FI ECFIN/294/00-EN
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 3. toukokuuta 2000 KOM(2000) 274 lopull. Ehdotus: Perustamissopimuksen 122 artiklan 2 kohdan mukainen NEUVOSTON PÄÄTÖS yhteisen rahan käyttöönottamiseksi Kreikassa 1.1.2001 (komission esittämä)
PERUSTELUT Komission ehdotus perustamissopimuksen 122 artiklan 2 kohdan mukaiseksi neuvoston päätökseksi Neuvosto päätti 3. toukokuuta 1998, että Belgia, Saksa, Espanja, Ranska, Irlanti, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Portugali, Itävalta ja Suomi täyttivät edellytykset yhteisen rahan käyttöönottamiseksi 1. tammikuuta 1999. Koska Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta käyttivät oikeuttaan jättäytyä talous- ja rahaliiton ulkopuolelle, neuvosto ei arvioinut, täyttävätkö ne vastaavat edellytykset. Neuvosto katsoi, että Kreikka ja Ruotsi ovat jäsenvaltioita, joita koskee poikkeus. Poikkeuksien kumoamisesta määrätään perustamissopimuksen 122 artiklan 2 kohdassa. Kyseisessä kohdassa tarkoitettu menettely käynnistetään ainakin kerran kahdessa vuodessa tai sellaisen jäsenvaltion pyynnöstä, jota koskee poikkeus. Tällöin komission ja Euroopan keskuspankin on annettava neuvostolle kertomus 121 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Kertomukset on laadittava nyt, koska on kulunut kaksi vuotta siitä, kun neuvosto vuonna 1998 päätti, mitkä jäsenvaltiot täyttävät yhteisen rahan käyttöönottamisen edellytykset. Lisäksi Kreikka esitti 9. maaliskuuta 2000 virallisen pyynnön näiden kertomusten laatimisesta. Näin ollen komission on annettava neuvostolle kertomus siitä, miten jäsenvaltiot, joita koskee poikkeus, ovat edistyneet talous- ja rahaliiton toteuttamiseen liittyvien velvollisuuksiensa täyttämisessä. Sen jälkeen komissio esittää omaan kertomukseensa ja EKP:n kertomukseen perustuvan ehdotuksen neuvoston päätökseksi vaaditut edellytykset täyttäviä jäsenvaltioita koskevan poikkeuksen kumoamiseksi. Komissio hyväksyi lähentymiskertomuksen kokouksessaan 3. toukokuuta 2000. EKP antoi oman kertomuksensa 27. huhtikuuta. Komission ja EKP:n kertomuksissa keskitytään Kreikan ja Ruotsin edistymiseen, eikä niissä arvioida Tanskaa ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa, koska ne käyttävät edelleen oikeuttaan jättäytyä talous- ja rahaliiton ulkopuolelle. Komission ja EKP:n kertomuksissa tutkitaan, onko Kreikan ja Ruotsin lainsäädäntö, kunkin maan kansallisen keskuspankin perussääntö mukaan luettuna, sopusoinnussa perustamissopimuksen 108 ja 109 artiklan sekä EKPJ:n perussäännön kanssa. Kertomuksissa tarkastellaan myös sitä, ovatko jäsenvaltiot saavuttaneet kestävän lähentymisen korkean tason lähentymisperusteiden mukaisesti. Komission ja EKP:n kertomuksissa kiinnitetään huomiota myös useisiin muihin 121 artiklan 1 kohdan viimeisessä alakohdassa mainittuihin näkökohtiin. Komissio katsoo lähentymiskertomuksessaan, että ei ole mitään syytä muuttaa Ruotsin nykyistä asemaa jäsenvaltiona, jota koskee poikkeus. Komissio katsoo myös, että Kreikka on saavuttanut kestävän lähentymisen korkean tason. Kertomuksensa ja EKP:n kertomuksen perusteella komissio on hyväksynyt oheisen ehdotuksen neuvoston päätökseksi Kreikkaa koskevan poikkeuksen kumoamisesta 1. tammikuuta 2001 lukien. 2
Komission ehdotus: Perustamissopimuksen 122 artiklan 2 kohdan mukainen NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 122 artiklan 2 kohdan, ottaa huomioon komission ehdotuksen, ottaa huomioon komission kertomuksen 1, ottaa huomioon Euroopan keskuspankin kertomuksen 2, ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon, ottaa huomioon valtion- tai hallitusten päämiesten kokoonpanossa kokoontuneessa neuvostossa käydyt keskustelut sekä katsoo, että (1) Talous- ja rahaliiton (jäljempänä 'EMU') kolmas vaihe alkoi 1 päivänä tammikuuta 1999; Brysselissä 3 päivänä toukokuuta 1998 valtion- tai hallitusten päämiesten kokoonpanossa kokoontunut neuvosto päätti, että Belgia, Saksa, Espanja, Ranska, Irlanti, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Itävalta, Portugali ja Suomi täyttivät yhteisen rahan käyttöönottamiseksi 1 päivänä tammikuuta 1999 vaadittavat edellytykset. 3 (2) Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti neuvostolle perustamissopimuksen pöytäkirjan N:o 25 1 kohdan mukaisesti, että se ei aikonut siirtyä EMUn kolmanteen vaiheeseen 1 päivänä tammikuuta 1999; tätä ilmoitusta ei ole muutettu; Tanska on perustamissopimuksen pöytäkirjan N:o 26 1 kohdan ja valtion- tai hallitusten päämiesten Edinburghissa joulukuussa 1992 tekemän päätöksen mukaisesti ilmoittanut, että se ei osallistu talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen; Tanska ei ole pyytänyt 122 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn aloittamista. (3) Kreikkaa ja Ruotsia koskee perustamissopimuksen 122 artiklassa annetun määritelmän mukainen poikkeus. (4) Euroopan keskuspankki (EKP) perustettiin 1 päivänä heinäkuuta 1998; Euroopan valuuttajärjestelmän on korvannut valuuttakurssijärjestelmä, jonka perustamisesta sovittiin 16 päivänä kesäkuuta 1997 annetulla Eurooppa-neuvoston päätöslauselmalla 4 ; talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen valuuttakurssimekanismia 1 KOM (.) 2 Viite 3 Neuvoston päätös 98/317/EY, EYVL L 139, 11.5.1998. 4 EYVL C 236, 2.8.1997. 3
(ERM II) koskevista toimintamenettelyistä määrätään 1 päivänä syyskuuta 1998 tehdyssä Euroopan keskuspankin ja euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien välisessä sopimuksessa 5. (5) Poikkeuksen kumoamisesta asianomaisten jäsenvaltioiden osalta määrätään perustamissopimuksen 122 artiklan 2 kohdassa; mainitun artiklan mukaan komissio ja EKP antavat neuvostolle kertomuksen 121 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti ainakin kerran kahdessa vuodessa tai sellaisen jäsenvaltion pyynnöstä, jota koskee poikkeus; tällaiset kertomukset on laadittava vuonna 2000; Kreikka esitti asiaa koskevan pyynnön 9 päivänä maaliskuuta 2000. (6) Kunkin jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä, sen kansallisen keskuspankin perussääntö mukaan luettuna, on tarpeen mukaan muutettava, jotta se olisi sopusoinnussa perustamissopimuksen 108 ja 109 artiklan sekä Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) perussäännön kanssa; komission ja EKP:n kertomuksissa arvioidaan yksityiskohtaisesti Kreikan ja Ruotsin lainsäädännön yhteensopivuutta perustamissopimuksen 108 ja 109 artiklan sekä EKPJ:n perussäännön kanssa. (7) Pöytäkirjan N:o 21 1 artiklan mukaan 121 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitettu hintatason vakauden arviointiperuste merkitsee, että jäsenvaltio on saavuttanut kestävän hintatason vakauden ja tarkasteluajankohtaa edeltävän vuoden aikana todetun keskimääräisen inflaation, joka ylittää enintään 1½ prosenttiyksiköllä kolmen hintatason vakaudessa parhaiten suoriutuneen jäsenvaltion inflaation; hintavakautta koskevan arviointiperusteen osalta inflaatiota mitataan yhdenmukaistetuilla kuluttajahintaindekseillä (YKHI), jotka on määritelty neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2494/95; hintavakausperusteen arvioimiseksi jäsenvaltion inflaatiota on mitattu kahdentoista kuukausi-indeksin aritmeettisen keskiarvon prosentuaalisena muutoksena verrattuna edellisen jakson kahdentoista kuukausi-indeksin aritmeettiseen keskiarvoon; maaliskuussa 2000 päättyneen yhden vuoden tarkastelujakson aikana kolme hintavakaudessa parhaiten suoriutunutta jäsenvaltiota olivat Ranska, jonka inflaatio oli 0,9 prosenttia, Itävalta, jonka inflaatio oli 0,9 prosenttia ja Ruotsi, jonka inflaatio oli 0,8 prosenttia; komission ja EKP:n kertomuksissa käytettiin viitearvoa, joka saatiin laskemalla kolmen hintavakaudessa parhaiten suoriutuneen jäsenvaltion inflaatiovauhtien yksinkertainen aritmeettinen keskiarvo, johon on lisätty 1,5 prosenttiyksikköä; maaliskuussa 2000 päättyneen vuoden mittaisen tarkastelujakson ajalta viitearvo on siten 2,4 prosenttia. (8) Pöytäkirjan N:o 21 2 artiklan mukaan 121 artiklan 1 kohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitettu julkisen talouden rahoitusasemaa koskeva arviointiperuste merkitsee, ettei jäsenvaltiota tarkasteluajankohtana koske perustamissopimuksen 104 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu neuvoston päätös liiallisen alijäämän olemassaolosta kyseisessä jäsenvaltiossa. (9) Pöytäkirjan N:o 21 3 artiklan mukaan 121 artiklan 1 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitettu Euroopan valuuttajärjestelmän valuuttakurssijärjestelmään osallistumista koskeva arviointiperuste merkitsee, että jäsenvaltio on noudattanut Euroopan valuuttajärjestelmän valuuttakurssijärjestelmässä (ERM) määrättyjä tavanomaisia vaihteluvälejä ilman, että sillä on ollut merkittäviä 5 EYVL C 345, 13.11.1998. 4
paineita, ainakin kahtena viimeisenä tarkasteluajankohtaa edeltävänä vuotena; erityisesti jäsenvaltio ei ole omasta aloitteestaan alentanut valuutan kahdenvälistä keskuskurssia suhteessa toisen jäsenvaltion valuuttaan samana aikana; valuuttakurssia koskevan lähentymisperusteen täyttymistä on arvioitu 1 päivästä tammikuuta 1999 alkaen ERM II:n puitteissa; arvioidessaan tämän lähentymisperusteen täyttämistä kertomuksissaan komissio ja EKP ovat tarkastelleet maaliskuussa 2000 päättynyttä kahden vuoden jaksoa. (10) Pöytäkirjan N:o 21 4 artiklan mukaan 121 artiklan 1 kohdan neljännessä luetelmakohdassa tarkoitettu korkojen lähentymistä koskeva peruste merkitsee, että tarkasteluajankohtaa edeltävänä vuotena jäsenvaltion pitkäaikaisten nimelliskorkojen keskimääräinen taso on enintään kaksi prosenttiyksikköä korkeampi kuin enintään kolmen hintavakaudessa parhaiten suoriutuneen jäsenvaltion vastaava taso; korkojen lähentymisen tarkastelussa käytettiin vertailukelpoisia valtion 10 vuoden viitelainan korkoja; korkojen lähentymistä koskevan perusteen täyttämistä arvioitaessa komission ja EKP:n kertomuksissa laskettiin viitearvo lisäämällä kaksi prosenttiyksikköä kolmen hintavakauden parhaiten saavuttaneen jäsenvaltion pitkäaikaisten nimelliskorkojen yksinkertaiseen aritmeettiseen keskiarvoon; maaliskuussa 2000 päättyneen vuoden jakson viitearvo oli 7,2 prosenttia. (11) Pöytäkirjan N:o 21 5 artiklan mukaan komissio toimittaa lähentymisperusteiden täyttämisen nykyisessä arvioinnissa käytettävät tiedot; komissio on toimittanut tiedot tämän suosituksen laatimista varten; komissio on toimittanut julkista taloutta koskevat tiedot jäsenvaltioiden ilmoitettua ne 1 päivään maaliskuuta 2000 mennessä neuvoston asetuksen (EY) N:o 3605/93, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 475/2000, mukaisesti. (12) Kreikan kansallinen lainsäädäntö, sen kansallisen keskuspankin perussääntö mukaan luettuna, on sopusoinnussa perustamissopimuksen 108 ja 109 artiklan sekä EKPJ:n perussäännön kanssa. Perustamissopimuksen 122 artiklan 1 kohdan neljässä luetelmakohdassa mainittujen lähentymisperusteiden täyttämisestä Kreikan osalta voidaan todeta seuraavaa: Kreikan keskimääräinen inflaatio oli maaliskuussa 2000 päättyneen vuoden aikana 2,0 prosenttia, joka on viitearvon alapuolella. Neuvosto kumosi 17 päivänä joulukuuta 1999 6 aikaisemman päätöksensä Kreikan julkisen talouden liiallisen alijäämän olemassaolosta, joten Kreikkaa ei koske neuvoston päätös julkisen talouden liiallisen alijäämän olemassaolosta. 6 EYVL L 12, 18.1.2000. 5
Kreikka on ollut mukana ERM:ssä ja sittemmin ERM II:ssa kahden viime vuoden ajan; tänä aikana Kreikan drakmaan (GRD) ei ole kohdistunut merkittäviä paineita eikä Kreikka ole omasta aloitteestaan alentanut drakman kahdenvälistä keskuskurssia suhteessa minkään muun jäsenvaltion valuutan keskuskurssiin tammikuun 1 päivään 1999 mennessä eikä suhteessa euroon sen jälkeen. Maaliskuussa 2000 päättyneen vuoden aikana Kreikan pitkäaikaiset korot olivat keskimäärin 6,4 prosenttia, joka on viitearvon alapuolella. Kreikka on saavuttanut kestävän lähentymisen korkean tason kaikkien neljän lähentymisperusteen osalta. Näin ollen Kreikka täyttää yhteisen rahan käyttöönottamiseksi vaadittavat edellytykset. (13) Neuvosto päättää määräenemmistöllä komission ehdotuksesta, mitkä niistä jäsenvaltioista, joita koskee poikkeus, täyttävät yhteisen rahan käyttöönottamiseksi vaadittavat edellytykset, ja kumoaa poikkeukset näiden jäsenvaltioiden osalta, ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: 1 artikla Kreikka täyttää yhteisen rahan käyttöönottamiseksi vaadittavat edellytykset. Kreikkaa koskeva poikkeus kumotaan 1 päivästä tammikuuta 2001 alkaen. 2 artikla Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille. 3 artikla Tämä päätös julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. Tehty [ ] Neuvoston puolesta Puheenjohtaja 6