICOS Suomen havaintoasemaverkoston pohja on rakennettu viimeisen 20 vuoden aikana monien merkittävien hankerahoitusten turvin. Verkostoon kuuluvat Hyytiälän SMEARII ja Pallas-Sodankylä asemat ovat koko kansainvälisen verkoston lippulaivoja ja varustukseltaan maailman huippua. Ne toimivat benchmark asemina monille kansainvälisille yhteistyökumppaneille. Kansallisten partnereiden (HY, IL, I-SY) 7

kokonaispanostus asemaverkostonsa ylläpitämiseen, käyttö-, tila- ja muihin kustannuksiin on vuosittain noin 6.5 milj.. Suomi on ollut mukana ICOSin rakentamisvaiheessa yli neljä vuotta varustelemalla, instrumentoimalla ja rakentamalla kasvihuonekaasujen mittausasemaverkostoa ICOS standardien mukaiseksi ja palkkaamalla teknistä henkilökuntaa havaintoasemien rakentamiseen ja hoitamiseen. Suomi on lisäksi jo rakentamassa ilmakehä-teemakeskuksen liikkuvaa laadunvarmennuslaboratoriota ja muita ilmakehätoimintoja yhdessä Ranskan kanssa. ICOSin liittymissäännöt eivät velvoita investointeihin kotimaassa tai ulkomailla. Hajautetussa infrastruktuurissa rakentaminen tapahtuu kunkin isäntämaan kansallisella rahoituksella. Liittymissääntöihin perustuen, liittyessään ICOS-infrastruktuuriin Suomi sitoutuu maksamaan vuotuista jäsenmaksua ja ylläpitämään kansallisen havaintoasemaverkoston toimintaa. Suomi sitoutuu siihen että seurantamittaukset noudattavat ICOS-standardeja. Suomi ei sitoudu esim. kansallisen verkoston laajentamiseen, vaan sitä koskevat päätökset tehdään täysin kansallisesti. Päämajan isäntämaana Suomi sitoutuu rahoittamaan ICOSin päämajan toimintaa. Lisäksi Suomi on sitoutunut osallistumaan ilmakehäteemakeskuksen toimintoihin. Nämä eivät kuitenkaan perustu liittymissääntöihin vaan perustamisasiakirjan liitteisiin. Välttämättömät kustannukset Suomessa 2013-2017 ICOSin Jäsenmaksuneuvottelut ovat loppusuoralla. ISIC on päättänyt jäsenmaksun laskentamenetelmästä. ICOSin jäsenmaksu koostuu kahdesta peruskomponentista: 1) osa joka perustuu ICOSiin tuotavien asemien lukumäärään ja tyyppiin ja 2) osa jolla katetaan yhteiset kustannukset. Jäsenmaksun osa joka koostuu yhteisistä kustannuksista jaetaan seuraavasti: 50 % kustannuksista jaetaan tasan jäsenten kesken ja 50 % jaetaan GNI perusteisesti (Gross National Income, kumulatiivinen 2009-2011). Maksun suuruuteen vaikuttavista tekijöistä neuvotellaan vielä lähinnä siltä osin, joka liittyy asemien lukumäärään ja tyyppiin. Suomi on tulevan ICOS ERICin päämajan isäntävaltio, ja sitoutuu päämajan kustannuksiin nk. host contribuutio osuudella, joka on ensimmäisen viiden vuoden aikana maksimissaan 80 % päämajan kokonaiskustannuksista. Ensimmäisinä vuosina koko infrastruktuurin kustannuksista noin 70-80 % katetaan isäntämaiden host contribuutio osuudella, ja noin 20-30 % jäsenmaksuilla. Pitkällä tähtäimellä ICOS ERIC panostaa ulkopuolisen rahoituksen hankkimiseen niin että isäntämaiden suhteellinen panostus pienenee. Perustamis-/rakentamisvaiheen investointikustannukset eriteltynä vuosittain ICOS Suomi on ollut mukana valmisteluvaiheen hankkeessa vuodesta 2008 lähtien. Tänä aikana ICOS Suomi on investoinut kansallisen havaintoasemaverkoston rakentamiseen ja päivittämiseen ICOS standardien mukaiseksi. Teknistä henkilökuntaa on palkattu havaintoasemien rakentamiseen ja hoitamiseen. Lisäksi ICOS Suomi on vahvasti mukana Ilmakehäteema-keskuksen toiminnassa. Ilmatieteen laitoksella on investoitu liikkuvan laadunvarmennuslaboratorion rakentamiseen ja nk. pohjoisen testausyksikön perustamiseen. ICOSin päämaja tulee 27.2.2012 ISIC (ICOS Stakeholder Interim Council) kokouksessa tehdyn päätöksen mukaisesti Suomeen. Päämajan rakentaminen on parhaillaan käynnissä. Sen toiminta on käynnistynyt 2013. 8

ICOS Suomi on investoinut päämajan perustamiseen sekä laillisen prosessin vetämiseen useita henkilötyövuosia vuodesta 2011 lähtien. Rakennuskustannusten päärahoittajat ovat Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Liikenne- ja viestintäministeriö. HY:n, IL:n sekä I-SY:n oma rahoitus ICOS Suomen rakennusvaiheen toiminnoista on noin 20 %. Kustannukset jakautuvat kansallisen havaintoasemaverkoston rakentamiseen, Suomen ilmakehätoimintojen rakentamiseen sekä ICOSin päämajan valmisteluun ja rakentamiseen. Rahoitusrakenne ja rahoitusyhteistyö 2013-2017: Kansalliset rahoitusneuvottelut on suurelta osin käyty. Kansalliset kumppanit ovat sitoutuneet pitkäjänteiseen yhteistyöhön myös taloudellisesti. Tähän mennessä vuodesta 2010 Liikenne- ja viestintäministeriö on rahoittanut suoraan Ilmatieteen laitoksen ICOS toimintoja, ja OKM on rahoittanut Suomen Akatemian kautta yliopistojen ICOS toimintoja. Ministeriöt ovat sitoutuneet rahoittamaan ICOSia myös jatkossa. Allekirjoittaessaan ICOS ERIC sopimuksen valtio sitoutuu vähintään viideksi vuodeksi. Kansainväliset neuvottelut ovat edenneet siihen pisteeseen, että ICOS ERIC ollaan perustamassa 2014 alkupuolella. Suomi ei voi viivyttää omaa liittymistään perustamisvaiheesta johonkin myöhempään ajankohtaan yksinkertaisesti siitä syystä, että Suomi johtaa koko ICOS ERIC neuvotteluita ja valmisteluita organisaation perustamiseksi, tulee isännöimään sen päämajaa ja osallistumaan merkittävällä panoksella operatiiviseen toimintaan. 9