Wasa Station, Lemminkäinen L1+suunnittelu 7.8 SÄHKÖENERGIAN TUOTANTO, HALLINTA JA MITTAUS

Wasa Station, Lemminkäinen L1+suunnittelu 7.8 SÄHKÖENERGIAN TUOTANTO, HALLINTA JA MITTAUS

Wasa Station L1+ suunnittelu Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 ENERGIANKULUTUKSEN PIENENTÄMINEN JA HUIPPUTEHOJEN HALLINTA... 4 Huipputehon hallinta ja sähköhinnan perusteella tapahtuvat ohjaukset... 4 Valaistusenergian pienentäminen... 5 Kuluttajien motivointi energiansäästöön... 5 Kysynnän jousto... 5 Kysynnän jousto valtakunnan verkkoyhtiön (Fingrid) suhteen... 7 Energian varastointi... 8 Automaatiojärjestelmä ja sähköohjausjärjestelmä... 9 Korttelin oma energiantuotanto... 10 SÄHKÖENERGIAN MITTAUS... 11 Sähköenergian ostomittaus... 11 Omatuotannon sähkömittaus... 11 Rakentamisen energiamääräysten (RakMK D3 2012) vaatimat sähkömittaukset... 11 AURINKOSÄHKÖPANEELIT... 12 \\OGHKI-FS01\P_HKI\080XX\08057\P000\PROJEKTIARKISTO\SELVITYKSET\EY\SÄHKÖENERGIASELVITYKSET\7_8.DOCX 2 (13)

JOHDANTO Wasa Stationin taloteknisen suunnittelun alkuvaiheessa on pyritty perusteellisesti ja monipuolisesti kartoittamaan mahdollisuuksia ja keinoja vähentää korttelin energiankulutusta niin, että se mahdollistaa korttelille asetettujen energiatehokkuustavoitteiden toteutumisen. Potentiaalisina keinoina energiankulutuksen pienentämiseksi suunnitelmassa on otettu huomioon tällä hetkellä käytettävissä olevien teknisten menetelmien lisäksi myös näköpiirissä olevien tulevaisuuden mahdollisuuksien hyödyntämismahdollisuudet ja/tai niihin varautuminen. Tehokas energiankäyttö tarkoittaa energiankulutuksen pienentämisen lisäksi myös mahdollisimman edullisen energian hankintaa ja hukkaenergioiden hyödyntämistä sekä ilmaisenergioiden käyttöä. Ulkopuolisilta toimittajilta ostettavan energian kustannuksiin vaikuttaa energiakulutuksen lisäksi myös sovellettavat ostotariffit. Eräs merkittävä tariffien kautta kustannuksiin vaikuttava yksityiskohta on huipputeho, joka huipputehomaksujen lisäksi vaikuttaa myös sähköjärjestelmän kapasiteetin mitoitukseen ja tätä kautta investointikustannuksiin sekä liittymismaksun suuruuteen. Liikekortteliin perustettavan energiayhtiön tarkoituksena on kokonaisvaltaisesti edistää tehokasta energiankäyttöä. Jotta yhtiö voi täyttää tehtävänsä, sen käytettävissä tulee olla hyvät monipuoliset välineet ja tietotaito energiankulutuksen tarkkailemiseen ja kulutuksen vähentämiseen. Oleelliset osat hyvää kulutuksen ohjausjärjestelmää ovat riittävän tarkat tehoja energiamittaukset sekä etukäteen rakennetut ohjausmenetelmät. Pois päältä kytkettävien tai alhaiselle energiankulutustasolle säädettävien kohteiden priorisointi tulee tehdä siten, että sen vaikutus tilojen olosuhteisiin (mm. lämpötila ja valaistus) on minimaalinen ja sellainen, että käyttäjät eivät sitä välttämättä edes huomaa. Kuva 1. Wasa Stationin energianjakelun periaate. \\OGHKI-FS01\P_HKI\080XX\08057\P000\PROJEKTIARKISTO\SELVITYKSET\EY\SÄHKÖENERGIASELVITYKSET\7_8.DOCX 3 (13)

ENERGIANKULUTUKSEN PIENENTÄMINEN JA HUIPPUTEHOJEN HALLINTA Huipputehon hallinta ja sähköhinnan perusteella tapahtuvat ohjaukset Wasa Stationin sähkönjakelujärjestelmän huipputehon hallinta on osa korttelin energiankulutuksen hallintajärjestelmää. Järjestelmä koostuu kuvan 2 mukaisista toiminnoista. Jokaisen kuluttajan tai vaihtoehtoisesti kiinteistön kulutuslajikohtaiset tuntitehot mitataan ja summateho lasketaan sähkömittausjärjestelmän avulla ja tiedot siirretään rakennusautomaatioja sähköautomaatiojärjestelmiin tehorajoituksen ohjaamista varten. Mikäli sähkön tuntihinta on korkea ja/tai ennalta määritelty huipputeho uhkaa ylittyä, ohjataan tai säädetään eri kulutuslajikohtaisten laitteiden tehoa alas ko. algoritmiin ennalta määritellyllä tavalla. Esimerkiksi valaistustasoa ja samalla huipputehoa voidaan laskea ilman, että käyttäjät pitävät valaistuksen alentamista häiritsevänä. Valaistustason pienentäminen tapahtuu säädetyn aikaviiveen kuluessa portaattomasti. Jatkosuunnittelun yhteydessä tulee selvittää millä tavalla tehon hallinta on mahdollista toteuttaa niin, että se tyydyttää erilaisia käyttäjäryhmiä, kuten liikekeskuksen käytävän varrelle tulevia pienliikkeitä. On oletettavaa, että huipputehon hallintajärjestelmä on helpompi ottaa käyttöön sellaisissa kohteissa, joissa käyttäjiä on vähemmän. \\OGHKI-FS01\P_HKI\080XX\08057\P000\PROJEKTIARKISTO\SELVITYKSET\EY\SÄHKÖENERGIASELVITYKSET\7_8.DOCX 4 (13)

Kuva 2. Sähkönkäytön optimointi tuntihintojen ja huipputehon perusteella sekä periaatteellinen toiminta. Mittaustarkkuus voi olla joko kiinteistökohtainen tai jopa kuluttajakohtainen. Sähkönmittausjärjestelmä on osa sähköurakkaa, mutta huipputehon rajoitusalgoritmien toimitus kuuluu rakennusautomaatiourakkaan. Valaistusenergian pienentäminen Valaistusenergian käytön vähentäminen merkitsee sitä, että myös tilan jäähdytysenergian tarve pienenee. Karkeasti ottaen 1 kw vähennys valaistuksessa saa aikaan noin 0,3 kw:n vähennyksen jäähdytyksen sähköenergian käytössä. Valaistukseen käytettävään energian määrää voidaan vähentää seuraavilla keinoilla: - LED- valaisimien syöttöä tasavirralla on selvitetty tiloissa, joissa voitaisiin käyttää aurinkosähköpaneelien sähköä. Koska aurinkosähköä ei kuitenkaan ole jatkuvasti käytettävissä, jouduttaisiin ko. valaisimille rakentamaan rinnakkainen vaihtosähköverkko. Tämä tekee järjestelmästä perinteistä vaihtosähkösyöttöverkkoa monimutkaisemman ja kalliimman, josta syystä tässä kohteessa valaisimien tasavirtasyöttöjärjestelmästä luovutaan. - Hyvähyötysuhteiset uudet valaisimet (ks. valaistusta koskevat tekstikohdat) - Valaistustason vähentäminen huipputehoaikoihin (ks. huipputehon hallinta) - Valaistustason vähentäminen kun tilaan tulee luonnonvaloa (päivänvaloanturit) - Valaistustason vähentäminen kun tilassa ei ole ihmisiä (läsnäoloanturit) - Valaistuksen värisävyn säädön mahdollisuudet voidaan ottaa huomioon - Ulkovalaistuksen ohjaus päivänvalon mukaan o Tekniset valmiudet LED-valaisimien kautta olemassa o Ulkovalaistuksen vaikutus Breeam-luokitukseen Kuluttajien motivointi energiansäästöön Kuluttajien mahdollisuutta vaikuttaa energiansäästöön voidaan edistää seuraavilla tavoilla: - Kysynnän ohjaus omatuotannon aikaan hinnoittelulla (hotelli, asunnot) - Käyttäjälle hyötyä energiansäästöstä (esimerkiksi hotellimaksun alennuksena) - Energiatehokkuus näkyväksi kuluttajalle (indikointi infotaululla, valaistuksella tmv.) - Tarkalla mittaroinnilla ja kulutusta tarkkailevalla ohjelmistolla pystytään havaitsemaan vikatilanteet nopeammin - Huoneistokohtaiset IV-koneet, kotona-poissa -ohjaukset yms. - Hotellivarausten mukaan ohjautuva lämmityksen ja jäähdytyksen ohjaus - Energiarannekkeen ja/tai älypuhelinten hyödyntäminen energiankulutuksen tietoisuuden ja faktojen lisäämisessä Kysynnän jousto Kysynnän joustoon pohjautuva sähkönkäyttö tähtää energiakustannusten minimointiin ja tarkoittaa sähkönkäytön vähentämistä silloin, kun sähköenergian hinta on korkea tai myös päinvastoin, sähkölaitteiden käyttöä silloin, kun sähkön hinta on alhainen. Käytännössä tämä tarkoittaa sähkökulutuksen siirtämistä sellaiseen ajankohtaan, jossa sähkönkäyttö on edullista. \\OGHKI-FS01\P_HKI\080XX\08057\P000\PROJEKTIARKISTO\SELVITYKSET\EY\SÄHKÖENERGIASELVITYKSET\7_8.DOCX 5 (13)

Kysyntäjouston hyödyntäminen edellyttää sitä, että kuluttajilla ja/tai ohjausjärjestelmällä on riittävän ajoissa etukäteen tiedossa sähkön hintakehitys ja eri hintahälytysrajoilla suoritettavat, energiankulutukseen vaikuttavat säätö- ja ohjaustoimenpiteet (tehomuutosportaat). Kuva 3. Kysynnän joustoon liittyvät hälytys- ja ohjausrajat Seuraavassa on lueteltu kysynnän jouston hyödyntämisessä huomioon otettavia seikkoja: - Kysyntäjouston soveltaminen edellyttää Spot- hinnoiteltua (Huom. 1) sähkösopimusta, jotta jouston käyttö yleensä on mahdollista ja myös taloudellisesti mielekästä - Sähkön kulutusryhmien porrastus prioriteettiryhmiin, joita ohjataan sähköhinnan mukaan - Määritetään säätö- ja ohjausryhmät, jotka näkyvät käyttäjille vähiten o Jäähdytys- ja ilmanvaihtokohteet, joiden säätöä (virtaus, lämpötila jne.) käyttäjä ei välttämättä edes huomaa o Pistorasioiden jännitetasoa ei voida säätää, mutta ehkä jotkin pistorasioiden käyttöryhmät voidaan ohjata pois päältä kalliin sähkön aikana o Muistettava kuitenkin, että käyttäjien ensisijainen tavoite on kuitenkin liiketoiminnan ylläpitäminen, jolle oikeat olosuhteet taattava - Liikekorttelissa on hyvin erityyppisiä tiloja ja toimintoja ja seuraavissa suunnitteluvaiheissa on syytä selvittää mm. seuraavat sähkönkäytön vähentämiseen vaikuttavat seikat: o Mitä sähkönkäyttökohteita kussakin rakennuksessa on mahdollista ohjata o Tilojen sähkökuormaprofiilien arvioiminen, kulutusryhmien määrittäminen ja ohjaus- ja säätöportaiden muodostaminen o Tilojen ja toimintojen priorisointi - Huipputehojen leikkauksella voi olla vaikutusta jopa liittymätehoihin ja sitä kautta sähköliittymän hintaan. Tämä edellyttää sitä, että jo suunnitteluvaiheessa päätetään käytettävät sähkönostotavat ja huipputehon rajoitusmenetelmät ja -kohteet. \\OGHKI-FS01\P_HKI\080XX\08057\P000\PROJEKTIARKISTO\SELVITYKSET\EY\SÄHKÖENERGIASELVITYKSET\7_8.DOCX 6 (13)

Huom 1. Tuntisähkösopimuksella voi hyödyntää sähkön hinnan vaihteluita ja pienentää sähkölaskua. Sähkö hinnoitellaan tunneittain sähköpörssi Nord Poolin Suomen hinta-alueen spot-hinnoin. Sähkönkulutusta voi siis suunnitella etukäteen seuraavan vuorokauden edullisimmille tunneille. Kuva 4. Sähköenergian tuntihinnat eri viikonpäivinä maaliskuun lopussa 2015. Hintasuhteet ovat todelliset. Sähkönkulutuksen siirtäminen kalleimman hinnan tunneilta halvan hinnan tunneille voi merkitä enimmillään kymmenien prosenttien pienennystä sähköenergian yksikköhinnoissa. Kulutuksen siirto edellyttää joko sitä, että energiaa varastoidaan myöhempää käyttöä varten, tai että kulutuksen ajankohdan siirrolla ei toimintojen kannalta ole suurta merkitystä. Kysynnän jousto valtakunnan verkkoyhtiön (Fingrid) suhteen - Fingridin kanssa mahdollista tehdä sähkön kysynnän joustoa koskevia sopimuksia. o Aktivoitumisvaade o Sopimuskorvaus - Kysynnänjouston toteutustavat Suomessa ovat alla olevan taulukon mukaan. Tässä kohteessa vaihtoehdot rajoittuvat kahteen ensin mainittuun tapaan: o Taajuusohjattu reservi; 0,1 MW o Taajuusohjattu häiriöreservi; 1 MW - Toteutus edellyttää laitehankintoja, esimerkiksi UPS- laitteisto - Asiaa voidaan jatkosuunnittelun yhteydessä tarvittaessa selvittää erikseen \\OGHKI-FS01\P_HKI\080XX\08057\P000\PROJEKTIARKISTO\SELVITYKSET\EY\SÄHKÖENERGIASELVITYKSET\7_8.DOCX 7 (13)

Taulukko 1. Kysynnän jouston sopimusmallit Fingridin kanssa. Energian varastointi Sähköenergian ja lämpöenergian varastoinnilla voidaan tasoittaa ja vähentää verkosta ostettavan energian määrää ja kustannuksia. Lämpöergiaa kannattaa varastoida, kun käytettävissä on mm. aurinkoenergiaa, halpaa ostoenergiaa ja korttelin alueella syntyvää häviöenergiaa. Varastoitua energia kannattaa käyttää silloin, kun ostoenergian hinta on korkea tai huipputeho uhkaa nousta suureksi. - Kortteliin tulossa säiliöitä lämpö- ja jäähdytysenergian varastointia varten - Jotta varastoitu energia voidaan käyttää taloudellisesti mielekkäästi, on tiedettävä: o varastoissa oleva energiamäärä o ajankohta jolloin varastoitu energia on mahdollista käyttää - Sääennusteeseen perustuva ohjaus mahdollistaa o energian varastointiajankohtien määrittämisen o kulutushuippujen ennakoimisen - Olemassa erilaisia akkuja eri käyttötarkoituksille riippuen lataustahdista - Joissakin kohteissa maailmalla käytetään akkuja sähköhuipputehon tasaamiseen/rajoittamiseen ja sähköverkon häiriöreservinä. o 1,2 MW/15 min konttiakku (esim. Kalasatamassa Helsingissä harkittava sovellutus) o Kannattavuus tulisi tarvittaessa selvittää elinkaarikustannusarvion avulla ottaen hankintahinnan ja huoltokustannusten lisäksi huomioon sopimuskorvaukset kantaverkkoyhtiöltä samoin kuin mahdollinen TEM- tuki o Vaasan Sähkön alueella ei ole tällä hetkellä käytössä akkupohjaisia energiavarastoja \\OGHKI-FS01\P_HKI\080XX\08057\P000\PROJEKTIARKISTO\SELVITYKSET\EY\SÄHKÖENERGIASELVITYKSET\7_8.DOCX 8 (13)

- Sähköautojen käyttäminen varastoina tällä hetkellä ei ole mahdollista sähköautojen vähäisyyden takia, mutta tulevaisuudessa sähköautojen mahdollisesti lisääntyessä niiden käyttöä energiavarastoina tulisi harkita Automaatiojärjestelmä ja sähköohjausjärjestelmä Wasa Stationin automaatiojärjestelmä huolehtii kiinteistöjen normaaleista ilmanvaihto-, lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien säätö-, ohjaus ja valvonta- sekä em. järjestelmien energiankäytön optimointitehtävistä. Rakennusautomaatiojärjestelmän ominaisuudet on esitetty järjestelmäkuvauksessa. Sähköohjausjärjestelmä ohjaa ja valvoo kiinteistöjen sähkönjakelujärjestelmää, sähkölaitteiden ja valaistuksen käyttöä sekä optimoi näiden energiatehokasta käyttöä. Kuva 5. Rakennusautomaatio- ja sähköautomaatiojärjestelmät. Automaatiojärjestelmillä on tärkeä osa energiankäytön tehostamisessa. Seuraavissa kohdissa luetellaan automaatiojärjestelmiin liittyviä näkökohtia: - Tarvitaan tavanomaista kehittyneemmät ohjausjärjestelmät energian kulutuksen, tuotannon ja varastoinnin ohjaukseen o Järjestelmän reagointinopeus oltava riittävän suuri o Järjestelmä vaatii osaavan käyttäjän o Jatkosuunnittelussa tarvitaan tietojärjestelmäasiantuntija mukaan projektiin \\OGHKI-FS01\P_HKI\080XX\08057\P000\PROJEKTIARKISTO\SELVITYKSET\EY\SÄHKÖENERGIASELVITYKSET\7_8.DOCX 9 (13)

- Automaatiojärjestelmien tulee sisältää ennusteet kuinka paljon energiaa lähitunteina tai vuorokausina tullaan tarvitsemaan o Ennakointi eri käyttäjäryhmien osalta historiatietoon ja sääennusteeseen perustuen o Hintatietoon perustuen (Fingridiltä on saatavissa seuraavan päivän tarkat energianhinnat). On selvitettävä, kuinka pitkälle ajanjaksolle optimointia halutaan tai voidaan tehdä. o Tarvitaan tieto kuinka paljon energiaa varastoissa, väylässä on. Myös varavoimalähteiden kapasiteetit on otettava huomioon. - Käyttäjäpuolelta vaaditaan liittymät ohjausjärjestelmään o Esimerkiksi hotellin varausjärjestelmä, jolloin kulutusta voidaan ohjata huoneiden käytön mukaan ja ennakoivasti (jäähdytys, lämmitys) o Mahdollistaa myös muiden palveluntarjoajien, kuten turvapalvelun, pääsyn dataan avoimen rajapinnan kautta - Kulutustiedon vieminen käyttäjille esimerkiksi internet-tv:n kautta o Järjestelmän on syytä olla jonkin muun palveluja tarjoavan portaalin yhteydessä eikä erillisen sisään kirjautumisen takana Korttelin oma energiantuotanto Oman energiantuotannon tavoitteena on lisätä ns. ilmaisenergioiden hyödyntämistä sisältäen mm. aurinkoenergian sekä maalämmön käytön. Siihen sisällytetään myös korttelin sisäisten häviöenergioiden hyödyntäminen; hukkalämpöä ei puhalleta taivaan tuuliin, vaan se kierrätetään tai varastoidaan ja käytetään myöhemmin. - Ikkunoihin ja lasitukseen integroitavien aurinkosähköpaneelien käyttöä on tutkittu, mutta päädytty vesikatolle asennettaviin aurinkosähköpaneeleihin. - Biokaasun ja LNG:n hyödyntämistä korttelissa voidaan jatkossa tarvittaessa selvittää lisää o Jätteet Stormossenin biokaasureaktoriin kaasu Wasa Stationille? o Oma biokaasureaktori Wasa Stationiin? o LNG:n tulo Vaasaan (laivat?). Terminaalista ei tietoa. - Verkkoon myydystä energiasta ei saada taloudellista hyötyä, koska ostohinta on sidottu sähkömarkkinoiden Spot-hintaan, joka on selvästi pienempi kuin verkosta ostettavan energian hinta o suurempi hyöty saadaan, kun itse kehitetty energia käytetään pienentämään ostoenergian kulutusta ja leikkaamaan liittymän huipputehoa - Varavoimakoneen käyttöä huipputehojen leikkaukseen on selvitetty, mutta sen saaminen taloudellisesti kannattavammaksi edellyttää, että konetta käytettäisiin myös lämmön tuotantoon o Pelkän sähköntuotannon hyötysuhde on noin 40 % ja se ei ole kannattavaa ostosähkön alhaisen hinnan vuoksi - Mikro-CHP-laitoksen käyttöä on tutkittu ja todettu epätaloudelliseksi suhteessa ostoenergiaan o Mikroturbiinin huolto on todettu kalliiksi. Diesel-/kaasumoottori edullisempi. o Pelkkä sähkötuotanto on kokonaiskustannuksiltaan verkosta ostettua kalliimpaa o Hyvä hyötysuhde edellyttää tasaista kuormaa, ei onnistu vaihtelevalla kuormalla \\OGHKI-FS01\P_HKI\080XX\08057\P000\PROJEKTIARKISTO\SELVITYKSET\EY\SÄHKÖENERGIASELVITYKSET\7_8.DOCX 10 (13)

SÄHKÖENERGIAN MITTAUS Korttelin eri kiinteistöt varustetaan sähköenergian ostomittauslaittein, omatuotannon sähkömittauslaittein ja rakentamismääräysten vaatimin sähköenergian mittauslaittein. Kohteeseen hankitaan energiamittausten hallintajärjestelmä, jonka avulla kaikkia sähköenergiamittauksia voidaan valvoa ja raportoida sähköenergian kulutusta. Sähköenergian ostomittaus Kohteeseen asennetaan sähkömittarit, joiden avulla kunkin kuluttajan sähkömyyntiyrityksiltä ostama sähköenergia voidaan mitata ja sähkölaskutus suorittaa. Langattomasti etäluettavat mittarit toimittaa sähköverkkoyhtiö (Vaasan Sähköverkko Oy) ja mittarit asennetaan pääasiassa pää- ja nousukeskushuoneisiin. Näiden mittarien avulla jokaisella kuluttajalla on mahdollisuus kilpailuttaa sähkönosto ja valita sähköntoimittaja vapaasti. Sähköenergian ostomittaus toteutetaan kuluttajakohtaisesti. Alustavat kuluttajaryhmät ovat seuraavan luettelon mukaiset: - Korttelikiinteistö o LVIJ- tekniikka o Liiketilojen yhteiset tilat o Kiinteistön yhteiset tilat - Pysäköintihalli - Monitoimisali - Musiikki- ja kongressikeskus - Liiketila o Liiketilan kiinteistö (jos on erillinen) o Yksittäiset liikkeet - Hotelli ja ravintola o Hotelli o Ravintolat - Asunto Oy o Asunto Oy:n kiinteistöosuus o Asunnot Omatuotannon sähkömittaus Kohteen sähkön omatuotannon varavoima ja aurinkosähkö mittausta varten asennetaan tuotantoyksikkökohtaiset sähkömittarit. Tuotantoyksikköjä ovat kaksi aurinkopaneelikenttää (liiketilan vesikatolla ja konsertti- ja kongressikeskuksen päällä oleva paneelikenttä) sekä varavoimakone. Rakentamisen energiamääräysten (RakMK D3 2012) vaatimat sähkömittaukset Jokainen kiinteistö varustetaan energiankäytön mittauksella tai mittausvalmiudella siten, että eri energiamuotojen käyttö voidaan helposti selvittää. - Sähkönmittaus, josta saadaan tieto kiinteistön koko sähköenergiankulutuksesta. - IV-järjestelmä varustetaan sähkönkulutuksen mittauksella lukuun ottamatta vähäisiä erillispoistoja. Järjestelmä suunnitellaan ja rakennetaan siten, että järjestelmän ominaissähköteho voidaan helposti mitata. \\OGHKI-FS01\P_HKI\080XX\08057\P000\PROJEKTIARKISTO\SELVITYKSET\EY\SÄHKÖENERGIASELVITYKSET\7_8.DOCX 11 (13)

- Jäähdytysjärjestelmän sähkönkulutuksen mittaus. Järjestelmä suunnitellaan ja rakennetaan siten, että järjestelmän ottama sähköteho ja tuottama jäähdytysenergia voidaan helposti mitata. - Kiinteä valaistusjärjestelmä varustetaan sähkönkulutuksen mittauksella muualla paitsi pienliikkeissä. Kuva 6. Sähkönjakelujärjestelmän ja sähkömittausten periaatekaavio AURINKOSÄHKÖPANEELIT Kohteeseen asennetaan kaksi aurinkosähköpaneelikenttää, joiden tuottama sähkö syötetään koko korttelin energiayhtiön ts. kiinteistöosakeyhtiön sähköverkkoon. Tässä verkossa on runsaasti koko korttelia palvelevia suuritehoisia LVIJ- laitteita ja yhteistilojen valaistusta, ja se pystyy käyttämään koko tuotetun aurinkosähkön ilman, että aurinkosähköä on tarvetta syöttää kiinteistöosakeyhtiön verkosta energialaitoksen verkkoon päin. Laajempi selvitys aurinkosähköjärjestelmistä löytyy asiakirjasta T7.4 Aurinkoenergiaselvitys. Aurinkosähköstä johtuvat kustannukset ja säästöt: Investointikustannus K i ( /a), korkokanta ja elinkaari Huolto- ja ylläpitokustannus K h ( /a) Aurinkosähköstä saatava säästö S as = W as * h se ( /a), sähkö käytetään kokonaan kohteessa \\OGHKI-FS01\P_HKI\080XX\08057\P000\PROJEKTIARKISTO\SELVITYKSET\EY\SÄHKÖENERGIASELVITYKSET\7_8.DOCX 12 (13)

Aurinkosähkön kokonaiskustannus jossa h se = sähköenergian ostohinta ulkoa ( /kwh) W as = aurinkosähkön energiamäärä (kwh/a) K as = K i + K h - S as ( /a) h as = K as /W as = tuotetun aurinkosähkön yksikkökustannus ( /kwh) Kun aurinkosähkö käytetään kokonaan koko liikekorttelia palvelevan kiinteistöosakeyhtiön laitteissa ja tiloissa, aurinkosähkön veloitus eri kiinteistöiltä ja liikkeiltä voitaisiin huomioida kiinteistöyhtiön palvelumaksujen kautta. Täsmällisestä veloitusperusteesta tulisi sopia korttelin kiinteistöosakeyhtiön ja korttelin eri kiinteistöjen kesken ja veloitusperuste ja sen päivitysperiaatteet tulisi sisällyttää kiinteistöosakeyhtiön palvelusopimukseen. \\OGHKI-FS01\P_HKI\080XX\08057\P000\PROJEKTIARKISTO\SELVITYKSET\EY\SÄHKÖENERGIASELVITYKSET\7_8.DOCX 13 (13)