Helsingin kaupunki 1 (3) Rakennusvirasto Katu- ja puisto-osasto 17.11.2011 Kaupunkisuunnitteluvirasto PL 2100 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Lausunto Helsinkipuiston yleissuunnitelmaluonnoksesta HEL 2011-004601 T 10 03 03 Yleistä Rajojen merkitys Helsinkipuisto muodostaa kattavan leikkauksen Helsingin eteläisestä avomerimaisemasta kulttuurivaikutteisten rantojen ja sisälahtien, Vantaanjoen jokilaakson ja viljelymaisemien kautta Haltialan metsäluontoon. Helsinkipuistossa korostuvat hienosti kantakaupungin arvoympäristöt, Helsingin historialliset paikat, kulttuurimaisemat ja luontokohteet, jotka ovat vaalimisen arvoisia ja valtakunnallisestikin arvokkaita. Helsinkipuiston alueelle laadittu yleissuunnitelma on kattava ja monipuolinen ja se antaa hyvää perustietoa ja kehittämisajatuksia jatkosuunnitteluun. Yleissuunnitelma nostaa esille olemassa olevan viheraluekokonaisuuden aivan uudella, tuoreella tavalla: Helsingin keskimmäinen vihersormi brändätään. Brändäys lisää virkistysalueiden arvostusta muun muassa kaupunkisuunnittelussa, kaupunkilaisten keskuudessa ja matkailussa. Lisäksi brändäys tukee puistoalueen sisällä olevia yksittäisiä arvoja nivomalla ne kokonaisuudeksi. Helsinkipuiston statusta vahvistaa myös se, että kokonaisuutta on valmisteltu kansallisen kaupunkipuiston kriteerejä soveltaen. Yleissuunnitelmaluonnoksessa kuvataan Helsinkipuisto prosessina, joka ei tule valmiiksi vaan kehittyy muuttuvan kaupungin myötä. Rakennusvirasto katsoo, että merkittävän kaupunkipuistokokonaisuuden arvon ja aseman tunnustaminen ja säilyttäminen kuitenkin vaatii alueen rajojen selkeän määrittelyn ensin yleis- ja sitten asemakaavatasolla. Esimerkiksi Helsinkipuiston vedessä kulkevan rajaviivan tuntumassa olevat ranta-alueet Kruunuvuorenrannassa ja Kalasatamassa ovat niin tärkeitä PL 1515, (Kasarmikatu 21) Kasarmikatu 21 +358 9 310 1661 +358 9 310 38655 0201256-6 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Helsinki 13 Tilinro Alv.nro www.hkr.hel.fi 800012-58890 FI02012566
Helsingin kaupunki 2 (3) Rakennusvirasto Katu- ja puisto-osasto 17.11.2011 Helsinkipuiston veden erottamia maa-alueita yhdistäviä alueita, että niiden liittäminen tulevaisuudessa Helsinkipuiston sisään on perusteltua. Puiston juridisesti sitovaa rajaviivaa tulee tarkistaa ja rajat määritellä sitoviksi seuraavan yleiskaavan laatimisen yhteydessä. Vain tällä tavalla pystytään turvaamaan Helsikipuiston kokonaisuus sekä nykyiset ja tulevat toiminnot ja arvot pitkällä tähtäimellä. Rajojen merkitys korostuu erityisesti alueen laajuuden, moninaisuuden ja vesialueiden aiheuttaman hajanaisuuden vuoksi. Helsinkipuiston alueella on useita toimijoita, joten selkeä, sitova raja on paras turva puistoalueen säilymiselle ja edellytys sen täysipainoiselle kehittämiselle. Helsinkipuistoksi selkeästi rajatun alueen lisäksi on määriteltävä puiston virkistys- ja luontoarvojen kannalta tärkeimmät viheryhteydet ja -alueet. Helsinkipuiston läheisyyden tulee näkyä myös niiden suunnittelussa. Yleissuunnitelman tarkkuustaso, kustannusten arviointi ja toimenpiteiden painotukset Helsinkipuiston yleissuunnitelma antaa mahdollisuuksia vahvistaa eri alueiden identiteettiä ja arvoja, yhdistää asuinalueita erilaisin teemoin, tarjota monipuolisia virkistysmahdollisuuksia niin asukkaille kuin vierailijoillekin. Puiston vaikutuspiirissä on useita uusia, rakentumassa olevia, suuria asuinalueita: Kalasatama, Kruunuvuorenranta ja Hernesaari. Yleissuunnitelmassa tulee esittää selkeitä teemoja ja tavoitteita, jotta sillä pystytään vaikuttamaan tarkempiin, kohdekohtaisiin suunnittelutasoihin. Yleissuunnitelman tarkkuustaso tulee vielä tarkistaa. Yleissuunnitelmaluonnoksessa esitetään paljon ideoita, joista jotkut ovat hyvinkin yksityiskohtaisia. Rakennusviraston mielestä esimerkiksi laituri-, oleskelu ja paviljonkipaikkojen osoittaminen tulee ilmaista vain idealuontoisesti tällä suunnittelutasolla. Sen sijaan on tärkeää määritellä Helsinkipuiston kannalta tärkeät, strategiset avainteemat ja - kohteet. Tämän määrittelyn pohjalta voidaan jatkosuunnittelussa osoittaa tarvittavat toimenpiteet ja niiden tärkeysjärjestys. Yleissuunnitteluvaihe ei sisällä kustannusten arviointia. Helsingin kannalta on mielekästä investoida kohteisiin, joista saadaan paljon irti vähillä investoinneilla. Tämä voi tarkoittaa käytännössä olemassa olevien arvojen esiin nostamista harkitusti kohdennettujen toimenpiteiden ja markkinoinnin avulla. Esimerkiksi Annalan huvila olisi mahdollista ottaa käyttöön jo lähiaikoina ja sijoittaa sinne puutarhakulttuuria ja Helsinkipuistoa tukevaa toimintaa. Kustannusten arviointia ja toimenpiteiden vastuuttamista tarvitaan jatkossa PL 1515, (Kasarmikatu 21) Kasarmikatu 21 +358 9 310 1661 +358 9 310 38655 0201256-6 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Helsinki 13 Tilinro Alv.nro www.hkr.hel.fi 800012-58890 FI02012566
Helsingin kaupunki 3 (3) Rakennusvirasto Katu- ja puisto-osasto 17.11.2011 Jatkotoimenpiteet suunnitelman toteuttamiseksi. Yleissuunnitelma on yleistasoinen ja siksi suunnitelman tavoitteiden ja periaatteiden tulee olla ohjeellisesti noudatettavia. Helsinkipuiston yleissuunnitelman toteutumisen seuraamiseksi ja edistämiseksi on kannatettavaa perustaa Helsinkipuiston ympärille yhteistyöryhmä, johon kootaan Helsinkipuiston alueella toimivien edustajat. Ryhmän tehtävät ja vastuut on määriteltävä. Rakennusvirasto osallistuu mielellään yhteistyöryhmään. Helsinkipuiston syntyminen tarvitsee konkreettisia tavoitteita, konkreettisia kohteita ja toimenpiteitä sekä niiden ohjelmointia. Yleissuunnitelma antaa ideoita rakennusvirastossa tehtävään aluesuunnitteluun, luonnonhoidon suunnitteluun, kohdesuunnitteluun ja hoidon painopisteiden suuntaamiseen. Esimerkiksi aluesuunnitelmat ovat kuitenkin Helsinkipuiston näkökulmasta varsin pienialaisia, jotta niitä voitaisiin yksistään käyttää Helsinkipuiston yleissuunnitelman teemojen ja toimenpiteiden ohjelmoinnissa. Ilman kokonaisuutta ohjaavaa strategiaa ei synny brändiä. Rakennusvirasto katsoo, että jatkotoimenpiteenä tulee laatia Helsinkipuisto-ohjelma, jossa esitetään tarvittavien toimenpiteiden tärkeysjärjestys, tavoiteaikataulu ja kustannusarviot esimerkiksi tulevalle kymmenvuotiskaudelle sekä toteutumisen seuranta. Ohjelman esittämät toimenpiteet voivat olla esimerkiksi kaavoittamista, markkinointia, ylläpidon painotuksia tai konkreettista rakentamista. Ohjelman laatiminen soveltuu luonnollisesti Helsinkipuiston yhteistyöryhmän tehtäväksi. Lisätiedot Virpi Vertainen, aluesuunnittelija, puhelin: 310 38518 virpi.vertainen(a)hel.fi Arponen Petri, aluesuunnittelija, puhelin: 310 38440 petri.arponen(a)hel.fi Kiiskinen Anu, aluesuunnittelija, eteläinen suurpiiri, puhelin: 310 38419 anu.kiiskinen(a)hel.fi Rossing Birgitta, aluesuunnittelija, puhelin: 310 38640 birgitta.rossing(a)hel.fi Saukkonen Tiina, suunnitteluvastaava, puhelin: 310 38508 tiina.saukkonen(a)hel.fi Raimo K Saarinen kaupungininsinööri Osmo Torvinen osastopäällikkö PL 1515, (Kasarmikatu 21) Kasarmikatu 21 +358 9 310 1661 +358 9 310 38655 0201256-6 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Helsinki 13 Tilinro Alv.nro www.hkr.hel.fi 800012-58890 FI02012566
Helsingin kaupunki Lausunto 1 (2) Kiinteistövirasto Tilakeskus 18.11.2011 Kaupunkisuunnitteluvirasto, asemakaavaosasto Jouni Heinänen PL 2100 00099 Helsingin kaupunki Helsinkipuiston yleissuunnitelma HEL 2011-004601 T 10 03 03 Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää kiinteistöviraston tilakeskuksen lausuntoa Helsinkipuistosta, joka käsittää alueet Haltiala- Tuomarinkylästä Suomenlinnaan lähisaarineen. Alueesta on valmistunut yleissuunnitelman luonnos 25.10.2011. Lausunto on pyydetty antamaan 24.11.2011 mennessä. Tavoitteena on valtakunnallisesti merkittävien kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilyminen ja korostaminen, sekä puiston ekologisesti ja virkistyskäytön kannalta tärkeiden ja yhtenäisten luonnonalueiden turvaaminen. Alue sisältää mm. Maailmanperintökohteen (Suomenlinna), Kansallismaiseman (merellinen Helsinki), valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä ja maisema-alueita sekä kansallisesti ja kansainvälisesti arvokkaita lintualueita. Helsinkipuisto tarjoaa yhtenäisiä matkailukokonaisuuksia esim. Suomenlinnan saariryhmä, Tuomarinkylän kartano, Haltiala-Niskala, Vanhankaupunginkoski-Gardenia-Lammassaari-Pornaistenniemi. Yleissuunnitelman luonnos määrittelee Helsinkipuiston keskeiset arvot, tarjoaa periaatteet ja toimenpide-ehdotuksia jatkotyöhön ja osaalueiden kehittämiseen sekä turvaa puistokokonaisuuden arvojen säilymistä ja edistää niiden kehittymistä. Tärkeimpiä hankkeita ovat Kruunuvuorenselän vesiliikenteen ja Vantaanjoen varren rantojen kehittäminen, Hernesaaren rantapuiston rakentaminen ja Kruunuvuorenselän kulttuurisaarten (Korkeasaari, Mustikkamaa, Hylkysaari) kehittäminen kokonaisuutena. PL 2213 Sörnäistenkatu 1 +358 9 310 1671 +358 9 310 40380 0201256-6 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Helsinki 58 Tilinro Alv.nro tilakeskus@hel.fi http://www.tilakeskus.fi FI0680001200062637 FI02012566
Helsingin kaupunki Lausunto 2 (2) Kiinteistövirasto Tilakeskus 18.11.2011 Kiinteistöviraston tilakeskus on tutustunut Helsinkipuiston yleissuunnitelman luonnokseen ja toteaa, ettei siihen ole huomauttamista. Lisätiedot Riitta Söderholm, projektiarkkitehti, puhelin: 310 86409 riitta.soderholm(a)hel.fi Jarmo Raveala hankesuunnittelupäällikkö PL 2213 Sörnäistenkatu 1 +358 9 310 1671 +358 9 310 40380 0201256-6 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Helsinki 58 Tilinro Alv.nro tilakeskus@hel.fi http://www.tilakeskus.fi FI0680001200062637 FI02012566
Helsingin kaupunki Lausunto 1 (2) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 2.11.2011 Kaupunkisuunnitteluvirasto PL 2100 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Helsinkipuiston yleissuunnitelma HEL 2011-004601 T 10 03 03 Helsingin kaupunginmuseo on tutustunut Helsinkipuistoa koskevaan yleissuunnitelman luonnokseen ja lausuu siitä kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta seuraavan. Helsinkipuiston yleisrajaus on määritelty Helsingin yleiskaava 2002:ssa. Tämä rajaus oli suuntaa-antava, ja jatkossa suunnittelun täsmentyessä on varmasti tarpeen muokata tai täsmentää rajausta. Luonnoksessa on tuotu hyvin esille laajan alueen erilaiset arvot niin maiseman, kulttuurihistorian kuin luontoarvojenkin suhteen. Kartalla on esitetty mm. valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009-kohteet). Jatkossa Helsinkipuiston suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös maakunnallisesti ja paikallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja -kohteet siltä osin kuin ne eivät yleissuunnitelmassa tule jo esille. Kaupunginmuseo toivoo, että näiden alueiden ja kohteiden suunnittelussa tavoitellaan erityisesti niiden vaalimista, ei vain kehittämistä. Kaupunginmuseolla ei ole tässä vaiheessa yleissuunnitelmasta muuta kommentoitavaa, sillä raportti on yleispiirteinen ja suuntaa-antava. Lisätiedot Johanna Björkman, tutkija, puhelin: +358 9 310 36473 johanna.bjorkman(a)hel.fi Anne Mäkinen yksikön päällikkö Tiedoksi PL 4300 Sofiankatu 4 +358 9 310 36630 +358 9 310 36664 0201256-6 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Helsinki 00170 Tilinro Alv.nro kaupunginmuseo@hel.fi http://www.hel.fi/helsingin 800012-62637 kaupunginmuseo
Helsingin kaupunki Lausunto 2 (2) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 2.11.2011 Museovirasto, kulttuuriympäristön suojelu PL 4300 Sofiankatu 4 +358 9 310 36630 +358 9 310 36664 0201256-6 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Helsinki 00170 Tilinro Alv.nro kaupunginmuseo@hel.fi http://www.hel.fi/helsingin 800012-62637 kaupunginmuseo
Helsingin kaupunki Lausunto 1 (4) Ympäristökeskus Ympäristöjohtaja 24.11.2011 Helsingin kaupunki, kirjaamo Kaupunkisuunnitteluvirasto/Asemakaavaosasto PL 10 00099 Helsingin kaupunki Ympäristökeskuksen lausunto Helsinkipuiston yleissuunnitelman luonnoksesta HEL 2011-004601 T 10 03 03 Ympäristökeskus toteaa Helsinkipuiston yleissuunnitelman luonnoksesta 25.10.2011 seuraavaa: Helsinkipuistona kehitettävä alue määriteltiin ja rajattiin suuntaaantavasti yleiskaavassa 2002. Helsinkipuisto täyttää kansallisen kaupunkipuiston kriteerit, mutta kaupunkisuunnitteluvirasto on yleiskaavatyöstä alkaen päätynyt kehittämään sitä kaavoituksen keinoin. Suunnitelmassa tätä suuntaa-antavaa rajausta on noudatettu (ydin-alue), mutta mukaan on otettu myös paikoin laajempi tarkastelualue, mikä on hyvä ratkaisu. Helsinkipuiston tärkeä tavoite on virkistyskäytön kehittäminen, mikä sisältää myös sen tehostamisen: alueelle halutaan erilaisia palveluita ja houkuttimia. Suunnitelmassa on otettu myös huomioon, että osa alueista on syytä jättää tällä tavoin kehittämisen ulkopuolelle. Luonnonsuojelualueiden luonnontilan ylläpito ja joskus ennallistaminen on myös kehittämistä, jota tehdään suunnitelmallisesti hoito- ja käyttösuunnitelmien avulla. Monet luonnonsuojelualueista kestävät nykyistä suurempia kävijämääriä, mutta eivät kaikki. Tätä mitoitusta on syytä tarkastella yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Valaistussuunnittelua käsiteltäessä suunnitelmassa tuodaan esiin pimeiden alueiden merkitys. Vaikka äänimaiseman suunnittelu kaupunkioloissa on vaikeaa, yksi tärkeä tavoite on puiston hiljaisten osien säilyttäminen hiljaisina. Tämä on syytä pitää mukana suunnittelussa. Suunnitelmaluonnos on huolellisesti laadittu ja sen esitystapa on selkeä. Luontotietojärjestelmässä olevaa tietoa arvokkaista luontokohteista on liitetty suunnitelmaan riittävästi, ja luontotieto on PL 500 Viikinkaari 2a +358 9 310 1635 +358 9 655 783 0201256-6 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Helsinki 00790 Tilinro Alv.nro ymk@hel.fi http://www.hel.fi/ymk 800012-62637 FI02012566
Helsingin kaupunki Lausunto 2 (4) Ympäristökeskus Ympäristöjohtaja 24.11.2011 myös vaikuttanut suunnitelman sisältöön. Helsinkipuiston merkittävän luontoalue on Vanhankaupunginlahden lintuvesi, joka on myös Naturaalue. Helsinkipuistosta on tehty alustava Natura-arvio osana yleiskaavaa 2002, mutta suunnitelman täsmentyessä myös tätä arviota tulee täsmentää. Päätös Vantaanjoen Natura-alueen perustamisesta (vesilain mukainen suojelu) on valmisteilla ympäristöministeriössä. Alustava arvio vaikutuksista näihin kahteen Natura-alueeseen sekä Vanhankaupunginselän-Vantaanjoen kalaväylään on syytä todeta suunnitelman asiakirjoissa. Helsinkipuiston suunnitelman mukainen maankäyttö on vesiensuojelun kannalta edullista, joten Vantaanjoen pääuoman tuleva Natura-alue ei todennäköisesti kärsi siitä haittaa, ainakaan merkittävää. Myös kalaväylän esteettömyys näyttäisi säilyvän. Vaikutukset Vanhankaupunginlahden lintuveteen riippuvat erilaisten toimintojen sijoittelusta. Ympäristölautakunnan hyväksymän Helsingin luonnonsuojeluohjelman 2008-17 kohteista Helsinkipuiston maisemallisella osa-alueella A ovat osaksi Vantaanjoentörmä, Haltialan pohjoinen lehtoalue ja Paloheinän lehto- ja korpilaakson metsä. Näiden kolmen alueen Keskuspuiston puoleisista osista on tehty suojeluohjelman mukaisesti aluevaraus Keskuspuiston pohjoisosan asemakaavaan. Osa-alueella D sijaitsevat Pornaistenniemen tervaleppälehto, Kivinokan vanha metsä, Mölylän metsä ja Bäcksin rinneniitty sekä Purolahden rantaniitty, joka on valtion maata. Osa-alueella E sijaitsevat Kruunuvuorenlampi (yksityismaata) ja Pormestarinluodot sekä osa-alueella F Pitkäouri ja Tiirakari. Näiden luonnonsuojelualuevarausten toteuttaminen luonnonsuojelulain mukaisin rauhoituksin turvaa osaltaan Helsinkipuiston luontoarvojen säilymisen. Luonnonsuojelualueiden ulkopuolella on myös merkittäviä luontoarvoja, joiden vaalimisessa luonnonhoidon suunnittelu on avainasemassa. Ympäristölautakunta antoi 24.5.2011 lausunnon kuntalaisaloitteesta, joka käsitteli kansallisen kaupunkipuiston perustamista. Tässä yhteydessä lautakunta arvioi myönteisesti Helsinkipuiston laadullisia ominaisuuksia ja toimintojen sijoitteluperiaatteita. Suunnitelmaa on nyt tarkennettu, joten suunnitelman virkistys- ja luonnonsuojelutavoitteiden yhteensovittamisesta voi esittää seuraavia huomioita, jotka jatkosuunnittelun myötä tulevat edelleen tarkentumaan. Erityistä yhteensovittamista tarvitaan ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan osa-alueilla A (Haltiala) ja D (Vanhankaupunginlahti), joista jälkimmäisessä on tutkittava myös vaikutukset Vanhankaupunginlahden lintuveden Natura-alueeseen. Osa-alueella A esitetään periaatteeksi sen säilyttäminen riittävän laajana ja häiriöttömänä virkistysaluekokonaisuutena. Tärkeimmiksi PL 500 Viikinkaari 2a +358 9 310 1635 +358 9 655 783 0201256-6 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Helsinki 00790 Tilinro Alv.nro ymk@hel.fi http://www.hel.fi/ymk 800012-62637 FI02012566
Helsingin kaupunki Lausunto 3 (4) Ympäristökeskus Ympäristöjohtaja 24.11.2011 kehittämiskohteiksi nostetaan nykyisten toiminnallisten keskusten Haltialan tilan ja Tuomarinkylän kartanon lisäksi Vantaanjoen ja Keravanjoen yhtymäkohta sekä Näsinojan-Haltialantien varsi. Lisäksi pienemmiksi kehittämiskohteiksi esitetään Niskalaa sekä Potmäkeä ja muita metsäsaarekkeita. Näiden soveltumista yhteen riittävän laajuuden ja häiriöttömyyden kanssa on tarkasteltava huolellisesti ja tapauskohtaisesti. Alueen avoimuus ja kulttuurimaisema säilyvät nykyisen tyyppisellä viljelykäytöllä. Palstaviljelyn, siirtolapuutarhan tai liikuntapaikkojen mahdollinen sijoittelu vaatii huolellisuutta ja varovaisuutta luonto- ja maisema-arvojen vuoksi. Myös metsäsaarekkeissa mahdollisten toimintojen sijoittelu vaatii erityisen hyvää suunnittelua. Metsäsaarekkeiden virkistyslaatua heikentäneiden romujen ja muiden jätteiden poisto on päässyt hyvin käyntiin, mutta tuottanut myös paikallista maisemahaittaa. Osa-alueella D esitetään tärkeiksi kehittämiskohteiksi Pornaistenniemi, Arabianrannan uusi julkinen laituri, Hermannin uusi rantapuisto sekä Fastholman kaupunginosapuisto. Pornaistenniemen maankäytöstä ja mahdollisen pienimuotoisen melontakeskuksen sijoituksesta käydään parhaillaan asemakaavoitukseen liittyviä keskusteluja kaupunkisuunnitteluviraston ja ympäristökeskuksen kesken. Ympäristökeskus pitää melontakeskuksen ja muiden uusien toimintojen sijoittamista Pornaistenniemeen ongelmallisena. Pornaistenniemessä tulee arvioida paitsi vaikutukset läheiseen Natura-alueeseen, myös Pornaistenniemen arvokas tervaleppäluhta ja sen rajaus luonnonsuojeluohjelmassa. Pornaistenniemeen sijoitetuista kehittämistavoitteista osa sijoittuisi paremmin kauemmas jokisuusta Vanhankaupungin puoleiselle rannalle. Julkisen vesiliikenteen vaatimien ruoppausten tarve ja toistotiheys olisivat suurimmillaan jokisuussa, joka liettyy voimakkaasti. Myös melontakeskuksen paikaksi Arabianranta soveltuisi paremmin kuin Pornaistenniemi, jossa luonnonsuojelualueen sulan veden aikainen liikkumiskielto rajoittaa melonnalle vapaata sektoria. Luonnonsuojelualueen seurantatutkimuksia ohjaavassa Viikin tutkimustyöryhmässä ei myöskään pidetty Pornaistenniemeä sopivana melontakeskuksen sijoituspaikkana. Kaupunginosapuiston rakentaminen Fastholmaan liitetään suunnitelmassa Kivinokan mahdolliseen rakentamiseen. Tämä on erillinen valmistelussa olevalla osayleiskaavalla ratkaistava kysymys. Ympäristölautakunta on lausunnossaan 24.5.2011 esittänyt Kivinokan liittämistä tyveään myöten Helsinkipuiston alueeseen, mikä säilyttäisi Kivinokassa laajat virkistysaluemahdollisuudet ja mahdollistaisi niiden kehittämisen. Fastholman mahdollisessa puistottamisessa on Pornaistenniemen tapaan otettava huomioon paitsi vaikutukset viereiseen Natura-alueeseen, myös Fastholman sisäiset huomattavan PL 500 Viikinkaari 2a +358 9 310 1635 +358 9 655 783 0201256-6 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Helsinki 00790 Tilinro Alv.nro ymk@hel.fi http://www.hel.fi/ymk 800012-62637 FI02012566
Helsingin kaupunki Lausunto 4 (4) Ympäristökeskus Ympäristöjohtaja 24.11.2011 monipuoliset luontoarvot. Fastholman nykyinen käyttö lumenkaatopaikkoineen soveltuu myös huonosti alueen luonnonarvoihin. Nykytilaan verrattuna hyvin suunniteltu Natura-alueen puoleisilta reunoiltaan luonnonmukainen puisto voisi olla myös luontoarvojen kannalta myönteinen vaihtoehto. Ympäristökeskus osallistuu mielellään Helsinkipuiston seurantaryhmään. Lisätiedot Pakarinen Raimo, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 31534 raimo.pakarinen(a)hel.fi HELSINGIN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖKESKUS Pekka Kansanen ympäristöjohtaja PL 500 Viikinkaari 2a +358 9 310 1635 +358 9 655 783 0201256-6 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Helsinki 00790 Tilinro Alv.nro ymk@hel.fi http://www.hel.fi/ymk 800012-62637 FI02012566