Liperin kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Soteltk 12.12.2012 132 OMAISHOIDONTUEN OPAS Liperin kunnan ja Outokummun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alue 1.1.2013 alkaen Liperin kunta, vanhuspalvelut Liperin terveyskeskus Outokummun sosiaalitoimisto Käsämäntie 111 Syrjäkatu 12 83100 Liperi 83500 Outokumpu Sisällysluettelo
1 1 Johdanto 2 2 Yleistä omaishoidon tuesta ja lainsäädännölliset perusteet 3 3 Omaishoidontuen myöntämisen kriteerit 3 4 Toimintakyvyn mittaaminen ja voimavarojen määrittäminen 4 5. Omaishoidon tuen hakeminen ja päätöksenteko 5 6 Omaishoitosopimus 5 7 Hoitopalkkio ja hoitopalkkion maksaminen 5 8 Hoidettavalle annettavat palvelut sekä hoito- ja palvelusuunnitelma 7 9 Omaishoitajan vapaan järjestäminen ja omaishoitajan lakisääteisten vapaan aikana annettavien palvelujen maksut 7 10 Omaishoidon päättyminen ja keskeytyminen 8 Lähteet
2 1 Johdanto Tämä omaishoidon tuen opas on tarkoitettu Liperin ja Outokummun sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueella omaishoidon tuen asiakkaille, omaishoitajille ja heidän läheisilleen. Oppaassa on kerrottu keskeiset asiat omaishoidon tuesta. Lisätietoja saat vanhus- ja vammaispalveluiden sosiaalityöntekijöiltä: Vanhus- ja vammaispalvelut Liperi-Outokumpu Johtava sosiaalityöntekijä puh. 040-0632 483 Liperin kunta Kuntoutusohjaaja (alle 18-vuotiaat) puh. 040-0802 959 Sosiaalityöntekijä (yli 18-vuotiaat ) puh. 013-6865 408 puhelinaika ma-ke klo 11-12 Outokumpu Sosiaalityöntekijä puh.013-6865 799 puhelinaika ma-ke klo 11-12
3 2 Yleistä omaishoidon tuesta ja lainsäädännölliset perusteet Omaishoidon tuki on omaishoitolakiin (Laki omaishoidon tuesta 937/2005 ja 318/2011) perustuva määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu, jonka myöntäminen perustuu kunnan harkintaan ja päätökseen. Laissa omaishoidon tuesta omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, johon kuuluvat hoidettavalle annettavat tarvittavat palvelut sekä omaishoitajalle annettava hoitopalkkio, vapaa ja omaishoitoa tukevat palvelut, jotka määritellään hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Omaishoitajan tarve omaishoitoa tukeviin sosiaalihuollon palveluihin arvioidaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Omaishoidon tukea myönnetään Liperin kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarviomäärärahojen puitteissa, eikä siihen ole subjektiivista oikeutta. Omaishoidon tuen palkkio on korvaus tehdystä hoitotyöstä. Omaishoitaja ei ole työsopimuslain (55/2001) tarkoittamassa työsuhteessa kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Omaishoidon tukea ei myönnetä, mikäli omaishoidettavan avun tarve on vain kodinhoidossa, ruuanlaitossa, siivouksessa tai asioinnissa kodin ulkopuolella. Lasten- ja nuorten omaishoidosta myönnettävät tuet myönnetään siihen asti, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Omaishoitajan tulee olla terveytensä ja toimintakykynsä puolesta sopiva hoitajaksi ja hänen on kyettävä kantamaan kokonaisvastuu hoidettavasta tarpeellisten palvelujen avulla. Hoitajan sopivuuteen tai soveltumattomuuteen omaishoitajaksi voivat vaikuttaa esim. liiallinen päihteiden käyttö tai muut sosiaaliset ja terveydelliset syyt sekä työkyvyttömyys. Omaishoitajan tuen myöntämisen lähtökohtana on, että hoidettavan omainen tai läheinen haluaa ryhtyä omaishoitajaksi ja että hoidettava hyväksyy hänet hoitajakseen. Hoito-olosuhteiden tulee olla omaishoidolle sopivat. Omaishoidon tuen myöntämisen tulee olla hoidettavan edun mukaista. 3 Omaishoidon tuen myöntämisen kriteerit Omaishoidon tuesta annetun lain 3 sisältää omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset. Kunta voi myöntää omaishoidon tukea, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät: 1. Henkilö tarvitsee alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa. 2. Hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla. 3. Hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia. 4. Omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää. 5. Hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva. 6. Tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista. Omaishoidon tuen myöntämisen lähtökohtana on, että henkilö tarvitsee hoitoa tai muuta huolenpitoa, jotta hän voisi selviytyä omassa kodissaan. Hoidettavan ei tarvitse oleskella jatkuvasti vakituisessa asunnossaan saadakseen omaishoidon tukea. Jos hoidettavan kotikunta vaihtuu, on omaishoidon tukea haettava uudesta kotikunnasta.
4 Omaishoidon tuen myöntämisen edellytyksenä on, että hoidettavalla on omainen tai muu läheinen henkilö, joka on valmis solmimaan kunnan kanssa sopimuksen omaishoidon tuesta. Niin sanottu vierashoitaja ei voi toimia omaishoitajana. Omaishoidon tukea voidaan myöntää vain, jos hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia. Omaishoidon tukea ei voida myöntää, jos hoidettava asuu sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikössä kuten laitoksissa, tehostetussa palveluasumisessa. Hoitopaikan tulee terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan olla hoitoon sopiva. Pääsääntöisesti hoidettava ja hoitaja asuvat samassa taloudessa. Hoito ja muu huolenpito voidaan erityisistä syistä järjestää myös hoitajan kotona. Lasten omaishoidon tuessa määrärahat kohdennetaan eniten hoitoa ja huolenpitoa tarvitseville henkilöille. Lasten ja nuorten omaishoidontukea arvioitaessa otetaan huomioon hoidettavan ja hoitajan kokonaistilanne, lapsen ikä, sosiaalinen ympäristö, hoidettavan fyysinen ja psyykkinen kunto. Lapsen hoidon ja avun tarvetta verrataan samanikäisen lapsen hoivan, huolenpidon, ohjauksen ja valvonnan tarpeisiin. Hoidon vaativuutta arvioitaessa huomioidaan, saako lapsi Kelan maksamaa (L570/2007) korotettua hoitotukea. 4 Toimintakyvyn arvioiminen ja voimavarojen määrittäminen Omaishoidon tuen myöntämisestä päättäminen perustuu aina hoidettavan ja hoitajan monipuoliseen toimintakyvyn ja voimavarojen arviointiin. Keskeisiä arvioinnin menetelmiä ovat hoidettavan ja hoitajan haastattelu, kotikäynnillä tehtävä havainnointi sekä toimintakyvyn arviointi. Aikuisen yli 65-vuotiaan hoidettavan toimintakyvyn arvioinnissa käytetään suuntaa antavina mittareina RaVa- toimintakykymittaria sekä MMSE- muistitestiä, jolla mitataan kognitiivista toimintakykyä. Tarvittaessa voidaan käyttää myös muita toimintakykyä arvioivia mittareita. Yhdenmukainen omaishoidon tuen tarpeen arviointi mittareiden avulla mahdollistaa tukea tarvitsevien yhdenvertaisen kohtelun. Lasten ja nuorten tuen tarpeen arvioinnissa huomioidaan lapsen ja nuoren ikätasoa vastaava päivittäisen hoivan, huolenpidon, ohjauksen ja valvonnan tarve. Lisäksi arvioidaan liikuntakykyä, kommunikaatiotaitoja sekä hoitotoimenpiteiden tarvetta. Lapsen hoitotyön sitovuutta arvioitaessa verrataan tilannetta saman ikäisten terveiden lasten tarvitsemaan hoitoon ja huolenpitoon. Päätöksen teon tukena käytetään lääkärinlausuntoja ja muita hoitoisuuteen liittyviä lausuntoja sekä viitteellisenä mittarina alle 18 -vuotiaiden hoitoarviointilomaketta. Kehitysvammaisten aikuisten ja mielenterveyskuntoutujien kohdalla sovelletaan kokonaisarvioita heidän päivittäisen hoidon ja huolenpidon sekä ohjauksen ja valvonnan tarpeesta ja sitovuudesta. Omaishoidon tukea päätettäessä arvioidaan: 1. Hoidettavan toimintakyky kattavasti niin, että arviointi sisältää fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn arvioinnin. Myös hoidettavan voimavarat selvitetään palvelua myönnettäessä. 2. Hoitajan terveys, voimavarat (esim. sosiaalinen verkosto), elämäntilanne ja kyky hoitaa läheistään. 3. Hoidon ja huolenpidon sitovuus. 4. Hoitoympäristö, mahdollisten apuvälineiden sekä kodinmuutostöiden tarve.
5 5 Omaishoidon tuen hakeminen ja päätöksenteko Hoidettava hakee omaishoidon tukea Liperin kunnan vanhuspalveluiden sosiaalityöntekijöiltä, kirjallisesti tai suullisesti. Hakemuksen liitteenä tulee olla lääkärin lausunto tai muu vastaava selvitys hoidettavan terveydentilasta. Sosiaalityöntekijä ottaa yhteyttä hakijaan sekä hoitajaan. Hoidettavan luokse tehdään aina kotikäynti. Kotikäynnillä arvioidaan hoidettavan palvelun tarve ja omaishoidon tuen myöntämisedellytykset. Kotikäynnillä laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma sekä palvelukokonaisuus yhdessä hoidettavan ja omaishoitajan kanssa. Kotikäynnillä kartoitetaan asunnon ja omaishoidon olosuhteet, mahdollinen apuvälineiden tarve sekä muu palvelun tarve. Omaishoidon tuen antaminen perustuu aina viranhaltijan päätökseen. Mikäli tukeen oikeuttavat kriteerit täyttyvät ja omaishoidon tukeen varattuja määrärahoja on käytettävissä, omaishoidon tuki myönnetään pääsääntöisesti arviointia seuraavan kuukauden alusta. Omaishoidon tuen myöntämisestä tehty kirjallinen päätös toimitetaan hoidettavalle. Omaishoidon tukeen voi sisältyä myös omaishoitajalle annettavia muita sosiaalipalveluja, joiden myöntämisestä annetaan päätös omaishoitajalle. Jos omaishoidon tuesta tehtävä päätös on kokonaan tai osittain kielteinen, hylkäämisen perusteet ilmoitetaan päätöksessä (Hallintolaki 45). Kielteisestä päätöksestä on asianomaisella oikeus esittää oikaisuvaatimus kirjallisena Liperin kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnalle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. 6 Omaishoitosopimus Kun päätös omaishoidon tuesta on myönteinen, tehdään omaishoidon tuesta omaishoitajan ja kunnan välinen kirjallinen omaishoitosopimus. Sopimuksen liitteenä on aina hoito- ja palvelusuunnitelma. Omaishoitaja ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan, mutta kunnan on otettava tapaturmalain mukainen vakuutus omaishoitajalle. Tapaturman sattuessa korvauksen maksaminen perustuu omaishoitajan vuosityöansioon eli hoidosta saatavaan hoitopalkkioon. Omaishoitosopimus on toimeksiantosopimus, jolloin maksettavassa tuessa ei ole kysymys palkasta vaan palkkiosta. Hoitajalla ei ole työsopimussuhteeseen kuuluvia mm. loma, -päiväraha-, työaika etuuksia. Omaishoitosopimusta ei tehdä, jos sopimuksen tekeminen on vastoin hoidettavan tahtoa. Omaishoidonsopimuksessa ilmenee hoitopalkkion määrä ja maksutapa sekä tieto oikeudesta kolmeen vapaapäivään kuukaudessa, sopimuksen kestosta sekä hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä. Mikäli sopimus on tehty määräajaksi, se lakkaa automaattisesti ilman irtisanomista määräajan päätyttyä. Omaishoitajan tekemästä hoitotyöstä maksetaan hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella hoitopalkkiota. Hoitopalkkion määrä ja maksutapa merkitään omaishoitosopimukseen. Jos sopimus on tehty hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen ajaksi, ei hoitaja voi samanaikaisesti käydä töissä. Myös muissa hoitotilanteissa sopimuksesta tulee selvästi käydä ilmi aiheuttaako hoidon sitovuus ja vaativuus sen, että omaishoitaja ei ole työmarkkinoiden käytettävissä. Omaishoitosopimusta tehtäessä selvitetään, onko hoitajalla lain mukaan oikeus vapaisiin ja tieto merkitään sopimukseen. Tieto merkitään sopimukseen, vaikka hoitaja ilmoittaisi sopimuksentekotilanteessa, ettei halua käyttää oikeuttaan vapaisiin. Sopimukseen on myös merkittävä, jos hoitajalla ei ole säännöksen mukaista oikeutta omaishoidon vapaaseen.
6 7 Hoitopalkkio ja hoitopalkkion maksaminen Hoitopalkkio määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Omaishoidon tuen palkkioluokkia määritettäessä huomioidaan hoidettavan toimintakyky, tarvittavan hoidon määrä, sitovuus ja vaativuus. Hoidon sitovuus voidaan luokitella esimerkiksi ajoittaisesti, toistuvasti, lähes jatkuvasti ja ympärivuorokautisesti sitovaksi hoidoksi. Hoitopalkkioiden määriä tarkistetaan kalenterivuosittain palkkakertoimella. Omaishoidosta maksettava hoitopalkkio on veronalaista tuloa, josta toimitetaan ennakonpidätys. Hoitajan esittämän erityisen syyn perusteella hoitopalkkio voidaan sopia säädettyjä vähimmäismääriä pienemmiksi. Hoitajan esittämä erityinen syy voi olla esimerkiksi hoitopalkkion vaikutus haettuun sosiaaliturvaetuuteen. Omaishoidon tuesta annetun lain 5 :n mukaan omaishoidon tuen hoitopalkkio voidaan sopia säädettyä määrää pienemmäksi, jos hoidon sitovuus on vähäisempää kuin mitä 4 :n 1 momentissa edellytetään ja hoidon ja huolenpidon tarve on vähäistä. Jos hoidettava on hoito- ja palvelusuunnitelman mukaan säännöllisessä intervallihoidossa vähintään kaksi viikkoa kuukauden aikana, omaishoitajan antaman hoidon ja huolenpidon tarpeen voidaan katsoa olevan vähäistä, jolloin omaishoitajalle maksettava omaishoidon tuki puolitetaan. Jos hoidettava on hoito- ja palvelusuunnitelman mukaan säännöllisessä intervallihoidossa vähintään viikon kuukaudessa ja kolme viikkoa kotona, alennetaan omaishoidon tuen hoitopalkkiota 25 %. Omaishoidon tuki porrastetaan 1.1.2013 alkaen hoidon sitovuus, vaativuus, hoidettavan olosuhteet sekä asiakkaan saamat muut palvelut huomioiden neljään ryhmään seuraavasti: Hoitopalkkioluokka 1. (374,51 /kk) Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat suurimmaksi osaksi autettavat asiakkaat. Hoidettava tarvitsee toistuvaa hoivaa, huolenpitoa, valvontaa ja ohjausta henkilökohtaisissa toiminnoissaan esimerkiksi aamu- ja iltatoimissa, ruokailussa, wc-asioinneissa, peseytymisessä, lääkehoidossa. Hoidettava ei voi asua yksin, mutta voi olla joitakin tunteja yksin. (RaVa -indeksi (yli 65- v.) on pääsääntöisesti 2.00-2.99). Hoitopalkkioluokka 2. (536,78 /kk) Toiseen ryhmään kuuluvat täysin autettavat asiakkaat. Hoidettava tarvitsee jatkuvaa hoitoa, huolenpitoa, valvontaa useissa päivittäisissä toiminnoissaan esimerkiksi aamu- ja iltatoimissa, ruokailussa, wcasioinneissa, peseytymisessä, lääkehoidossa. Hoidettava ei voi olla yksin. (RaVa- indeksi (yli 65-v.) on pääsääntöisesti 3 3,49). Hoitopalkkioluokka 3. (749,01 /kk) Kolmanteen ryhmään kuuluvat ne asiakkaat, joiden hoitaja on lyhytaikaisesti estynyt tekemästä ansiotyötä hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana esimerkiksi saattohoitotilanteissa. Hoitopalkkion myöntämisen edellytyksenä on, että hoitajalla ei ole samalta ajalta vähäisiä suurempia työtuloja, eikä oikeutta erityishoitorahaan tai vuorotteluvapaakorvaukseen. Hoidettava tarvitsee ympärivuorokautisesti runsaasti hoitoa, huolenpitoa ja valvontaa kaikissa päivittäisissä toiminnoissaan. Hoidettavaa ei voi jättää yksin. Hoitotyö edellyttää hoitajan kokopäiväistä työpanosta ja hoitovastuuta. Kyseessä on lyhytaikainen hoito, jossa hoitoaika on pääsääntöisesti puoli vuotta. Mikäli hoidon tarve jatkuu raskaan siirtymävaiheen jälkeen, tehdään omaishoidon tuesta uusi päätös ja omaishoitosopimus. Hoitopalkkioluokka 4. (1113,25 /kk) Neljännen maksuluokan tukea voidaan maksaa erityistapauksissa, kun kotihoitojärjestelyillä vapautuu laitospaikka ja hoitopalkkio on hoitajan pääasiallinen tulo.
7 Hoitopalkkio on hoitajalle veronalaista tuloa, jota suoritetaan ennakonpidätys. Hoitajan tulee toimittaa verokortti vuosittain Liperin kunnan tai Outokummun kaupungin palkkatoimistoon. Hoitopalkkio maksetaan hoitajan ilmoittamalle pankkitilille hoitokuukauden jälkeisen kalenterikuukauden viimeisenä pankkipäivänä. 8 Hoidettavalle annettavat palvelut sekä hoito- ja palvelusuunnitelma Omaishoidon tukeen sisältyy hoidettavalle annettavia sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka kirjataan hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Omaishoidon tuesta on aina laadittava yhdessä hoidettavan ja omaishoitajan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma, joka liitetään omaishoitosopimukseen. Hoito- ja palvelusuunnitelman avulla turvataan asiakkaan palvelun yksilöllisyys, jatkuvuus ja sovitetaan yhteen eri palvelut saumattomaksi kokonaisuudeksi. Omaishoidon tukea koskeva hoito- ja palvelusuunnitelma on yhteinen hoidettavalle ja omaishoitajalle. Omaishoitajalle laaditaan oma hoito- ja palvelusuunnitelma, jos hän tarvitsee muita kuin omaishoidon hoitotehtävää tukevia sosiaalihuollon palveluja. Hoito- ja palvelusuunnitelmasta tulee käydä ilmi: 1. omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö sekä tehtävät 2. hoidettavalle tarpeellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen määrä ja sisältö 3. omaishoitajan hoitotehtävää tukevien sosiaalipalvelujen määrä ja sisältö 4. hoidon järjestäminen hoitajan poissaolon aikana 5. muut hoitoon ja hoitojärjestelyihin liittyvät asiat 6. omaishoidettavien hoidon järjestelyt omaishoitajan vapaapäivien aikana Hoito- ja palvelusuunnitelma tarkistetaan vuosittain tai tarpeen mukaan. Jos omaishoitoperheen elämäntilanne, hoidon tai palveluntarve, tai hoitajan terveys muuttuu, omaishoitajan tulee ottaa yhteyttä vastaavaan viranhaltijaan. 9 Omaishoitajan vapaan järjestäminen ja omaishoitajan lakisääteisten vapaan aikana annettavien palvelujen maksut Omaishoitolain 4 :n mukaan omaishoidon tuesta kunnan kanssa sopimuksen tehneellä henkilöllä on oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin (enintään 7 vrk) sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai päivittäin. Omaishoitaja voi pitää kertyneet vapaapäivät säännöllisesti kuukausittain. Hoitaja voi myös säästää vapaapäiviä ja pitää vapaata pidemmän jakson kerralla. Kuluneen vuoden kertyneet vapaapäivät tulee pitää joulukuun loppuun mennessä. Joulukuulta kertyneet vapaat voi pitää seuraavan vuoden tammikuussa, koska ansaitut vapaapäivät käytetään takautuvasti. Kunta päättää viimesijassa siitä, miten omaishoitajan vapaan aikainen hoito järjestetään. Vapaapäiväoikeus toteutetaan joko lyhytaikaisella ympärivuorokautisella hoidolla tai toimeksiantosopimuksella. Ikääntyneiden ja aikuisten omaishoidon tuen vapaiden kohdalla hoito toteutetaan liperiläisten asiakkaiden osalta Konttilanhovin palvelukeskuksessa tai vanhainkoti Iltaruskon osastolla ja outokumpulaisten omaishoidontuen asiakkaiden osalta Outokummun vanhainkodin Hopeakuusen osastolla. Lasten omaishoidon tuen vapaat järjestetään ensisijaisesti toimeksiantosopimuksen avulla, erikoistilanteissa yksilöllisin järjestelyin.
8 Kunta voi järjestää omaishoitajan vapaan aikaisen hoidon tekemällä tehtävään soveltuvan henkilön kanssa toimeksiantosopimuksen. Omaishoitajan sijaisen avulla toteutettava hoito järjestetään hoidettavan kotona. Sijaishoitaja ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Hoitojärjestelyn on turvattava hoidettavan hyvinvointi, terveys ja turvallisuus. Toimeksiantosopimuksella tapahtuva sijaishoito tulee aina olla hoidettavan edun mukainen. Toimeksiantosopimus voidaan tehdä toistaiseksi voimassa olevaksi tai määräaikaiseksi. Sijaishoitajan työoikeudellinen asema sekä eläke- ja tapaturmavakuutusturva on sama kuin omaishoitajalla. Omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikana hoidettavalle annettavista palveluista peritään hoidettavalta tuloista riippumaton, vuorokausikohtainen tasamaksu. Maksu on enintään 10,60 euroa vuorokaudelta Maksun suuruuteen ei vaikuta se, millaisten palvelujen avulla hoito järjestetään eikä se, kuinka paljon palveluja hoidettavalle annetaan vuorokaudessa. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992, 457/2004, muutos 939/2005). Liperin sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt 2.5.2012 ( 58), että ne henkilöt, jotka täyttävät omaishoidon tuen kriteerit, mutta joille ei vielä makseta omaishoidon tukea, ovat oikeutettuja saamaan omaishoitajien antamaa hoitoa ja huolenpitoa korvaavan asumispalvelun hintaan 10,60 e/vrk. Myös omaishoidon tukea jonottavilla asiakkaiden omaishoitajan lakisääteinen vapaa voidaan järjestää vaihtoehtoisesti sijaishoidon toimeksiantosopimuksen avulla. 10 Omaishoidon päättyminen ja keskeytyminen Kunta voi irtisanoa omaishoitosopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua. Jos hoitaja irtisanoo sopimuksen, sopimus päättyy kuukauden kuluttua sopimuksen irtisanomisesta. Omaishoidon sopimus tulee irtisanoa, jos hoito ei enää vastaa hoidettavan etua ja vaarantaa hoidettavan terveyden tai turvallisuuden. Jos sopimuksen jatkaminen vaarantaa hoidettavan tai omaishoitajan terveyden tai turvallisuuden, sopijapuolet voivat purkaa sopimuksen välittömästi. Hoitajan huonokuntoisuus voi olla peruste sopimuksen purkamiselle. Irtisanomisajasta riippumatta sopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito hoidettavan terveydentilan muutoksista johtuen käy tarpeettomaksi. Jos omaishoito hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä keskeytyy tilapäisesti, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden lopussa. Omaishoitajan tulee ilmoittaa omaishoidettavan hoitoon, olosuhteisiin ja terveydentilaan liittyvät muutokset vanhuspalvelujen sosiaalityöntekijälle. Omaishoidettavan kuollessa tai joutuessa pitkäaikaiseen laitoshoitoon tai tehostettuun palveluasumiseen maksetaan omaishoidon tukea kyseisen kuukauden loppuun saakka, jolloin omaishoitosopimus päättyy ilman erillistä irtisanomista. Omaishoitajan kuollessa tai estyessä tekemästä hoitotyötä, omaishoidon tuen maksaminen päättyy välittömästi. Aiheettomasti tai perusteettomasti maksetut omaishoidon tuen palkkiot peritään takaisin. LÄHTEET Hallintolaki 6.6.2003/434 Laki omaishoidontuesta 937/2005, 318/2011. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 L Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992, 457/2004, 939/2005. Liperin kunta. Sosiaali- ja terveyslautakunta. Lasten, nuorten sekä vanhusten omaishoidon tuen hoitopalkkiot ja tuen myöntämisen perusteet 11.1.2012 12.
9 Omaishoidon tuki. Opas kunnan päättäjille. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:30. Sosiaali- ja terveysministeriö: Helsinki 2006. Saatavana osoitteesta: pre20090115.stm.fi/hl1139404401530/passthru.pdf Työsopimuslaki 55/2001.