Euroopan unionin virallinen lehti ISSN 1725-2490 C 12 Suomenkielinen laitos Tiedonantoja ja ilmoituksia 54. vuosikerta 15. tammikuuta 2011 Ilmoitusnumero Sisältö Sivu II Tiedonannot EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT Euroopan komissio 2011/C 12/01 Komission tiedonanto Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 260 artiklan 3 kohdan soveltaminen....................................................................................... 1 Euroopan keskuspankki 2011/C 12/02 Sopimus, tehty 31 päivänä joulukuuta 2010, Eesti Pankin ja Euroopan keskuspankin välinen saatavasta, jolla Euroopan keskuspankki Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön 30.3 artiklan nojalla hyvittää Eesti Pankkia.................................................... 6 IV Tiedotteet EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET Euroopan komissio 2011/C 12/03 Euron kurssi....................................................................................... 8 Hinta: 3 EUR (jatkuu kääntöpuolella)
Ilmoitusnumero Sisältö (jatkuu) Sivu 2011/C 12/04 Euroopan komission puheenjohtajan päätös, annettu 10 päivänä tammikuuta 2011, luonnontieteiden ja uusien teknologioiden etiikkaa käsittelevän eurooppalaisen työryhmän jäsenten nimittämisestä työryhmän neljännelle toimikaudelle...................................................................... 9 JÄSENVALTIOIDEN TIEDOTTEET 2011/C 12/05 Vuoden 2011 vapaapäivät......................................................................... 10
15.1.2011 Euroopan unionin virallinen lehti C 12/1 II (Tiedonannot) EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT EUROOPAN KOMISSIO Komission tiedonanto Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 260 artiklan 3 kohdan soveltaminen (2011/C 12/01) I JOHDANTO 1. Mahdollisuus määrätä taloudellisia seuraamuksia jäsenvaltiolle, joka ei ole pannut täytäntöön jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevaa tuomiota, otettiin käyttöön Maastrichtin sopimuksella muuttamalla tätä varten ETY:n perustamissopimuksen 171 artiklaa, josta tuli EY:n perustamissopimuksen 228 artikla, sekä Euratomin perustamissopimuksen 143 artiklaa ( 1 ). Komissio antoi 13 päivänä joulukuuta 2005 tiedonannon EY:n perustamissopimuksen 228 artiklan soveltamisesta ( 2 ), jäljempänä vuoden 2005 tiedonanto, joka korvasi kaksi aiempaa tiedonantoa vuosilta 1996 ( 3 ) ja 1997 ( 4 ). 2. Lissabonin sopimuksella muutettiin EY:n perustamissopimuksen 228 artiklaa, josta tuli Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä SEUT-sopimus, 260 artikla, sen määräysten vahvistamiseksi kahdella tavalla. 3. Ensiksi SEUT-sopimuksen 260 artiklan 2 kohdassa (aiempi EY:n perustamissopimuksen 228 artiklan 2 kohta) tarkoitetusta menettelystä on Lissabonin sopimuksessa poistettu oikeudenkäyntiä edeltävä perusteltua lausuntoa koskeva vaihe. Jos komissio katsoo, että jäsenvaltio ei ole toteuttanut asianmukaisesti Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion täytäntöön panemiseksi tarvittavia toimenpiteitä, sen on Lissabonin sopimuksen voimaantulosta lähtien tarvinnut suorittaa vain yksi oikeudenkäyntiä edeltävän menettelyn vaihe eli lähettää virallinen ilmoitus, jossa jäsenvaltiota kehotetaan esittämään huomautuksensa ( 5 ). Jos jäsenvaltion huomautukset eivät riitä vakuuttamaan komissiota tai jäsenvaltio ei vastaa, komissio voi 260 artiklan 2 kohdan mukaisesti saattaa asian tuomioistuimen käsiteltäväksi. Tämä käytännössä nopeuttaa 260 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä siten, että vuoden 2005 tiedonannossa tarkoitetun menettelyn keskimääräinen kesto lyhenee automaattisesti 8 18 kuukauteen ( 6 ). Tämä ohjeellinen kesto ei sulje pois sitä, että poikkeustapauksiin voi liittyä erityisiä olosuhteita, joissa pitempi kesto on perusteltu. Se ei kuitenkaan haittaa komission pyrkimystä siihen, että jäsenvaltiot saataisiin noudattamaan velvollisuuksiaan mahdollisimman nopeasti. ( 1 ) Tämä tiedonanto koskee myös Euratomin perustamissopimusta siltä osin kuin siihen sen uuden 106 A artiklan nojalla sovelletaan SEUT-sopimuksen 260 artiklaa. ( 2 ) SEK(2005) 1658. ( 3 ) EYVL C 242, 21.8.1996, s. 6. ( 4 ) EYVL C 63, 28.2.1997, s. 2. ( 5 ) Jos virallinen ilmoitus on lähetetty ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa, kyseiselle jäsenvaltiolle lähetetään siirtymävaiheessa vielä täydentävä virallinen ilmoitus siitä, että seuraava vaihe on kanne tuomioistuimessa eikä enää perusteltu lausunto. ( 6 ) Ks. Tulosten Eurooppa yhteisön lainsäädännön soveltaminen annetun komission tiedonannon (KOM(2007) 502 lopullinen) III jakson 3 kohdan kuudes alakohta, jossa komissio totesi EY:n perustamissopimuksen aiemman 228 artiklan osalta, että poikkeustapauksia lukuun ottamatta menettelyissä, jotka koskevat tuomioistuimen aiemman tuomion noudattamista, vastaavan ajan olisi oltava keskimäärin 12 24 kuukautta.. Poikkeustapauksia voivat olla esimerkiksi tapaukset, joissa aiemman tuomion täytäntöönpano edellyttää toimenpiteitä, joilla kehitetään tai lujitetaan infrastruktuureja tai joiden tarkoituksena on saavuttaa tietty tulos.
C 12/2 Euroopan unionin virallinen lehti 15.1.2011 4. Muulta osin SEUT-sopimuksen 260 artiklan 2 kohdan määräykset vastaavat täysin EY:n perustamissopimuksen aiempaa 228 artiklaa. Niinpä vuoden 2005 tiedonanto on edelleen täysin sovellettavissa 260 artiklan 2 kohdassa määrättyihin menettelyihin, sillä perustellun lausunnon poistaminen ei muuta sitä millään tavalla. 5. Toinen merkittävämpi Lissabonin sopimuksen muutos on SEUT-sopimuksen 260 artiklan uudessa 3 kohdassa, joka kuuluu seuraavasti: Kun komissio saattaa asian tuomioistuimen käsiteltäväksi 258 artiklan nojalla katsoessaan, että asianomainen jäsenvaltio on jättänyt täyttämättä velvollisuutensa ilmoittaa toimenpiteistä, joilla lainsäätämisjärjestystä noudattaen annettu direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, komissio voi, jos se katsoo tämän aiheelliseksi, ilmoittaa samalla sen olosuhteisiin nähden soveltuvaksi katsomansa kiinteämääräisen hyvityksen tai uhkasakon määrän, joka tämän jäsenvaltion olisi sen käsityksen mukaan suoritettava. Jos tuomioistuin toteaa, ettei velvollisuutta ole täytetty, se voi määrätä asianomaisen jäsenvaltion suorittamaan kiinteämääräisen hyvityksen tai uhkasakon komission ilmoittaman määrän rajoissa. Suoritus on maksettava tuomioistuimen tuomiossa määrättynä ajankohtana. 6. Tällä kohdalla otetaan käyttöön kokonaan uusi väline. Kun komissio saattaa asian 258 artiklan (EY:n perustamissopimuksen aiempi 226 artikla) nojalla tuomioistuimen käsiteltäväksi, se voi jo samalla ehdottaa tälle kiinteämääräistä hyvitystä tai uhkasakkoa sisällytettäväksi tuomioon, jossa jäsenvaltion todetaan jättäneen täyttämättä velvollisuutensa ilmoittaa toimenpiteet, joilla lainsäätämisjärjestystä noudattaen annettu direktiivi on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä. 7. Tämän muutoksen tavoitteena on entistä voimakkaammin kannustaa jäsenvaltioita saattamaan direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä lainsäätäjän asettamassa määräajassa ja tällä tavalla varmistaa unionin lainsäädännön tosiasiallinen tehokkuus. Lissabonin sopimuksessa otetaan näin huomioon se, miten keskeinen merkitys on sillä, että jäsenvaltiot siirtävät direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä halutussa ajassa. Kyse ei ole pelkästään unionin lainsäädännöllä tavoiteltujen yleisten etujen suojelemisesta, jossa ei voida viivytellä, vaan myös ja ennen kaikkea Euroopan kansalaisten ja heidän tähän lainsäädäntöön perustuvien subjektiivisten oikeuksiensa suojelusta. Pohjimmiltaan asetetaan vaakalaudalle koko unionin oikeuden uskottavuus, jos sen lainsäädännön täyden oikeudellisen vaikutuksen saattaminen jäsenvaltioiden tasolle vie vuosikausia. 8. Tässä tiedonannossa komissio esittää, miten se aikoo käyttää tätä Lissabonin sopimuksella käyttöön otettua uutta määräystä. 9. Komissiolla on 260 artiklan uuden 3 kohdan nojalla perussopimusten valvojana yhä keskeisempi asema: sen tehtävänä on aloittaa 258 artiklassa määrätty menettely ja yhdistää siihen 260 artiklan 3 kohdan mukainen ehdotus kiinteämääräisen hyvityksen ja/tai uhkasakon määrästä. Tässä tapauksessa, toisin kuin 260 artiklan 2 kohdassa määrätyssä menettelyssä, tuomioistuin määrää seuraamuksen komission ilmoittaman määrän rajoissa. 10. Komissio voi tämän tiedonannon pohjalta kehittää menettelytapojaan edelleen jäljempänä esitettyjen periaatteiden ja perusteiden tapauskohtaisen soveltamisen sekä tuomioistuimen asiaa koskevan oikeuskäytännön myötä. Koska taloudellinen seuraamus on aina määrättävä tapauskohtaisesti, komissio varaa harkintavaltansa puitteissa itselleen mahdollisuuden poiketa näistä yleisistä perusteista perustelluista syistä, silloin kun se on aiheellista erityisissä tapauksissa. 11. SEUT-sopimuksen 260 artiklan 3 kohdassa käyttöön otetun innovatiivisen välineen tavoitteena on reagoida tehokkaasti siihen, että direktiivit saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä myöhässä aikataulusta, mikä on edelleen huolestuttavan laaja ilmiö. Vuosikertomuksessaan unionin oikeuden soveltamisesta komissio aikoo tarkastella käytettävissään olevien tilastojen pohjalta perusteellisemmin jäsenvaltioiden toimintaa direktiivien saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä määräajassa. Jos tulokset eivät osoita huomattavaa paranemista, komissio mukauttaa lähestymistapaansa ja aloittaa tässä tiedonannossa esitellyn toimintapolitiikan tarkistuksen. II YLEISET PERIAATTEET 12. Komissio muistuttaa kolmesta yleisestä periaatteesta, joita 260 artiklan 3 kohdan soveltamisessa on noudatettava, kuten niitä jo noudatetaan saman artiklan 2 kohdan soveltamisessa.
15.1.2011 Euroopan unionin virallinen lehti C 12/3 13. Ensiksi seuraamuksen määrittelyn on perustuttava kyseisen välineen keskeiseen tavoitteeseen eli unionin oikeuden saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä halutussa ajassa ja sitä koskevien rikkomisten toistumisen ehkäisemiseen. Komissio katsoo, että seuraamuksen määräämisessä on otettava huomioon kolme perustavanlaatuista perustetta: rikkomisen vakavuus rikkomisen kesto tarve varmistaa seuraamuksen varoittava vaikutus, jotta voidaan välttää rikkomisen toistuminen. 14. Toiseksi jäsenvaltioiden on voitava ennakoida, millaisia taloudellisia seuraamuksia komissio ehdottaa tuomioistuimelle, ja seuraamusten laskentatavan on oltava suhteellisuuden ja jäsenvaltioiden tasavertaisen kohtelun periaatteiden mukainen. On myös tärkeää, että menetelmä on selkeä ja yhdenmukainen, sillä komission on perusteltava tuomioistuimelle, miten se on päätynyt ehdotettuun rahamäärään. 15. Kolmanneksi seuraamuksen tehokkuuden varmistamiseksi on tärkeää vahvistaa sen määrä siten, että seuraamuksella on varoittava vaikutus. Pelkästään symbolisten seuraamusten määrääminen tekisi välineen vaikutuksen merkityksettömäksi ja olisi vastoin tavoitetta varmistaa direktiivien saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä säädetyissä määräajoissa. III UUDEN VÄLINEEN KÄYTTÖ 16. Komissio voi 260 artiklan 3 kohdan mukaisesti käyttää tässä artiklsassa määrättyä uutta mahdollisuutta jos se katsoo tämän aiheelliseksi. Tämä sanamuoto on ymmärrettävä siten, että komissiolla on suuri harkintavalta, kuten sillä on vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan harkintavalta 258 artiklassa tarkoitetun rikkomusmenettelyn aloittamisessa. 17. Tämän harkintavallan puitteissa komissio arvioi aiheelliseksi hyödyntää 260 artiklan 3 kohdan tarjoamaa mahdollisuutta periaatteessa kaikissa asioissa, jotka koskevat kyseisessä, lainsäätämisjärjestystä noudattaen annettujen direktiivien saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä koskevassa määräyksessä tarkoitettuja puutteita. On toki tärkeää valvoa, että kaikki lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetut direktiivit saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä vahvistetuissa määräajoissa. Komissio ei kuitenkaan ei pois sulje sitä, että saattaa tulla erityisiä tapauksia, joissa 260 artiklan 3 kohdan mukainen seuraamuksia koskeva pyyntö ei ole sen mielestä aiheellinen. 18. Jos kyseessä on muu kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytty direktiivi, jota ei ole saatettu kansallisen lainsäädännön osaksi, 260 artiklan 3 kohtaa ei ole mahdollista käyttää. Tässä tapauksessa komission on edelleen saatettava asia tuomioistuimen käsiteltäväksi 258 artiklan mukaisella menettelyllä ja siinä tapauksessa, että jäsenvaltio ei sen jälkeen ole toteuttanut tuomion täytäntöön panemiseksi tarvittavia toimenpiteitä komission on saatettava asia tuomioistuimen käsiteltäväksi toisella kanteella 260 artiklan 2 kohdan nojalla. 19. On syytä huomata, että 260 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu velvollisuuden täyttämättä jättäminen voi tarkoittaa sekä sitä, että jäsenvaltio ei ole lainkaan ilmoittanut toimenpiteistä, joilla direktiivi on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, että sitä, että kyseisistä toimenpiteistä annettu ilmoitus on puutteellinen. Jälkimmäinen tilanne voi syntyä, jos ilmoitetut toimenpiteet eivät kata jäsenvaltion koko aluetta tai jos ilmoitus on puutteellinen jotakin direktiivin osaa koskevien toimenpiteiden osalta. Jos jäsenvaltio on toimittanut kaikki tarvittavat selvitykset siitä, miten se on mielestään saattanut koko direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöään, komissio voi katsoa, ettei jäsenvaltio ole laiminlyönyt ilmoitusvelvollisuuttaan, jolloin 260 artiklan 3 kohtaa ei sovelleta. Mahdollinen erimielisyys ilmoitettujen toimenpiteiden riittävyydestä tai kansallisen oikeusjärjestyksen säännöistä kuuluu 258 artiklassa määrätyn tavanomaisen, direktiivin asianmukaista saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä koskevan menettelyn soveltamisalaan. IV KAKSI MÄÄRÄTTYÄ SEURAAMUSTYYPPIÄ 20. Tuomioistuin voi 260 artiklan 3 kohdan mukaisesti määrätä komission pyynnöstä kiinteämääräisen hyvityksen tai uhkasakon. Komissio katsoo, että tämä sanamuoto, joka esiintyy myös mainitun artiklan 2 kohdassa, ei tarkoitus huomioon ottaen sulje pois mahdollisuutta yhdistää näitä kahta seuraamustyyppiä samassa tuomiossa ( 7 ). ( 7 ) Tuomioistuimen antama tuomio asiassa C-304/02, komissio v. Ranska, Kok. 2005, s. I-6263.
C 12/4 Euroopan unionin virallinen lehti 15.1.2011 21. Koska tämä Lissabonin sopimuksen tuoma uutuus antaa mahdollisuuden määrätä ilmoittamatta jättämisestä seuraamuksia aiempaa paljon varhaisemmassa vaiheessa, komissio toivoo, että uhkasakko osoittautuu yleensä riittäväksi keinoksi saavuttaa tavoite, joka on jäsenvaltioiden kannustaminen direktiivien saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä halutussa ajassa. Komissio aikoo kuitenkin ehdottaa tästä lähtien soveltuvissa tapauksissa myös kiinteämääräisiä hyvityksiä, jos olosuhteet puoltavat tätä. Jäsenvaltioiden toiminnasta riippuen komissio ei myöskään epäröi muuttaa lähestymistapaansa siten, että kiinteämääräisistä hyvityksistä tulee yleisempiä (ks. 11 kohta). 22. Näiden kahden seuraamustyypin sisäisen logiikan mukaisesti komissio peruuttaa kanteensa tuomioistuimessa vireillä olevassa asiassa, jos se on ehdottanut pelkästään uhkasakkoa ja jäsenvaltio ilmoittaa vaadituista toimenpiteistä, jolloin rikkominen päättyy. Sen sijaan jos komissio on ehdottanut vireillä olevassa asiassa lisäksi kiinteämääräistä hyvitystä, se ei peruuta kannetta pelkästään vaaditun ilmoituksen antamisen vuoksi ( 8 ). V UHKASAKON JA TARVITTAESSA KIINTEÄMÄÄRÄISEN HYVITYKSEN MÄÄRÄN LASKEMINEN 23. Jos komissio ehdottaa 260 artiklan 3 kohdan mukaista uhkasakkoa, sen määrä lasketaan samalla tavalla kuin mainitun artiklan 2 kohdan mukaisesti tuomioistuimen käsiteltäväksi saatettavissa asioissa. Laskutapaa käsitellään vuoden 2005 tiedonannon 14 18 kohdassa. 24. Päivittäisen uhkasakon määrä lasketaan kertomalla yhdenmukainen kiinteämääräinen perusmaksu (vuoden 2005 tiedonannon 15 kohta ( 9 )) rikkomistapauksen vakavuuteen ja kestoaikaan perustuvilla kertoimilla ja sitten maakohtaisella kiinteällä kertoimella (kerroin n), jossa otetaan huomioon rikkomiseen syyllistyneen jäsenvaltion maksukyky (vuoden 2005 tiedonannon 18 kohta ( 10 )). 25. Vakavuuteen perustuva kerroin vahvistetaan vuoden 2005 tiedonannon 16-16.6 kohdan sääntöjen ja perusteiden mukaisesti. Komissio jatkaa näiden sääntöjen ja perusteiden soveltamista samalla tavalla kuin tähän saakka EY:n perustamissopimuksen aiemman 228 artiklan mukaisissa asioissa, jotka koskevat direktiivien saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä tarvittavista toimenpiteistä ilmoittamatta jättämistä. Varsinkin jos jäsenvaltio itse ilmoittaa vilpittömän yhteistyön periaatteen ja nykykäytännön mukaisesti, että sen ilmoitus toimenpiteistä on osittain puutteellinen, tämä voi olla lieventävä asianhaara, jonka vuoksi voidaan soveltaa pienempää vakavuuteen perustuvaa kerrointa kuin tilanteessa, jossa direktiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä on laiminlyöty kokonaan. 26. Jos komissio tarkistaa politiikkaansa (ks. 11 kohta), se kiinnittää erityistä huomiota vakavuuteen perustuvaan kertoimeen ottaen huomioon tuomioistuimen oikeuskäytännön kehityksen. 27. Vuoden 2005 tiedonannon 17 kohdan mukaisesti laskettavan kestoaikaan perustuvan kertoimen vahvistamisessa rikkomisen katsotaan alkaneen seuraavasta päivästä sen jälkeen, kun määräaika kyseisen direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä on päättynyt (jollei 31 kohdasta muuta johdu). 28. Jos komissio päättää ehdottaa lisäksi kiinteämääräistä hyvitystä, sen määrä lasketaan vuoden 2005 tiedonannon 19 24 kohdassa esitetyllä menetelmällä vain sillä tarkennuksella, että määräajan alkamispäiväksi ( 11 ) on määritettävä sitä päivää seuraava päivä, jona määräaika direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä päättyi. VI MÄÄRÄTYN SEURAAMUKSEN MAKSUVELVOITTEEN ALKAMISPÄIVÄ 29. Kun tuomioistuin määrää asianomaiselle jäsenvaltiolle seuraamuksen, suoritus on 260 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan nojalla maksettava tuomioistuimen tuomiossa määrättynä ajankohtana. Tämän määräyksen perusteella tuomioistuin voi vahvistaa ajankohdaksi joko päivän, jolloin tuomio on annettu, tai sitä myöhemmän päivän. On syytä huomata, että tuomioistuimella oli jo tämä sama harkintavalta ( 8 ) Ks. analogisesti myös vuoden 2005 tiedonannon 11 kohta. ( 9 ) Sellaisena kuin se on saatettuna ajan tasalle komission tiedonannolla SEC(2010) 923, annettu 20 päivänä heinäkuuta 2010. ( 10 ) Katso alaviite 9. ( 11 ) Päivä, josta alkaa kiinteämääräisen hyvityksen laskemisessa huomioon otettava aika (ks. vuoden 2005 tiedonannon 22 kohta).
15.1.2011 Euroopan unionin virallinen lehti C 12/5 EY:n perustamissopimuksen 228 artiklan puitteissa vaikka siitä ei ei ollut nimenomaisesta määräystä tässä artiklassa. Tuomioistuin on käyttänyt tätä harkintavaltaa harvoin siihen, että se olisi vahvistanut tuomion antamista myöhemmän päivän ( 12 ), eikä se ylipäätään ole käyttänyt sitä tapauksissa, jotka koskevat toimenpiteistä direktiivien saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä annettavan ilmoituksen laiminlyöntiä. 30. Komissio katsoo, että 260 artiklan 3 kohdan puitteissa on aiheellista vahvistaa yleensä tuomion antamispäivä päiväksi, jolloin seuraamusten maksuvelvollisuus tulee voimaan. Tällöin erityisesti päivittäinen uhkasakko alkaisi juosta tuomion antamispäivästä. VII SIIRTYMÄAIKAA KOSKEVA SÄÄNNÖS 31. Komissio soveltaa uutta 260 artiklan 3 kohdassa määrättyä välinettä sekä sen soveltamista koskevia periaatteita ja perusteita, jotka on esitelty tässä tiedonannossa, menettelyihin, jotka on aloitettu 258 artiklan nojalla tämän tiedonannon julkaisemisen jälkeen sekä menettelyihin, jotka on aloitetettu ennen julkaisemista, lukuun ottamatta menettelyjä, jotka se on jo saattanut tuomioistuimen käsiteltäväksi. Menettelyissä, joissa perusteltu lausunto on jo annettu, komissio toimittaa täydentävän perustellun lausunnon, jossa se varoittaa kyseistä jäsenvaltiota siitä, että se aikoo esittää 260 artiklan 3 kohdan mukaisen pyynnön, jos se saattaa asian tuomioistuimen käsiteltäväksi. Komissio ei ota seuraamusten määrän laskennassa ja rikkomisen keston määrittämisessä huomioon aikaa ennen 1 päivää joulukuuta 2009, jolloin Lissabonin sopimus tuli voimaan. ( 12 ) Tuomioistuin on antanut yhdeksän 228 artiklan mukaista tuomiota, joissa on määrätty seuraamus. Niistä ainoastaan kolmessa uhkasakon ensimmäiseksi määräajaksi on vahvistettu tuomion antamista myöhempi päivä. Ks. asiat C-278/01, komissio v. Espanja, Kok. 2003, s. I-14141; C-304/02, komissio v. Ranska, Kok. 2005, s. I-6263; C-369/07, komissio v. Kreikka, Kok. 2009, s. I-5703.
C 12/6 Euroopan unionin virallinen lehti 15.1.2011 EUROOPAN KESKUSPANKKI SOPIMUS, tehty 31 päivänä joulukuuta 2010, Eesti Pankin ja Euroopan keskuspankin välinen saatavasta, jolla Euroopan keskuspankki Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön 30.3 artiklan nojalla hyvittää Eesti Pankkia (2011/C 12/02) EESTI PANK JA EUROOPAN KESKUSPANKKI, jotka katsovat seuraavaa: (1) Eesti Pankin suorittamista Euroopan keskuspankin pääoman 2011/23/EU maksamisesta ja valuuttavarantosaamisten siirrosta sekä sen osuuksista Euroopan keskuspankin vararahastoihin ja varauksiin 31 päivänä joulukuuta 2010 tehdyn päätöksen (EKP/2010/34) ( 1 ) 3 artiklan 1 kohdan mukaan niiden valuuttavarantojen yhteenlaskettu määrä euroina, jotka Eesti Pankin on Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä EKPJ:n perussääntö ) 48.1 artiklan mukaisesti siirrettävä Euroopan keskuspankille (EKP) 1 päivänä tammikuuta 2011 alkavin vaikutuksin, on 145 853 596,60 EUR. (2) EKPJ:n perussäännön 30.3 artiklan ja päätöksen 2011/23/EU (EKP/2010/34) 4 artiklan 1 kohdan mukaan EKP hyvittää 1 päivästä tammikuuta 2011 alkavin vaikutuksin Eesti Pankkia euromääräisellä saatavalla, jonka määrä vastaa Eesti Pankin yhteenlaskettua euromääräistä osuutta valuuttavarannosta, ellei kyseisen päätöksen 3 artiklassa toisin määrätä. EKP ja Eesti Pank sopivat, että Eesti Pankin saatava on 103 115 678,01 EUR sen varmistamiseksi, että Eesti Pankin saatavan määrä euroina suhteessa niiden saatavien yhteismäärään euroina, joilla on hyvitetty muiden sellaisten jäsenvaltioiden kansallisia keskuspankkeja, joiden rahayksikkö on euro (jäljempänä muut kansalliset keskuspankit ), vastaa sen painoarvon, joka Eesti Pankilla on EKP:n pääoman merkintään sovellettavassa jakoperusteessa, ja sen yhteenlasketun painoarvon, joka muilla kansallisilla keskuspankeilla on tässä jakoperusteessa, välistä suhdetta. (3) Edellä ensimmäisessä ja toisessa perustelukappaleessa mainittujen summien välinen ero johtuu a) EKPJ:n perussäännön 48.1 artiklassa tarkoitettujen kulloinkin voimassa olevien valuuttakurssien soveltamisesta niiden valuuttavarantosaamisten arvoon, jotka Eesti Pank on jo siirtänyt perussäännön 30.1 artiklan mukaisesti ja b) muiden kansallisten keskuspankkien hallussa oleviin, EKPJ:n ( 1 ) EUVL L 11, 15.1.2011. perussäännön 30.3 artiklassa tarkoitettuihin saataviin kohdistuvista vaikutuksista, jotka perustuvat EKP:n pääoman jakoperusteen tarkistamiseen 1 päivänä tammikuuta 2004 ja 1 päivänä tammikuuta 2009 EKPJ:n perussäännön 29.3 artiklan mukaisesti sekä EKP:n pääoman jakoperusteen mukauttamiseen 1 päivänä toukokuuta 2004 ja 1 päivänä tammikuuta 2007 EKPJ:n perussäännön 48.3 artiklan mukaisesti. (4) EKP ja Eesti Pank sopivat edellä mainitun eron osalta, että Eesti Pankin saatavaa voidaan vähentää kuittaamalla sitä määrällä, joka Eesti Pankin on maksettava EKP:n varantoja varausosuutena EKPJ:n perussäännön 48.2 artiklan ja päätöksen 2011/23/EU (EKP/2010/34) 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti, mikäli Eesti Pankin saatava on suurempi kuin 103 115 678,01 EUR. (5) EKP:n ja Eesti Pankin tulisi sopia muista yksityiskohtaisista säännöistä Eesti Pankin saatavan hyvittämiseksi ottaen huomioon, että valuuttakurssivaihteluista riippuen voi olla tarpeen pikemminkin lisätä saatavaa kuin vähentää sitä toisessa perustelukappaleessa mainittuun määrään. (6) EKP:n neuvosto on EKPJ:n perussäännön 10.3 artiklan ja siinä määrätyn menettelyn mukaisesti hyväksynyt, että EKP tekee tämän sopimuksen, joka koskee EKPJ:n perussäännön 30 artiklan nojalla tehtävää päätöstä, OVAT SOPINEET SEURAAVAA: 1 artikla Eesti Pankin saatavan hyvittämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt 1. Jos sen saatavan määrä, joka EKP:n on hyvitettävä Eesti Pankille EKPJ:n perussäännön 30.3 artiklan ja päätöksen 2011/23/EU (EKP/2010/34) 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti (jäljempänä saatava ), on suurempi kuin 103 115 678,01 EUR sinä päivänä, jolloin EKP vastaanottaa Eesti Pankin valuuttavarantoja päätöksen 2011/23/EU (EKP/2010/34) 3 artiklan mukaisesti, saatavan määrää vähennetään kyseisestä päivästä alkavin vaikutuksin 103 115 678,01 EUR. Tämä vähennys tehdään
15.1.2011 Euroopan unionin virallinen lehti C 12/7 kuittaamalla saatavaa määrällä, joka Eesti Pankin on maksettava EKP:n vararahasto- ja varausosuuksina 1 päivänä tammikuuta 2011 alkavin vaikutuksin EKPJ:n perussäännön 48.2 artiklan mukaisesti ja päätöksen 2011/23/EU (EKP/2010/34) 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Kuitattua määrää käsitellään EKPJ:n perussäännön 48.2 artiklan ja päätöksen 2011/23/EU (EKP/2010/34) 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti maksettavien EKP:n vararahastoja varausosuuden ennakkomaksuna, joka katsotaan tehdyksi päivänä, jolloin kuittaus tapahtuu. valuuttavarantoja päätöksen 2011/23/EU (EKP/2010/34) 3 artiklan mukaisesti, saatavan määrää korotetaan kyseisenä päivänä 103 115 678,01 EUR, ja Eesti Pank maksaa EKP:lle kyseistä erotusta vastaavan määrän euroina. Määrä, joka Eesti Pankin on maksettava tämän kohdan nojalla, erääntyy 1 päivänä tammikuuta 2011, ja se on maksettava päätöksen 2011/23/EU (EKP/2010/34) 5 artiklan 4 ja 5 kohdassa määrättyjen menettelyjen mukaisesti. 2. Jos se määrä, joka Eesti Pankin on maksettava osuutena EKP:n vararahastoon ja varauksiin EKPJ:n perussäännön 48.2 artiklan ja päätöksen 2011/23/EU (EKP/2010/34) 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti, on pienempi kuin Eesti Pankin saatavan määrän ja 103 115 678,01 EUR erotus, saatavan määrää vähennetään 103 115 678,01 EUR a) kuittaamalla 1 kohdan mukaisesti ja b) siten, että EKP maksaa Eesti Pankille tämän kuittaamisen jälkeen jäävää vajetta vastaavan määrän euroina. Määrä, joka EKP:n on tämän kohdan nojalla maksettava, erääntyy 1 päivänä tammikuuta 2011. EKP:n on viipymättä annettava ohjeet kyseisen määrän ja sille kertyneen nettomääräisen koron siirtämiseksi Euroopan laajuisen automatisoidun reaaliaikaisen bruttomaksujärjestelmän (TARGET 2) välityksellä. Kertynyt korko lasketaan päiväkohtaisesti käyttämällä todelliset päivät/360 -laskentamenetelmää ja korkoa, joka on sama kuin eurojärjestelmän viimeisimmässä perusrahoitusoperaatiossaan käyttämä marginaalikorko. 3. Jos Eesti Pankin saatava on pienempi kuin 103 115 678,01 EUR päivänä, jolloin EKP saa Eesti Pankilta 2 artikla Loppumääräykset 1. Tämä sopimus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011. 2. Tämä sopimus laaditaan kahtena kappaleena englannin kielellä ja allekirjoitetaan asianmukaisesti. EKP ja Eesti Pank säilyttävät molemmat yhden alkuperäisen kappaleen sopimuksesta. Tehty Frankfurt am Mainissa 31 päivänä joulukuuta 2010. Eesti Pankin puolesta Andres LIPSTOK Pääjohtaja Euroopan keskuspankin puolesta Jean-Claude TRICHET EKP:n puheenjohtaja
C 12/8 Euroopan unionin virallinen lehti 15.1.2011 IV (Tiedotteet) EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET EUROOPAN KOMISSIO Euron kurssi ( 1 ) 14. tammikuuta 2011 (2011/C 12/03) 1 euro = Rahayksikkö Kurssi Rahayksikkö Kurssi USD Yhdysvaltain dollaria 1,3349 JPY Japanin jeniä 110,71 DKK Tanskan kruunua 7,4498 GBP Englannin puntaa 0,84220 SEK Ruotsin kruunua 8,9765 CHF Sveitsin frangia 1,2915 ISK Islannin kruunua NOK Norjan kruunua 7,8500 BGN Bulgarian leviä 1,9558 CZK Tšekin korunaa 24,384 HUF Unkarin forinttia 276,60 LTL Liettuan litiä 3,4528 LVL Latvian latia 0,7019 PLN Puolan zlotya 3,8800 RON Romanian leuta 4,2652 TRY Turkin liiraa 2,0730 AUD Australian dollaria 1,3528 CAD Kanadan dollaria 1,3300 HKD Hongkongin dollaria 10,3796 NZD Uuden-Seelannin dollaria 1,7396 SGD Singaporin dollaria 1,7222 KRW Etelä-Korean wonia 1 493,78 ZAR Etelä-Afrikan randia 9,2959 CNY Kiinan juan renminbiä 8,7970 HRK Kroatian kunaa 7,3985 IDR Indonesian rupiaa 12 030,62 MYR Malesian ringgitiä 4,0886 PHP Filippiinien pesoa 59,202 RUB Venäjän ruplaa 40,1143 THB Thaimaan bahtia 40,687 BRL Brasilian realia 2,2524 MXN Meksikon pesoa 16,2500 INR Intian rupiaa 60,6595 ( 1 ) Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.
15.1.2011 Euroopan unionin virallinen lehti C 12/9 EUROOPAN KOMISSION PUHEENJOHTAJAN PÄÄTÖS, annettu 10 päivänä tammikuuta 2011, luonnontieteiden ja uusien teknologioiden etiikkaa käsittelevän eurooppalaisen työryhmän jäsenten nimittämisestä työryhmän neljännelle toimikaudelle (2011/C 12/04) EUROOPAN KOMISSION PUHEENJOHTAJA, joka ottaa huomioon luonnontieteiden ja uusien teknologioiden etiikkaa käsittelevän eurooppalaisen työryhmän perustamisesta ja Euroopan komission puheenjohtajan valtuuttamisesta nimittämään sen jäsenet 16 päivänä joulukuuta 1997 tehdyn komission päätöksen SEC(97) 2404, ottaa huomioon luonnontieteiden ja uusien teknologioiden etiikkaa käsittelevän eurooppalaisen työryhmän toimeksiannon muuttamisesta 26 päivänä maaliskuuta 2001 tehdyn komission päätöksen C(2001) 691, ottaa huomioon luonnontieteiden ja uusien teknologioiden etiikkaa käsittelevän eurooppalaisen työryhmän toimikauden jatkamisesta 11 päivänä toukokuuta 2005 tehdyn komission päätöksen 2005/383/EY, sellaisena kuin se on jatkettuna komission päätöksellä 2009/757/EY ( 1 ), ottaa huomioon luonnontieteiden ja uusien teknologioiden etiikkaa käsittelevän eurooppalaisen työryhmän toimikauden jatkamisesta 23 päivänä joulukuuta 2009 tehdyn komission päätöksen 2010/1/EU ( 2 ), sekä katsoo seuraavaa: (1) Luonnontieteiden ja uusien teknologioiden etiikkaa käsittelevä eurooppalainen työryhmä on riippumaton ja monialainen enintään 15 jäsenestä muodostuva elin, joka neuvoo Euroopan komissiota. (2) Kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella saatiin 152 hakemusta ( 3 ). Työryhmän aikaisemmista jäsenistä 14 on mahdollista valita uudelleen ( 4 ) ja näistä 12 haluaa tulla huomioon otetuiksi valinnassa. (3) On välttämätöntä varmistaa, että työryhmästä löytyy asianmukaista ammattitaitoa ja kokemusta. (4) Jäsenet nimitetään henkilökohtaisesti pätevyytensä perusteella, ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA: 1 artikla Seuraavat työryhmän jäsenet, joiden toimikausi on päättymässä, nimitetään uudelleen viideksi vuodeksi: 1) Emmanuel Agius 2) Inez de Beaufort 3) Hille Haker 4) Julian Kinderlerer 5) Linda Nielsen 6) Paula Martinho da Silva 7) Pere Puigdoménech Rosell 8) Günter Virt 2 artikla Seuraavat henkilöt nimitetään työryhmän jäseniksi viideksi vuodeksi: 1) Peter Dabrock 2) Andrzej Górski 3) Ritva Tuulikki Halila 4) Herman Nys 5) Siobhán Marie O'Sullivan 6) Laura Palazzani 7) Marie-Jo Thiel 3 artikla Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tehty Brysselissä 10 päivänä tammikuuta 2011. Komission puolesta José Manuel BARROSO Puheenjohtaja ( 1 ) EUVL L 270, 15.10.2009, s. 18. ( 2 ) EUVL L 1, 5.1.2010, s. 8. ( 3 ) Katso päätöksen 2010/1/EU 3 artiklan 2 kohdan neljäs luetelmakohta: Työryhmän jäsenten valinta toteutetaan avoimen kiinnostuksenilmaisupyynnön kautta.. ( 4 ) Katso päätöksen 2010/1/EU 3 artiklan 2 kohdan kolmas luetelmakohta: Työryhmän jäsenet nimitetään viideksi vuodeksi. Nimitys voidaan uusia enintään kahdeksi uudeksi toimikaudeksi..
C 12/10 Euroopan unionin virallinen lehti 15.1.2011 JÄSENVALTIOIDEN TIEDOTTEET VUODEN 2011 VAPAAPÄIVÄT (2011/C 12/05) Belgique/België 1.1, 24.4, 25.4, 1.5, 2.6, 3.6, 12.6, 13.6, 21.7, 22.7, 15.8, 31.10, 1.11, 2.11, 11.11, 15.11, 25.12, 26.12, 27.12, 28.12, 29.12, 30.12, 31.12 България 1.1, 3.3, 22.4, 23.4, 24.4, 25.4, 1.5, 6.5, 24.5, 6.9, 22.9, 1.11, 24.12, 25.12, 26.12 Česká republika 1.1, 25.4, 1.5, 8.5, 5.7, 6.7, 28.9, 28.10, 17.11, 24.12, 25.12, 26.12 Danmark 1.1, 21.4, 22.4, 24.4, 25.4, 20.5, 2.6, 12.6, 13.6, 25.12, 26.12 Deutschland 1.1, 22.4, 25.4, 1.5, 2.6, 13.6, 3.10, 25.12, 26.12 Eesti 1.1, 24.2, 22.4, 1.5, 12.6, 23.6, 24.6, 20.8, 24.12, 25.12, 26.12 Éire/Ireland 3.1, 17.3, 22.4, 25.4, 2.5, 6.6, 1.8, 31.10, 26.12, 27.12 Ελλάδα 1.1, 6.1, 7.3, 25.3, 22.4, 25.4, 1.5, 13.6, 15.8, 28.10, 25.12, 26.12 España 21.4, 22.4, 25.4, 9.5, 2.6, 3.6, 13.6, 21.7, 1.11, 26.12, 27.12, 28.12, 29.12, 30.12 France 1.1, 25.4, 1.5, 2.6, 13.6, 14.7, 21.7, 15.8, 1.11, 11.11, 25.12 Italia 1.1, 22.4, 25.4, 1.5, 2.6, 13.6, 21.7, 15.8, 1.11, 25.12, 26.12 Κύπρος/Kıbrıs 1.1, 25.3, 22.4, 25.4, 1.5, 9.5, 2.6, 3.6, 13.6, 21.7, 15.8, 1.10, 1.11, 23.12, 26.12 Latvija 1.1, 22.4, 24.4, 25.4. 1.5, 4.5, 8.5, 12.6, 23.6, 24.6, 18.11, 24.12, 25.12, 26.12, 31.12 Lietuva 1.1, 16.2, 11.3, 24.4, 25.4, 1.5, 5.6, 24.6, 6.7, 15.8, 1.11, 25.12, 26.12 Luxembourg 25.4, 2.6, 13.6, 23.6, 15.8, 1.11, 26.12 Magyarország 1.1, 15.3, 24.4, 25.4, 1.5, 12.6, 13.6, 20.8, 23.10, 1.11, 25.12, 26.12 Malta 1.1, 10.2, 19.3, 31.3, 22.4, 1.5, 7.6, 29.6, 15.8, 8.9, 21.9, 8.12, 13.12, 25.12 Nederland 1.1, 25.4, 30.4, 5.5, 2.6, 13.6, 25.12, 26.12 Österreich 1.1, 6.1, 25.4, 1.5, 2.6, 13.6, 23.6, 15.8, 26.10, 1.11, 8.12, 25.12, 26.12 Polska 1.1, 6.1, 24.4, 25.4, 1.5, 3.5, 12.6, 23.6, 15.8, 1.11, 11.11, 25.12, 26.12 Portugal 1.1, 22.4, 24.4, 25.4, 1.5, 10.6, 23.6, 15.8, 5.10, 1.11, 1.12, 8.12, 25.12 România 1.1, 2.1, 24.4, 25.4, 1.5, 12.6, 13.6, 15.8, 1.12, 25.12, 26.12 Slovenija 1.1, 2.1, 8.2, 24.4, 25.4, 27.4, 1.5, 2.5, 12.6, 25.6, 15.8, 31.10, 1.11, 25.12, 26.12 Slovensko 1.1, 6.1, 22.4, 25.4, 1.5, 8.5, 5.7, 29.8, 1.9, 15.9, 1.11, 17.11, 24.12, 25.12, 26.12 Suomi/Finland 1.1, 6.1, 22.4, 24.4, 25.4, 1.5, 2.6, 12.6, 25.6, 5.11, 6.12, 25.12, 26.12 Sverige 1.1, 6.1, 22.4, 24.4, 25.4, 1.5, 2.6, 6.6, 12.6, 25.6, 5.11, 25.12, 26.12 United Kingdom Wales and England: 3.1, 22.4, 25.4, 29.4, 2.5, 30.5, 29.8, 26.12, 27.12, 28.12 Northern Ireland: 3.1, 17.3, 22.4, 25.4, 29.4, 2.5, 30.5, 12.7, 29.8, 26.12, 27.12, 28.12 Scotland: 3.1, 4.1, 22.4, 29.4, 2.5, 30.5, 1.8, 30.11, 26.12, 27.12, 28.12
TILAUSHINNAT 2011 (ilman ALV:a, sisältää normaalit lähetyskulut) Euroopan unionin virallinen lehti, L- ja C-sarjat, vain paperipainos 22 EU:n virallista kieltä 1 100 euroa/vuosi Euroopan unionin virallinen lehti, L- ja C-sarjat, paperipainos, vuosittainen DVD 22 EU:n virallista kieltä 1 200 euroa/vuosi Euroopan unionin virallinen lehti, L-sarja, vain paperipainos 22 EU:n virallista kieltä 770 euroa/vuosi Euroopan unionin virallinen lehti, L- ja C-sarjat, kuukausittainen (kumulatiivinen) DVD 22 EU:n virallista kieltä 400 euroa/vuosi Virallisen lehden täydennysosa (S-sarja), tarjouskilpailut ja julkiset hankinnat, DVD, ilmestyy kerran viikossa Monikielinen: 23 EU:n virallista kieltä 300 euroa/vuosi Euroopan unionin virallinen lehti, C-sarja kilpailut Kilpailua koskevilla kielillä 50 euroa/vuosi Euroopan unionin virallisilla kielillä ilmestyvästä Euroopan unionin virallisesta lehdestä on tilattavissa 22 eri kieliversiota. Tilaus käsittää L-sarjan (Lainsäädäntö) ja C-sarjan (Tiedonannot ja ilmoitukset). Jokainen kieliversio tilataan erikseen. Virallisessa lehdessä L 156 18. kesäkuuta 2005 julkaistun neuvoston asetuksen (EY) N:o 920/2005 mukaan velvollisuus laatia kaikki säädökset iirin kielellä ja julkaista ne tällä kielellä ei väliaikaisesti sido Euroopan unionin toimielimiä, joten iirin kielellä julkaistavat viralliset lehdet ovat myynnissä erikseen. Virallisen lehden täydennysosan (S-sarja tarjouskilpailut ja julkiset hankinnat) tilaukseen sisältyvät kaikki 23 virallista kieliversiota yhdellä monikielisellä DVD-levyllä. Euroopan unionin virallisen lehden tilaajat voivat pyynnöstä saada virallisen lehden liitteitä. Tilaajille ilmoitetaan liitteiden ilmestymisestä Euroopan unionin viralliseen lehteen sisältyvässä kohdassa Huomautus lukijalle. Myynti ja tilaukset Maksulliset julkaisut, kuten Euroopan unionin virallinen lehti, ovat tilattavissa jälleenmyyjiltämme. Luettelo jälleenmyyjistä löytyy seuraavasta internet-osoitteesta: http://publications.europa.eu/others/agents/index_fi.htm EUR-Lex (http://eur-lex.europa.eu) on suora ja maksuton portti Euroopan unionin lainsäädäntöön. Sivustolla voi tarkastella Euroopan unionin virallista lehteä ja siellä ovat nähtävillä myös sopimukset, lainsäädäntö, oikeuskäytäntö ja lainsäädännön valmisteluasiakirjat. Lisätietoja Euroopan unionista löytyy osoitteesta: http://europa.eu