Paikkatieto Kiinteistön elinkaaren digitalisaation kulmakivi Osa 1: Kaavoitus ja hankekehitys
Paikkatieto mitä se on ja mitä se tarkoittaa minun liiketoiminnalleni? Julkaisen lähiaikoina useamman artikkelin sarjan kiinteistöalan digitalisaatiosta. Tässä ensimmäisessä osassa kuvaan paikkatiedon tuomia merkittäviä hyötyjä kiinteistön elinkaaren alkuvaiheissa; kaavoituksessa ja hankekehityksessä. Kiinteistön elinkaaren vaiheet Kiinteistön elinkaaren eri vaiheita on kuvattu kuvassa 1, jonka alimmalla rivillä on listattu esimerkkejä paikkatiedon tuomista mahdollisuuksista ja hyödyistä. Kaaviossa oleva nuoli kuvaa paikkatiedon tuomaa merkittävää hyötyä koko elinkaaren aikana eri toimijoiden välillä; Paikkatieto Paikkatiedolla tarkoitetaan mitä tahansa tietoa, johon liittyy tieto sijainnista kuten kunta, postinumero, osoite tai koordinaatit. Sijainnilla yksinään ei ole juurikaan merkitystä, vaan sijaintiin liittyvät ominaisuustiedot kuten väestön kehitys, markkinahinta tai omistajatieto ovat asioita, joita paikkatiedon avulla halutaan visualisoida ja analysoida. Paikkatiedon avulla voidaan selvittää esimerkiksi kuinka paljon väestöä asuu valitun kohteen ympärillä, 15 minuutin ajo- tai kävelymatkan etäisyydellä, jolloin saadaan selville oman kohteen tavoittavuus. Paikkatiedon avulla voidaan myös laskea esimerkiksi tiheyspinta tehtyjen asuntokauppojen pistemäisestä aineistosta, jolloin saadaan selville millainen myyntihinta omalla asunnolla/kohteella tulisi olla (perustuen markkinatietoon). saumaton tiedonsiirto elinkaaren vaiheesta toiseen. Kun tieto on kerran luotu, niin sitä ei luoda enää uudelleen, vaan sitä jalostetaan erilaisin ominaisuustiedoin elinkaaren eri vaiheissa. Tätä tietoa voidaan hyödyntää erilaisiin tarkoituksiin kiinteistön elinkaaren aikana ja siihen voidaan luoda erilaisia näkymiä käyttötarkoituksesta ja käyttäjäkunnastanasta riippuen. Tietoa voivat hyödyntää mm. liiketoimintapäättäjät, kiinteistöomistajat, analyytikot ja asiakkaat. Kuva 1. Kiinteistön elinkaaren eri vaiheet ja esimerkkejä paikkatiedon tuomista hyödyistä eri toimijoille.
Tiedostoformaatti ja aineistolähde voi käytännössä olla mikä tahansa, kunhan tiedossa on yksi yhteinen tekijä; sijainti. Sijainnin avulla eri toimijoiden aineistot yhdistetään, jolloin niitä päästään visualisoimaan ja analysoimaan tehokkaasti. Ensimmäinen tiedonsiirtovaihe kiinteistön elinkaaressa tapahtuu kaavoituksen ja hankekehityksen välillä. Kuntien tekemän kaavoituksen tavoitteena on luoda edellytykset toimivalle ja elinvoimaiselle asuin- ja liiketoimintaympäristölle. Kaavoituksessa on kyse monimutkaisesta kokonaisuudesta, jossa tulee huomioida useita muuttujia ja näkökulmia. Kaavoitusprosessin keskeisiä elementtejä ovat muun muassa liikenteellinen sujuvuus kaikki eri liikennemuodot huomioiden, alueiden tasa-arvoisuus ja alueiden liiketoimintamahdollisuuksien turvaaminen. Kaavoitusprosessin yhteydessä rakennusyritysten tavoitteena on löytää juuri oman liiketoiminnan kannalta parhaimmat ja keskeisimmät alueet sekä tontit oikeassa kohtaa kaavoitusta. Tällöin tontin hinta ei nouse liian korkeaksi ja liiketoiminnan kannalta riittävä oikeamuotoinen rakentaminen on mahdollista. Mitä tekemistä paikkatiedolla on kaavoituksen kanssa? Kaavoituksesta vastaavat kuntien kaavoitusyksiköt. Kaavoituksessa on kyse alueellisesta suunnittelusta; toisin sanoen kaikki kaavoitukseen liittyvä on paikkatietoa. Kaavoituksessa kunnan tulisi tehdä päätöksiä mahdollisimman objektiivisesti tietoon perustuen. Kunnalla on kaavoitusmonopoli ja sen kautta kunta ohjaa vuorovaikutteisesti maankäyttöä kunnan keskeisillä alueilla. Päätöksenteossa tulisi huomioida useiden eri toimijoiden, kuten asukkaiden ja yrityksien, tarpeet ja toiveet. Ilman oikeita välineitä ja prosesseja kokonaisuus on monimutkainen ja vaikeasti hallittava, joten lopputuloskaan ei välttämättä ole aina optimaalisin. Paikkatiedon hyödyt kaavoituksen suunnittelussa ovat monipuoliset. Paikkatieto auttaa sijaintiin liittyvien tietojen analysoinnissa, kuten esimerkiksi erilaisten skenaarioiden laskemisessa suunniteltujen aluemuutosten vaikutuksista liikenteen sujuvuuteen. Paikkatietopohjaisessa kaavatiedon käsittelyssä tiedot tallentuvat ominaisuustietoina, jolloin tietoja voidaan helposti teemoittaa ja laskea yhteen. Tämä ei onnistu silloin, jos tietoja käsitellään pelkästään karttoina. Paikkatietopohjainen tiedon käsittely kaavoissa mahdollistaa myös sen, että kaavatietoja, kuten esimerkiksi rakennusoikeuden määrää, voidaan visualisoida 3D:nä hyödyntäen sääntöpohjaisuutta. Tämä auttaa ymmärtämään kokonaisuuksia paremmin. 3D:nä esitellyt suunnitelmat ovat myös erittäin visuaalisia esitystapoja kansalaisille, jolloin kansalaiset saadaan osallistettua paremmin ymmärrettävän informaation avulla. Kansalaisten ja muiden toimijoiden osallistaminen kaavoitukseen on tärkeää, sillä kiinteistönomistajat ovat aina asianosaisia kaavoituksessa. Kiinteistöjaotuksesta kunnissa vastaavat tonttiyksiköt. Kun prosessit ja järjestelmäratkaisu on toteutettu oikein, niin kunnan kaavoitus- ja tonttiyksikkö toimivat yhteistyössä. Kaavoissa huomioidaan olemassa olevat
kiinteistöjaot ja näin ei tieten tahtoen aiheuteta kiinteistönmuodostukselle ylimääräistä työtä. Kiinteistöjaotuksesta vastaavat joko Maanmittauslaitos tai kunnat niiltä osin kuin kunnat toimivat kiinteistörekisterin pitäjinä. Kuvassa 2 on esimerkkikuva kiinteistöjaosta Helsingin alueella. Kuva 2. Kiinteistöjaotus kartalla (lähde: Maanmittauslaitos 2017). Vantaan maankäytön toimintamalli ja tietojärjestelmä -hanke Vantaan kaupungilla on käynnissä maankäytön elinkaaren digitalisointihanke. Hankkeen tavoitteena on toteuttaa kokonaisratkaisu, jonka avulla kansalaiset ja muut toimijat voivat osallistua yhdessä kaupungin viranomaisten kanssa kaupungin suunnitteluun. Avoimen virtuaalisen kaupunkimallin kautta kaikki osapuolet voivat osallistua tiedon tuottamiseen ja hanke on paitsi Kiinteistörajat Kiinteistörajat kuvaavat kunkin kiinteistön käsittämiä aluerajoja. Kunnat ja Maanmittauslaitos vastaavat aineiston päivityksestä. Maanmittauslaitos julkaisi vuoden 2017 alussa kiinteistöraja-aineiston (kiinteistörekisterikartan) avoimeksi dataksi, mikä tarkoittaa, että aineisto on ladattavissa Maanmittauslaitoksen avoimien aineistojen tiedostopalvelusta. Aineisto on jaossa karttalehdittäin, joten aineistoa täytyy käsitellä yhdeksi koko Suomen (tai jonkun alueen) kattavaksi aineistoksi. Esri Finland on julkaissut aineistosta koko Suomen kattavan rajapintapalvelun. osallistava, myös eri toimijoiden ja kansalaisten kesken läpinäkyvä. Kokonaisratkaisun tuomat hyödyt ovat merkittävät kasvattaen mm. tehokkuutta kolmanneksella. Kasvaneen tehokkuuden johdosta 12 miljoonan euron hankkeen odotetaan maksavan itsensä takaisin jo käyttöönottoa seuraavan vuoden aikana. Paikkatietoratkaisujen asiantuntija Esri Finland on hankkeen päävastuullinen toimittaja yhteistyössä tiedonhallinnan ohjelmistoyhtiö M-Filesin kanssa. Alihankkijoina projektissa ovat Vianova Systems Finland Oy ja Nebula Oy. Pääsovelluksena toteutettavassa ratkaisussa on ArcGIS-paikkatietoalusta.
Mitä tekemistä paikkatiedolla on hankekehityksen kanssa? Hankekehitys on rakennusyrityksen liiketoiminnan keskeisiä toimintoja. Hankekehityksen tavoitteena on kehittää asiakkailleen kiinnostavia ja toimivia tiloja, tunnistaa kohteille potentiaalisimmat ostajaehdokkaat ja saada näistä paras mahdollinen ostohinta. Kehitysprojektin keskeisiä vaiheita on käytettävissä olevien tonttien huolellinen analysointi, jossa tulee huomioiduksi kokonaisuuden kannattavuuteen vaikuttavat lukuisat muuttujat. Onnistuneen kehitysprojektin kannalta on oleellista tunnistaa kilpailijoiden kohteet ja hankkeet sekä näiden sijainti suhteessa rakennusyrityksen omaan liiketoimintaan. Huolellisen analyysin kautta voidaan mallintaa alueellinen kysyntä yrityksen palveluille sekä markkinahintojen vaihtelevuus. Sen lisäksi, että hankekehityksen tulee ymmärtää alueiden nykytilanne, niin vielä merkittävämpää on saada mahdollisimman kattava ymmärrys tulevaisuudesta: täytyy tietää muun muassa, miten väestö kehittyy eri alueilla ja millaisia liikenne- ja palveluverkostohankkeita alueilla tulee olemaan. Ja erityisesti, että missä nämä muutokset tulevat tapahtumaan. Tällaisen kristallipallon luominen kuulostaa mahdottomalta, mutta paikkatiedon avulla se ei ole sitä. Eri toimijat tuottavat omia tulevaisuuden ennusteitaan ja hankkeitaan, joita voidaan yhdistää paikkatiedon avulla yrityksen omaan liiketoimintadataan. Näiden tietojen analysointi yhdessä tuottaa aitoja liiketoiminnallisia hyötyjä. Tästä yksinkertaisena esimerkkinä kuvassa 3 oleva suunniteltu raidejokerilinja ja sen pysäkit sekä pysäkeistä 5 minuutin etäisyydellä asuva väestö (pysäkeiden ympäröivät alueet teemoitettu väestömäärän mukaan). Kuva 3. Väestömäärä 5 minuutin kävelyetäisyydellä suunnitellun raidejokerin pysäkeistä. Mitä tummempi väri, sitä enemmän väestöä (lähde: Tilastokeskus 2014)
Tulevaisuuden skenaarioiden mallintaminen sisältää useita aikaa vieviä työvaiheita. Monimutkaisten analyysiprosessien eri vaiheiden automatisointi on mahdollista geoprosessointimallien avulla, jolloin saadaan yhdellä napinpainalluksella näkemys alueen tulevaisuudesta. Tämänkaltaiset tiedolla johtamisen prosessien automatisoinnit tuovat merkittäviä parannuksia tuottavuuteen. Tietokoneen laskeman tuloksen tulkintaan tarvitaan aina myös ihmisälyä; oman liiketoiminnan syvällistä ymmärrystä. Näiden kahden yhdistelmällä hankekehitys pystyy tekemään parhaat liiketoimintapäätökset. Yhteenveto Paikkatieto mahdollistaa saumattoman tiedon jakamisen kiinteistön elinkaaren eri vaiheesta toiseen eri toimijoiden välillä. Vantaan kaupungin maankäytön digitalisointihankkeen tuloksena on tehokkuuden kasvattaminen ja jouheva digitaalinen tiedonvälitys kunnan, kansalaisten ja muiden toimijoiden välillä. Rakennusyritysten hankekehityksen tuottavuus parantuu, kun ajantasaiset ja validit aineistot ja analyysityökalut ovat kaikkien tietoa tarvitsevien käytettävissä missä ja milloin tahansa. Tämän lisäksi paikkatieto tuo rakennusyritykselle elintärkeän näkymän tulevaisuuteen, jota hyödyntämällä rakennusyritys saa merkittäviä liiketoimintahyötyjä. Molemmissa tapauksissa paikkatiedolla on ollut keskeinen rooli tehokkuuden ja tuottavuuden parantavassa prosessissa. Seuraava todellinen digiloikan askel näiden kahden toimijan, ja muiden vastaavien toimijoiden, välillä tapahtuu, kun he ryhtyvät jakamaan tietoja toistensa kanssa paikkatietoalustan välityksellä (kuva 4). Kuva 4. ArcGIS-paikkatietoalusta on rakennusalan digitalisaation kulmakivi. Sen avulla tiedon jakaminen ja tiedolla johtaminen on tehokasta.
Ota yhteyttä, kerron mielelläni lisää! Tiia Palvimo Solution Manager, Esri Finland Oy + 358 (0)40 718 6026 tiia.palvimo@esri.fi Esri Finland Oy Esri Finland Oy tarjoaa maailman johtavia paikkatietoratkaisuja sekä paikkatiedon hyödyntämisen asiantuntijapalveluja. Esrin ratkaisut ja palvelut auttavat asiakasta ymmärtämään toimintaansa liittyvät maantieteelliset vaikutukset ja tekemään näiden pohjalta entistä parempia tietoon perustuvia päätöksiä. Esrin ArcGIS-paikkatietoalustan avulla paikkatietoa voidaan löytää, käyttää, tuottaa ja jakaa visuaalisesti kartalla helposti ymmärrettävässä muodossa missä, milloin ja millä laitteella tahansa. 350 000 organisaatioasiakasta maailmanlaajuisesti luottaa Esrin tuotteisiin ja tuottaa niillä arvokasta tietoa toimintansa tueksi. Esrin tuotteita käyttää yli 75 % Fortune 500 -listan yrityksistä sekä julkishallinto laajalti ympäri maailman. Suomessa kanssamme menestymässä ovat muun muassa Puolustusvoimat, Fingrid, Maanmittauslaitos, Metsähallitus ja Liikennevirasto. Esri Finland Oy Bertel Jungin aukio 3, FI-02600 Espoo + 358 (0)207 435 435 info@esri.fi Seuraa meitä Twitterissä, LinkedInissä ja Facebookissa