Webinaari Helsingin kaupungin aikuissosiaalityössä

Samankaltaiset tiedostot
KIELISTARTTI OHJAAJAN OPAS - OSA 1: Mikä on KieliStartti?

Arvio toimintamallista: Pelillisyys ja leikillisyys arvioinnin apuna

PELILLISYYS JA LEIKILLISYYS AIKUISSOSIAALITYÖSSÄ. Tytti Hytti ja Pekko Kähkönen

PELILLISYYS JA LEIKILLISYYS SOSIAALITYÖSSÄ. Tytti Sarika Hytti, Socca

LEIKILLISTEN JA PELILLISTEN SOSIAALITYÖN TOIMINTATAPOJEN ESITTELY. Tytti Hytti ja Pekko Kähkönen

PELILLISYYTTÄ JA LEIKILLISYYTTÄ AIKUISSOSIAALITYÖHÖN

Socca. Lape-muutosohjelman jatko. Elämän värit -ryhmä. Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus. Socca

PELILLISYYTTÄ JA LEIKILLISYYTTÄ AIKUISSOSIAALITYÖHÖN

Mahku hankkeen koulutus Vastaava suunnittelija Hanna Pakkala Kelan kuntoutusryhmä

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry

Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?

Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK)

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Sosiaalityöntekijän asiantuntijuus työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

PRO SOS Uudenlaista sosiaalityötä rakentamassa Pääkaupunkiseudun osahanke Pelillisyyttä ja leikillisyyttä aikuissosiaalityöhön

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

NUORTEN PAAVO KUNTOUTUSOHJAUS NUORTEN PAAVO- KUNTOUTUKSESSA

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS Tanja Raappana

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

Sosiaalinen kuntoutuminen Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa

Avoimesti ammattiin joustavasti työelämään

Yhdessä hyvä OTE / Osallisuutta tukeva toiminta

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja

SOTE- ja maakuntauudistus

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Maahanmuuttajaväestön toimintakyky ja kuntoutuspalveluiden käyttö

Kykyviisari ja valokuvaus yksilötyön menetelminä

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Sosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult

OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. SATAOSAA Satakunnan osallisuusmalli

Aikuissosiaalityön rakennusaineet ja kohti tulevaa. Maakunnallistuvan aikuissosiaalityön kehittämisverkosto Kuntatalo, Helsinki 6.11.

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena

Sosiaalinen kuntoutus ja SOSKU-hanke

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN

Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä (ESY) - menetelmä

Esperi Care Anna meidän auttaa

SOSIAALINEN KUNTOUTUS JA NUORISOTAKUU

Perhe on enemmän kuin yksi

Yhdessä hyvä OTE. KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Ruori. Ohjauksen- ja tuen tarpeen arviointityökalutyökalu Riina Karvonen

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

Miten asiakasarviointia on suunniteltu toteutettavaksi ESR TL5:n hankkeissa?

Pelillisyys aikuissosiaalityössä

Sosiaalisen kuntoutuksen ja aikuissosiaalityön suhde

Kotoutumisuunnitelma ja työllistyminen. Hanna Rinne Kuntoutusakatemia

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

Työllistämistä vai kuntoutusta?

Asumissosiaalinen työote

OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. Painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan

Aikuisten startti. Kuntouttava työtoiminta ryhmämuotoisena toimintana Siilinjärvellä

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu

Ikäihmisten ja heidän omaistensa tapaamis- ja infopiste Tsaikka -palvelumalli

Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma

Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) maahanmuuttaja-asiakkaan osaamisen tunnistamisen ja vahvistamisen sekä ohjauksen tukena

Kokemusohjaus mielenterveys- ja päihdetyön työmuotona

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku

VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky

K O K E M U K S I A E T Ä K U N T O U T U K S E S T A M I E L I A L A O N G E L M I I N

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Savotta-aukion päiväkodin toimintasuunnitelma

OHJAAMO STAGE HÄMEENLINNA Vuosi Veera Takala-Tikkanen/ Ohjaamokoordinaattori

Miten sosiaalinen kuntoutuminen ilmenee yksilötasolla ja mitä se edellyttää käytännön asiakastyöltä?

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

UUDENLAISTA SOSIAALITYÖTÄ YHDESSÄ RAKENTAMASSA.

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013

Hyviä käytäntöjä asiakkaan osallisuutta vahvistavaan kohtaamiseen Kehittäjätyöntekijät: Katriina Kunttu, Eksote Ellinoora Mantere, Rovaniemen

Keski-Uudenmaan soten sosiaalisen kuntoutuksen kehittämistyö

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Mitä TYPissä tapahtuu?

Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Kelan ja kuntien yhteistyö Toimeentulotukisiirron jälkeen

erityisohjauksen kehittämiseen

Näkemykset sosiaalisesta kuntoutuksesta kunnissa

Toiminnassa hyödynnetään Vaalan paikallisia vahvuuksia: luontoa, lähipalveluja, yrityksiä ja kulttuuriympäristöä. Tarja Karjalainen

Osatyökykyisen työ- ja toimintakyvyn selvitystä tukeva arviointijakso työpajoilla

Sosiaalisen kuntoutus Noste Lahdessa

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v

Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

KATO MUA! Lapsi näkyväksi hänen omissa palveluissaan

Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Helsinki, Kuntamarkkinat

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Uniikkiura Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa

Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke Toiminnallisten osakokonaisuuksien tilannekatsaus 04 /2017

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Transkriptio:

KieliStartti Webinaari 12.4.2019 - Helsingin kaupungin aikuissosiaalityössä

2 Äänessä tänään: Terhi Bäckman lännen aikuissosiaalityön kuntoutusohjauksesta, Rosa Tverin-Wiio ja Elina Pesonen lännen aikuissosiaalityöstä ja Tytti Hytti Soccasta PRO SOS hankkeesta. Esityksen tekemiseen ovat osallistuneet myös idän aikuissosiaalityöstä sosiaalityöntekijä Päivi Nieminen ja yhdyskuntatyöntekijä Hannele Åberg.

KOULUTUKSEN SISÄLTÖ Mikä on KieliStartti? Kenelle ja miksi KieliStartti-ryhmiä? KieliStartin prosessi, sisältö ja itsearviointimenetelmä Miten leikillisyyttä ja pelillisyyttä hyödynnetään ja miksi? KieliStartin arviointi: asiakkaiden ja työntekijöiden palautetta Onnistumisen kriteerit Materiaalit ohjaajan tueksi Mitä jatkossa?

KIELISTARTTI Sosiaalista kuntoutusta ulkomaalaistaustaisille naisille Toteutettu kuntouttavana työtoimintana lokakuu 2017- tammikuu 2018 ja huhtikuu heinäkuu 2018 Toteutettu alueellisena sosiaalisen kuntoutuksen ryhmänä lokakuu 2018- helmikuu 2019. 2 päivää / vk, 4 h/pv, kolmen kuukauden ajan Toinen päivistä on kielenopetusta Uusi ryhmä käynnistyy syksyllä 2019, rekrytointi alkaa huhtikuussa 2019 4

KIELISTARTTI Ryhmämuotoista elämäntilanteen ja toimintakyvyn arviointia Menetelminä käytetään toiminnallisuutta ja pelillisyyttä sekä tehdään itsearviointia Elämäntilanteen selvittämisen ympyrän (ESY) avulla Vetäjinä sos. ohjaajia, sos. työntekijöitä, kuntoutusohjaajia, yhdyskuntatyöntekijä, vertaisohjaajia sekä suomen kielen opettaja Ryhmäkerrat vedetään työparin kanssa Toiminnan suunnittelussa ja vetämisessä on ollut mukana aktiivisesti vertaisohjaajia 5

RYHMIIN ON OSALLISTUNUT: Aikuissosiaalityön ja maahanmuuttoyksikön asiakkaana olevia 30-65 vuotiasta ulkomailta Suomeen muuttaneita naisia 9 (KieliStartti 1) 13 (KieliStartti 2) 9-12 (KieliStartti 3) 6

ESIMERKKEJÄ OSALLISTUJIEN ELÄMÄNTILANTEISTA Jääty helposti kotouttamistoimenpiteiden, kuten kielikoulutusten ulkopuolelle Luku- ja kirjoitustaidottomuutta, myös omalla äidinkielellä Palvelujärjestelmä voi olla asiakkaalle vieras ja tuntemus omista oikeuksista ja osallisuus yhteiskunnassa heikkoa. Sosiaalinen verkosto pieni Paljon yksinhuoltajia, perhettä ulkomailla Lapset pieniä tai jo aikuisia 7

ESIMERKKEJÄ OSALLISTUJIEN ELÄMÄNTILANTEISTA Terveydellisiä haasteita Vähäinen koulutus lähtömaassa Mukana myös korkeasti koulutettuja Työllistyminen vaikeaa heikon kielitaidon vuoksi Kielen oppimisen vaikeutena saattaa olla piilossa olevia traumoja tai oppimisvaikeuksia 8

MIKSI KIELISTARTTI TOIMINTAA TARVITAAN? Ulkomaalaistaustaiset asiakkaat saattavat tarvita palveluissa tavanomaista kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa, pitkäaikaista ja suunnitelmallista tukea sekä totuttua enemmän ohjausta (Rask ym. 2016). Kaikkein heikoimmassa asemassa ja syrjäytymisvaarassa ovat kotoutumisvaiheen ohittaneet maahanmuuttajat, joilla on samanaikaisesti terveyteen, sosiaaliseen integraatioon ja työllistymiseen liittyviä ongelmia (Peltola & Metso 2008).

MIKSI KIELISTARTTI TOIMINTAA TARVITAAN? Tulee kehittää suomen kielen opetusta ja kuntoutusta yhdistäviä palveluja. Tällaisia palveluja tarvitsevat erityisesti ne maahanmuuttajat, joilla on kuntoutuksen tarve, mutta jotka jäävät palvelujen ulkopuolelle heikon kielitaidon vuoksi (Kela: Maahanmuuttajat kuntoutuspalvelujen asiakkaina). Joskus asiakkaat eivät kerro avoimesti ongelmistaan, koska kokevat sosiaalityöntekijän ennen kaikkea viranomaiseksi, jolle haluavat antaa hyvän kuvan itsestään (Peltola & Metso 2008, 86).

KIELISTARTTI PROSESSI OMATYÖNTEKIJÄ RYHMÄ YKSILÖTAPAAMISET SEURANTA Alustava palvelutarpeen arvio ja tarvittaessa sosiaalityön/ sosiaaliohjauksen päätös Tuki matkalippuun Elämäntilanteen tarkastelua Kielitaidon kartoitukset Vahvuuksien, osaamisen ja tuen tarpeiden esiin nostamista Itsearviointia Vertaistukea Suomenkieltä Työtoimintaan ja asukastaloihin tutustumista Tietoa ja infoa palveluista Oma portfolio Yhteenveto elämäntilanteesta, vahvuuksista ja palveluiden tarpeesta Tarvittaessa tulkin kanssa Toiseen tapaamiseen mukaan omatyöntekijä ja tarvittava verkosto Jatkopolkujen suunnittelua Työskentelyvaiheen aikana omatyöntekijä pitää yhteyttä Itsearvioinnin toistaminen 6 kk- 1 vuoden päästä

TEEMOJA RYHMÄKERROILLA Ihmissuhteet ja sosiaaliset tilanteet Terveys ja jaksaminen Arjen sujuminen ja asuminen. Asioiden hoitaminen Mistä olen kiinnostunut?/harrastukset Rahankäyttö ja toimeentulo Opiskelu ja työ Tulevaisuuden tavoitteet

ELÄMÄNTILANTEEN SELVITTÄMISEN YMPYRÄ (ESY) Menetelmä on kehitetty Kaste ohjelmaan kuuluneessa Virtaa vielä Virta II hankkeessa vuosien 2014 2016 välillä AVAIN-mittaria ja Työelämätutkaa on hyödynnetty ESYmenetelmän kehittämisessä. Menetelmä on kehitetty asiakkaan sosiaalista kuntoutusta koordinoivan omatyöntekijän työtä strukturoivaksi työmenetelmäksi Saimme luvan muokata menetelmää selkokieliseksi

ESY:n KÄYTTÄMINEN OSANA RYHMÄÄ Mahdollisuus luku- ja kirjoitustaidottomien itsearviointiin kielenopetuksen tuella Tarkoituksena on herättää asiakkaan omaa pohdintaa omasta elämäntilanteestaan Yksilökeskusteluiden pohjana ESY-kysymykset, yhteenvetoympyrä ja ryhmän aikana kertynyt tieto asiakkaan toimintakyvystä, vahvuuksista ja tuen tarpeista

ESY MAHDOLLISTAA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN SEURANNAN ESY mahdollistaa myös asiakkaan yksilöllisen elämäntilanteen muutoksen seurannan ja vaikuttavuuden arvioinnin. seuranta 6 kk- 1 vuoden kuluttua tulkin kanssa

MITEN ESY ON TOIMINUT? Osan asiakkaista mielestä täyttäminen on helppoa kielenopetuksen tuella ja osan hyvinkin vaikeaa Haasteena on ymmärtäminen, osallistujista osa luku- ja kirjoitustaidottomia ja osalla on myös oppimisvaikeuksia tai muita oppimisen esteitä Ohjaajien on hyvä tutustua välineeseen Kielenopettajan ja ohjaajien kannattaa yhdessä arvioida millä tavalla itsearviointimenetelmää käytetään (huomioiden kielitaito ja asiakkaan arjen kuormittavuus)

HYVIÄ KOKEMUKSIA ESYSTÄ Yhteenvetoja ja kysymyksiä käytiin loppukeskusteluissa huolella läpi. Annettiin omalle työntekijälle perehdyttäväksi ja hän pystyi tekemään omia huomioitaan. Toimi oikein hyvin, kun paperit ovat järjestyksessä. TYÖNTEKIJÄ Loppukeskustelussa on käytetty koontiympyrää. Katsoimme läpi myös kysymyksiä ja niiden kautta tuli tarinaa. Keskityttiin tulevaisuuden toiveisiin. TYÖNTEKIJÄ

HYVIÄ KOKEMUKSIA ESYSTÄ Asiakas kertoi kokeneensa kysymykset vaikeina: ne nostattivat mieleen niin paljon entisestä elämästä ja nykyisestä elämästä. Nostivat esille rajoitukset ja ongelmat. Oli työlästä, mutta on hyvä kohdata nykyhetki ja todellisuus! Asiakas kehotti jatkamaan samalla tavalla jatkoryhmissä. TYÖNTEKIJÄN KOMMENTTI ASIAKKAAN KERTOMASTA

LEIKILLISYYS JA PELILLISYYS RYHMÄSSÄ KESKUSTELUJEN VIRITTÄJINÄ

LEIKILLISYYS JA PELILLISYYS OMIA KOONTEJA JA HARJOITUKSIA KANSIOON

MIKSI LEIKILLISYYS JA PELILLISYYS? 1. Luo turvallisen ja rennon ilmapiirin, naurua 2. Luottamussuhteen rakentuminen 3. Auttaa osallistumaan ja kertomaan itsestä, syntyy keskustelua 4. Tukee yhteisöllisyyttä ja vertaispalautetta 5. Kielenoppiminen voi aktivoitua 6. Toiminnallisuuden avulla tietoa toimintakyvystä, vahvuudet ja osaaminen tulee esille

KIELISTARTIN ARVIOINTI Työntekijöiden väliarvioinnit ja palautekeskustelut Työntekijöiden päiväkirja Jokaisen ryhmäkerran jälkeen kerätään palautetta tikkataululla Ryhmän lopuksi tehdään asiakkaiden kanssa toiminnallinen arviointijana ja he täyttävät anonyymin palautekyselyn

VAIKUTUKSIA Kaksi asiakasta, jotka kuvailivat itseään etteivät tee mitään, miehet käy töissä ja toinen lähti työkokeiluun. He kävivätkin sitten tosi aktiivisesti. On joku rytmi ja jotain mitä tehdä viikolla. työntekijä Arkirytmin saaminen ja säännölliset tunnit KieliStartissa ovat tuoneet iloa. asiakas Arjen huonot asiat jäävät kotiin -asiakas Ryhmästä saa voimaa asiakas

VAIKUTUKSIA It was not only a KieliStartti but also a Lifestart. asiakas Kaikki asiakkaat suosittelivat KieliStarttia muille asiakkaille. (toiminnallinen jana KieliStartti 1 ja 2) KieliStartti aktivoi kielitaitoani asiakas Asiakas on rohkaistunut ja oppinut paljon. Tuntuu, että hän on vasta päässyt vauhtiin ja kysyi jo seuraavaa KieliStarttia. työntekijän havainto Monet osallistujat toivoivat jatkoa KieliStartille!

NÄKÖKULMIA OSALLISUUTEEN Osallistujat rohkaistuvat lähtemään pois kodin piiristä tutustumaan uusiin ihmisiin ja paikkoihin Vierailukohteet tekevät kaupunkia ja sen eri palveluita tutuiksi: kynnys osallistua esimerkiksi asukastalon harrastusmahdollisuuksiin tai Uusix-verstaan työtoimintaan madaltuu, kun paikalla käydään fyysisesti Tieto suomalaisesta yhteiskunnasta lisääntyy: digiosaaminen, kirjastot, kielitaidon kehittyminen, opiskelumahdollisuudet Monille liikkuminen lähipiirin ulkopuolelle taloudellisestikin haasteellista: KieliStartin tarjoama HSL:n matkalippu mahdollistaa liikkumisen paikasta toiseen ilman kustannuksia 28

OHJAAJIEN KOKEMUKSIA

OHJAAJIEN KOKEMUKSIA ASIAKAS MUKAAN ARVIOINTIIN KieliStartti palvelee palvelutarpeen arviointia ihmisten kanssa, joilla on heikko kielitaito. He pystyvät enemmän omasta elämästään käsin tuottamaan jotakin itsestään. Eikä se ole pelkästään työntekijästä lähtevää. Ryhmässä on tilaa siihen että kuullaan ja huomataan. työntekijä Ryhmässä saadaan asiakas mukaan arviointiin ja hän saa vertaispalautetta. Asiakkaalla on oma näkemys ja työntekijöillä on oma. Tavoitteena on saada ne lähestymään toisiaan ja lisätä ymmärrystä molemmin puolin ja sieltä keskeltä löytyy se yhteinen suunta. työntekijä

OHJAAJIEN KOKEMUKSIA PALJON UUTTA TIETOA ELÄMÄNTILANTEESTA, TARPEISTA JA VAHVUUKSISTA Ryhmässä nousi asioita, joita ei olisi välttämättä toimistossa tullut esille. Asiakas ei olisi hoksannut tai työntekijä hoksannut kysyä. Tässä yhdistyy myös aika ja luottamussuhde. sosiaalityöntekijä Ryhmän aikana tuli esille asiakkaiden vahvuuksia ja yksilökeskusteluissa tuli esille vaikeita asioita, mm. traumoja. Luottamussuhde rakentui ryhmän aikana. Tuli esille asioita, joita ei olla aikaisemmin palveluissa huomattu. sosiaalityöntekijä

OHJAAJIEN KOKEMUKSIA UUTTA SISÄLTÖÄ TYÖNTEKIJÄN TYÖHÖN Leikit ja pelit eivät ole vitsejä, ne ovat haasteellisia vetää ja ne ovat tärkeitä toiminnallisia menetelmiä. Uusi työtapa. työntekijä Itselle jäi energinen ja voimaantunut olo. työntekijä Työntekijälle hieno tilaisuus päästä asiakaskuntaa lähelle ja työntekijälle mukavaa vaihtelua tavalliseen työhön. työntekijä Avartaa näkemystä maahanmuuttajanaisten tilanteesta työntekijä

ONNISTUMISEN KRITEEREJÄ Asiakas mukaan dialogiin ja tiedon kertyminen läpi ryhmän, ohjaajien yhteiset tapaamiset ja kirjaaminen Kerrotaan ryhmän alussa ryhmän idea ja käytettävät menetelmät asiakkaille Ohjaajan sitoutuminen on tärkeää ryhmäytymisen ja luottamussuhteen syntymisen kannalta Halua oppia ryhmänohjaustaitoja

ONNISTUMISEN KRITEEREJÄ Ohjaajien joustavuus, huumori ja heittäytymiskyky Varaa suunnitteluaikaa ja harjoittele toiminnallisia harjoituksia ennen ryhmää työparisi kanssa! Tiimin ja esimiehen tuki on tärkeää Vertaisohjaaja tarvitsee tukea ohjaajilta Tarvitaan koordinoija ja selkeä työnjako Omatyöntekijän mukana oleminen jatkon suunnittelussa ja seurannassa

OHJAAJAN TUEKSI

MITEN JATKOSSA? Jatkossa KieliStarttia on tarkoitus toteuttaa alueellisten aikuissosiaalityön-tiimien & kuntoutusohjauksen yhteistyönä Omatyöntekijät ohjaavat asiakkaita mukaan tuleviin ryhmiin ja seuraavat asiakkaan sosiaalisen kuntoutuksen prosessia Kiinnostuneet työntekijät voivat lähteä mukaan vetämään ryhmiä

LÄHDE MUKAAN VETÄMÄÄN SYKSYN RYHMÄÄ 1. työpaja on to 25.4.19 klo 9 12, Maunula-talo, luokka 1 2. työpaja on to 16.5.19 klo 9 12 Maunula-talo, luokka 1 Tervetuloa mukaan suunnitteluun! Laita viestiä terhi.backman@hel.fi

LÄHTEITÄ Buchert U, Vuorento M. Suomalaisten hyvinvointipalveluiden ammattilaisten näkemyksiä maahanmuuttajien ammatillisen ja mielenterveyskuntoutuksen haasteista ja ratkaisuista. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 81, 2012. Peltola U, Metso L Maahanmuuttajien kuntoutumisen ja työllistymisen tukeminen Helsingissä. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 79/2008. https://kuntoutussaatio.fi/files/162/maahanmuuttajien_kunt outumisen_ja_tyollistyymisen_tukeminen_helsingissa.pdf Rask S, Castaneda AE, Schubert C. Maahanmuuttajataustaiset asiakkaat kuntoutuksessa (2016). Teoksessa Kuntoutuminen I Autti-Rämö, A-L Salminen, M Rajavaara, A Ylinen (toim.), Duodecim:

YHTEISTYÖSSÄ 10/2016-07/2019 12.4.2019