Tampere Pöytäkirja 1/2018 1 (21) Aika 09.01.2018, klo 16:00-19:52 Paikka Kaupunginhallituksen istuntosali Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen 3 Pöytäkirjan tarkastus 4 Ajankohtaiset asiat 5 Valtuustoaloite Tampereen kaupungin liukkauden torjunnan parantamiseksi ajoradoilla ja kevyen liikenteen väylillä - Tero Mattila ym. 6 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus
Tampere Pöytäkirja 1/2018 2 (21) Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Poissa Jäntti Aleksi, puheenjohtaja Sirniö Ilpo, varapuheenjohtaja Aho Ossi Ahonen Reeta Höyssä Matti Järvinen Matti Kampman Ulla Nisumaa-Saarela Katja Nurminen Maggie Penny Kaisa Sirén Jouni Suoniemi Juhana Lydén Erik Harjuntausta Anneli, sihteeri, pöytäkirjanpitäjä Stenhäll Jaakko, kaupunginhallituksen edustaja Nurminen Mikko, johtaja, esittelijä Hyry Anna-Leea, viestintäpäällikkö Järvelä Antti, nuorisovaltuuston edustaja Lehtinen Joni, nuorisovaltuuston edustaja Hastio Pia, yleiskaavapäällikkö, poistui 16:50 Kiviluoto Minna, kaavoitusarkkitehti, poistui 17:40 Pietilä Sari, kaavoitusarkkitehti, poistui 17:40 Vänskä Veikko, projektiarkkitehti, poistui 18:45 Ahponen Marjut, projektiarkkitehti, poistui 18:45 Vandell Ari, suunnittelupäällikkö, poistui 18:45 Kulmala Mika, liikenneinsinööri, poistui 19:50 Ansaharju Matias, kehittämispäällikkö, poistui 19:50 Rincón Salazar Natalia Allekirjoitukset Jäntti Aleksi Puheenjohtaja Anneli Harjuntausta Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty 11.01.2018 Ulla Kampman Matti Höyssä
Tampere Pöytäkirja 1/2018 3 (21) Pöytäkirjan nähtävänäolo Nähtävänä 12.1.2018 www.tampere.fi Anneli Harjuntausta, sihteeri, pöytäkirjanpitäjä
Tampere Pöytäkirja 1/2018 4 (21) 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös Todettiin. Päätösehdotus oli Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.
Tampere Pöytäkirja 1/2018 5 (21) 2 Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen Päätös Myönnettiin. Päätösehdotus oli Myönnetään läsnäolo- ja puheoikeus kaavoitusarkkitehdit Minna Kiviluodolle ja Sari Pietilälle, projektiarkkitehdit Veikko Vänskälle ja Marjut Ahposelle, liikenneinsinööri Mika Kulmalalle sekä kehittämispäällikkö Matias Ansaharjulle :n Ajankohtaiset asiat ajaksi.
Tampere Pöytäkirja 1/2018 6 (21) 3 Pöytäkirjan tarkastus Päätös Valittiin. Päätösehdotus oli Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Ulla Kampman ja Matti Höyssä sekä varalle Kaisa Penny. Perustelut Pöytäkirjan tarkastus keskusvirastotalossa viimeistään torstaina 11.1.2018. Jos pöytäkirjan tarkastajaksi esitettävä tietää olevansa estynyt suorittamasta tarkastusta tai tietää joutuvansa poistumaan tästä kokouksesta ennen sen päättymistä, on siitä ilmoitettava.
Tampere Pöytäkirja 1/2018 7 (21) 4 Ajankohtaiset asiat Päätös Merkittiin tiedoksi. Esittelijä: Mikko Nurminen, Johtaja Päätösehdotus oli Katsaus merkitään tiedoksi. Perustelut Johtaja Mikko Nurmisen katsaus ajankohtaisiin asioihin: - Yleiskaavan työohjelma, yleiskaavapäällikkö Pia Hastio - Pispalan kaava, kaavoitusarkkitehdit Minna Kiviluoto ja Sari Pietilä - Näsikallion eritasoliittymä ja Amuritunneli -yleissuunnitelma sekä maanalainen asemakaava nro 8676, suunnittelupäällikkö Ari Vandell sekä projektiarkkitehdit Veikko Vänskä ja Marjut Ahponen - ITS Tampere strategia, liikenneinsinööri Mika Kulmala - Maankäytön prosessien digitalisointi (MAD), kehittämispäällikkö Matias Ansaharju Kokouskäsittely Yleiskaavapäällikkö Pia Hastio esitteli yleiskaavan työohjelman ja poistui kokouksesta esityksen ja siitä käydyn keskustelun jälkeen klo 16.50. Kaavoitusarkkitehti Minna Kiviluoto esitteli Pispalan kaavan, kaavoitusarkkitehti Sari Pietilä oli asiantuntijana läsnä. Kiviluoto ja Pietilä poistuivat kokouksesta esityksen ja siitä käydyn keskustelun jälkeen klo 17.40. Projektiarkkitehti Marjut Ahponen ja suunnittelupäällikkö Ari Vandell esittelivät Näsikallion eritasoliittymän ja Amuritunneli -yleissuunnitelman sekä maanalaisen asemakaavan, projektiarkkitehti Veikko Vänskä oli asiantuntijana läsnä. Ahponen, Vandell ja Vänskä poistuivat kokouksesta esitysten ja käydyn keskustelun jälkeen klo 18.45. Tässä vaiheessa puheenjohtaja esitti kokoukseen 15 minuutin taukoa. Tauon jälkeen liikenneinsinööri Mika Kulmala kertoi ITS Tampere strategiasta ja kehittämispäällikkö Matias Ansaharju esitteli maankäytön prosessien digitalisointi -projektin. Kulmala ja Ansaharju poistuivat kokouksesta esitystensä ja niistä käydyn keskustelun jälkeen klo 19.50.
Tampere Pöytäkirja 1/2018 8 (21)
Tampere Pöytäkirja 1/2018 9 (21) Yhdyskuntalautakunta, 5, 09.01.2018 Kaupunginvaltuusto, 18, 23.01.2017 Yhdyskuntalautakunta, 125, 02.05.2017 5 Valtuustoaloite Tampereen kaupungin liukkauden torjunnan parantamiseksi ajoradoilla ja kevyen liikenteen väylillä - Tero Mattila ym. TRE:670/08.00.01/2017 Yhdyskuntalautakunta, 09.01.2018, 5 Valmistelija / lisätiedot: Tietäväinen Milko, Myllynen Kimmo Valmistelijan yhteystiedot Rakennuttamisjohtaja Milko Tietäväinen, puh. 040 506 8600, etunimi.sukunimi@tampere.fi; kunnossapitopäällikkö Kimmo Myllynen, puh. 040 806 4794, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Anneli Harjuntausta, puh. 040 806 3149, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Asia jätettiin pöydälle. Esittelijä: Mikko Nurminen, Johtaja Päätösehdotus oli Esitetään kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuuston päätettäväksi: Tero Mattilan ym. valtuustoaloite ja siihen annettu lausunto merkitään tiedoksi. Aloite ei anna aihetta muihin kuin lausunnossa esitettyihin toimenpiteisiin. Kokouskäsittely Juhana Suoniemi esitti asian jättämistä pöydälle. Matti Höyssä kannatti esitystä. Puheenjohtaja tiedusteli pöydällejättöesityksen saamaa kannatusta ja totesi sen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti. Perustelut Valtuustoaloitteessa (TRE:670/08.00.01/2017) on esitetty, että Tampereella luovuttaisiin kokonaan sepelin käytöstä liukkaudentorjuntamateriaalina niin ajoradoilla kuin kevyen liikenteen väylillä. Esitystä on perusteltu seuraavasti: Pyöräilijöiltä on mennyt renkaita ja autoilijoilta tuulilaseja sepelin takia liian paljon. Myös kaupungin ilmanlaatu on kärsinyt keväisin. Aloitteessa on esitetty, että noin 10 vuotta sitten sepeliä alettiin säästösyistä käyttämään hiekan sijaan. Aloitteessa edellytetään, että
Tampere Pöytäkirja 1/2018 10 (21) kaupungin tilaajaorganisaatio alkaisi valmistelemaan siirtymistä takaisin soraharjuhiekan käyttöön liukkaudentorjunnassa talvikaudelle 2017 2018 ja että kaupungin ympäristön valvonta tutkisi materiaalin muuttamisen vaikutusta ilmanlaatuun (pienhiukkasten määrä). Aloitteessa esitetyn mukaan tulevina vuosina olisi lisäksi järjestettävä kansalaispalautekysely hiekan käytöstä. Tampereen kaupunki käyttää liukkaudentorjuntaan pääosin kahta eri materiaalia: liuossuolaa (NaCl) ja rakeisuusalueen 3 6 mm sepeliä. Ajoradoilla käytetään sekä liuossuolaa että sepeliä, kevytväylillä yksinomaan sepeliä. Pohjavesialueilla suolan käyttöä vältetään. Ajorataosuuksilla liukkaudentorjuntamateriaalin valinta perustuu käytännössä väylän liikenteelliseen merkitykseen: Pää- ja vilkkailla kokoojakaduilla käytetään pääosin suolausta ja alemmalla katuverkolla (vähäliikenteiset kokoojakadut ja tonttikadut) käytetään sepeliä. Yleissääntönä voidaan todeta, että mikäli väylän nopeusrajoitus on yli 40 km/h tai väylä on vilkasliikenteinen, sepeli kulkeutuu liikenteen vaikutuksesta ajoradan reunamille eikä siitä tällöin käytännössä ole hyötyä liukkaudentorjunnassa kuin verraten lyhyen ajanjakson. Tämän vuoksi pää- ja kokoojakaduilla pääasiallinen liukkaudentorjuntamenetelmä on liuossuolaus. Liuossuolauksen toimivuutta kuitenkin rajoittaa lämpötila: mikäli ilman/tienpinnan lämpötila laskee alle viiden pakkasasteen, suolaliuoksella ei käytännössä kyetä pitämään väylää sulana. Mikäli kovilla pakkasilla esiintyy pakkasliukkautta (kuura/härmä), niin silloin vilkkaammilla väylillä suoritetaan sepelöintiä kriittisiin kohtiin (mäkiset osuudet ja liittymäalueet sekä linja-autopysäkit) liikenteen kulkuolosuhteiden varmistamiseksi. Hiekan käytöstä liukkaudentorjuntamateriaalina luovuttiin Tampereella noin 10 vuotta sitten ja siirryttiin sepelin käyttöön. Materiaalin vaihtamiseen oli kaksi syytä: Hiekka pölyää sepeliä huomattavasti enemmän hiekan sisältämän hienoaineksen vuoksi ja sepeliä hiekan sijaan käyttämällä säästetään luonnontilaista harjuluontoa. Todettakoon lisäksi, että sepeli pystytään keväisin poistamaan myös hieman hiekkaa nopeammin katuverkolta, sillä mitä hienoainespitoisempaa materiaalia liukkaudentorjuntaan on käytetty, sitä useampia toimenpidekertoja katujen puhdistaminen vaatii. Kadunpitäjälle ei käytännössä tule lainkaan yhteydenottoja viranomaisilta tai kuntalaisilta, että suoritetut liukkaudentorjuntatoimenpiteet eivät sinänsä olisi olleet riittäviä liikenteen kulkuolosuhteiden turvaamisen näkökulmasta. Liukkauteen liittyvät kadunpitäjälle ohjautuvat palautteet koskevat yksinomaan tilanteita, joissa liukkaudentorjunta on jäänyt tekemättä. Tällöinkin kysymys on yleensä toimenpiteiden viivästymisestä. Tämän pohjalta kadunpitäjälle on muodostunut näkökanta, että nykyisin käytetyt liukkaudentorjuntamenetelmät ja -materialit takaavat riittävän kitkan niin moottori- kuin kevyen liikenteen kulkuolosuhteiden varmistamiseksi.
Tampere Pöytäkirja 1/2018 11 (21) Aloitteessa esille nostettua polkupyörän renkaiden rikkoutumista sepelin vaikutuksesta on käsitelty valtuustokyselyyn (TRE:326/08.00.01/2017) laaditussa vastauksessa, joka on tämän vastauksen liitteenä. Tuulilasien rikkoutumisesta ei kadunpitäjälle ole esimerkiksi talvikaudella 2016 2017 reklamoitu. Kaupunkinopeuksilla tuulilaseja ei tiettävästi juuri lainkaan rikkoudu vaan tuulilaseihin tulevat iskemät johtavat säröihin/ halkeamiin maantienopeuksilla. Näissä tapauksissa lienee mahdotonta selvittää, onko iskemä peräisin renkaista irronneista nastoista, mahdollisesti renkaisiin sorateiltä tai tietyömailta kiinnittyneistä kiviainesrakeista, katuverkolla liukkaudentorjuntaan käytetyistä kiviaineksesta, tieverkolle kiviaineskuljetuksista pudonneista kiviainesrakeista vai esimerkiksi tieverkolle ympäristöstä kulkeutuneista pienesineistä. Katupölyä, sen muodostumista ja torjuntaa, on Suomessa tutkittu (KAPU- ja REDUST-hankkeet) viimeisen 10 vuoden aikana. Myös Tampereen kaupunki on osallistunut tutkimushankkeisiin. Tutkimusten myötä muodostuneen käsityksen mukaan suurin osa (noin 50 %) katupölystä aiheutuu päällysteen (asfaltti) kulumisesta, vaikka yleisesti katupölyn määrään eniten vaikuttavana tekijänä on pidetty liukkaudentorjuntaan käytettyä kiviainesmateriaalia. Päällysteen ominaisuuksista merkittävimmin (nastarengas)kulumista ehkäisee asfalttimassaan käytetyn runkokiviaineksen kulumiskestävyys. Todettakoon, että Tampere suosii kuluvan katuverkon (pää- ja vilkasliikenteiden kokoojakadut) päällysteissä kulutuskestävyydeltään korkeimman luokan kiviaineksia ja näiden laatu myös varmistetaan vuosittain tehtävin kiviainestutkimuksin. Päällysteen kulumiseen vaikuttaa oleellisesti liikenteen määrä ja ajonopeus. Nopeusrajoituksia on vuosien saatossa laskettu (liikenneturvallisuus), mikä osaltaan vähentää päällysteen kulumista, mutta toisaalta liikennemäärät ovat jatkuvasti kasvaneet kaupungin kasvun myötä. Joukko- ja kevyen liikenteen käyttäjämäärien kasvu ehkäisee päällysteiden kulumista. Katupölyn määrään päällysteen kulumisen ohella vaikuttavia tekijöitä ovat lisäksi erityisesti liukkaudentorjuntaan käytetyn kiviaineksen määrä ja laatu, keliolosuhteet (mm. kosteus ja tuuliolot) ja ympäristö. Käytetyn sepelin määrä riippuu voimakkaimmin keliolosuhteiden vaihtelusta; esimerkiksi talvikaudella 2016 2017 sepeliä levitettiin noin 1,5-kertainen määrä tavanomaiseen talveen nähden lämpötilan sahattua jatkuvasti nollan asteen molemmin puolin. Urakoitsijan intresseissä on välttää sepelin liiallista levitystä, sillä liukkaudentorjuntatyö materiaaleineen kuuluu kokonaishintaiseen urakkasuoritukseen (ylimääräisten kustannusten välttäminen). Tampereella on käytössä neljä jatkuvasti ilmanlaatua mittaavaa asemaa, joista kaksi mittaa katupölyn kannalta kriittistä hengitettävien hiukkasten pitoisuutta (PM 10 ). Esimerkiksi viimeisen 10 vuoden aikana Pirkankadun mittausasemalla vuorokausiraja-arvon ylityksiä on tapahtunut noin 10 kpl/ vuosi (6 13 kpl/vuosi). Vuorokausiraja-arvo saa ylittyä 35
Tampere Pöytäkirja 1/2018 12 (21) kertaa kalenterivuoden aikana, ennen kuin raja-arvo katsotaan ylittyneeksi. Todettakoon, että yksittäisinä ylityskertoinakin kysymys on yleensä ollut vähäisestä vuorokausiraja-arvon ylityksestä. Näiden ilmanlaadun mittaustulosten valossa Tampereella on kohtuullisesti onnistuttu sepelinpoistossa ja pölynsidontatoimenpiteissä (liuossuolaus, CaCl). Keliolosuhteiden ja ilmanlaadun seuranta sekä toimenpiteiden mitoittaminen ovatkin kunnossapitäjien päätoimenkuva kevätpölykaudella. Kaupunki on nostanut katupölyn torjunnan yhdeksi kunnossapidon kärkiteemoista. Tilaaja ja tuottaja etsivät yhdessä keinoja katupölyn torjumiseksi vielä aiempaa voimakkaammin. Tarkastelussa ovat ainakin seuraavat aihiot: Miten keväistä sepelinpoistoon käytettävää ajanjaksoa saadaan lyhennettyä? Miten pölynsidontaan kuivina ajanjaksoina käytettävää liuossuolausta (CaCl-liuos) ja sen vaikutuksia voidaan tehostaa? Miten hankinnoissa varmistuttaisiin, että sepelirakeiden muoto on tarkoituksenmukainen, rakeet kestävät kulutusta mahdollisimman hyvin (jauhautumisen ehkäiseminen) ja ylipäätään siitä, että sepelin pölyämistä saadaan vähennettyä? Mielenkiintoista on seurata, asetetaanko Suomessa tulevaisuudessa vastaavanlaisia kieltoja/rajoitteita nastarenkaiden käytölle kuin mitä esimerkiksi Ruotsissa on asetettu päällysteiden kulumisen ja katupölyn muodostumisen ehkäisemiseksi. Kaupunkiympäristön palvelualueella on käynnistetty kokeilu, jossa eräillä tärkeimmillä pyöräreiteistä kokeillaan kierrätettyä hiekoitussepeliä. Kierrätysmateriaali puhdistetaan, seulotaan ja käytetään uudelleen. Tarkoitus on selvittää, pyöristyykö sepelissä olevat terävät särmät prosessissa niin paljon, että kengän pohjaan, polkupyörän renkaisiin tai kotieläimien tassuihin syntyvä rasitus vähenisi. Menetelmä on prototyyppiasteella. Lisäksi on pohdittu, että tärkeimmillä väylillä hiekoitussepeliä voitaisiin ainakin osittain tilapäisesti poistaa kesken talvihoitokauden, mikäli sääennusteet luotettavasti osoittaisivat väylien pysyvän sulana pidemmän jakson. Tällöin hiekoitussepeli levitetään takaisin väylälle, mikäli kelin ennustetaan muuttuvan liukkaaksi. Tarkoitus on vähentää sepelin haittaa sulana aikana ja toisaalta vähentää väylällä olevan sepelin kokonaismäärää, kun keväällä aloitetaan sepelin poistaminen. Väylällä olevan sepelin määrällä on yhteys pölyämiseen ja sepelin puhdistuksen kokonaiskestoon. Lisäksi Kaupunkiympäristön palvelualue neuvottelee alan toimijoiden (urakoitsijat) kanssa pilotointimahdollisuudesta: tarkoituksena on talvikaudella 2018 erikseen pyöräilyä varten osoitetuilla väylällä kokeilla liukkaudentorjuntamenetelmänä suolauksen ja harjauksen yhdistelmää sepelöinnin sijaan. Kunnossapidon ensisijainen tehtävä talvikaudella on huolehtia vastuullaan olevien väylien turvallisuudesta ja kulkukelpoisuudesta. Liukkauden torjunta on tässä keskeisin tehtävä. Väylänpitäjällä on lakisääteinen ankara vastuu. Arvion mukaan hiekoitussepeli on liukkaudentorjunnassa luonnonsoraan verrattuna selvästi parempi erityisesti nopeasti muuttuvassa säässä, jolloin lumisade, vesisade, jäätyminen ja sulaminen vaihtelevat nopeasti. Arvion mukaan luonnossora voi väylän
Tampere Pöytäkirja 1/2018 13 (21) ollessa sulana olla jopa vaarallinen, koska pyöreät sorarakeet toimivat kuten laakeri polkupyörän renkaiden tai jopa kengän alla. Luonnon sora tai hiekka voi toimia tyydyttävästi sepeliin verrattuna etenkin lumipolanteella, joka ei ole vielä muuttunut liikenteen vaikutuksesta liukkaaksi. Hiekoitussepelin tai luonnossoran rakeiden keskinäisestä lujuuserosta ei ole käytettävissä laajaa tutkimustietoa. Rakeen lujuus vaikuttaa siihen, miten paljon materiaali hienontuu seulonnassa, levitysvaiheessa ja liikenteen vaikutuksen alaisena. Rakeen hienontumisella on yhteys katupölyn määrään. Tampereen kaupunki on sitoutunut monin linjauksin kestävän kehityksen edistämiseen. Luonnonsoran käyttämistä tulee harkita erittäin tarkasti vain sellaisiin kohteisiin, joihin korvaavaa materiaalia ei ole kohtuudella saatavissa. Tiedoksi Milko Tietäväinen, Kimmo Myllynen, (valtuustosta Tero Mattila) Liitteet 1 Valtuustoaloite - Tero Mattila ym..pdf Kaupunginvaltuusto, 23.01.2017, 18 Päätös Valtuustoaloite lähetetään kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. Perustelut Tero Mattila luki ja jätti yhdessä 32 muun valtuutetun kanssa allekirjoittamansa valtuustoaloitteen. Liitteet 1 Valtuustoaloite - Tero Mattila ym..pdf Yhdyskuntalautakunta, 02.05.2017, 125 Valmistelijat / lisätiedot: Mikko Nurminen mikkonurm Mikko.Nurminen@tampere.fi Päätös Asia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi. Esittelijä: Taru Hurme, Suunnittelujohtaja Päätösehdotus oli Esitetään kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuuston päätettäväksi:
Tampere Pöytäkirja 1/2018 14 (21) Tero Mattilan ym. valtuustoaloite ja siihen annettu lausunto merkitään tiedoksi. Aloite ei anna aihetta muihin kuin lausunnossa esitettyihin toimenpiteisiin. Perustelut Valtuustoaloitteessa (TRE:670/08.00.01/2017) on esitetty, että Tampereella luovuttaisiin kokonaan sepelin käytöstä liukkaudentorjuntamateriaalina niin ajoradoilla kuin kevyen liikenteen väylillä. Esitystä on perusteltu seuraavasti: Pyöräilijöiltä on mennyt renkaita ja autoilijoilta tuulilaseja sepelin takia liian paljon. Myös kaupungin ilmanlaatu on kärsinyt keväisin. Aloitteessa on esitetty, että noin 10 vuotta sitten sepeliä alettiin säästösyistä käyttämään hiekan sijaan. Aloitteessa edellytetään, että kaupungin tilaajaorganisaatio alkaisi valmistelemaan siirtymistä takaisin soraharjuhiekan käyttöön liukkaudentorjunnassa talvikaudelle 2017 2018 ja että kaupungin ympäristön valvonta tutkisi materiaalin muuttamisen vaikutusta ilmanlaatuun (pienhiukkasten määrä). Aloitteessa esitetyn mukaan tulevina vuosina olisi lisäksi järjestettävä kansalaispalautekysely hiekan käytöstä. Tampereen kaupunki käyttää liukkaudentorjuntaan pääosin kahta eri materiaalia: liuossuolaa (NaCl) ja rakeisuusalueen 3 6 mm sepeliä. Ajoradoilla käytetään sekä liuossuolaa että sepeliä, kevytväylillä yksinomaan sepeliä. Pohjavesialueilla suolan käyttöä vältetään. Ajorataosuuksilla liukkaudentorjuntamateriaalin valinta perustuu käytännössä väylän liikenteelliseen merkitykseen: Pää- ja vilkkailla kokoojakaduilla käytetään pääosin suolausta ja alemmalla katuverkolla (vähäliikenteiset kokoojakadut ja tonttikadut) käytetään sepeliä. Yleissääntönä voidaan todeta, että mikäli väylän nopeusrajoitus on yli 40 km/h tai väylä on vilkasliikenteinen, sepeli kulkeutuu liikenteen vaikutuksesta ajoradan reunamille eikä siitä tällöin käytännössä ole hyötyä liukkaudentorjunnassa kuin verraten lyhyen ajanjakson. Tämän vuoksi pää- ja kokoojakaduilla pääasiallinen liukkaudentorjuntamenetelmä on liuossuolaus. Liuossuolauksen toimivuutta kuitenkin rajoittaa lämpötila: mikäli ilman/tienpinnan lämpötila laskee alle viiden pakkasasteen, suolaliuoksella ei käytännössä kyetä pitämään väylää sulana. Mikäli kovilla pakkasilla esiintyy pakkasliukkautta (kuura/härmä), niin silloin vilkkaammilla väylillä suoritetaan sepelöintiä kriittisiin kohtiin (mäkiset osuudet ja liittymäalueet sekä linja-autopysäkit) liikenteen kulkuolosuhteiden varmistamiseksi. Hiekan käytöstä liukkaudentorjuntamateriaalina luovuttiin Tampereella noin 10 vuotta sitten ja siirryttiin sepelin käyttöön. Materiaalin vaihtamiseen oli kaksi syytä: Hiekka pölyää sepeliä huomattavasti enemmän hiekan sisältämän hienoaineksen vuoksi ja sepeliä hiekan sijaan käyttämällä säästetään luonnontilaista harjuluontoa. Todettakoon lisäksi, että sepeli pystytään keväisin poistamaan myös hieman hiekkaa nopeammin katuverkolta, sillä mitä hienoainespitoisempaa materiaalia liukkaudentorjuntaan on
Tampere Pöytäkirja 1/2018 15 (21) käytetty, sitä useampia toimenpidekertoja katujen puhdistaminen vaatii. Kadunpitäjälle ei käytännössä tule lainkaan yhteydenottoja viranomaisilta tai kuntalaisilta, että suoritetut liukkaudentorjuntatoimenpiteet eivät sinänsä olisi olleet riittäviä liikenteen kulkuolosuhteiden turvaamisen näkökulmasta. Liukkauteen liittyvät kadunpitäjälle ohjautuvat palautteet koskevat yksinomaan tilanteita, joissa liukkaudentorjunta on jäänyt tekemättä. Tällöinkin kysymys on yleensä toimenpiteiden viivästymisestä. Tämän pohjalta kadunpitäjälle on muodostunut näkökanta, että nykyisin käytetyt liukkaudentorjuntamenetelmät ja -materialit takaavat riittävän kitkan niin moottori- kuin kevyen liikenteen kulkuolosuhteiden varmistamiseksi. Aloitteessa esille nostettua polkupyörän renkaiden rikkoutumista sepelin vaikutuksesta on käsitelty valtuustokyselyyn (TRE:326/08.00.01/2017) laaditussa vastauksessa, joka on tämän vastauksen liitteenä. Tuulilasien rikkoutumisesta ei kadunpitäjälle ole esimerkiksi talvikaudella 2016 2017 reklamoitu. Kaupunkinopeuksilla tuulilaseja ei tiettävästi juuri lainkaan rikkoudu vaan tuulilaseihin tulevat iskemät johtavat säröihin/ halkeamiin maantienopeuksilla. Näissä tapauksissa lienee mahdotonta selvittää, onko iskemä peräisin renkaista irronneista nastoista, mahdollisesti renkaisiin sorateiltä tai tietyömailta kiinnittyneistä kiviainesrakeista, katuverkolla liukkaudentorjuntaan käytetyistä kiviaineksesta, tieverkolle kiviaineskuljetuksista pudonneista kiviainesrakeista vai esimerkiksi tieverkolle ympäristöstä kulkeutuneista pienesineistä. Katupölyä, sen muodostumista ja torjuntaa, on Suomessa tutkittu (KAPU- ja REDUST-hankkeet) viimeisen 10 vuoden aikana. Myös Tampereen kaupunki on osallistunut tutkimushankkeisiin. Tutkimusten myötä muodostuneen käsityksen mukaan suurin osa (noin 50 %) katupölystä aiheutuu päällysteen (asfaltti) kulumisesta, vaikka yleisesti katupölyn määrään eniten vaikuttavana tekijänä on pidetty liukkaudentorjuntaan käytettyä kiviainesmateriaalia. Päällysteen ominaisuuksista merkittävimmin (nastarengas)kulumista ehkäisee asfalttimassaan käytetyn runkokiviaineksen kulumiskestävyys. Todettakoon, että Tampere suosii kuluvan katuverkon (pää- ja vilkasliikenteiden kokoojakadut) päällysteissä kulutuskestävyydeltään korkeimman luokan kiviaineksia ja näiden laatu myös varmistetaan vuosittain tehtävin kiviainestutkimuksin. Päällysteen kulumiseen vaikuttaa oleellisesti liikenteen määrä ja ajonopeus. Nopeusrajoituksia on vuosien saatossa laskettu (liikenneturvallisuus), mikä osaltaan vähentää päällysteen kulumista, mutta toisaalta liikennemäärät ovat jatkuvasti kasvaneet kaupungin kasvun myötä. Joukko- ja kevyen liikenteen käyttäjämäärien kasvu ehkäisee päällysteiden kulumista. Katupölyn määrään päällysteen kulumisen ohella vaikuttavia tekijöitä ovat lisäksi erityisesti liukkaudentorjuntaan käytetyn kiviaineksen määrä ja laatu, keliolosuhteet (mm. kosteus
Tampere Pöytäkirja 1/2018 16 (21) ja tuuliolot) ja ympäristö. Käytetyn sepelin määrä riippuu voimakkaimmin keliolosuhteiden vaihtelusta; esimerkiksi talvikaudella 2016 2017 sepeliä on levitetty noin 1,5-kertainen määrä tavanomaiseen talveen nähden lämpötilan sahattua jatkuvasti nollan asteen molemmin puolin. Urakoitsijan intresseissä on välttää sepelin liiallista levitystä, sillä liukkaudentorjuntatyö materiaaleineen kuuluu kokonaishintaiseen urakkasuoritukseen (ylimääräisten kustannusten välttäminen). Tampereella on käytössä neljä jatkuvasti ilmanlaatua mittaavaa asemaa, joista kaksi mittaa katupölyn kannalta kriittistä hengitettävien hiukkasten pitoisuutta (PM 10 ). Esimerkiksi viimeisen 10 vuoden aikana Pirkankadun mittausasemalla vuorokausiraja-arvon ylityksiä on tapahtunut noin 10 kpl/ vuosi (6 13 kpl/vuosi). Vuorokausiraja-arvo saa ylittyä 35 kertaa kalenterivuoden aikana, ennen kuin raja-arvo katsotaan ylittyneeksi. Todettakoon, että yksittäisinä ylityskertoinakin kysymys on yleensä ollut vähäisestä vuorokausiraja-arvon ylityksestä. Näiden ilmanlaadun mittaustulosten valossa Tampereella on kohtuullisesti onnistuttu sepelinpoistossa ja pölynsidontatoimenpiteissä (liuossuolaus, CaCl). Keliolosuhteiden ja ilmanlaadun seuranta sekä toimenpiteiden mitoittaminen ovatkin kunnossapitäjien päätoimenkuva kevätpölykaudella. Kaupunki on nostanut katupölyn torjunnan yhdeksi kunnossapidon kärkiteemoista. Tilaaja ja tuottaja etsivät yhdessä keinoja katupölyn torjumiseksi vielä aiempaa voimakkaammin. Tarkastelussa ovat ainakin seuraavat aihiot: Miten keväistä sepelinpoistoon käytettävää ajanjaksoa saadaan lyhennettyä? Miten pölynsidontaan kuivina ajanjaksoina käytettävää liuossuolausta (CaCl-liuos) ja sen vaikutuksia voidaan tehostaa? Miten hankinnoissa varmistuttaisiin, että sepelirakeiden muoto on tarkoituksenmukainen, rakeet kestävät kulutusta mahdollisimman hyvin (jauhautumisen ehkäiseminen) ja ylipäätään siitä, että sepelin pölyämistä saadaan vähennettyä? Mielenkiintoista on seurata, asetetaanko Suomessa tulevaisuudessa vastaavanlaisia kieltoja/rajoitteita nastarenkaiden käytölle kuin mitä esimerkiksi Ruotsissa on asetettu päällysteiden kulumisen ja katupölyn muodostumisen ehkäisemiseksi. Kokouskäsittely Nuorisovaltuuston edustaja Tommi Murtonen saapui kokoukseen asian käsittelyn aikana klo 16.11. Keskustelun kuluessa Kari Niemelä esitti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Kalle Hyötynen ja Anne Liimola kannattivat Niemelän esitystä. Palautusesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet 1 Valtuustoaloite - Tero Mattila ym..pdf
Tampere Pöytäkirja 1/2018 17 (21)
Tampere Pöytäkirja 1/2018 18 (21) 6 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Mikko Nurminen, Johtaja Päätösehdotus oli Pöytäkirjoista ilmeneviä päätöksiä ei oteta lautakunnan käsiteltäväksi. Perustelut Asemakaavapäällikkö, Kaupunkiympäristön suunnittelu 63 Lielahden ja Hiedanrannan raitiotietarkastelujen tilaaminen lisätyönä Arkkitehtitoimistoilta Schauman& Nordgren Architects Ab Oy Consortium ja Mandaworks Ab, 15.12.2017 64 Hervannan pohjoisakselin asemakaavan nro 8603 aloitusvaiheen työn tilaaminen BST-arkkitehdit Oy:ltä, 15.12.2017 65 Hervannan pohjoisakselin asemakaavan nro 8603 aloitusja valmisteluvaiheen työn tilaaminen arkkitehtitoimisto Kanttia2 Oy:ltä, 15.12.2017 66 Lielahden ja Hiedanrannan raitiotietarkastelujen tilaaminen lisätyönä Arkkitehtitoimistoilta NOAN Oy, Jolma Arkkitehdit oy, TUPA architectture Oy, 15.12.2017 68 Kaupunkiraitiotien linjausvaihtoehtojen kiiinteistöanalyysi Hiedarannassa, 18.12.2017 70 Käräjätörmän pohjoisosan asemakaavan 8678 viitesuunnittelun tilaaminen, 19.12.2017 71 Käräjätörmän pohjoisosan asemakaavan viitesuunnittelun tilaaminen, 19.12.2017 60 Poikkeamishakemus kiinteistölle Ahertajankatu 19, Hervanta, kuljetusvälineiden purku- ja lastauspaikka sekä varastointi, 06.12.2017 61 Poikkeamispäätös tontille Pirkankatu 16, V kaupunginosa, autopaikkamääräyksestä poikkeaminen, 13.12.2017 62 Poikkeamishakemus tontille Kaskimäenkatu 4, Sarankulma, käyttötarkoituksesta poikkeaminen, 13.12.2017 67 Lausunto Voimistelu- ja Urheiluseura Tampereen Vihuri r.y.:lle Rauhaniementie 25, IX (Naistenlahti), 15.12.2017 69 Poikkeamishakemus tontille Hirvikatu 31, Tahmela, asuinrakennuksen laajentaminen, 18.12.2017 Katupäällikkö 5 Ostotarjous, ajoneuvo-, akku- ja vanneromusta, 07.12.2017 Rakennuttamisjohtaja, Kaupunkiympäristön palvelualue 206 Akulatinkadun katu- ja rakennussuunnitelmien tilaaminen Ramboll Finland Oy:ltä, 07.12.2017 207 Hervannan valtaväylän sivukaltevuuden muutos välillä Vuohensillankatu - Sotilaankatu, läntiset ajoradat rakentamisen tilaaminen Raitiotieallianssilta, 11.12.2017 208 Kuituverkon rakentamisen yleisen laatuvaatimuksen tilaaminen, 11.12.2017 209 Valaistusurakan tilaaminen Kaupinkadulle, 11.12.2017
Tampere Pöytäkirja 1/2018 19 (21) 210 Valaisinpylvään ennakoivan kunnossapidon sensorointitestin hankinta, 11.12.2017 211 Hiedanrannan Järvikaupungin kunnallisteknisen yleissuunnitelman tilaaminen Pöyry Finland Oy:ltä, 11.12.2017 212 Hiedanrannan Tehdaskaupungin kunnallistekniikan yleissuunnitelman tilaaminen, 11.12.2017 213 Pylvään ennakoivan kunnossapidon sensoritiedon analysointipalvelu, 11.12.2017 216 Posteljooninpuiston viherrakennusurakan tilaaminen Raitiotie allianssilta, 12.12.2017 217 Vähäjärvenpuiston valaistuksen rakentaminen, 18.12.2017 220 Leinolankadun paaluvalin 1080-1330 rakennustyö, 21.12.2017 223 Hämeensillan uudelleen rakentamisen rakennuttamispalvelut, 22.12.2017 225 Hakametsän lumenvastaanottopaikan liittymä, 28.12.2017 226 Kuntokadun ja Ensitien rakennuttamispalveluiden tilaaminen, 28.12.2017 227 Hervannan alueen ulkovalaistuksen putkitusvarauksen ja kaupungin kuituverkon laajentamisen hankinta, 29.12.2017 218 Pyörätelineiden tilaaminen Cyclos AB:ltä, 21.12.2017 219 Pyörätelineiden tilaaminen Lehtovuori OY:ltä, 21.12.2017 221 Pyörätelineiden tilaaminen Ovella OY:ltä, 21.12.2017 224 Pyörälaskimen tilaaminen Finn-Raj OY:ltä, 27.12.2017 215 Irtaimiston poistaminen kaupunkiympäristön palvelualueelle, 11.12.2017 222 Vahingonkorvausvaatimus ajoneuvovahingosta Vestonkadulta, 21.12.2017 Suunnittelujohtaja, Kaupunkiympäristön palvelualue 1 Tampereen viherkertoimen laadinnan tilaaminen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ltä, 03.01.2018 Suunnittelupäällikkö, Kaupunkiympäristön palvelualue 114 Älyliikenteen kansainvälisen teknologiaseurannan ja - analyysin sekä ITS Factory testits:n kehittämissuunnitelman tilaaminen Ramboll Finland Oy:ltä, 05.12.2017 115 Valokuituverkon järjestelmä- ja verkkokaavion laatimisen tilaaminen Licon-AT Oy:ltä, 05.12.2017 119 Uusien liikennedatojen rajapintojen toteuttamisen sekä Tampereen liikenne -palvelun uusien ominaisuuksien tilaaminen InfoTripla Oy:ltä, 20.12.2017 116 Pysäköintimuutos osoitteessa Mustalahdenkatu 18-22, 07.12.2017 117 Liikennemerkkimuutos Peltokadun ja Väinölänkadun liittymään, 11.12.2017 120 Pysäköinnin kieltäminen Kaupinpuistonkadulla, 20.12.2017 118 Pysäköintikielto Lapintiellä katuosuudella Palokunnankatu - Sukkavartaankatu, 12.12.2017 121 Kaupinojan pysäköintijärjestelyjen tarkistaminen, 20.12.2017 Suunnittelupäällikkö 1 Atalan meluvalliin liittyvän hulevesien johtamisen toteussuunnittelun tilaaminen Pöyry Finland Oy:ltä, 22.12.2017
Tampere Pöytäkirja 1/2018 20 (21) Ympäristöjohtaja, Kaupunkiympäristön palvelualue 26 AREA21 -projektin hallinnoinnin hankinta, 08.12.2017
Tampere Pöytäkirja 1/2018 21 (21) Muutoksenhakukielto 1, 2, 3, 4, 5, 6 Muutoksenhakukielto Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee: -vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 ) -virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhalti-jayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 2 mom.) -etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 )