YMPÄRISTÖVASTUULLINEN ELINKEINOTOIMINTA

YMPÄRISTÖVASTUULLINEN ELINKEINOTOIMINTA Strateginen tavoite 1. Pirkanmaan elinkeinotoiminta on ekotehokasta. Fossiiliset energialähteet on korvattu pääosin kotimaisilla uusiutuvilla polttoaineilla. Ekotehokkaassa elinkeinotoiminnassa raaka-aineita, materiaaleja, energiaa ja teknologiaa käytetään mahdollisimman tehokkaasti ja käyttötarkoitukseen hyvin soveltuvasti. Tuotteiden ja palveluiden koko elinkaaren aikainen energian ja materiaalien kokonaiskäyttö vähenee. Tämä saavutetaan ottamalla käyttöön jo olemassa olevia ja uusia toimintamalleja ja teknologioita. Ekotehokas toiminta on ympäristön kannalta vastuullista ja parantaa yritysten kilpailukykyä. Fossiilisia polttoaineita korvataan hyödyntämällä kotimaisia uusiutuvia energiamuotoja (mm. bio-, aurinko- ja tuulivoimaa) ja säästämällä energiaa. Samalla vaikutetaan kasvihuonekaasu- ja muiden päästöjen vähenemiseen. Toimenpide 1. Yritykset kehittävät tuotteita, tuotantoprosesseja ja toimintoja hyödyntäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa ja osaamista. - Ekotehokkuusajattelun yleistymistä edistetään kaikenkokoisten yritysten ja yhteisöjen johtamisjärjestelmissä ja toimintojen suunnittelussa. - Kehitetään ja otetaan käyttöön elinkaariarvioinnin menetelmiä. Yrityksissä nostetaan ympäristötietoisuuden tasoa ja paneudutaan elinkaariajattelun etuihin. - Yrityksissä otetaan käyttöön niiden toimintaan soveltuvia ympäristöjärjestelmiä ja nostetaan materiaalitehokkuutta (esim. EcoStart-ympäristöjärjestelmä ja Motivan materiaalikatselmus). - Alueellisten ja valtakunnallisten asiantuntijaorganisaatioiden osaamista ja tukea hyödynnetään aktiivisesti (esim. Motiva, Sitra, Tekes). - Yritykset käyttävät aktiivisesti valtakunnallista Yritysten ympäristöneuvontapalvelua (www.yrityssuomi.fi/ymparisto). - Ympäristöjärjestelmien, katselmusten ja neuvontapalveluiden hyödyntämismahdollisuuksista viestitään tehokkaasti. Vuoden 2011 tilanne: Eri kehittäjäorganisaatioiden toimesta yrityksille on tarjolla Pirkanmaalla monipuolinen valikoima toimenpiteeseen liittyviä palveluja. Mm. biokaasuun perustuvan CHP-laitoksen tuotteistaminen ja aurinkoenergiaan perustuvan seinäelementin tuotekehityshankkeet ovat hyödyntäneet ulkopuolista osaamista. Yksi viidestä Tampereen seudun osaamisklustereista (Tampereen OSKE) on energiateknologia. Tampereen vastuulla tässä osaamisklusterissa ovat seuraavat kokonaisuudet: - Kattila- ja kaasutusteknologiat ja niiden sovellukset sähkö- ja lämpölaitoksissa ja energiaintensiivisessä teollisuudessa - Monipolttoainelaitokset, useiden eri polttoaineiden yhteiskäytön vaikutukset polttoprosesseihin, päästöihin, materiaali- ja rakenneratkaisuihin sekä prosessien ohjaukseen ja säätöön - Teollisuuden energiaratkaisut, teollisuuden sivutuotevirtojen, lämpökuormien ja hukkalämpöjen hyödyntäminen tehokkaasti ja taloudellisesti - Uusiutuvan energian teknologiaan ja palveluihin liittyvät ratkaisut ja kansainväliset markkinamahdollisuudet

- Uusien liikennepolttoaineiden ja liikenneratkaisujen edistäminen (mm. kaasuautoilu, sähköautot) Hermian hallinnoimista aiheeseen liittyvistä hankkeista mainittakoon: D2B -Direct to business - Kansallista uusiutuvan energiateknologian viennin edistämistä - D2B-toiminnassa seurataan aktiivisesti energiamarkkinoita - D2B kokoaa ja analysoi tietoa uusiutuvan energian markkinoista. Tätä työstettyä markkinatietoa tarjotaan suomalaisten uusiutuvan energian yritysten käyttöön. Toiminnan malli on kehitetty OSKE:ssa valmistellussa D2B-hankkeessa ja 2012 vuoden alusta alkaen kehittämistä jatketaan osana OSKE-toimintaa. - Yrityksille on työstetty materiaalia EU-maiden uusiutuvan energian käyttöä ohjaavista toimenpideohjelmista, samoin on tehty alan markkinaselvityksiä valituista maista. Ajankohtaisia teemoja on käsitelty ja tietoa välitetty bio- ja aurinkoenergia sekä tuuli- ja vesivoima -toimialojen workshopeissa. - D2B-toiminnalla on tähän mennessä tavoitettu vajaat 100 suomalaista uusiutuvan energian vientiorientoitunutta yritystä, joista 30 on ollut aktiivisemmin toiminnassa mukana. RESCA - Suurten kaupunkien uusiutuvat energiaratkaisut ja pilotit EVELINA Valtakunnallinen sähköajoneuvojen testiympäristö Toimenpiteeseen liittyvänä palveluna Pirkanmaan ELY-keskuksen kautta on saatavissa pk-yrityksille tarkoitettu kevennetty ympäristöjärjestelmä. EcoStart-ympäristöjärjestelmä tuli osaksi ELY-keskusten yrityspalveluita vuonna 2011. EcoStart tähtää toiminnan ekotehokkuuden lisäämiseen ja ympäristöasioiden jatkuvaan parantamiseen. Materiaalitehokkuuden edistämiseksi Motiva käynnisti vuonna 2011 hankkeen, jossa valmistellaan teollisuusyrityksille suunnatun materiaalikatselmusohjelman käynnistämistä. Katselmusohjelma kattaisi katselmoijien kouluttamisen ja pätevöitymiseen liittyvät vaatimukset, sekä katselmusten laadunvarmistuksen. Katselmusohjelma mahdollistaisi myös tiedon keruun katselmustoiminnan tuloksista ja saavutetuista ympäristöhyödyistä. Lisäksi hankkeessa valmistellaan materiaalikatselmuksiin liittyvä tukipolitiikka, eli sovitaan valtionhallinnon kanssa mahdollisen katselmustuen periaatteet ja myöntämisen perusteet. Tavoitteena on, että materiaalikatselmusohjelma käynnistyisi vuoden 2013 alusta. Hankkeen aikana (vuosina 2011-2012) tavoitteena on, että materiaalikatselmustoiminta jatkuu ja pääsee hyvään vauhtiin. Hankkeessa mukana olevat konsultit voivat tehdä katselmuksia. Motivan tavoitteena on, että materiaalikatselmuksia toteutetaan yrityksissä noin 15 kpl vuoden 2012 aikana.

Vuoden 2012 tiedot: Hermian tapahtumia ja hankkeita Energiateknologian klusteriohjelma on osa valtakunnallista osaamiskeskusohjelmaa, OSKEa. Energiaklusteriohjelma keskittyy teollisuuteen, joka valmistaa energian tuotannossa, käytössä ja jakelussa tarvittavia koneita ja laitteita sekä yrityksiin, jotka tuottavat alalle palveluita. Tällä alueella kansainvälisen liiketoiminnan kasvumahdollisuudet ovat merkittävät. Ohjelmassa tavoitellaan ympäristön kannalta kestävien tekniikoiden kehittämistä sekä energiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen hillitsemistä. Klusteri kehittää ja kasvattaa energiantuotannossa, jakelussa ja käytössä tarvittavia koneita, laitteita ja palveluita tuottavan teollisuuden kilpailukykyä. Tampereen vastuualueet ovat samat kuin edellisenä vuonna. D2B-hanke päättyi 2011, mutta sen toimintamallin kehittäminen on jatkunut OSKE:n puitteissa vuodesta 2012 lähtien. D2B eli Direct to Business on toimintamalli, jonka avulla suomalaiset yritykset saavat valmiiksi pureskeltua tietoa uusiutuvan energian direktiivin toimeenpanosta eri maissa ja sen tarjoamista markkinamahdollisuuksista. Yksi D2B-toiminnan aikana toteutetuista maavierailuista on ollut vesivoimayritysten vierailu Ruotsiin. Siellä sähköstä tuotetaan noin 45 % vesivoimalla ja se tarkoittaa energiana 65 TWh. Suurin osa Ruotsin vesivoimalaitoksia on rakennettu 50- ja 60-luvuilla. Niiden laajamittaisen kunnostuksen aika on pian ajankohtainen. Pirkanmaan energiapäivässä lokakuussa järjestettiin RESCA-seminari Energia 12 messujen yhteydessä. Valtakunnallinen sähköajoneuvojen testiympäristö käynnistyi. Uudessa EVELINA-testiympäristössä tutkitaan viiden vuoden ajan sähköajoneuvoja ja niiden vaikutusta liikenteeseen sekä energiajärjestelmiin. Kotimaisia yrityksiä ja tutkimuslaitoksia yhteen kokoavan sähköajoneuvojen testiympäristön tavoitteena on testata ajoneuvoja erilaisissa ympäristöissä ja olosuhteissa. Toimenpide 2. Yritykset, yhteisöt ja kunnat ottavat käyttöön energiatehokkuuden parantamiseen kehitettyjä valtakunnallisia välineitä ja toimintamalleja. - Yksityisellä ja julkisella palvelusektorilla, teollisuudessa ja energia-alalla toteutetaan lisää energiakatselmuksia ja -analyysejä sekä säästöinvestointeja. - Yritykset, yhteisöt ja kunnat hyödyntävät mahdollisuuden liittyä niille soveltuviin energiatehokkuussopimuksiin ja energiaohjelmiin. - Maa- ja puutarhatilat liittyvät aktiivisemmin Maatilojen energiaohjelmaan, tekevät tilakohtaiset energiasuunnitelmat ja toteuttavat myös energiakatselmuksia lämmön, sähkön ja polttoaineiden kulutuksen vähentämiseksi.

Vuoden 2011 tilanne: Valtakunnallisesti merkittävin energiatehokkuuden edistämiseen keskittyvä toimija on Motiva. Sen kehittämiä sopimus- ja katselmusmalleja voivat hyödyntää omassa energiatehokkuustyössään kaikki yritykset, kunnat ja yhteisöt. Pirkanmaalaiset yritykset, kunnat ja yhteisöt ovat olleet aktiivisia liittymään energiatehokkuusjärjestelmään ja tehneet enenevässä määrin energian säästöön ja energian käytön tehokkuuteen liittyviä investointeja. Pirkanmaan ELY-keskus on myöntänyt hankkeisiin energiatukea. Kansalliset energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä keino edistää energiatehokkuutta Suomessa. Sopimusjärjestelmällä on olennainen rooli kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa (2008), joka vastaa Suomelle asetettuihin kansainvälisiin sitoumuksiin ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Sopimustoiminta on myös keskeisessä asemassa toimeenpantaessa päästökaupan ulkopuolella olevaa energiankäyttöä koskevaa EU:n energiapalveludirektiiviä (Direktiivi energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista, 2006/32/EY). Vapaaehtoisuuteen perustuvat eri toiminta-alueiden energiatehokkuussopimukset ovat voimassa vuoteen 2016 asti ja ne kattavat: elinkeinoelämän (teollisuus, energia-ala, palveluala) kiinteistöalan kunta-alan öljyalan tavara- ja joukkoliikenteen sekä maatalouden. Energiatehokkuussopimuksilla tavoitellaan päästökaupan ulkopuolella olevissa kohderyhmissä energiapalveludirektiivin mukaisesti 9 % suuruista energiansäästöä vuoteen 2016 mennessä. Tavoite lasketaan vuosien 2001 2005 keskimääräisestä energiankäytöstä. Sopimustoiminnalla halutaan vauhdittaa myös uuden energiatehokkaan teknologian käyttöönottoa sekä lisätä uusiutuvan energian käyttöä. Energiatehokkuussopimuksilla edistetään energiatehokkuuden toteutumista eri toiminta-alueilla. Sopimusten tavoitteena on ohjata yrityksiä ja yhteisöjä järjestelmällisesti parempaan energiatehokkuuteen. Jatkuvan parantamisen periaate sisältyy keskeisesti kaikkiin sopimuksiin. Sopimukseen liittyneet yritykset ja yhteisöt asettavat omat energiankäytön tehostamistavoitteensa, toteuttavat niiden saavuttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä ja raportoivat vuosittain energiatehokkuustoimenpiteiden toteutumisesta ja muusta sen parantamiseen tähtäävästä toiminnasta. Yhtenä sopimusjärjestelmän tärkeänä tavoitteena on mm. elinkeinoelämän ja kunta-alan sopimuksissa edistää uusien energiatehokkaiden tekniikoiden ja palveluiden käyttöönottoa. Valtio tukee sopimuksiin liittyneiden yritysten ja yhteisöjen energiakatselmuksia ja -analyyseja sekä tapauskohtaisen harkinnan perusteella energiatehokkuusinvestointeja ja uuden energiatehokkaan teknologian käyttöönottoa. Energiatehokkuussopimukseen liittyneet kunnat ja kuntayhtymät Pirkanmaalla: Akaan kaupunki, Kangasalan kunta, Lempäälän kunta, Nokian kaupunki, Sastamalan kaupunki, Tampereen kaupunki, Valkeakosken kaupunki, Ylöjärven kaupunki Kuntayhtymät: Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Energiaohjelmaan liittyneet kunnat ja kuntayhtymät: Oriveden kaupunki, Pirkkalan kunta, Urjalan kunta

Kuntayhtymät: Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä Tapre on Tampereen kaupungin Tilakeskus Liikelaitoksen hallinnoima hanke, jonka perusajatus on saattaa Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi. Tapre-hankkeen tavoitteena on luoda alueelliset energiatehokkuusmarkkinat. Markkinat eivät tunnetusti kehity, jos kaikki markkinoiden osapuolet - niin kiinteistöjen omistajat kuin niille palveluja tuottavat yritykset eivät ole mukana. Ylä-Pirkanmaalla (Juupajoki, Mänttä-Vilppula, Ruovesi, Virrat) on toteutettu ENY-hanke (energia- ja ympäristöklusterin kehittämishanke), jonka kohderyhmänä on alueen teknologia-alan yritykset sekä aloittavat yritykset. Yrityksille tarjotaan tietotaitoa energia- ja ympäristöklusterista sekä verkostoitumisen hyödyistä. Muita hankkeen teemoja ovat: tuotehakuprosessi ideat tuottamaan, paikallisesti tuotetun (bioenergian) käytön lisääminen, energiatehokkuuden parantaminen, kansainväliset yhteistyökumppanit. Energiatehokkuussopimukseen liittyneet yritykset Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan on koko valtakunnassa liittynyt 40 yritystä, joilla on yhteensä 145 toimipaikkaa. Hyvin monilla niistä on toimintaa myös Pirkanmaalla (liite). Pirkanmaan ELY-keskus käsitteli vuonna 2011 61 energiatukihakemusta, joista myönteisiä 58 kpl, rahamäärä 2,26 M. Lisäystä on tapahtunut erityisesti tehokkuussopimusjärjestelmään liittyvissä säästöinvestointihankkeissa. Suotuisan kehityksen odotetaan jatkuvan. ELY-keskusvertailussa Pirkanmaa oli 2. sijalla myönteisten päätösten kappalemäärissä ja 5. sijalla euromääräisesti. Vuoden 2012 tiedot: Vuonna 2012 Pirkanmaalla tehtiin Motivan mallin mukaisia energiakatselmuksia 9 kpl. Niihin ELY-keskus myönsi energiatukea yhteensä 86 000. Energiatehokkuusjärjestelmään liittyneiden yritysten ja yhteisöjen toimesta tehtiin energiansäästöinvestointeja 18 kpl, joihin myönnettiin energiatukea yhteensä 1,44 M. Se merkitsee noin puolta koko myönnetystä energiatukimäärästä. Pirkanmaan ELY-keskus myönsi katselmuksiin, säästöinvestointeihin ja uusiutuvan energian investointeihin energiatukea kaikkiaan 2, 94 M. Tampereen Energiantuotanto Oy toteutti Naistenlahden voimalaitoksen (NSL1) kaasuturbiinin jäähdytysilman lämmön talteenoton lämpöverkkoon. Aiemmin kaasuturbiinin jäähdytysilman lämpö on mennyt ulkoilmaan. Naistenlahden voimalaitoksen (NSL2) puu- ja turvevoimalaitoksen savukaasujen lämpöä otettiin talteen kaukolämpöön kaukolämpöekonomaiserilla. Lämmönvaihtimessa kiertävä vesi pudottaa savupiippuun johdettavien savukaasujen lämpötilaa ja ottaa lämmön talteen kaukolämpöverkkoon syötettävään veteen.

Toimenpide 3. Lisätään uusiutuvaan energiaan perustuvaa energiantuotantoa ja edistetään uusiutuvan energian käyttöönottoa luontoarvoja vaarantamatta. - Tuetaan uusiutuvan energian ja kierrätyspolttoaineiden tuotantoon ja käyttöön liittyviä investointeja. - Kehitetään bioenergian logistiikkaa ja korjuumenetelmiä ja tuetaan niiden vaatimia investointeja. - Nostetaan biomassojen jalostusarvoa (esim. biomassojen hyödyntäminen kuivattuna, puupelletit). - Rakennetaan biopolttoaineilla toimivia hajautetun lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksia (CHP). - Kaukolämmön tuotannossa lisätään uusiutuvien energialähteiden käyttöä merkittävästi. - Kannustetaan lämpöyrittäjyyttä. - Lisätään maalämpö-, tuuli- ja aurinkoenergian hyödyntämistä. - Toteutetaan vesivoimalaitosten tehonnostohankkeita. - Jätteiden hyödyntämisen tueksi ja kaatopaikkajätteen vähentämiseksi selvitetään niiden energiahyödyntämiseen soveltuvan laitoksen perustamista. - Toteutetaan uusiutuvan energian hyödyntämiseen liittyviä aluekehittämishankkeita ja lisätään neuvontaa. Vuoden 2011 tilanne: Pirkanmaalla käytetään vuosittain energiaa noin 22 terawattituntia. Pääosa energiasta tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla kuten maakaasulla ja öljyllä. Uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskäytöstä on noin 15 %. Merkittävin uusiutuvan energian lähde on puu. (Suomen metsäkeskus, Pirkanmaan alueyksikkö, Tiedote 15.6.2012) Metsähakkeen käyttö kasvaa voimakkaasti lämpö- ja voimalaitoskäytössä. Kasvu vuonna 2011 oli 100 000 kiintokuutiometriä. Metsähaketta käytettiin lämpö- ja voimalaitoksissa 533 000 k-m3 ja pienkiinteistöissä 56 000 k-m3. Metsähakkeen käyttö lisääntyy entisestään, kun Hämeenkyröön valmistuu biovoimalaitos syksyllä 2012. Laitoksen ennakoidaan käyttävän vuodessa noin 100 000 k-m3 metsähaketta. Tyydyttääkseen kasvavan kysynnän yritykset ovat investoineet metsähakkeen tuotantoon, käsittelyyn ja kuljetukseen (hakkurit, murskaimet, terminaalit, kuljetuskalusto). ProAgrian lämpöyrittäjyyshankkeet - Pirkanmaan bioenergiaverkko 2010 ja Pirkanmaan Metsäkeskuksen Puulämpöä Pirkanmaaltahanke sisältävät sekä metsä- että peltoenergian tuotannon eri vaiheisiin sisältyvää neuvontaa. Toiminta tapahtuu asiakkaan tarpeista lähtien kahden organisaation yhteistyönä. Eri bioenergiavaihtoehtoihin perustuva energiayrittäjyys- sekä lämpökeskusten mitoitus- ja suunnittelupalvelut, koulutuspalvelut, seminaarit sekä viljelyneuvonta kuuluvat hankkeiden toimintaan. Pirkanmaan Bioenergiaverkko 2010 hankkeen tavoitteena on myös kehittää maatilayrityksille energiasuunnitelmat ja energiakatselmukset valtakunnallisen mallin pohjalta ja toteuttaa näitä palveluja ja kouluttaa asiantuntija palvelun tuottamista varten. - Neuvonnan tavoitteena on myös etsiä tahoja, joiden suunnitelmissa on biopolttoaineen käyttöönotto ja avustaa niitä investointiin liittyvän tiedon hankinnassa sekä tarjota mahdollisuuksia suunnitelmien toteuttamiseen. Tavoitteena on myös luoda energialaitosten tarvitsemia viljelijäyhteyksiä, jotta laitosten raaka-aineen saanti voidaan turvata. - Hakkeen käytön yleistymistä ja lämpöyrittäjien yritystoiminnan käynnistymistä tukevalla tiedotuksella vauhditetaan yhteistyötä lämpöyrittäjien ja viljelijöiden kesken. Muiden energiamuotojen, kuten mm. biokaasun tuottamisen ja käytön edistäminen kuuluu myös hankkeeseen.

1.1 Ympäristöyrittäjyys kannattavaksi Pirkanmaalla -hanke Maisemanhoitotöiden toteuttamiseen on nykyisin monia vaihtoehtoja. Ympäristöyrittäjyys -hankkeen tavoitteena on lisätä ja kehittää maiseman- ja luonnonhoitoa sekä hoidon urakointia. Hankkeessa on mukana viisi kuntaa sekä verkkoyhtiöt Fingrid ja Vattenfall, jotka toimivat 16 kohteen maisemanhoitotöiden tilaajina. Hoitokohteina ovat pääasiassa taajamien maaseutumaiset alueet kuten niityt ja pellot sekä niittymäiset johtoalueet. Hankkeessa kartoitetaan taajamien peltoja ja niittyjä, tehdään aluekohtaiset hoitosuunnitelmat sekä etsitään potentiaaliset maaseutuyrittäjät hoidon toteuttajiksi. Hoitomenetelminä voivat olla esimerkiksi niitto, laidunnus, raivaus tai maisemakasvien viljely. Yrittäjille järjestetään aiheeseen liittyviä koulutuspäiviä. Hankkeessa muodostetut yhteistyöverkostot parantavat sekä yrittäjän että tilaajan edellytyksiä tehdä toiminnasta kannattavaa. Vuonna 2010 hanke valittiin vuoden kehittämishankkeeksi Maaseutuverkoston Parhaat käytännöt -kilpailussa. Vuoden 2011 aikana on toteutettu maalämpöteknologian ja kaivonporausalan kehittämistyö, jolla tähdätään alan yhteisten toimintamallien luomiseen ja kaivonporausalan oman sertifiointiohjelman rakentamiseen. Tavoitteena on rakentaa yrittäjien ja alan viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa alalle valtakunnallisen standardin pohjalta toimintamalli, jolla varmistetaan työn laatu Suomessa, ja joka mahdollistaa yritysten toiminnan laajentamisen myös ulkomaille. Luodaan sertifikaatti alan toiminnan laadun takaamiseksi sekä alalla toimivien henkilöiden riittävän osaamisen varmistamiseksi. 2 RESCA - Renewable Energy Solutions in City Areas RESCA on Hermian koordinoima Suomen suurimpien kaupunkien yhteishanke, jossa tavoitteena on saada aikaan uusiutuvan energian pilottikohteita. Hanke on lähtenyt liikkeelle Tampereen aloitteesta ja sen taustalla on ECO2:n teettämä TreSolar-aurinkoenergiaselvitys. Hankekumppaneiksi mukaan lähtivät Hermian lisäksi Oulun, Turun ja Vantaan kaupungit sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Hanketta rahoittaa Tekes. Tampere lähtee hankkeeseen neljällä pilottiaihiolla, joissa pyritään hyödyntämään lähinnä aurinko- ja puuenergiaa. Lisäksi haetaan keinoja hiilineutraaliuden tavoittamiseksi julkisissa kohteissa. Pilotti 1: Aurinkoenergian tutkimus- ja kehityskokonaisuus Kehitystyötä tehdään TreSolar-hankesuunnitelman pohjalta. Hankkeessa keskitytään TreSolar-selvityksessä mainittuihin pilottikohteisiin sekä aurinkosähköpaneeleiden verkkoonkytkennän ohjeistamiseen ja selkeyttämiseen. Tavoitteena on asettaa Tampereelle aurinkoenergian kehitystavoitteita, tunnistaa toteuttamiskelpoisia pilottikohteita, suunnitella niiden toteutusta sekä rahoitusta niiden toteuttamiseen. Pilotteja pyritään toteuttamaan monien yhteistyökumppanien kanssa ja niille asetetaan tutkimustavoitteita yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa. Pilotti 2: Kämmenniemen uusiutuvalla energian kaukolämpöverkko Tämän pilotin tavoitteena on kehittää uusiutuvaan energiaan perustuva vaihtoehto Kämmenniemen koulun ja sen ympäristön rakennusten lämmitykseen. Kaupunki omistaa koulu- ja päiväkotirakennukset, jotka tällä hetkellä lämpiävät öljyllä. Uusi lämmitys perustuisin puupellettiin tai -hakkeeseen, mutta tähän rinnalle pohditaan muitakin uusiutuvia lämmönlähteitä. Samalla harkitaan mahdollisuutta kytkeä läheisiä rakennuksia lämpöverkkoon koulun ja päiväkodin kanssa.

Pilotti 3: 25 MW:n pellettilämpölaitos Tampereen Sähkölaitos Oy suunnittelee rakentavansa puupellettikäyttöisen kaukolämmön varavoimalaitoksen. Laitoksen tehoksi on suunniteltu noin 25 MW. Kysymyksessä on tekniikka, jota ei aiemmin ole sovellettu Suomessa, mutta vastaavia esimerkkejä löytyy esimerkiksi Ruotsista. RESCAhankkeessa selvitetään pääasiassa pelletin tuotannon ja kuljetuksen logistisia ketjuja sekä polttoaineen toimitusvarmuutta. Pellettilaitos tuottaisi vuodesta riippuen arviolta 12 000 108 000 MWh/v, mikä on pienehkö osa kaukolämmöntuotannosta. Kyse on kuitenkin kovimmilla talvipakkasilla tarvittavan lämmön kulutushuippujen tuotannosta, joka tyypillisesti tuotetaan öljy- ja hiilikäyttöisillä varavoimalaitoksilla. Pilotti 4: Hiilineutraalit Särkänniemi ja Tampere-talo Särkänniemi ja Tampere-talo ovat kaupungin maamerkkejä ja aktiivisia tapahtuma- ja turistikohteita. Suunnittelemalla niille todellista ja näkyvää hiilineutraalia toimintamallia, saadaan aikaan konkreettista muutosta ja positiivista ilmapiiriä ilmastotyön ympärille. Molemmat yhtiöt ovat ottaneet ympäristöasiat osaksi toimintakonseptiaan ja kehittäneet toimintaansa ympäristöä säästäväksi. Tässä pilottihankkeessa lasketaan molemmille toimintojen hiilitase sekä etsitään keinoja päästöjen minimointiin ja kompensointiin. Paikallisina partnereina piloteissa ja hanketta rahoittamassa ovat mukana Skanska Oy, Särkänniemi Oy Tampere-talo Oy, Tampereen Sähkölaitos Oy, Tampereen tilakeskus liikelaitos, Technopolis Oy, Verte Oy. 3 Menneet tapahtumat 3.1 Energia 03.11.2011 Pirkanmaan energiapäivä 13.10.2011 ECO 2 energiafoorumi - Aurinkoenergian tulevaisuus Tampereella 05.10.2011 Energia-alan ja sijoittajien aamiaistapahtuma 05.10.2011 17.06.2011 Solar Park Sorsapuistossa 17.-18.6.2011 24.03.2011 ECO 2 energiafoorumi 12.01.2011 Biokaasuselvityksen tulostilaisuus Uudella Tehtaalla 26.10.2010 Energiamessut Tampereella 26.-28.10 31.08.2010 BioForest 2010 -konferenssi Tampereen Energiantuotanto Oy lisää vesivoimaa modernisoimalla Finlaysonin ja Tampellan vesivoimalaitoksia sekä kasvattamalla Tammerkosken juoksutustilavuutta. Vesivoiman tehostamisohjelman ansiosta vesivoimaa voidaan tuottaa yli 5 GWh nykyistä enemmän vuoden 2012 jälkeen.

Tammervoima Oy suunnittelee tuottavansa jätteistä lähienergiaa, sähköä 10-20 MW:n ja kaukolämpöä 30-50 MW:n tehoilla. 150 000 t jätemäärällä vuosituotanto olisi noin 100 GWh sähköä ja 300 GWh kaukolämpöä, mikä vastaa noin 10 prosenttia Tampereen Sähkölaitoksen vuotuisesta energianhankinnasta. Voimalaitoksen laitteistoissa ja päästöihin liittyvässä tekniikassa sekä käytännöissä tullaan käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) ja hyötysuhde optimoidaan mahdollisimman korkealle tasolle. Laitoksen arvioidaan valmistuvan parin kolmen vuoden sisällä. Energiantuotannossa tapahtuu rakennemuutos, sillä puun käyttöä lisätään, hankitaan lisää tuulivoimaa ja otetaan jäteveden lämpö talteen. Naistenlahden voimalaitoksen uusi biosyöttölinja ja vanhan kattilan palamisilman säätöjärjestelmien modernisointi mahdollistavat sen, että puupolttoaineella voidaan tuottaa sähköä 400-450 GWh/vuosi vuoteen 2012 mennessä. Kun Naistenlahti 2 kattila uusitaan vuonna 2018 2019, biopolttoaineilla voidaan tuottaa sähköä ja lämpöä yhteensä yli 1000 GWh/vuosi. Tampereen Energiantuotanto Oy on osakkaana mm. Suomen Hyötytuuli Oy:ssä, joka lisää tuulivoiman tuotantoaan maalla ja merellä. Tavoitteenaon vähintään kymmenkertaistaa tuulivoiman hankinta vuoteen 2020 mennessä. Jäteveden lämmöstä on mahdollista tehdä kaukolämpöä lämpöpumpuilla. Kaukolämmön tuotantopotentiaali uuden keskuspuhdistamon jäteveden määrästä Tampereen seutukunnalla olisi noin 150 250 GWh. Tuotannon rakennemuutosohjelma 2010-2030 ja sen vaikutukset - Maakaasun käyttö vähenisi nykyisestä lähes 60 % - Turpeen käyttö loppuisi lähes täysin ja jäisi varapolttoaineeksi - Puun käyttö moninkertaistuisi edellyttäen, että bioenergian hankintahinta säilyy kilpailukykyisenä - Tavoitteena on kolmekymmenkertaistaa tuulivoiman hankinta nykyisestä aina 200 GWh asti, mikäli myös merituulivoimahankkeet osoittautuvat taloudellisesti kannattaviksi Suomessa - Uusiutuvien polttoaineiden osuus energianhankinnassa kasvaisi yli 40 % tasolle - CO2 päästöt alentuisivat yli 60 %, jolloin sähkölaitoksen kokonaispäästöt olisivat alle 400 000 CO2t 3.1.1 Tähän toimenpiteeseen voidaan lukea muutama kokonaisuus Tampereen vastuulla olevasta osaamiskeskusklusterista; - Teollisuuden energiaratkaisut, teollisuuden sivutuotevirtojen, lämpökuormien ja hukkalämpöjen hyödyntäminen tehokkaasti ja taloudellisesti - Uusiutuvan energian teknologiaan ja palveluihin liittyvät ratkaisut ja kansainväliset markkinamahdollisuudet - Uusien liikennepolttoaineiden ja liikenneratkaisujen edistäminen (mm. kaasuautoilu, sähköautot)

Vuoden 2012 tiedot: Pirkanmaan ELY-keskus myönsi energiatukea uusiutuvan energian tuotantoon, logistiikkaan ja käyttöön liittyviin investointeihin yhteensä 1,42 M. Investointihankkeita oli kaikkiaan 16 kpl. Tampereen Sähkölaitos-yhtiöissä tehtiin vuoden 2012 aikana useita teemaan liittyviä toimenpiteitä. Tampereen Energiantuotanto käynnisti Sarankulman pellettilämpökeskuksen, jossa pelletin pölypoltolla saadaan tehokkaasti hyödynnettyä kotimaista bioenergiaa, joka korvaa kaasun ja öljyn käyttöä lämpökeskuksella pääosin huippukulutuksen aikana. Hanke valmistuu lopullisesti keväällä 2013. Tampereen Sähkölaitos toteutti myös Finlaysonin vesivoimalaitoksen generaattorien uusinnan vuonna 2012. Tammerkoskessa uusittiin generaattorit uudentyyppisiksi kestomagneettitahtigeneraattoreiksi, joilla on entistä parempi sähköntuotannon hyötysuhde. Samassa poistettiin vanha vaihde, joka aiheutti mekaanisia häviöitä ja siten myös sähköhäviöitä. Voimalaitoksessa uudistettiin myös laitosautomaatiota ja sähköistyksiä. Uudistuksella saatiin poistettua myös merkittävästi melua tuotantolaitokselta. Uusiutuvien energianlähteiden osuus nousi merkittävästi. Biopolttoaineita käytettiin entistä enemmän vuonna 2012. Niiden osuus Naistenlahti 2-voimalaitosyksikössä tuotetun energian lähteenä oli keskimäärin 64 prosenttia. Kasvua edellisvuoteen oli 17 prosenttia. Tampereen Sähkölaitos sai nostettua uusiutuvien energialähteiden osuuden ennätyksellisen suureksi, 18 prosenttiin. Määrä on yli kolminkertaistunut viimeisen kolmen vuoden aikana. Maakaasuriippuvuus on vastaavasti vähentynyt 13 prosenttia. Pirkanmaan Metsäkeskus on raportoinut, että 2012 puuenergian käyttö on kasvanut rajusti. Kiinteiden polttoaineiden lämpö- ja voimalaitoskäyttö kasvoi vuonna 2012 Pirkanmaalla 30 % vuoteen 2011 verrattuna. Käyttö lisääntyi suhteellisesti eniten Pirkanmaan ja Häme - Uusimaan alueella. Valtakunnallinen kiinteiden puupolttoaineiden lämpö- ja voimalaitoskäyttö oli vuonna 2012 17,8 miljoonaa kiintokuutiometriä, kasvua tuli 6 % vuoteen 2011 verrattuna. Valtakunnallisesti metsähaketta käytettiin 8,3 miljoonaa kuutiometriä, mikä on uusi ennätys. Pirkanmaalla metsähaketta käytettiin 712 000 kiintokuutiometriä ja metsäteollisuuden sivutuotteita yhteensä 341 000 kiintokuutiometriä. Vuoteen 2011 verrattuna hakkeen käyttö kasvoi 180 000 kiintokuutiometrillä ja

sivutuotteiden 82 000 m3. Metsähakkeen raaka-aineista pienpuun, hakkuutähteen, kantojen ja juurakoiden osuus kasvoi, sen sijaan järeän runkopuun käyttö supistui liki kolmanneksen. Hämeenkyrön uusi biovoimala käyttää puuta polttoaineena n. 150 000 kiintokuutiota vuosittain. Laaja-alainen puuenergian käytön edistämishanke Moteista Megawateiksi on ollut käynnissä Pirkanmaalla kaksi vuotta. Projektia hallinnoi Suomen Metsäkeskuksen Pirkanmaan alueyksikkö. Hanketta rahoittaa Pirkanmaan ELY-keskus, Manner-Suomen maaseutuohjelmasta. Hankkeessa kaikki tavoitteet ovat tässä vaiheessa täyttyneet hyvin. Päätavoite on edistää puuenergian käyttöä Pirkanmaan maakunnan alueella. Tavoitteisiin pääsemisen keinoina käytetään neuvontaa, tiedottamista ja koulutusta. Hankkeessa tehdään myös alustavia selvityksiä ja laskelmia potentiaalisista puuenergiakohteista alkaen maatilakokoluokasta aina laajempiin aluelämpöverkkoihin saakka. Maatiloille on tehty hake- ja pellettilämmityssuunnitelmia ja lämpökeskuksia on suunniteltu aikaisempaa enemmän johtuen parantuneesta investointituesta. Strateginen tavoite 2. Ympäristöliiketoiminnalla on merkittävä asema Pirkanmaan elinkeinotoiminnassa. Ympäristöliiketoiminnan perustana ovat tuotteet, palvelut ja teknologiat, joilla ehkäistään, rajoitetaan ja korjataan ympäristöön kohdistuvia haittoja ja säästetään luonnonvaroja. Maakunnassa tunnistetaan ympäristöliiketoiminnan globaalisti kasvavat mahdollisuudet ja hyödynnetään alan uudet innovaatiot. Ympäristöliiketoimintaa kehitetään aktiivisella otteella. Materiaalitehokkuutta ja ympäristöteknologiaa hyödyntävät toimialat nousevat keskeiseen asemaan. Elinkeinotoiminnan harjoittajat luovat myös kuluttajille uusia mahdollisuuksia elää ympäristöystävällistä elämää. Toimenpide 1. Nostetaan alueen imagoa ekoteko-maakuntana. - Haetaan kasvua kansainvälistymisestä, verkostoitumisesta ja uusista yhteistoiminnallisuuden malleista (esim. yritysekosysteemit ). - Lisätään ympäristöalan korkean TKI-osaamisen tunnettuutta. - Parannetaan pk-yritysten kansainvälistä ympäristöliiketoiminnan osaamista. - Houkutellaan ympäristöalan uusia investointeja alueelle. Vuoden 2011 tilanne: Alueen imagon nostaminen ekotekoja tekevänä maakuntana näkyy mm. vireässä hanketoiminnassa. Esimerkkejä maakuntaohjelmaa toteuttavista ja ekoteko-imagoa tukevista hankkeista, jotka ovat jo käynnistyneet tai todennäköisesti käynnistyvät suunnitelmakaudella 2012 2013 (TOTSU 2012 2013): Toimintalinja 1. Uudistuvat osaamis- ja elinkeinorakenteet - Metsäalan innovaatio- ja osaamisverkosto (TAMK, Aalto-yliopisto, 2009-2013). Luodaan metsäalan korkeakoulujen ja oppilaitosten innovaatiotoimintaan ja osaamisen kehittämiseen liittyvä valtakunnallinen verkosto, ja linkitetään se metsäalan kansainväliseen verkostoon. Projektissa kehitetään konkreettisen toiminnan avulla metsäalan pk-yritysten innovaatio- ja kehittämispalvelujen käytäntöjä, menetelmiä ja opetusmateriaaleja. (ESR-rah., PIRELY.) - Protomo; Suuntana Suuntaamo (Hermia Oy, 2008 2013). Elinympäristön, tuotteiden ja palveluiden avoin kehittämisympäristö (Suuntaamo). Monialaisten ammattilaisten ja spin off-yrittäjien muodostamien tiimien rakentamat tuotteiden ja palveluiden aihiot ja prototyypit jatkokehittelyyn (Protomo). (EAKR-rah., PIRELY ja PL.)

- Luonnonkuitukomposiittien oppimisympäristön ja koulutuksen kehittäminen (SASKY, 2010-2012). Luodaan perinteiselle muoviteollisuudelle korvaavia materiaaleja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tavoitteena luoda myös uusi innovatiivinen koulutusala. Maakuntaohjelman kärkihankkeita. (EAKR-rah., PL.) - Kuitusaven mahdollisuudet raaka-aineena uusiotuotteisiin, KUMARA (MW-Kehitys Oy, 2011-2013). Haetaan mahdollisuuksia kuitusavimateriaalin käyttämiseksi tuotteiden teollisessa valmistamisessa sekä tuotetaan materiaalin käyttämistä ympäristörakentamisessa. Ylä-Pirkanmaan äkillisen rakennemuutoksen hanke. (EAKR-rah., PL.) - ENY-Energia ja ympäristöklusterin kehittämishanke (Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry., 2011-2013). Tavoitteena on kehittää alueen yritysten teknologiatasoa, lisätä innovaatioita ja niiden kaupallistamista sekä luoda mahdollisuudet uuteen osaamiseen perustuvan liiketoiminnan syntymiselle alueella. (EAKR-rah., PL) - Innovaatiokyvykkyyksien kehittäminen, IKK (TTY, 2011-2012). TTY:n sisäisen osaamisen kehittäminen sekä yliopiston asema osana kansallista ja kansainvälistä innovaatioekosysteemiä. (TEKES-rahoitus) -TEKES:n ohjelmalliset painopisteet (mm. luonnonvarat ja kestävä talous sekä älykäs rakennettu ympäristö). Toimintalinja 2. Vahvistuva ja eheytyvä infrastruktuuri - Energiatehokkaan rakentamisen koulutusvienti (TAMK, 2012-2013). Toteutetaan 2-3 pilottihanketta, joissa myydään energiatehokkaan rakentamisen osaamista esim. Kiinaan, Japaniin, arabimaihin tai Etelä- Amerikkaan. (PIRELY tai PL) - Moteista megawateiksi (Pirkanmaan Metsäkeskus, 2011-2013). Maakunnallinen puuenergiatoimialan tiedonvälityshanke, jonka tavoitteena on edistää kiinteiden polttoaineiden käyttöä ja siihen liittyvää yrittäjyyttä Pirkanmaalla. (EMR-rah., PIRELY) - OPI ENEMPI (TAMK, 2009-2012). Monialainen oppimisympäristö rakennus-, talotekniikka-, ympäristö- ja matkailualalle. (EAKR-rah., PL) - Hämeenkyrö: Biovoimalaitoshanke. Yksityinen hanke 2011- - Tampereen kaupunkiseutu: Tampereen kaupunkiseudun kuntien energiaohjelman 2008-2016 toteuttaminen. Energiansäästötavoite 9 %, pyritään lisäämään uusiutuvan energian osuutta. Toimintalinja 3. Pito- ja vetovoimaiset ympäristöt -Rakennusperinnön hoidon edistäminen ja hyödyntäminen (kunnat, yksityiset kiinteistönomistajat, 2012). (PIRELY) - Parasta pöytään Pirkanmaalta (Ahlmanin koulun säätiö, 2010-2013). Kehitetään lähiruuan saatavuuden logistiikkaa, lähiruuan markkinointia sekä tuottamista tamperelaisille suurostajille. (EMR-rah., PIRELY) - Maatilojen ympäristöosaaminen korkealle (PIRELY, ProAgria, Ahlman, 2012-2013). Maatalouden vesiensuojeluhanke, jossa maatiloille annetaan neuvontaa parhaista vesiensuojelukäytännöistä sekä parannetaan maatilojen kannattavuutta pellon kasvukunnon ja ravinteiden tehokkaalla hyödyntämisellä. Tavoitteena vesistökuormituksen vähentäminen maatalousalueilla. Hankkeella toteutetaan valtioneuvoston hyväksymää vesienhoitosuunnitelmaa ja vesienhoidon toimenpideohjelmaa. (EMR rah., PIRELY ja YM) -Lemmenpolku hanke (Mänttä Vilppulan kaupunki). Serlachius museot, kirkkopuiston sekä Honkahovin taidekeskuksen yhdistävä polku tarjoaisi luonto ja taide elämyksiä, ja se toimisi kulkuväylänä sekä ohjelmapalvelutuotteena. (PIRELY) -Vesistöstä matkailua. Ylä Pirkanmaa. (EAKR-rah, PIRELY tai PL) -Valovoimainen Pirkanmaa (Tampereen kaupunki, 2010-2012). Hankkeella lisätään Tampereen seudun vetovoimaisuutta, identiteettiä, viihtyisyyttä ja valaistuksen energiatehokkuutta. (EAKR-rah, PL) -Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta ja koulutuskeskus (Ekokumppanit Oy, 2011-2014). Edistetään rakennuskulttuurin ja rakennusten alkuperäisiä arvoja ja arkkitehtuuria huomioon ottavaa hoitamis ta, kunnossapitoa ja korjaustoimintaa Pirkanmaan alueella. EAKR-rah., PL) Ympäristöliiketoiminnan tilastoitu kehitys Tilastokeskuksen ympäristöliiketoiminnan tilasto tuotetaan ainoastaan koko maan tasolla. Pirkanmaan osalta tunnuslukuja voidaan poimia esimerkiksi yritys- ja toimipaikkarekisteristä, jonka toimialatarkkuus mahdollistaa melko yksityiskohtaiset poiminnat.

Yritysrekisterin mukaan vuonna 2010 Pirkanmaalla oli 84 ympäristöalaan läheisesti kytkeytyvää yritystoimipaikkaa. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 277 miljoonaa euroa. Mutta kuten kolmen viime vuoden tilastopoiminnasta näkyy, etenkin liikevaihto on vaihdellut hyvin voimakkaasti viime tilastovuosina. (pomppaus sähkön ja kaukolämmön yhteistuotannon liikevaihdossa -> Tampereen Sähkölaitos yhtiöitettiin v. 2009 alusta, johtunee siitä) Ympäristöön liittyviä toimialoja Pirkanmaalla Toimipaikat, lkm Liikevaihto (1000 euroa) 2008 2009 2010 2008 2009 2010 35111 Sähkön tuotanto vesi- ja tuulivoimalla 8 9 8 6 729 5 809 5 784 35112 Sähkön erillistuotanto lämpövoimalla 1 1 2......... 35113 Sähkön ja kaukolämmön yhteistuotanto 6 8 9 30 028... 255 948 37 Viemäri- ja jätevesihuolto 10 9 14 4 756 4 524 5 181 3811 Tavanomaisen jätteen keruu 17 16 16...... 7 948 3812 Ongelmajätteen keruu 1 1........ 3821 Tavanomaisen jätteen käsittely ja loppusijoitus 16 13 13......... 3822 Ongelmajätteen käsittely, loppusijoitus ja hävittäminen 1 1 1......... 3831 Romujen purkaminen 4.. 1 679..... 3832 Lajiteltujen materiaalien kierrätys 16 12 14 36 740 20 064... 39 Maaperän ja vesistöjen kunnostus ja muut ympäristönhuoltopalvelut 6 7 6 4 000 3 066 2 482 Yhteensä 86 77 84 82 932 33 463 277 343 Kaikki toimialat yhteensä 30 566 30 686 30 768 30 446 750 25 404 669 27 053 467 Lähde: Tilastokeskus, Yritys- ja toimipaikkarekisteri (ToimialaOnline)

Vuoden 2012 tiedot: Haetaan kasvua kansainvälistymisestä, verkostoitumisesta ja uusista yhteistoiminnallisuuden malleista (esim. yritysekosysteemit ) Innovatiiviset kaupungit ohjelma (INKA): TEM:ssä valmisteilla olevan INKA-ohjelman tavoitteena on vahvistaa kansainvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen. Ohjelman painopiste on suurilla kaupunkiseuduilla, jotka haastetaan luomaan uudenlaisia osaamiseen pohjautuvia liiketoiminnan kehitysympäristöjä ja edelläkävijämarkkinoita. Tampere tullee olemaan yksi INKA-ohjelman kaupungeista. Ohjelmalla tuetaan innovaatiopolitiikan kansallisten ja aluelähtöisten toimien synergiaa. Tarkoituksena on, että kaupunkiseudut ja valtio yhdessä vauhdittavat uusien suurten hankekokonaisuuksien aikaansaamista, joilla on myös kansainvälistä näkyvyyttä. Kaupunkien odotetaan jatkossa hyödyntävän uuden tyyppisinä innovaatioiden kehitys- ja testausympäristöinä maankäytön, asumisen ja liikenteen infrastruktuurihankkeitaan. Paikallisiin toimenpiteisiin perustuva erityisohjelma täydentää hyvin muita keskeisiä innovaatiopolitiikan instrumentteja, kuten Tekesin ohjelmia ja strategisen huippuosaamisen keskittymiä (SHOKit). INKA-ohjelman hallinnoinnista vastaa Tekes. Ohjelma korvaa osittain vuonna 2013 päättyvän Osaamiskeskusohjelman (OSKE). Parannetaan pk-yritysten kansainvälistä ympäristöliiketoiminnan osaamista Pk-yritysten kansainvälistä liiketoimintaosaamista on parannettu lukuisin eri hankkein. Kohderyhmänä ei erityisesti ole ollut ympäristöliiketoiminnan yritykset lukuunottamatta Finpron Cleantech -klusteria. Sen tarkoituksena on lähinnä tuoda esille cleantechiä. Yritys- ja kehittäjäorganisaation edustajista koostuva delegaatio vieraili Israelissa 2012 keväällä. Tutustuttiin erityisesti Cleantech -toimintaan ja innovaatiotoimintaan. Tampereen kaupungin ECO2 -ohjelmassa on ollut yrityksiä mukana. Moni hanke tähtää pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien parantamiseen toimialasta riippumatta. Houkutellaan ympäristöalan uusia investointeja alueelle: Maakuntaan ei houkutella suunnitelmallisesti ympäristöalan investointeja. Maakunnan ympäristöalan investoinneista ei ole tarkkaa tietoa. Vuonna 2012 ideoitiin maakunnan johtamisen työvälineeksi innovaatioindikaattorimittaristo, jota aloitettiin tehdä Pirkanmaan liitossa. Mittariston on tarkoitus pureutua mm. kansainvälisiin investointien ja uusiutuvien energialähteiden käyttöönoton kehitykseen maakunnassa. Tilastokeskus informoi ympäristöliiketoiminnan kehityksestä Pirkanmaalla. Vuosi 2010, joka on viimeisin tilastoitu vuosi, on esitetty vuoden 2011 seurannan yhteydessä. Esimerkkejä yksittäisistä investoinneista ympäristöliiketoimintaan Tarastejärven jätteiden hyötyvoimalaitos, joka on Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n hanke. Suunnitelmien mukaan v. 2016 siellä voidaan polttaa 150 000 tonnia jätettä vuodessa ja tuottaa 100 gigawattituntia sähköä ja 300 gigawattituntia lämpöä.

Sähköautojen latauskenttä Latvialainen Ekosatama Oy on autopurkaamo recycle busineksessä. He etsivät toimipaikkaa Pirkanmaalta. Yritysrekisterin mukaan vuonna 2010 Pirkanmaalla oli 84 ympäristöalaan läheisesti kytkeytyvää yritystoimipaikkaa. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 277 miljoonaa euroa. Mutta kuten kolmen viime vuoden tilastopoiminnasta näkyy, etenkin liikevaihto on vaihdellut hyvin voimakkaasti viime tilastovuosina. (pomppaus sähkön ja kaukolämmön yhteistuotannon liikevaihdossa -> Tampereen Sähkölaitos yhtiöitettiin v. 2009 alusta, johtunee siitä) Ympäristöön liittyviä toimialoja Pirkanmaalla Toimipaikat, lkm Liikevaihto (1000 euroa) 2008 2009 2010 2008 2009 2010 35111 Sähkön tuotanto vesi- ja tuulivoimalla 8 9 8 6 729 5 809 5 784 35112 Sähkön erillistuotanto lämpövoimalla 1 1 2......... 35113 Sähkön ja kaukolämmön yhteistuotanto 6 8 9 30 028... 255 948 37 Viemäri- ja jätevesihuolto 10 9 14 4 756 4 524 5 181 3811 Tavanomaisen jätteen keruu 17 16 16...... 7 948 3812 Ongelmajätteen keruu 1 1........ 3821 Tavanomaisen jätteen käsittely ja loppusijoitus 16 13 13......... 3822 Ongelmajätteen käsittely, loppusijoitus ja hävittäminen 1 1 1......... 3831 Romujen purkaminen 4.. 1 679..... 3832 Lajiteltujen materiaalien kierrätys 16 12 14 36 740 20 064... 39 Maaperän ja vesistöjen kunnostus ja muut ympäristönhuoltopalvelut 6 7 6 4 000 3 066 2 482 Yhteensä 86 77 84 82 932 33 463 277 343 Kaikki toimialat yhteensä 30 566 30 686 30 768 30 446 750 25 404 669 27 053 467 Lähde: Tilastokeskus, Yritys- ja toimipaikkarekisteri (ToimialaOnline) Toimenpide 2. Suunnataan tutkimusta vahvasti ympäristöliiketoiminnan ja sen osaamisen kehittämiseen. - Tunnistetaan uusia potentiaalisia kestävän talouden liiketoiminta-alueita, jotka perustuvat vähäiseen energian ja luonnonvarojen käyttöön. - Selvitetään ympäristöliiketoiminnan ja markkinoiden erityispiirteitä ja teknologiavaatimuksia. - Suunnitellaan ja tuotteistetaan uusia materiaaleja ja tuotteita, joissa on toiminnallisuuden lisäksi ratkaistu myös kierrätettävyys ja hyötykäyttö. - Kehitetään uusia ympäristöteknologioita ja niiden sovelluksia ja panostetaan niiden tuotekehityksen. - Etsitään palveluista uutta kilpailuetua ja kasvua. - Kehitetään yhteistoiminnallisuuden uusia malleja (esim. yritysekosysteemit ). Raportointivastuu: ELY-keskus/ Tekes Osallistujat: ELY-keskus/ Tekes, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset, Pirkanmaan liitto, yritykset, Sitra, Finpro (Cleantech Finland), SHOKit

Vuoden 2011 tilanne: Vuoden 2011 aikana on Pirkanmaalaisille yrityksille ja tutkimusryhmille myönnetty Tekes-rahoitusta noin kolmellekymmenelle sellaiselle hankkeelle, jotka kohdistuvat vähäiseen energian ja luonnonvarojen käyttöön. Valtaosassa näistä hankkeista selvitetään ympäristöliiketoiminnan ja markkinoiden erityispiirteitä ja teknologiavaatimuksia sekä kehitetään uusia ympäristöteknologioita ja niiden sovelluksia ja panostetaan niiden tuotekehityksen. Eräs merkittävä esimerkki yhteistoiminnallisuudesta jolla haetaan kilpailuetua ja kasvua on Hermian koordinoima Evelina-hanke, joka kuuluu Tekesin EVE-ohjelmaan. Evelina-hankkeessa on mukana paljon pirkanmaalaisia toimijoita kehittämässä sähköisten ajoneuvojen testiympäristöä. Viisivuotinen hanke käynnistyi vuoden 2011 lopulla. Lisäksi maakunnan toimijat vaikuttavat merkittävissä rooleissa Cleen Oy:n SHOK-ohjelmassa Smart Grids and Energy Markets (mm. ohjelmapäällikkö ja ohjausryhmän pj. ovat Pirkanmaalta). Ohjelmassa tutkitaan älykkäitä sähköverkkoja ja kehitetään niihin liittyviä uusia liiketoimintamalleja. Vuoden 2012 tiedot: Vuoden 2012 aikana on Pirkanmaalaisille yrityksille ja tutkimusryhmille myönnetty Tekes-rahoitusta noin neljällekymmenelle sellaiselle hankkeelle, jotka kohdistuvat ympäristömyönteisiin ratkaisuihin. Eräs merkittävä esimerkki yhteistoiminnallisuudesta jolla haetaan kilpailuetua ja kasvua on Hermian koordinoima Evelina-hanke, joka kuuluu Tekesin EVE-ohjelmaan. Evelina-hankkeessa on mukana paljon pirkanmaalaisia toimijoita kehittämässä sähköisten ajoneuvojen testiympäristöä. Viisivuotinen hanke käynnistyi vuoden 2011 lopulla. Lisäksi maakunnan toimijat vaikuttavat merkittävissä rooleissa Cleen Oy:n SHOK-ohjelmassa Smart Grids and Energy Markets. Ohjelmassa tutkitaan älykkäitä sähköverkkoja ja kehitetään niihin liittyviä uusia liiketoimintamalleja. Toimenpide 3. Luodaan markkinoita ympäristöystävällisille tuotteille ja palveluille sekä toimintaedellytyksiä ympäristöliiketoiminnalle. - Nopeutetaan tutkimustulosten hyödyntämistä ja kaupallistamista (esim. energiainnovaatiot). - Tehdään asiakas- ja markkinatarveselvityksiä uusien tuotteiden, palveluiden ja toimintamallien kehittämiseksi. - Kehitetään yrityksille suunnattuja palveluita ja toimintamalleja, joiden avulla ympäristöarvot voidaan ottaa tehokkaammin huomioon yritysten toiminnassa (esim. logistiikka-ratkaisut ja paikkatietosovellukset) - Tuotteistetaan ekosysteemipalveluita ja kehitetään niihin pohjautuvaa ympäristöliiketoimintaa (esim. luonnon monimuotoisuuden ja metsämaiseman kehittyvät markkinat). - Edistetään ylijäämä- ja jätemateriaaleihin (esim. kivi, puu ja metallit) pohjautuvan uuden liiketoiminnan syntyä. - Kehitetään ja kannustetaan ekosysteemipalveluihin, luonnonhoitoon sekä lähi- ja luomuruokakulttuuriin perustuvaa yrittäjyyttä. Edistetään pirkanmaalaisen lähi- ja luomuruoan hankintaosaamista ja hankintoja suurkeittiöille. - Kannustetaan ja koulutetaan sekä yksityisen että julkisen sektorin toimijoita huomioimaan hankinnoissaan ympäristöarvot, kierrätettävyys ja elinkaariarviointi.

Vuoden 2011 tilanne: Ely-keskuksen toimesta on tuettu ympäristöalan tuotteita valmistavan yrityksen kehittämishanketta, jossa valmisteltiin tulevan liiketoiminnan kansainvälistymis- ja myyntistrategiaa (VARA). Yritysten kehittämisavustusta käytettiin mm. energiatehokkuutta parantavia teollisia palveluja tarjoavan yrityksen kansainvälistymisvalmiuksien parantamiseen Aasian markkinoilla. Ely-keskus tuki myös hanketta, jossa kehitettiin markkinointia energiatehokkuuden optimointikonseptille Euroopan prosessiteollisuudessa ja erityisesti elintarviketeollisuuden parissa. Samoin tuettiin ympäristöliiketoimintaa tukevien tuotteiden ja työkalujen valmistusprosessin tehostamista sekä lähialueiden markkinoiden kartoitusta yrityksen tuotteille. Muista tuetuista yrityskohtaisista hankkeista mainittakoon: - kirjapainoalan yrityksen painovärien ympäristövaikutusten arviointi ja testaus mahdollisista haittavaikutuksista sekä korvaavien väriaineiden/painotekniikan selvittäminen tuotantoprosessissa. - verkossa toimivan ohjelmistopalvelun kehittäminen pientalosuunnitteluun, kustannuslaskentaan ja erilaisten energiaratkaisujen vertailuun omakotitalorakentajille, rakentamisen ammattilaisille ja taloteollisuudelle. - luonnonkuitupohjaisten akustisten sisutuselementtien tuotantoteknologian kehittäminen ja yritystoiminnan käynnistäminen. Tuotteet valmistetaan uusiutuvista puu/peltokuitumateriaaleista kuten hamppu- ja kierrätystekstiilihuopa yhdistettynä muovimateriaaleihin. Tavoitteena on kehittää oma akustiikkapaneelimallisto ja tuotantotekniikkaa sopivaksi massatuotannolle. Vuoden 2012 tiedot: Hermia Oy teetti keväällä 2012 Uusiutuvan energian eteläisen Afrikan alustavan potentiaalikartoituksen. Kartoituksessa selvitettiin eri toimeksiantojen potentiaalia viidessä eri maassa, Namibiassa, Zambiassa, Etelä-Afrikassa, Botswanassa ja Mosambikissa. Lisäksi Hermia teetti marraskuussa 2012 aiheeseen liittyvän toimeksiannon Powergen Africa -messuilla. Saksalais-suomalainen Kauppakamari ja Hermia järjestivät yhteistyössä haja-asutusalueiden uusiutuvan energian hybridiratkaisuja sekä energian talteenoton ratkaisuja käsittelevän seminaarin suomalaisille kuntapäättäjille, virkamiehille ja yrityksille. Seminaarin yhteydessä järjestettiin lukuisia yritystapaamisia. Strateginen tavoite 3: Elinkeinotoiminnan ympäristökuormitus on vähentynyt merkittävästi. Elinkeinotoimintoja harjoitetaan siten, ettei niistä aiheudu merkittäviä haittoja eikä riskejä ilmaan, maaperään, vesiin ja laajemmin maisemaan. Elinkeinotoiminta ei aiheuta haittoja asukkaille. Tämä saavutetaan vähentämällä hajakuormitusta, kehittämällä tuotantoprosesseja ja ympäristöteknologian käyttöönotolla. Elinkeinotoimijat minimoivat ympäristökuormituksensa ja kantavat vastuun aiheuttamastaan ympäristökuormituksesta. Tämä antaa niille merkittävää kilpailuetua. Pirkanmaa varmistaa asemansa menestyvänä maakuntana luomalla yritysten ja yhteiskunnallisten toimijoiden yhteisen toimintamallin ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Elinkeinotoiminnan harjoittajia kannustetaan ja autetaan ottamaan ympäristövaikutukset huomioon jo toiminnan suunnittelun varhaisessa vaiheessa.

Toimenpide 1. Maatalouden ravinnekuormitusta vähennetään olemassa olevien ja uusien keinojen tehokkaalla käytöllä. - Vähennetään maatalouden fosforipäästöjä mm. lisäämällä peltojen talviaikaista kasvipeitteisyyttä, kaltevien peltojen suojavyöhykkeillä ja lannoitustason tarkentamisella. - Kohdennetaan vesiensuojelun tehostamistoimenpiteet erityisesti vesienhoitosuunnitelmassa määritellyille maantieteellisille painopistealueille. - Parannetaan peltojen tuottokykyä peruskuivatushankkeilla ja salaojituksella sekä maan rakennetta parantamalla. Peruskuivatushankkeissa otetaan käyttöön vesiensuojelusuunnittelu. - Kehitetään orgaanisten lannoitteiden käyttöä ja otetaan erilaisia orgaanisia lannoitemateriaaleja tehokkaammin käyttöön (eloperäiset ainekset, kuten karjanlanta, oljet, metsätuotteet, peltojen vihermassa, puhdistamolietteet ja järvien kunnostuksesta peräisin olevat orgaaniset ainekset). - Edistetään erityisympäristötukien kattavampaa käyttöönottoa tiloilla hankkeiden avulla. - Lisätään maatalouden harjoittajien ympäristöosaamista vuosittaisissa viljelijäkoulutuksissa ja tehostetaan viestintää tiloille parhaista käytännöistä. - Toteutetaan maakunnallinen hanke tilakohtaiseen vesiensuojeluvalmennukseen. Vuoden 2011 tilanne: Ympäristötukiohjelma Pirkanmaan maatalouden painopistealueiksi vesienhoidon suunnittelun (2010-2015) yhteydessä on määritelty eteläinen ja läntinen Pirkanmaa, sekä osia Längelmäveden reitiltä esimerkkinä Eräjärven ja Keljonjärven alueet. Erityisesti näillä alueilla vedenlaadun paraneminen tavoitellulla tavalla edellyttää maatalouden vesiensuojelun tehostamistoimenpiteitä. Tehostamistoimenpiteillä pyritään ensisijaisesti estämään liukoisten ravinteiden ja kiintoaineen mukana kulkevien ravinteiden pääsy ojiin ja toissijaisesti ojiin päässeiden ravinteiden sitominen ennen järveä esimerkiksi kosteikoilla. Ensi- ja toissijaisuus perustuvat erityisesti kustannustehokkuuteen ja käytettävissä olevaan vesiensuojelun keinovalikoimaan. Maatalouden vesiensuojelun tukeminen tapahtuu pääasiassa maatalouden ympäristötukiohjelmasta, jossa toimenpiteet on jaoteltu kaikille järjestelmään sitoutuneille tiloille pakollisiin perustoimenpiteisiin, osittain vapaaehtoisiin lisätoimenpiteisiin sekä täysin vapaaehtoisiin erityistukiin. Pakollisiin toimenpiteisiin kuuluvat muun muassa kasvipeitteiset pientareet ja suojakaistat. Lisätoimenpiteinä ovat esimerkiksi talviaikainen kasvipeitteisyys ja tarkennettu lannoitus. Erityistuet ovat erikseen haettavissa olevia kohdennettavia tukia. Yleensä niitä varten tarvitaan erillinen suunnitelma toteutuksesta. Ympäristötukiohjelma vahvistetaan EU:ssa aina kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Nyt käynnissä on kausi 2007-2013. Maatalouden rakenne, peltoviljely ja eläintilat Pirkanmaalla peltoa on kaikkiaan 164 380 ha ja tukea hakeneita maatiloja 4 527 kpl (taulukko 1), joista n. 28 % on karjatiloja. Tukea hakeneista karjatiloista 14 % oli hevostiloja. Ympäristölupavelvollisia karjatiloja on kaikkiaan 429 kpl, joista kunnan valvottavia 346 kpl ja ELY-keskuksen 83 kpl (VAHTI). Karjatiloja on pintaalaan suhteutettuna erityisesti Orivesi Hämeenkyrö -linjan eteläpuolella. Broilerituotanto on keskittynyt Kangasalle ja lihasikatuotanto Punkalaitumelle. Maitotilat sijaitsevat tasaisesti ympäri Pirkanmaata. Lisätoimenpiteistä B-alueella on valittu keskimäärin kaksi kappaletta ja C-alueella yksi kappale tilaa kohden. Suosituimmat lisätoimenpiteet Pirkanmaan alueella ovat kasvipeitteisyys, typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla ja vähennetty lannoitus.

Alueen ympäristötuen sitoumustiloista noin 18 prosentilla on joku vesistöön tai ilmastoon vaikuttava erityistukisopimus. Ympäristötukikelpoisesta peltoalasta myös sopimusala on noin 18 prosenttia. Sopimusten osuus on noin kuusi prosenttia Suomen sopimuksista. Luonnonmukaista tuotantoa harjoitetaan Pirkanmaalla 415 tilalla, joka on koko Pirkanmaan tilamäärästä vajaa yhdeksän prosenttia ja vastaava osuus myös ympäristötukeen sitoutuneista maatiloista. Uusia luomutiloja tuli 24 kappaletta ja luomutuotannosta poistui 5 tilaa. Luomutuotannon valvonnan piirissä on peltoa 16 859 hehtaaria, joka on 10,3 prosenttia Pirkanmaan peltoalasta. Erityisympäristötukisopimuksia oli Pirkanmaalla voimassa 31.12.2011 1062 kpl. Taulukossa 2 on ravinnekuormitukseen vähentävästi vaikuttavien erityistukisopimusten määrä Pirkanmaalla. Maatalouden ravinnetaseet Maatalouden ravinnetaseet kuvaavat ravinteiden kiertoa ja ravinteiden käytön tehokkuutta koko maatalousketjussa. Ravinnetaseiden laskemisessa otetaan huomioon kasvinviljelyn pinta-ala, satotaso, sadon ravinteiden otto, väkilannoitteiden myynti, eläinten määrä ja lannan sisältämä ravinnemäärä. Negatiivinen tase tarkoittaa sitä, että ravinteita poistuu viljelykasvien mukana pellolta enemmän kuin sinne lannoitteena on laitettu. Negatiivinen tase mahdollistaa pellon fosforiluvun pienenemisen. Pellon fosforiluvun ollessa pieni, riski ravinnehuuhtoumille vähenee. Positiivinen tase tarkoittaa päinvastoin sitä, että lannoitteita käytetään peltoviljelyssä liikaa ja todennäköisesti ravinteiden huuhtoutuminen vesistöön on suurta. Pirkanmaalla vuoden 2011 ravinnetase on fosforille 0 kg/ha ja typelle 25 kg/ha eli peltoon on laitettu se määrä fosforia, mitä kasvit käyttävät. Typpeä sen sijaan on käytetty 25 kg/ha liikaa. Tilanne Pirkanmaalla on positiivinen verrattuna muuhun maahan, koska koko maassa luku fosforille on 1,4 kg/ha ja typelle 43 kg/ha. Jossakin maakunnassa fosforia on käytetty liikaa jopa 9 kg/ha. Taulukossa 3 on esitetty taseet osatekijöittäin. Peltojen rakenne ja peruskuivatus Peltoviljelyn ympäristökuormitukseen voidaan vaikuttaa myös maan rakenteella. Hyvärakenteinen maa läpäisee sadeveden nopeasti eikä vettä kerry pelloille lammikoiksi ehkäisten pintavaluntaa ja eroosiota. Hyvä maan rakenne auttaa myös pellon viljeltävyyteen ja kasvutekijöihin ja edelleen kasvien kasvuun. Kasvien juuret kasvavat ja maan pieneliöt voivat hyvin kuohkeassa ja sopivan kosteassa maassa. Kosteustasapainon tärkeä tekijä on myös toimiva paikalliskuivatus. Paikalliskuivatukseen liittyvää ojitusta tehdään vuosittain n.180 ha. Jotta peltojen paikalliskuivatuksen tila säilyisi edes kohtuullisella tasolla, tulisi vuosittain tehdä ojitusta 300-350 ha. Paikalliskuivatusta ei kuitenkaan pystytä kohentamaan riittävällä tavalla ennen kuin alueellinen peruskuivatus on kunnossa. Vuoden 2011 lopussa oli suunnitteluhankkeita ojitusyhtiöillä vireillä 8 kpl. Peruskuivatuksen tilanne on heikko ja tilanne heikkenee koko ajan. Orgaanisten lannoitteiden käyttö Jätevedenpuhdistamoiden lietteitä käsittelee Pirkanmaalla neljä toimijaa, joista Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n Koukkujärven jätteenkäsittelykeskus on suurin. Valtaosa lietteistä käytettiin vuonna 2011 suljettujen jätetäyttöalueiden maisemointiin. Metsätalouden lietteitä käsittelee yksi toimija. Pelloille levitettävien lietteiden tulee olla lannoitevalmistelain mukaan käsiteltyjä. Evira valvoo lannoitetuotteiden valmistusta.

Neuvontaa ja koulutusta Ahlman-instituuttissa on Manner-Suomen maaseuturahaston osittain rahoittama Talous ylös - ravinteet alas (TARA) -hanke 1.8.2010-30.11.2012. Hankkeen tavoitteena on järjestää koulutusta maatalouden ympäristöasioista painottuen myös taloudellisiin näkökulmiin, kuten erityistukihakuun. Hankkeessa on annettu koulutusta myös maatalouden neuvojille. Samoin maaseuturahaston osittain rahoittamana hankkeena on käynnissä ProAgrian Ympäristökompassihanke. Ympäristökompassi on tilakohtainen kartoitus, jossa arvioidaan laajasti tilan tuotannon vaikutukset ympäristöön; vesistökuormitukseen ja luonnon monimuotoisuuteen. Kartoituksen pohjalta laaditaan toimenpidesuositukset yhdessä viljelijän kanssa. Kompassiin sisältyy tarvittaessa ravinnetaselaskelma, peltomaan laatutesti ja kuivatustarpeen arviointi. Lisäksi selvitetään ravinteiden käytön tarkentamiseen liittyvät asiat. Tilakohtaista neuvontaa Lempäälässä ja Vesilahdessa vuosina 2010-2011 antoivat Lempäälän kaupunki ja Vesilahden kunta. Taulukko 1. kpl % Tilalukumäärä Pirkanmaalla 4527 Ympäristötukeen sitoutuneet tilat 4231 93,46 LFA -tukeen sitoutuneet tilat 4337 95,80 Taulukko 2. Maatalouden ravinnekuormitukseen vähentävästi vaikuttavat erityistukisopimukset Pirkanmaalla 31.12.2011 Erityistukisopimus kpl ha luonnonmukainen tuotanto 398 15635 lietelannan sijoittaminen peltoon 158 7157 turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely 15 136 pohjavesialueen peltoviljely 4 88 suojavyöhykkeet 62 194 kosteikot ja laskeutusaltaat 27 16 Taulukko 3. Maatalouden ravinnetaseet osatekijöittäin Pirkanmaalla ja koko maassa vuonna 2011 (Virvo Terho Mavi, alkuper. MTT).