Virreys-sanomat Mielenvireyden jäsenlehti 1/2013 26. numero

Virreys-sanomat Mielenvireyden jäsenlehti 1/2013 26. numero

Yhteystiedot Mielenvireys ry Isokatu 41 A 25 90100 Oulu p. 040 412 5247 sähköposti: mielenvireys@gmail.com kotisivut: www.mielenvireys.com Aija Syväkangas Toiminnanjohtaja aijasyvakangas@gmail.com Hanna Kosonen Vapaaehtoistoiminnan ohjaaja hanna.mielenvireys@gmail.com p. 041 454 8261 p. 041 548 5177 Mielenvireys on avoinna MA- TO 10.00-15.00 PE 10.00-13.00 Mielenvireyden poikkeukselliset aukioloajat 17.12 tiistaina suljetaan klo 13.00 19.12 torstaina suljetaan klo 14.00 Mielenvireys joulutauolla 23.- 1.1.2014 1

Sisällysluettelo Puheenjohtajan terveiset 3 Yhteisöllisyydestä osallisuuteen 4 Kolumni 5 Liiton toiminnanjohtaja vieraili Mielenvireydessä 6 My name is Bond, James Bond 7 Vapaana 8 Rytke- koulutus- ja virkistyspäivät Edenissä 9 +30 astetta tammikuussa 10 Mielenterveysviikon ohjelma 11 Tapahtumakalenteri 13 Blogisti, opettaja ja tiukka vaikuttaja 17 Mielenvireyden aktiivijäsen monessa mukana 18 Aforismi 19 Kahvin ja pullan tuoksua Mielenvireydessä 20 Kynät sauhuamaan 21 Teijan vitsipläjäytykset 22 2

Puheenjohtajan terveiset Sinulla on kädessäsi uusin Mielenvireyden jäsenlehti Virreys-sanomat. Oletko koskaan miettinyt kuinka Virreys-sanomia tehdään? Lehden tekeminen alkaa tiedotustoimikunnan palaverilla. Tiedotustoimikuntaan kuuluvat tällä hetkellä: Esa Paloniemi, Sanna Koskela, Sirpa Ahola-Laurila, Teija Räinä, Pia Hyyppä, Hanna Kosonen ja Anna-Maija Lahdenperä. Palaverissa suunnitellaan lehden teema ja mitä eri juttuja lehteen tulee. Mietitään keitä voisimme pyytää kirjoittamaan juttuja lehteen. Kun kaikki lehteen tulevat jutut ovat kasassa ja lehden ulkonäkö on viimeistelty, lukee puheenjohtaja vielä koko lehden läpi ja tarkistaa lopullisen ulkoasun. Sen jälkeen lehti on valmis painoon ja jakeluun. Kun tätä lehteä koottiin, luin kaikki lehteen tulevat jutut ennakkoon. Sain ilolla havaita kuinka taitavia ja hyviä kirjoittajia meillä yhdistyksessä on. Ida Aarevan kirjoitus Yhteisöllisyydestä osallisuuteen oli tuttua ja takuuvarmaa Idan tuotantoa. Hyvin ja asiantuntevasti kirjoitettu. Sanna Koskelan jutut lehteen James Bondista sekä henkilöhaastattelut Esa Paloniemestä, Laura Lukkarilasta ja Sebastian Tynkkysestä ovat mukavaa ja letkeää luettavaa. Mieleeni jäi etenkin Sebastianin haastattelu. Sebastian on rento ja ihastuttava persoona ja monessa mukana. Sannalla on taito haastatella ja tehdä meitä lukijoita kiinnostavia kysymyksiä haastateltaville. Rytke-päivistä ja Hullun hauskoista olympialaisista kirjoitti Sirpa Ahola-Laurila ammattitaitoisesti. Esa Paloniemen kirjoitus on oivaltava kuvaus Thaimaasta matkakohteena. Esa on matkustellut monessa muussakin maassa. Laskujeni mukaan ainakin 15 eri maassa. Jos olet aikeissa matkustaa ulkomaille voit Esalta kysäistä mielipiteitä siitä, minne kannattaisi matkustaa. Hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja Pirjo Sirviö kirjoitti jutussaan avoimesti 90-luvun laman seuraamuksista ja muista mielenterveyteen vaikuttavista asioista. Kiitos Pirjo kun jaoit kokemuksesi meidän kanssamme. Lisäksi saamme lukea lehdestä Teija Räinän Vitsipläjäytykset ja Hanna on koonnut tapahtumakalenterin loppu vuodelle. Jos sinulla on kerääntynyt pöytälaatikkoon tarinoita, juttuja tai vaikkapa runoja ja haluat osallistua Virreys-sanomien tekoon niin olethan yhteydessä Hannaan. Juttuja voidaan myös julkaista nimimerkillä, mikäli et halua että jutut julkaistaan omalla nimelläsi. Nautinnollisia lukuhetkiä Virreys-sanomien parissa. Anna-Maija Lahdenperä hallituksen puheenjohtaja 3

Yhteisöllisyydestä osallisuuteen "Yksikään ihminen ei ole saari; itsessään riittävä; jokainen saari on kappale manteretta, yhteistä mannerta". Näin kirjoitti renessanssiajan englantilainen runoilija John Donnen. 2000-luvun ihmiset voivat huoletta allekirjoittaa Donnen esittämän ajatuksen todeksi. Yhteisöllisyydellä on nykyisin hyvin monenlaiset kasvot sen ulottuessa arkisesta kanssakäymisestä aina globaaliin sosiaaliseen mediaan asti. Kaikesta huolimatta yhteisöllisyys eli yhdessä tekeminen, oleminen ja johonkin yhteisöön kuuluminen ei ole itsestään selvyys. Päivän muotisana syrjäytyminen kertoo karulla tavalla yhteisöllisyyden puutteesta, ja tähän puutteeseen johtaneet tekijät ovat hyvin moninaiset. Taustalla saattaa olla sairauden, vähemmistöön kuulumisen, yhteiskunnasta putoamisen tai jopa tietoisen valinnan tulos. Olivatpa syyt mitkä tahansa, seuraukset ovat yleensä kohtuuttoman huonot. Kolmannen sektorin toimijat, kuten Mielenvireys edistää yhteisöllisyyden tunnetta; sitä, että yksilö kokee kuuluvansa johonkin entistä pirstaleisemmassa yhteiskunnassa. Entistä enemmän keskiössä on yhteisöllisyyden lisäksi osallistuminen ja toimiminen. Passiivisesta yhteisöllisyydestä itsestään ei automaattisesti seuraa aktiivista osallistumista, jossa yksilö pääsee toteuttamaan itseään yhteisönsä tukemana. Jos ajatellaan Mielenvireyden tarjoamaa ryhmä- ja viriketoimintaa, tässä toteutuvat niin yhteisöllisyys kuin mahdollisuus osallistumiseen. Tätä toimintaa tuetaan niin työntekijöiden kuin vapaaehtois- ja vertaisohjaajien ammattitaidon keinoin. Osallisuutta saattaa olla rohkeus tulla mukaan ryhmäntoimintaan, osallistuminen käsityöteemaiseen toimintaan tai vaikkapa halu ohjata ryhmätoimintaa. Tällä kaikella turvataan asiakaslähtöisen toiminnan tarjoaminen sekä jatkuvuus, koska vapaaehtois- ja vertaisohjaajat eivät kasva puissa kuin valmiit hedelmät. Tämän takia juuri sinunkin panoksesi on tähdellinen, olipa kyseessä sitten kahvinjuonti tutussa ympäristössä tuttujen kasvojen seurassa tai ponnistaminen takaisin yhteiskuntaan entistä vahvemmassa kunnossa ja motivaation kipinä mukanaan. Tulevaisuuden haasteena on entistä enemmän ennalta ehkäisevä työ ja tällä työllä on valtaisat yhteiskunnalliset merkitykset. Hyvä kysymys onkin, että kuinka Mielenvireyden kaltainen toimija kykenee omalla yhteisöllisyydellään erinäisine mahdollisuuksineen tukemaan yksilöitä jo ennen heidän mahdollisia murheitaan. Sitä miettiessä, hauskaa loppuvuotta kaikille MV-läisille! Kirjoittanut: Ida Aareva 4

Olen usein pohtinut omalla kohdallani sitä, kuinka itse olen, lähes kuusikymppiseksi ja vielä toistaiseksi selvinnyt niin, ettei mieleni ole sairastunut. Syitä olisi varmaan ollut läpi elämäni ihan riittämiin. Onko minua suojellut se, että olen lörppö, suulas kuin Soini ja lörpöttelen itsestäni ulos kaiken mahdollisen. Iso kiitos selviämisestä pitää antaa ystävälleni Lealle, joka on jaksanut kuunnella ja olla lähellä aina kun olen tarvinnut keittiöpsykologia. Mielenterveys on arka puheenaihe, varsinkin siihen liittyvät ongelmat herättävät monia ennakkoluuloja meissä ihmisissä. Kyse on kuitenkin ihan tavallisista ihmisistä, joita elämä on kolhinut niin, ettei ole jaksanut. Ei sen kummempaa. Ei sen mystisempää. Elämä vain on mennyt niin tiukille, ettei arjesta ole enää selvinnyt. Kolumni Ja kun niitä ongelmia tulee, kuinka ollakaan, kun ne pahus pakkaavat tuplaantumaan. Muistan itse, kun takasin puolitutulle asuntolainaa ja lamavuosina se lankesikin minulle maksettavaksi. Laina oli liian suuri minun hartioilleni, yrityksestä huolimatta, joten pääsin velkajärjestelyyn. Alta meni kuitenkin asunto, luottotiedot viideksi vuodeksi, avioliitto kariutui, ja yhtäkkiä olin vielä kolmen lapsen yksinhuoltaja. Samoihin vuosiin sulloutui vielä sekä isän että veljen itsemurhat. Enpä olisi tuolloin elämästä selvinnyt sairastumatta ilman Lean apua ja ilman pirullista luonnetta, jonka geeneihin kuuluu isän takoma opetus, että periksi ei anneta. Kunnollinen korpikainuulainen geeni, joka raataa kuin hullu ja varmaan kupsahtaa sitten lopuksi raivaamattomaan suohon ja - kengät jalassa. Kaikilla ei näitä keinoja ole, joten ymmärrän enemmän kuin hyvin, millaista ryskytystä elämä voi pahimmillaan olla. Enkä itse ole nähnyt kuin pienen osan elämän myllerrysten ristiaallokosta. Mitä minä tällä kaikella haluan kertoa? Ehkä päällimmäisin ajatus on se, että kaikesta mahdollisesta ihmiset selviää. Mutta ei todellakaan selviä yksin. Ihminen tarvitsee rinnalla ihmisen mittaisia kulkijoita, jotka raahaavat huomiseen, vastusteluista huolimatta, kun itse haluaisi vain ajan pysähtyvän hetkeksi ja unohduksen tulevan. Ihminen tarvitsee hädän hetkellä vertaistukihenkilöitä, perhettä, omaisia, läheisiä, vanhempia, siskoja, veljiä, serkkuja, ystäviä Aikaa ei voi pysäyttää, huominen tulee aina. Olen usein pysähtynyt miettimään, kuinka ihanaa elämä loppujen lopuksi onkaan! Kun pysähtyy, huomaa asioita. Aina löytyy niitä, joilla elämä on mennyt vielä huonommin kuin minulla. Maailma on täynnä nälästä kärsiviä pieniä lapsia, jotka kuolevat äitinsä käsivarsille, on ihmisiä, jotka eivät enää muista, on ihmisiä, jotka kerjäävät saadakseen itselleen ja perheelleen ruokaa, on ihmisiä Stanislaw Jerzy Lec, puolalainen runoilija on aikanaan sanonut hyvin: Itkin, kun minulla ei ollut kenkiä, kunnes tapasin ihmisen, jolla ei ollut jalkoja. Jos olisin runoilija, muotoilisin sanonnan itselleni sopivaksi. Se kuuluisi näin: Itkin sitä, ettei minulla ei ollut kenkiä. Vasta itkun jälkeen olo helpotti. Silloin minä vasta sen pienuuteni huomasin, kun tapasin ihmisen, jolla ei ollut jalkoja. Hyvää syksyä ja ihania syyssateisia päiviä kaikille! Pirjo Sirviö Oulun kaupungin hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu 5

LIITON TOIMINNANJOHTAJA VIERAILI MIELENVIREYDESSÄ (Esa Paloniemi) Mielenterveyden Keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka on tutustunut pohjoisen mielenterveysyhdistyksiin ja kävi Mielenvireydessäkin kahtena perättäisenä päivänä. Vierailuihin vaikutti myös hattuja harrastavan Olavin alakerran hattuateljeeseen jättämä tilaus. Tilaisuus piti käyttää hyväksi ja ruotsalaiseen paraatimantteliin pukeutunut Olavi Sydänmaanlakka, korvalehdessään puukonmallinen korvakoru, keskusteli mielenterveystyöstä pitkään Anna-Maijan ja Aijan kanssa. Pohjoisen, Olavin mukaan kaikki Lahdesta ylöspäin, yhdistykset synnyttivät ajatuksia niitten tukemiseksi. Keskusliitto ei riitä kaikkeen ja etelän yhdistyksiä pienemmät pohjoisen yhdistykset tarvitsevat kokoavia voimia toimintansa toteuttamiseen. Olavi on puhunut Raha-automaattiyhdistykselle Pohjois-Suomen yhdistysten käyttämisestä pilottihankkeena, jossa kokeiltaisiin haasteitten ratkaisua. Se mikä saadaan toimimaan pitkien välimatkojen ja harvan asutuksen pohjoisessa, toiminee hyvin myös etelässä, uskoo Olavi Sydänmaanlakka. Hänen mukaansa yhdistysten yhteistyötä tulisi vahvistaa MKTL:n avulla. Tällä kertaa Olavin maakuntakierros kesti neljä päivää, maanantaista torstaihin ja vierailut suuntautuivat Mielenvireyteen Oulussa ja yhteistyökumppaniimme Balanssi ry:hyn Rovaniemellä. Aiemmin tänä syksynä Olavi tutustui myös Kuusamon paikalliseen mielenterveysyhdistykseen. 48-vuotias Olavi Sydänmaanlakka on koulutukseltaan perheterapeutti. Tutkintonsa hän on suorittanut opettajankoulutuslaitoksessa Heinolassa. Olavin ensimmäinen työpaikka oli varastomiehenä SOK:lla nuorempana, sieltä hän muistaa parhaiten sen, miten hänet laitettiin ajamaan trukkia ilman korttia ja isompaa kokemusta. Sittemmin Olavi on tullut tunnetuksi nuoria tukevan Aseman lapset- järjestön kenttätyönjohtajana. Hänen ansioihinsa kuuluvat myös nuorille suunnatut Walkers- kahvilat, joista eräs toinen järjestö Aseman lasten luvalla teki ikääntyneille tarkoitetun version nimellä Kalkers. Televisiosta hänet muistetaan Kakola- sarjasta, jossa hän neuvoi ohjelmaan osallistuvia nuoria näitten tutustuessa vankilaelämään. Olavi sanoo sarjan teon olleen kiinnostavan, pari viikkoa tuotantoryhmä eli läheisesti kuin rippileirillä ja se herätti ajatuksia osallistuvien nuorten mielessä. Olavi Sydänmaanlakka uskoo muistavansa kokemuksen ja siinä olleet ihmiset lopun ikäänsä. Olavi ja Aseman lapset olivat myös 1990-luvulla avustajina Åke Lindmanin elokuvassa ja siitä tehdyssä tv-sarjassa Lapin kullan kimallus. Tuottajat halusivat Lapin kullan kimalluksen baarikohtauksiin elämää nähneitten näköisiä avustajia esittämään asiakkaita ja Olavi tovereineen sai pyynnön tulla näytille ja saivat pestin. Olavi Sydänmaanlakka käy perheineen säännöllisesti Oulussa, sillä hänen vaimonsa on lähtöisin Oulusta ja perheellä on täällä sukua. Olavi nähtäneen Mielenvireydessä toistekin. Lopuksi kaksi ajatelmaa jotka Olavi pitää mielessä: Unelmissa ei ole oleellista saavuttaako ne, vaan mitä saavuttaa mennessään niitä kohti Nelson Mandela Jokaisella on tämänsä, sanoi Pentti Saarikoski. Tällä hän tarkoitti tiettyä asiaa, joka tekee ihmisestä sellaisen kuin hän on. 6

(Sanna Koskela) James Bond on kirjailija Ian Flemingin vuonna 1952 kehittämä fiktiivinen brittiläinen salainen agentti. Bondin koodinimi on 007. Romaanien lisäksi Bond on seikkaillut yli 20 elokuvassa, joissa häntä ovat esittäneet Sean Connery, David Niven, George Lazenby, Roger Moore, Timothy Dalton, Pierce Brosnan ja viimeisimpänä Daniel Craig. James Bond on saanut nimensä yhdysvaltalaiselta lintutieteilijä James Bondilta. Jamaikalla asuessaan innokas lintuharrastaja Fleming valitsi nimen sankarilleen Casino Royale-kirjaan halutessaan mahdollisimman tavallisen kuuloisen nimen. 007 tulee Rudyard Kiplingin rautatietarinoista, jotka keskittyvät junan 007 ympärille. James Bond on opiskellut itämaisia kieliä Cambridgen yliopistossa ja venäjää Oxfordin yliopistossa. Bond palveli aikoinaan kuninkaallisessa laivastossa ja hän on sotilasarvoltaan komentaja. Hän on ollut kerran naimisissa ja hänellä on yksi lapsi. Bondin vanhemmat kuolivat Bondin ollessa 11-vuotias ja hänen tätinsä kasvatti hänet. Bondin työnantaja on Englannin salainen palvelu eli MI6-osasto, joka toimii puolustusministeriön alaisuudessa. Bondin esimiehenä toimii koodinimiä M kantava amiraali, joka on oikealta nimeltään Sir Miles Messervy. Bond-elokuvat tunnetaan maailmaa uhkaavista superrikollisista, näyttävistä autoista, kauniista naishahmoista ja Q:n valmistamista teknisistä apuvälineistä (rakettireppu, veden alla kulkeva auto, erilaiset rannekellot, kaikenlaiset muut härvelit). Q on MI6-tiedustelupalvelun varusteiden kehittelystä ja valmistamisesta vastaavan Q-osaston (Q Branch) päällikkö. "My name is Bond, James Bond" Bondin hyvä ystävä on CIA:n agentti Felix Leiter, joka auttaa Bondia usein työssään. Neiti eli Miss Moneypenny on M:n pitkäaikainen sihteeri, joka työskentelee MI6-osastolla. Moneypenny olisi halukas aloittamaan suhteen Bondin kanssa, mutta suhde ei etene koskaan flirttailua pidemmälle. Bond käyttää aseenaan Berettaa ja erilaisia Walther-aseita. Autoista Bondiin liitetään erityisesti Aston Martin, mutta käytössä ovat olleet myös muut tunnetut autot kuten Lotus ja BMW. Bond viihtyy vapaa-aikanaan kasinoilla, joilla hän pelaa black jackia ja baccaratia. Bond polttaa silloin tällöin myös sikaria. Bond käyttää runsaasti alkoholia. Hän suosii hyvää samppanjaa ja vodkamartineja ravistettuna, ei sekoitettuna ja muita alkoholijuomia. Elokuvassa "Kun maailma ei riitä" Bond juo myös suomalaista Finlandia Vodkaa. Bondin käyttämiä kellomerkkejä ovat Rolex, Seiko, Breitling, Hamilton ja Omega. Bondin palkan maksaa nykyisin MI6/SIS-osasto, eli Britannian salainen palvelu. James Bondin erityispiirteitä ovat usean vieraan kielen hallinta, kiinnostus Kauko-Idän kulttuuriin, monet rakkausseikkailut, himo uhkapeleihin ja mieltymys makeaan elämään. Bondin luonut kirjailija Ian Fleming kuoli vuonna 1964, vain vajaa kuukausi ennen "007 ja kultasormen" ensi-iltaa. Hänen sotilasarvonsa oli komentaja eli sama kuin luomuksellaan James Bondilla. Armeijauran jälkeen Fleming vetäytyi Jamaikalle, rakensi talon nimeltä Goldeneye ja työsti kuuluisat Bond-kirjansa. Bondin suosio on innoittanut monia jäljittelijöitä ja parodioita. Vuosina 1873-1925 eläneen tosielämän agentin, Sidney Reillyn, kerrotaan olevan Bondin esikuvana. Casino Royale aloitti James Bondelokuvasarjan uudelleen. Tarina on sijoitettu 2000-luvulle, joissa aikaisempien James Bond- 7

elokuvien tapahtumat eivät ole koskaan tapahtuneet, joten Bondilla on käytössään muun muassa matkapuhelin ja kannettava tietokone. Bondin uudistumiseen kuuluu myös se, ettei elokuvien nimiä enää käännetä esitysmaiden kielille. Elokuvien ja kirjojen lisäksi James Bond-hahmon käyttö on laajentunut kaikenlaiseen oheismateriaaliin: videopeleihin, pelikortteihin yms. Kaikki Bond-elokuvat on julkaistu VHS:nä, DVD:nä js Blu-rayna. Epäonnekseen heillä on yleensä jokin pakkomielle tai heikkous. Pääroistoilla on usein apureita, joista ehkä muistettavin on elokuvassa "007 ja rakastettuni" (1977) ja "Kuuraketti!" (1979) esiintynyt Jaws (suom. Rautahammas), jota näytteli Richard Kiel. Daily Star-lehden mukaan huhutaan, että Daniel Craigin seuraajaksi on jo mahdollisesti valittu uusi näyttelijä. Craig näyttelee vielä kahdessa Bondleffassa, minkä jälkeen James Bondia alkaisi näytellä brittinäyttelijä Tom Hardy. Bond-elokuvien roistot ovat superrikollisia, jotka uhkaavat juonillaan usein koko maailmaa. Mitä James Bond sanoi, kun meni lihakauppaan? - My name is Bond, James Bond. Haluan lihaa, jauhelihaa. Vapaana Pimeys niin voimallinen kerran tavoitti sydämen yksinäisen. Särkyi siipi tuska hiipi. Ei halunnut luopua loistostaan mutta ei jaksanut pitää kiinni toivostaan. Kipuani en voi sinulle luovuttaa mutta lupaan vielä odottaa. Jos vielä kerran lentää saan aurinkoon kauniina ja vapaana. Sinun siipiesi suojassa Rakkaana. Vain silloin kohdatessaan toisen voi ja tämän rakkauden itselleni soin. Pelasta minut tahdon sinut. Korjaa siipeni ole minun kilpeni. -STN- Aina en voi sylissäsi levätä hetki täytyy minun voimiani kerätä. Jotta voisin luottaa kalliooni etten hukkuisi suruuni. Siis suutele pois murheeni tee tyhjäksi menneet erheeni. 8

Rytke koulutus- ja virkistyspäivät Oulun Edenissä (Sirpa Ahola-Laurila) Vapaaehtoistoimijoille järjestettiin koulutusta Edenissä ja teemana oli liikunnan ja ravitsemuksen vaikutus ihmisen kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa. Rytkepäivät alkoivat torstaina Kylpylähotelli Edenissä ruokailulla. Osallistujia oli neljäkymmentä koko Pohjois-Suomen alueelta. Eila Kilpelänaho ja Esa Paloniemi Mielenvireys ry:stä lausuivat tervetulotoivotukset. Ilta vietettiin kuntosalilla ja kylpylässä nautiskellen. Perjantai aloitettiin aamupalalla. Itse kävin Kilpelänahon Eilan kanssa kuntosalilla jo ennen seitsemää. Aamiaisen jälkeen alkoivat työpajat Yhteisen aloituksen jälkeen koulutuspäällikkö Katri Virtanen Virpiniemen urheiluopistosta luennoi liikunnan merkityksestä hyvinvoinnille. Katri painotti Oulun hienoja puistoja, merta ja lähellä olevaa Syötettä, joissa voi kokea luonnon vaikutusta hyvinvointiin. Hän avasi liikunnan ja hyvinvoinnin käsitteitä. Ryhmissä teimme tarinoita kuvista ja erilaiset tarinat saivat naurun raikamaan. Oli mielenkiintoista kuulla, miten erilailla kuvat vaikuttavat meistä jokaiseen. Kuten Katri sanoi, ihmisten tarpeet ja lähtökohdat ovat erilaisia ja siksi meidän on yksilöinä löydettävä oma itsemme ja hyvinvointimme. Katri Virtanen muistutti liikunnan merkityksestä paitsi hyvinvointiin myös ihan arjessa selviytymiseen. Hyvä nivel- ja lihaskunto ovat tärkeitä ja istumisen yleistyessä myös työelämässä arkiliikunnan osuus vähenee. Liikunnassa myös varusteiden merkitys on suuri. Liikkumattomuuden seurauksena kunto on huono, vastustuskyky laskee, paino nousee, toiminnasta tulee kömpelöä, tuki -ja liikuntaelinten sairaudet lisääntyvät. Vakavaa on, että iäkkäät ihmiset tulevat niin huonokuntoisiksi, että eivät enää kykene asumaan kotona. Kahvitauon jälkeen tehtiin taichi-harjoituksia ja ainakin itse löysin siitä oman lajini. Hidastempoinen taichi on kokonaisvaltaista venytystä ja liikkeitä on helppo tehdä kotona itsekseen. Ravinnon merkitys hyvinvointiin oli myös luennon aiheena. Ravinto vaikuttaa ihoon, nivelkipuihin, painoon, suolistosairauksiin, diabetekseen, vireystilaan ja ties mihin, joten kannattaa oikeasti miettiä, mitä suuhunsa laittaa. Kuitenkaan ei herkutteluakaan saa unohtaa. Ilman huonoa omaatuntoa voi silloin tällöin syödä leivoksen tai suklaapatukan. Hiilihydraattien käyttöä kannattaa rajoittaa. Proteiinien säännöllinen syönti pitää nälän tunteen kurissa. Osallistujat saivat valita erilaisista työpajoista mieleisensä, johon osallistuivat. Vaihtoehtoja oli neljä: Oman hyvinvoinnin lähteillä, jossa vapaaehtoistoimijat tutkivat oman hyvinvointinsa lähteitä sekä vapaaehtoistoiminnan motivaatioita. Toisena oli Riemu - liikuntaa, jossa liikunnallisten leikkien avulla opetellaan ottamaan koko keho käyttöön. Minä-viesti -työpajassa pohdittiin vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin saloja minä -viestinnän näkökulmasta. Ja neljäs työpaja oli Mindfulness -työpaja. Mindfullness on itsehoitomenetelmä, jota harjoittamalla voi oppia elämään täyttä elämää, hyväksymään negatiiviset asiat ja elämään taitavammin niiden kanssa. Osallistuin ensin Oman hyvinvoinnin lähteillä -ryhmään, jonka vetäjänä toimi Satu Vetri. Siellä keskustelimme vapaaehtoistyön annista ja siitä, mitä se meiltä kaikilta myös vaatii. Mietittiin myös erilaisia muotoja, miten toimia ja miksi olemme vapaaehtoisiksi lähteneet. Hyvinvoinnin tukeminen ja ylläpito on tärkeää jaksamiselle ja ryhmässä kaikki tekivät oman hyvinvointisuunnitelmansa ja analysoivat sen. Iltapäivän ryhmänä osallistuin minäviesti -työryhmään, jonka vetäjänä oli Nora Thesleff. Minäviesti on yksi keino avoimeen vuorovaikutukseen, mutta on yksilöllistä, kenelle se sopii. Minäviestintä koostuu omien tunteiden ja tarpeiden tunnistamisesta ja niiden käsittelystä. Erilaisten testien avulla mietimme omia tarpeitamme, jämäkkyyttä, tunteitamme ja käyttäytymistä eri tilanteissa. Minäviesti kuvaa puhujan tunteita, ajatuksia ja sitä mitä hän pitää tärkeänä. Siihen ei sisälly arviointeja, tuomioita tai tulkintoja toisista. Ongelmaan tarttuva minäviesti kertoo puhujan tunteista ja hakee niiden kautta ratkaisun ongelmaan. Lauantaina lähdettiin sitten aamusta kohti Virpiniemeä. Siellä järjestettiin Hullun hauskat olympialaiset, joka oli koko perheen tapahtuma. Lajeina oli diagnoositikka, luukulta luukulle- juoksu, tippatelinejuoksu, pillerin pyöritys ja riman alitus. Kisat avasi Anna-Maija Lahdenperä kantamalla olympiasoihdun ja pitämällä avajaispuheen. Olympialaisten yhteistyökumppaneina olivat Oulun diakonia-ammattikorkeakoulu, popli, Vau, Virpiniemi ja Oulun kaupunki. 9

+30 ASTETTA TAMMIKUUSSA Olen jonkin verran matkustanut, enimmäkseen Suomessa ja Välimeren maissa ja ajanmittaan se ei ihan tuntunut riittävältä. Kesällä ei tee mieli pois Suomesta ja talvella joku parikymmentä astetta ilman lämpötilana sekä vesi ehkä 15-asteisena ei ollut tarpeeksi lämmintä. Thaimaata oli moni kehunut, thaimaalaiseen ruokaan olin jo Suomessa tutustunut ja kun huomasin lämmön keskellä talvea olevan yli kolmenkymmenen asteen, kiinnostuin todella. Ajatuksena oli tehdä yksi isompi reissu parin pienemmän sijasta. Ensimmäisen matkani Thaimaahan tein Khao Lakiin 2010, sinne missä Sauli Niinistö kiipesi puhelinpylvääseen tsunamia pakoon tapanina 2004. Ruoka oli hyvää, sää lämmin ja olin vanhempieni seurassa joten matkaseurakin oli hyvää. Khao Lak on pieni tsunamin runtelema kylä kansallispuiston alueella, ei siellä paljon tekemistä ollut. Lähinnä tuli oltua rannalla uimassa ja kävelemässä puuterihiekassa pitkiäkin matkoja. Tsunami vuonna 2004 oli tuhonnut lähes kaiken, joten myös hotellit olivat 2010 upouusia ja hienoja. Palvelu oli erinomaista ja ystävällistä. Khao Lak oli kiva kohde, mutta olen sen verran kaupunkilainen, että joskus kaipasin terästä, betonia ja valinnanvaraa ruokapaikkojen suhteen. Tästä syystä suuntasinkin seuraavana talvena Thaimaan Kanariaksi kutsuttuun Phuketiin, nyt äitini kanssa koska isän mielestä lento oli liian pitkä ja hän jäi kissavahdiksi kotiin. Phuket on noin 300.000 asukkaan saari, jolla on useampi matkakohde. Olimme saaren pääkaupungissa Phuketin kaupungissa. Siellä on jokaiselle jotakin; kauppoja, erilaisia ravintoloita, turistirysiä ja jossain määrin kulttuurikohteita. Venäläiset tuntuivat olevan suurin turistiryhmä mutta suomalaisiakin riitti. Erään kerran kävelin äidin kanssa kadun viertä ja viereen pysähtyi skootteri. Kuski esittäytyi Martiksi Sotkamosta ja kertoi edustavansa matkamessuja ja antoi arvat, joilla luonnollisesti voitimme T-paidan. Martti maksoi taksin messujen toistolle voittoa hakemaan ja perillä paljastui messujen olevan uusi nimitys viikko-osakkeina myytäville asunnoille. Paidan takia emme vaivautuneet muutaman tunnin kierrokselle firman asuntoihin vaan jatkoimme kaupungin tutkimista. Jäimme sentään taksimatkan ja limsat jutusta voitolle. Myyntimiehiä pitää osata kuunnella tarkasti ja tulkita sanat harkiten. Seuraavana talvena tammikuussa 2013 matkustin taas Phuketiin, nyt oli äitikin jäänyt kotiin joten kuljin yksin. Kävi se niinkin, mutta Phuket tuntui jo turhan tutulta paikalta ja se on Thaimaan kalleimpia turistipaikkoja, taksimatka tuktuk- nimellä tunnetulla lavataksilla saattaa maksaa kymmenenkin euroa ja muualla Thaimaassa pääsee saman matkan muutamalla eurolla. Busseja ei juurikaan ole, koska se olisi pois taksikuskien tuloista joten he pistävät vastaan mikäli bussilinjoja edes Phuketiin suunnitellaan. Tapasin Phuketissa hotellissani kuusikymppisen suomalaispariskunnan, joka on käynyt Thaimaassa parisenkymmentä kertaa. He kehuivat Pattayaa, ja kun olin uutta paikkaa vailla, tammikuussa 2014 olisi tarkoitus suunnistaa Thaimaan Pattijoelle. Se on Thaimaan alkuperäinen turistirysä, johon matkailun aloittivat 1960-luvulla Vietnamista lomailevat amerikkalaissotilaat. Pattayalla on maine, että sitä joko rakastaa tai vihaa, kaikilla mielipide siitä. Joillekin riittää yksi matka eivätkä enää palaa, toiset tulevat joka vuosi uudestaan ja jotkut muuttavat sinne pysyvästi ikuiselle seiväsmatkalle. Matkakuumetta alkaa pikkuhiljaa tehdä ja odotan innolla miten minun käy, käynkö kerran vai tuleeko käytyä useammin. Saapi nähdä. Esa Paloniemi 10

17.11-22.11.2013 Kynttilät syttyvät itsemurhan tehneiden muistolle Perinteinen Kynttilätapahtuma ja -kulkue itsemurhan tehneiden muistolle järjestetään sunnuntaina 17.11.2013. Tuolloin vietetään itsemurhan tehneiden läheisten päivää eri puolella Suomea. Kynttiläkulkue lähtee kohti hautausmaata Rotuaarin pallolta klo 17.30. Hautausmaalla kynttilät lasketaan yhteiselle muistopaikalle. Kynttilätapahtuma jatkuu kynttilöiden laskun jälkeen seurakunnan juhlahuoneistossa, Kajaanintie 1. Tapahtuma järjestetään yhteistyönä Oulun ev.-lut. seurakunnan kanssa. Luento ikääntyvien hyvinvoinnista Mielenvireyteen tulee luennoimaan Pohjois- Pohjanmaan Martoista Marja-Leena Pirkola maanantaina 18.11.2013 klo 11.00-12.00 ikääntyvien hyvinvoinnista. Ilmoittaudu 15.11.2013 mennessä Mielenvireyden toimistolle. Tervetuloa. Luento muistinkuntoutuksesta Maanantaina 18.11.2013 klo 13.00 Mielenvireyteen tulee luennoimaan Oulun kaupungin ennaltaehkäisevästä neuvonta työstä muistineuvoja Elisa Toropainen. Ilmoittaudu 15.11.2013 mennessä Mielenvireyden toimistolle. Tervetuloa. Rytke-seminaari vapaaehtoistoimijoille 19.- 20.11.2013 Rovaniemellä. Koulutus on tarkoitettu vapaaehtoisille joilla on voimassa oleva sopimus. Lisätietoa ilmoitetaan myöhemmin. Enämpi yhessä ku yksinhää Mielenvireydessä vietetään yhteisöllistä teemapäivää keskiviikkona 20.11.2013 klo 12.00-14.00. Tervetuloa mukaan. 11

Virkistyspäivä Edenissä Lähde viettämään rentouttava ja virkistävä päivä Kylpylä Edeniin torstaina 21.11.2013. Osallistumismaksu 5 sisältää lipun Edenin allasosastolle, kuntosalin vapaan käytön sekä pullakahvit. Ohjelmassa on myös virkistävää ulkoilua, säävarauksella. Mielenvireydestä mukana vapaaehtoistoimija Eila Kilpelänaho. Lähtö Mielenvireydestä klo 11.00 tai halukkaat voivat tulla suoraan Kylpylä Edeniin, kokoontuminen Edenin aulassa klo 11.45. Ilmoittaudu viimeistään maanantaina 18.11.2013 mennessä. Naisen tarina Mielenvireys järjestää Naisen tarina illan yhteistyössä Oulun Seudun Setlementti Ry:n Tyttöjen Talon kanssa torstaina 21.11.2013 klo 16.30-18.30 Mielenvireyden tiloissa, Isokatu 41 A 25. Illan aiheena ovat erilaiset naistarinat, tutustumista puolin ja toisin eriikäisiin naisiin. Ilmoittaudu 15.11.2013 mennessä Mielenvireyden toimistolle. Avoimet ovet Mielenvireyden tuki- ja kohtaamispaikassa on perjantaina 22.11.2013 klo 10.00-13.00 avoimet ovet. Esittelemme teille Mielenvireyden tuki- ja kohtaamispaikan toimintaa, ryhmä-, ja virkistystoimintaa. Enämpi yhessä ku yksinhää kahvitarjoilu. Perjantaina 22.11. Voin hyvin! Tule katsomaan, kun Marco Bjuström antaa dvd:llä vinkkejä ja ideoita elämän parempaan hallintaan. Aloitamme katselun klo 11.00 ja kesto on 1h15min. "Useimmissa asioissa harjoitus tekee mestarin, siten siis myös positiivisuutta voi harjoitella. Pienillä muutoksilla omassa käyttäytymisessä ja asennoitumalla päivittäisiin asioihin uudella tavalla voi saada paljon aikaiseksi. "Tule nauttimaan hyvästä seurasta ja vinkeistä mukavampaan arkeen! Tervetuloa! 12

Lauantai aukioloajat Mielenvireys on avoinna lauantaisin parittomilla viikoilla klo 12.00-15.00. Mielenvireyden tiloissa toimii jäsenkahvila, jossa on tarjolla kahvia ja pullaa edulliseen hintaan. Syyskaudella avoinna vielä kahtena lauantaina 9.11 ja 23.11. Tervetuloa. Yksinäisten klubi-ilta Syyskauden viimeistä klubi-iltaa vietetään torstaina 14.11.2013 klo 17.00-19.00 Mielenvireyden tiloissa, Isokatu 41 A 25. Ohjelmassa on pelailua ja rentoa meininkiä. Ilmoittautumiset 12.11.2013 mennessä. Miten toimin jäsenkokouksissa Tule opettelemaan miten pystyt vaikuttamaan ja osallistumaan päätöksentekoon jäsenkokouksessa parhaalla mahdollisella tavalla. Koulutus pidetään perjantaina 15.11.2013 klo 10.00-12.00 Mielenvireyden tiloissa, Isokatu 41 A 3. Ilmoittaudu viimeistään 13.11.2013. Toritorstai 28.11.2013 klo 11.00-14.00 Päivän aikana voit myydä itsellesi tarpeettomia kirpputoritavaroita, tehdä tuoteesittelyä, järjestää hierontaa ja suorittaa varainhankintaa yhdistykselle. Varaathan maksuttoman paikkasi etukäteen Mielenvireyden toimistolta. Toritorstai järjestetään kuukauden viimeinen torstai. Tervetuloa mukaan. Mielenvireyden ja Hyvän mielen talon vapaaehtoisten tapaaminen Vapaamuotoinen tapaaminen järjestetään Mielenvireydessä rennon yhdessäolon ja mukavan ohjelman merkeissä torstaina 28.11 klo 16.00-18.00. Ilmoittautumiset Hannalle Mielenvireyteen 22.11 mennessä. Joulupaja Tule askartelemaan joulukortteja, joulukoristeita ja pikkulahjoja pukinkonttiin perjantaina 29.11.2013 klo 10.00-13.00. Ilmoittautumiset 22.11.2013 mennessä. 13

Itsenäisyyspäivän vastaanotto Mielenvireys ry järjestää jäsenilleen toisen kerran itsenäisyyspäivän vastaanoton perjantaina 6.12.2012 klo 15.00-17.00 Mielenvireyden toimitiloissa, isokatu 41 A 25. Ilmoittautumiset Mielenvireyden toimistolle maanantaihin 25.11 mennessä. Juhliin osallistujat arvotaan kaikkien ilmoittautuneiden kesken ja heille ilmoitetaan asiasta henkilökohtaisesti. Pukeuduthan tilaisuuden mukaisesti. Puurojuhla Maanantaina 9.12. klo 15.00 Oulun ev.-lut. seurakunta järjestää mielenterveyskuntoutujille Puurojuhlan Vanhassa pappilassa, Asemakatu 6, johon Mielenvireyden jäsenet ovat tervetulleita. Ilmoittaudu 5.12 mennessä Mielenvireyden toimistolle. Tuolitanssia ja tonttuilua Tuolitanssi on iloista liikuntaa mukavan musiikin tahtiin. Istumatanssi haastaa mielen ja lisää liikkuvuutta ja verenkiertoa. Tule mukaan tanssimaan ja tonttuilemaan keskiviikkona 11.12.2013 klo 12.00 Mielenvireyteen, Isokatu 41 A 25. Ohjaajana toimii Eila Kilpelänaho. Ilmoittaudu 9.12.2013 mennessä. Hallituksen ja vapaaehtoisten glögitilaisuus Mielenvireyden hallitukselle ja vapaaehtoisille glögitilaisuus tiistaina 17.12.2013 klo 14.00. Ilmoittautumiset 13.12 mennessä. Mielenvireyden joulujuhlaa vietetään ihanimpien joululaulujen tunnelmissa Mielenvireyden perinteistä joulujuhlaa vietetään torstaina 19.12.2013 klo 16.00-18.00 Mielenvireyden tiloissa, Isokatu 41 A 25. Mielenvireyden jäsenet ovat lämpimästi tervetulleita viettämään tunnelmallista joulujuhlaa. Ilmoittautumiset 14.12 mennessä. 14

Tuettu loma Kylpylähotelli Rauhalahteen Mielenvireydelle on myönnetty Solaris-lomien tuettu loma Kylpylähotelli Rauhalahteen. Ajankohta: 18-23.5.2014. Omavastuu osuus on 120 /5vrk. Mielenvireys kustantaa matkat. Loman teema on vertaistukiloma yhteisöille. Lomaan sisältyy: Majoitus kahden hengen huoneissa täysihoito (aamiainen, lounas ja päivällinen). Lomaan sisältyy lomaohjaajan palvelut, vapaa-ajan ohjelma. Vertaistuki ja yhdessä oleminen on tärkeää. Hakemukset tulee palauttaa 30.1.2014 mennessä Mielenvireyteen. Hakemuksen voit tulostaa www.solaris-lomat.fi/files/33/solaris_lomatukihakemus_2013.pdf tai hakea Mielenvireyden toimistolta. Tarvitsetko tukihenkilöä? Mielenvireydessä toimii koulutettuja vertaistukihenkilöitä. Vertaistukihenkilö toimii kuntoutujan henkilökohtaisena tukena esimerkiksi keskusteluapuna, asioiden hoitamisessa ja rinnalla kulkijana. Vertaistukihenkilö on tarkoitettu lyhytkestoiseen tukeen, jossa tukitapaamisia 1-5 kertaa. Kysy lisää ja ota yhteyttä toimistolle p. 041 548 5177. Jeminan terkut Nyt on aika jättää Mielenvireyden työt tältä erää ja jatkaa opiskelujen pakertamista sata lasissa, että pääsen valmiiksi sosionomiksi. Haluan kiittää jokaista Mielenvireysläistä, jäseniä, vapaaehtoisia, työntekijöitä, jokaista kohdattua ihmistä, sillä tämä työ on antanut ja opettanut minulle todella paljon. Kiitos Sinulle, joka pidät tätä lehteä käsissäsi. Jos ja kun minun ja Mielenvireyden aikataulut kohtaavat, palaan pitämään kursseja aikaisintaan ensi syksynä. Ensi kevään olen Espanjan auringon alla. Palathaan asiaan! Terkuin Jemina. Sonja Pelkonen aloittaa työt Mielenvireydessä 1.11.2013. 15