Tietotekniikan kasvun ongelmat? Riittääkö rahat ja osaajat? Ilkka Lehtinen Suomen avoimen lähdekoodin keskus COSS
Mikä COSS on? Kansallinen avoimen lähdekoodin ekosysteemin kehittämisorganisaatio ja -liiketoiminnan verkosto Yksi vanhimmista eurooppalaisista avoimen lähdekoodin keskuksista (perustettu 2003) Toimii voittoa tavoittelemattoman Hermia Oy:n alla
Mitä COSS tekee? Parantaa avoimen lähdekoodin ratkaisujen, palvelujen ja yritysten tunnettuutta Rakentaa organisaatioiden välistä verkostoa Luo yhteistyötä yritysten ja tutkimuslaitosten välille Lisää kehittäjä- ja käyttäjäyhteisöjen ja yritysten välistä yhteistoimintaa Edistää IT-ratkaisujen yhteentoimivuutta Tarjoaa kansainvälisen kontaktipisteen suomalaiseen avoimen lähdekoodin kenttään
Merkityksellistä työtä Linus Torvalds kesäkuussa 2011: "One of things that personally is very gratifying to me is how people are using Linux for things I never envisioned. Not just markets, but people using Linux and open source for reasons that were not my reasons - going into developing worlds and spreading knowledge of technology and making it teaching tool. I find that to be really exciting and gratifying.
Hetken keskustelu... Onko avoin lähdekoodi jotain muutakin kuin Linux? Mitä henkilökohtaisesti ymmärrän avoimella lähdekoodilla? Miten henkilökohtaisesti käytän avoimen lähdekoodin ratkaisuja? Miten työympäristössäni käytetään jos käytetään avoimen lähdekoodin ratkaisuja Mitä avoimen lähdekoodin toimijoita tiedän Suomessa? Järjestöjä, yhtiöitä, yhdistyksiä jne...
Keskeisempiä OS toimijoita Suomessa COSS b2b Validos ry B2b FSFE -Finland ry Linux-Aktivaattori ry FUUG Finnish Unix User Group ry FLUG Finnish Linux User Group ry Wikimedia Suomi ry Eri Projektien yhteisöt: Ubuntu, Debian, Joomla, Drupal, LibreOffice, OpenOffice, VALO-CD...
COSS on 140 jäsenorganisaation verkosto
Avoimuus tänään Avoimet rajapinnat Avoin lähdekoodi Avoimet standardit Avoin data
Miksi tietohallinnon pitää kasvaa? Onko asialla kiire vai tehdäänkö tietokoneella? Erikoissairaanhoitajan työajasta menee tänään jo 65% päätteellä...and counting Suomen huoltosuhteen ennustetaan olevan EU:n huonoin 2020 ja pahimmillaan vuonna 2035 Itse haluaisin eläkkeellä ollessani että meillä olisi oikeasti hoitavia hoitajia keuhkoahtauma ei twitterillä korjaannu Tietohallinnon pitää kasvaa kehittyä Oikein suunniteltujen järjestelmien avulla voimme vapauttaa resursseja sinne missä niitä oikeasti tarvitaan Julkishallinnossa IT-johto ei ole vielä osana organisaation ylintä johtoa... Meidän tulee kasvaa ohjelmisto puuhastelusta prosessien uudistajiksi
Loistavat suomalaiset esimerkit Veroehdotus Koko prosessi uudistettiin Virkatodistus Lomake poistettu viranomaiset saavat tiedot tietokannoista suoraan Meritilannekuva Suomenlahdella Kansainvälisesti noteerattu eri viranomaisten yhdessä tuottama palvelu
Mitä tulevaisuus edellyttää meiltä? Hallinnon kuorman vähentäminen 1. Kansalaisille 2. Yrityksille Palvelujen vaikuttavuuden lisääminen 3. Kansalaisille 4. Yrityksille 5.Tehokkuuden lisääminen hallinnossa
Riittääkö rahat? Julkishallinnon ICT menot olivat vuonna 2009 n. 2,1 Mrd 150 Kunnat Valtio Muut 1000 950
Rahasta... Käyttö, tuki ja ylläp Uudet järjestelmät
Rahasta 20 Palvelujen osto Palkat ja palkkiot Laitteet ja ohjelmat 52 28
Suurimmat käyttäjät Sosiaali ja terveys Henkilöstö- ja taloushallinto Sivistystoimi Puolustus ja turvallisuus
Rahan riittävyys on meistä itsestä kiinni Politiikalla tulee ohjata siten että tietohallinto voi kasvaa ja vapauttaa resursseja sinne missä niitä tarvitaan Politiikalla tulee ohjata tietohallinnon varat kotimaisen osaamisen suosimiseen Niin ne kaikki muutkin tekee... Millaisista summista sitten puhutaan jos aletaan säästämään esim. avoimen koodin järjestelmillä. Lähtökohtasesti tässä maassa julkishallinnossa käynnistetään n. 500 000 tietokonetta päivittäin. Microsoftin markkinointimateriaali kertoo että Enteprise-lisenssoinnilla työaseman lisenssikustannukset ovat vain euron per päivä 180 Miljoonaa per vuosi!!! COSSin avoin koulu hankkeen loppuraportissa laskettiin mahdolliseksi tuottaa n. 30 M vuosisäästöt Suurimpana syynä pysyä lisensoiduissa ratkaisuissa on menneisyyden haamut = scriptit ja integraatiot
Avoimen lähdekoodin työaseman Green IT- arvo Tietokoneen (=työaseman) elinkaaren aikana käyttämästä energiasta 75% kuluu laitetta valmistettaessa. MS lisensoiduilla tuotteilla varustetussa työympäristössä laitteen elinkaari tällä hetkellä n. 3 vuotta. (=Kierrätyskeskusten arvio palautuvista koneista) Leasing -koneiden jatkokäytettävyys Linux asemina on aivan hyvä (Haastattelu Uudenkaupungin tietohallintojohtajan kanssa) Elinkaari pitenee 2-3 vuotta Laitteen elinkaari on 37,5% energiatehokkaampi
Riittääkö osaajat?
Riittääkö osaajat? Avoin lähdekoodi ei ole enää vain noitahattumiesten egotrippi Valtavirtaa, hyvänä esimerkkinä Useat JH-hankkeet joissa hyödynnetään OS-tuotteita Nokian käyttöjärjestelmät no, ei tämä viimeisin älypuhelinkääntö Markkinoilla on osaavaa väkeä joka puhuu oikeita asioita oikealla tavalla Oppilaitokset tekevät loistavaa työtä tässä suhteessa
OS käytön motivaatiot Kustannussäästöt -laitteiden elinkaari pidempi - lisenssien hankinta ja ylläpito Parempi laatu -vapaa pääsy koodiin - yhteisöllinen ohjelmistokehitys Tuotannon tehokkuus -osaamista avoimesti saatavilla (skills &people) Itsenäisyys -immateriaalinen omistus käytössä - ei monopoliuhkaa - standardien noudattaminen Organisaatiot hyötyvät eri tavoin projekteista ja omasta osaamisesta riippuen. Toisin sanoen, yhden kokema hyöty voi olla toiselle rasite!!!
Miksi tehdä liiketoimintaa avoimella? Koska maailma on muuttunut Internet on mahdollistanut yhteisöllisen kehittämisen ja ohjelmistojen kustannustehokkaan levittämisen Open source -ohjelmien laatu ja tarjonta on parantunut Koska asiakas on muuttunut Asiakas osaa nykyään arvostaa yhteentoimivuutta ja modulaarisuutta Asiakas tietää, että on olemassa vaihtoehtoja Kasvava trendi: asiakas vaatii avointa lähdekoodia
Miksi tehdä liiketoimintaa avoimella? 1. Nopeampi tuotteen levitys Enemmän käyttäjiä Säästöjä myynti- ja markkinointikuluissa 3. Osia ohjelmistosta muualta Alhaisemmat kehityskustannukset Hyödynnetään jo tuotettua ja testattua koodia 4. Enemmän testausta ja bugiraportteja Parempi laatu Open source -projektit saavat enemmän ja parempia bugiraportteja. 5. Mahdollista saada kehitystä ei-bisneskriittiseen suuntaan Hyödyllisempi tuote Otetaan yrityksen ulkopuolinen innovointivoima käyttöön Globaalit ohjelmistoprojektit epäonnistuvat usein. On haastavaa pilkkoa projekti osiin ja saada eri paikoissa kehitetyistä osista toimiva kokonaisuus. Olisiko open source -projekteista otettavissa oppia?