HYVINVOINTIKERTOMUKSEN VUOSIRAPORTTI 2018

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN VUOSIRAPORTTI 2018 Kh 20.5.2019 / 132 Kv 27.5.2019 / 13

Sisällysluettelo 1 Väestö... 2 2 Työllisyys... 3 3 Terveyttä ja hyvinvointia kuvaava tieto... 4 3.1 Sairastavuus... 4 3.2 Työikäiset... 4 3.3 Lapset ja nuoret... 6 3.4 Ikääntyvät ja vanhukset... 7 3.5 Turvallisuus... 8 4 Maakunnallisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpideohjelman 2017 2020 mukaisten tavoitteiden toteutuminen... 9

2 Hyvinvointikertomuksen vuosiraportti 2018 Valtuusto hyväksyi.28.5.2018 kunnan asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelman vuosille 2018-2020. Suunnitelman toteutumista seurataan vuosittain kokoamalla yhteen indikaattoritietoa eri viranomaisten tilastoaineistoista ja valottamalla kunnassa tehtyjä toimenpiteitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Tilastoaineistosta ei vielä kaikilta osin ole saatavissa vuoden 2018 tietoja, jolloin vuosiraportissa on käytetty viimeisintä saatavilla olevaa tietoa. 1 Väestö Ruokolahden kunnan asukasluku on jatkanut vähenemistään myös vuonna 2018. Asukasluvun pieneneminen yli sadalla henkilöllä vuoden aikana on huolestuttavaa. Väestön vähentyessä ikärakenneosuuksissa tapahtui muutoksia siten, että työikäisten osuus nousi, vaikka absoluuttisesti heitä oli 83 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Alle 15-vuotiaiden lukumäärä laski 30:lla, vanhuseläkeikäisten määrä laski kuudella. Asukasluku 5450 5400 5350 5300 5250 5200 5150 5100 5050 5000 4950 4900 5404 5312 5245 5218 5 099 2014 2015 2016 2017 2018 Väestöosuudet ikäryhmittäin 60,00 50,00 40,00 30,00 55,60 55,10 31,20 32,00 52,43 53,92 34,57 33,40 20,00 10,00 0,00 13,10 13,00 13,00 12,68 2015 2016 2017 2018 0-14 vuotiaat 15-64-vuotiaat yli 65-vuotiaat

Kunta tarjoaa lapsiperheille hyvät palvelut, luonnonläheisen asuinympäristön, sopivia omakotitontteja, vuokra-asumismahdollisuuksia ja hyvät liikuntaharrastusmahdollisuudet, mutta koulutus- ja työpaikkojen puute ajaa nuoret muuttamaan muualle. Asukasmäärän kasvattamisessa tarvittaisiin huomattavaa muuttovoittoa. Saimaan ja Sisäjärvien alueiden rantaosayleiskaavojen tarkistus hyväksyttiin vuonna 2018. Kaavamääräyksillä lievennettiin loma-asuntojen muuttamista pysyviksi asuinpaikoiksi. Vaittilan alueen suunnittelu uusien tonttien kaavoittamiseksi on käynnissä. Keskustaajaman alueen kehittäminen virastotalon, Rasilantie 57:n ja sataman alueella on vireillä kuntakeskuksen elinvoiman ja viihtyisyyden parantamiseksi. Kunnan kaavoituksellisilla ratkaisuilla luodaan houkuttelevia asuinpaikkoja ja elinympäristöjä myös muualta muuttaville. Ruokolahden uusi koulu aloitti toimintansa elokuussa 2018. Kunta sai terveet, nykyaikaiset ja muunneltavat tilat perusopetukselle ja muihinkin käyttötarkoituksiin. Lapsiperheiden palvelujen puitteet ovatkin kunnassa kunnossa, ja tätä voidaan pitää yhtenä vetovoimatekijänä uusien asukkaiden houkuttelemiseksi kuntaan. 3 2 Työllisyys Kunnan asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavana taustatekijänä on työllisyys. Työllisten osuus väestöstä on vähitellen noussut viime vuosina. Työttömyyden paheneminen pysähtyi vuoden 2016 loppuun tultaessa ja työttömien määrä on sen jälkeen kääntynyt laskuun. Työttömyysprosentti vuoden 2018 lopussa oli 10,1. Pitkäaikaistyöttömien määrä on vuoden aikana vähentynyt neljänneksellä. Vaikeasti työllistyviä on nyt hivenen alle 5 % 15-64 vuotiaista. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on sekin hieman laskenut. Kunnassa vaikeimmin työllistyvien asemaan tartuttiin aktiivisemmin palkkaamalla kuntaan työllisyyskoordinaattori kuntouttavan työtoiminnan, työkokeilujen ja palkkatukityöpaikkojen määrän nostamiseksi. Vuonna 2019 työttömien aktiivimallin muuttaminen antaa kunnallekin uusia työkaluja työttömyyden hoitoon. Työlliset ja työttömyys 40,00 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 Työlliset, % 15-74 -v. väestöstä Työttömyysaste, % 2015 2016 2017 2018

4 Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % 15 64-vuotiaista 10 8 6 4 2 0 Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti 2015 2016 2017 2018 3 Terveyttä ja hyvinvointia kuvaava tieto 3.1 Sairastavuus Kun tarkastellaan kuntalaisten terveydentilaa kaikkien ikäryhmien tasolla, voidaan todeta, että sairastavuus on Ruokolahdella maltillisella tasolla. Sairastavuusindeksin arvo on ollut seutukunnan maaseutukunnista alhaisin ja kehitys on ollut myönteistä viime vuodet. 3.2 Työikäiset Työikäisen väestön terveydentilaa voidaan kuvata työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuudella 25 64 -vuotiaista. Vuoden 2013 jälkeen työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden osuudessa on tapahtunut selvää laskua. Toisaalta mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden 25-64 vuotiaiden määrä on suhteessa suurempi kuin maakunnassa ja seutukunnassa.

Työikäisten terveyttä ja hyvinvointia edistävänä palveluna kunta tarjoaa mm. kunnan kirjastoon ja liikuntahalliin pääsyn ns. omatoimiaikana arkipyhinä ja viikonloppuisin. Kunnan järjestämistä liikuntaryhmistä osa on pidetty ilta-aikaan, jotta työssäkäyvillä on ollut mahdollisuus osallistua niihin. Näitä ryhmiä ovat miesten kuntosali, kehonhuoltoryhmä, Keskivartalo kuntoon -ryhmä, Painonnostotekniikka tutuksi ja pilates. Sen lisäksi kesällä oli kahvakuula-ryhmä kerran viikossa. Henkilökohtaista liikuntaneuvontaa on tarjottu 18 64 -vuotiaille terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuville tai liikkumattomille kuntalaisille. 5

6 3.3 Lapset ja nuoret Vakavat ongelmat lasten ja nuorten keskuudessa ilmentävät useimmiten kokonaisten perheiden ongelmia. Lasten ja erityisesti nuorten tilanne on usein kaksijakoinen. Perheiden ongelmat, kuten pitkittynyt työttömyys tai päihderiippuvuus, heijastuvat ensin lapsiin. Erityyppiset ongelmat kasautuvat usein samoihin perheisiin, ja köyhyys ja osattomuus altistavat syrjäytymiselle. Ongelmiin pureudutaan Eksoten kanssa yhteistyössä niin varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa kuin nuorisotyössä. Ruokolahden kunta on ollut mukana Etelä-Karjalan LAPE-hankkeessa (lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma). Eksoten, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa kehitettiin yhteisesti lapsi- ja perhepalveluita, jotta perheiden tarpeisiin vastaavaa apua ja tukea on saatavilla mahdollisimman lähellä omaa arkiympäristöä silloin, kun sitä tarvitsee. Muutosohjelma jatkuu vuonna 2019 perhekeskusmallin ja systeemisen lastensuojelun mallin kehittämisellä. 0-17 -vuotiaat lapset, joista on tehty lastensuojeluilmoitus, % vastaavanikäisestä väestöstä 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti 2016 2017 2018 Nuorten tilanteeseen voi vaikuttaa kunnan laajuus ja rakenne. Koulumatkat pitenivät monella myös ajallisesti, kun perusopetus siirtyi kokonaan yhteen kouluun vuonna 2018. Aikaa ja voimia sekä mahdollisuuksia liikuntaan ja sosiaaliseen toimintaan on koulukyyditettävillä nuorilla todennäköisesti jonkin verran vähemmän kuin taajaman nuorilla. Toisaalta on mahdollista, että keskustaajaman ulkopuolella asuvilla nuorilla on omat harrasteensa ja sosiaaliset ryhmänsä, jotka voivat olla taajamien kielteisten vaikutusten ulkopuolella. Perusopetuksessa toimi vuonna 2018 hyvinvointiopettaja oppilaiden liikunnan lisäämiseksi ja muiden hyvinvointia tukevien toimintojen lisäämiseksi. Kunnan nuorisotyöntekijät on sijoitettu koululle, joten mahdollisuudet tavoittaa nuoret ja varhaisnuoret sekä toimia yhteistyössä koulun kanssa ovat parantuneet. 13-18 vuotiaille tarkoitettujen nuorisoiltojen määrää lisättiin kolmeen viikossa ja 10-12 vuotiaille aloitettiin myös toimintaa kahtena päivänä viikossa. Etsivän nuorisotyöntekijän tehtävänä on auttaa alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Vuonna 2018 asiakkuuksia oli 17.

7 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 10 8 6 4 2 0 Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti 2014 2015 2016 2017 3.4 Ikääntyvät ja vanhukset Ruokolahdella yli 75-vuotiaita oli vuoden 2018 lopussa 771 henkilöä. Heistä 30,4 % (234 henkilöä) on jonkin hoiva- tai asumispalvelun piirissä. Kunnassa on keskimääräistä enemmän omaishoidossa olevia vanhuksia. Laitoshoidon purku ja vanhusten kotona tapahtuvan hoidon lisääntyminen on aiheuttanut huolta siitä, että huonokuntoisia, muistiongelmaisia ikäihmisiä on kotona vailla riittävää hoivaa. Kunta on käynyt vuoden aikana neuvotteluja yksityisten toimijoiden kanssa, jotta kunnan asukkaille järjestyisi tehostettua ja muuta tuettua palveluasumista tarvetta vastaava määrä omassa asuinkunnassa. Toisaalta vanhustenhuollon tilanne sekä yksityisissä että julkisissa asumispalveluyksiköissä on noussut kritiikin kohteeksi viime kuukausina mm. riittämättömän hoitajakapasiteetin vuoksi.

8 3.5 Turvallisuus Hyvinvoinnin käsitteeseen liittyy myös turvallisuus. Päihteiden käytön, väkivallan ja rikollisuuden esiintyminen tai uhka heikentää kunnan asukkaiden kokemaa hyvinvointia. Ruokolahdella omaisuus- ja huumausainerikosten määrä on viime vuonna vähentynyt, mutta väkivalta- ja liikennerikosten määrä kasvanut. Huumausainerikosten määrä suhteutettuna asukaslukuun on tosin edelleen seutukunnan korkein. Rattijuopumustapausten määrä on valitettavasti jälleen noussut ja on edelleen asukaslukuun suhteutettuna seutukunnan korkeimmalla tasolla. 5 4 3 2 1 Poliisin tietoon tulleet kaikki huumausainerikokset / 1 000 asukasta 0 Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti 2015 2016 2017 2018 Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1 000 asukasta 7 6 5 4 3 2 1 0 Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti 2015 2016 2017 2018 Tapaturmien ja onnettomuuksien osalta Ruokolahdella on kiinnitettävä huomiota pelastustoiminnan toimintavalmiusaikojen täyttymiseen. Ensimmäisen toimintayksikön saapuminen tapahtumapaikalle sekä pelastustoiminnan toimintavalmius ajan mediaanina mitattuna on Ruokolahdella maakunnan heikoin. Onnettomuuksista ei kuitenkaan vuonna 2018 aiheutunut kuolemantapauksia, mutta loukkaantuneita 173 pelastustehtävässä oli 22.

9 4 Maakunnallisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpideohjelman 2017 2020 mukaisten tavoitteiden toteutuminen Ruokolahden kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen raportoinnissa viitekehyksenä on maakunnallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpideohjelma vuosille 2017-2020. Sen pääteemat ovat: 1. Terveelliset elämäntavat 2. Mielen hyvinvointi 3. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö 4. Osallisuus ja yhteisöllisyys 5. Viestintä, tiedon tavoitettavuus ja kiinnostavuus 6. Työ, taloudellinen hyvinvointi ja yrittäjyys Seuraavassa taulukossa on koottu eri lähteistä saatua tilasto- ja muuta tietoa pääteemoittain. Kaikista toimenpiteille valituista arviointimittareista ei kuitenkaan ole saatu indikaattoritietoa. Arviointimittareiden valintaa on vielä pohdittava vuoden 2019 raportointia silmällä pitäen. Toimenpideohjelman pääteemoille asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan koko valtuustokauden ajan.

9 Maakunnallisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpideohjelma 2017 2020 1 TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT TAVOITE TOIMENPIDE ARVIOINTIMITTARI LÄHDE TOTEUTUMA Terveelliset ruokailutottumukset Liikunnan lisääminen Korostetaan koulussa aamupalan syömisen tärkeyttä Kannustetaan koulussa ruokailuun. Henkilöstö toimii esimerkkinä. Puheeksi otto terveystarkastuksissa Liikkuva koulu -hankkeen toteuttaminen Kannustetaan koululaisia liikkumaan Lisätään liikunnanohjausta yhteistyössä liikuntaseurojen ja alan yritysten kanssa, tarjotaan matalan kynnyksen ryhmiä Syö aamupalan kaikkina kouluviikon päivinä, % Ei syö koululounasta päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista Lihavien osuus, BMI, %, 20-64 -vuotiaat Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1h viikossa, 8. ja 9. luokan oppilaista Harrastaa liikuntaa lähes päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus %, 20 vuotta täyttäneet, 65 vuotta täyttäneet Liikuntaryhmien lkm (päiväkotilapset, aikuiset, ikäihmiset) Kouluterveyskysely 4. ja 5. Kouluterveyskysely 8. ja 9. ATH-tutkimus/Etelä-Karjala Finsote / THL Sotkanet 4460 Kouluterveyskysely 8. ja 9. Kouluterveyskysely 8. ja 9. luokkalaisille /THL ATH-tutkimus/Etelä-Karjala Finsote THL SotkaNet 4447 Liikuntatoimi Ruokolahti 2017: 81,1 % Etelä-Karjala: 76,5 % Koko maa: 77,1 % Ruokolahti 2017: 13,3 % Etelä-Karjala: 27,4 % Koko maa: 29,8 % Etelä-Karjala 2018: 24,4 % Etelä-Karjala 2015: 17,0 % Koko maa 2018: 20,1 % Koko maa 2017 29,8 % Ruokolahti 2017: 29,3 % Etelä-Karjala: 23,2 % Koko maa: 23,7 % Ruokolahti 2017: 32,9 % Etelä-Karjala: 42,5 % Koko maa: 40,8 % Etelä-Karjala 2018: 21,2 % (20 v.) Etelä-Karjala 2015: 26,0 % (20 v.) Etelä-Karjala 2018: 22,9 % (65 v) Etelä-Karjala 2015: 30,7 % (65 v.) Päiväkotilasten liikuntakerho 2018, 7 tuntia kevätkausi 2017: Päiväkotilasten liikuntaohjaus 45 min/vko, salivuoro 1 krt/vko/ryhmä

Riittävä määrä unta ja lepoa Päihteiden käytön väheneminen Liikuntaneuvonnan käyttöönotto Vertaisohjaajatoiminta/ulkoiluystävät Korostetaan riittävän unen ja levon tärkeyttä osana eri toimijoiden perustoimintaa Tupakoinnin ja päihteiden käytön puheeksi otto terveystarkastuksissa 2018: Kunnan järjestämiä liikuntaryhmiä 16 kpl / 15 osallistujaa / kerta 2017: 20 kpl Asiakkaiden lkm Liikuntatoimi 2018: 20 neuvontakertaa / 10 asiakasta Ohjaajien lukumäärä Liikuntatoimi 2018: ohjaajia 36, aktiivisia 10 2017: 10 Nukkuu arkisin alle 8 tuntia, Kouluterveyskysely 8. ja 9. Ruokolahti 2017: 29,3 % % 8. ja 9. luokan oppi- Etelä-Karjala 33,2 % laista Koko maa 33,9 % Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista Kouluterveyskysely 8. ja 9. Ruokolahti 2017: 4,0 % Etelä-Karjala 5,3 % Koko maa 6,9 % 10 PAKKA-toimintamallin käyttöönotto Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8. ja 9. luokan oppilaista Kouluterveyskysely 8. ja 9. Ruokolahti 2017: 6,7 % Etelä-Karjala 9,2 % Koko maa 10,2 % Päivittäin tupakoivien osuus, % 20 64-vuotiaat ATH-tutkimus/Etelä-Karjala/THL 4405 Etelä-Karjala 2018: 16,9 % Etelä-Karjala 2015: 15,3 % Alkoholia liikaa käyttävien osuus (Audit-C), % 20 64- vuotiaat ja 75 vuotta täyttäneet ATH-tutkimus/Etelä-Karjala/THL 4412, 4414 Etelä-Karjala 2018: 31,3 % (20-64 v.) Etelä-Karjala 2015: 33,7 % (20 64 v.) Etelä-Karjala 2018: 14,6 % (75 v.) Etelä-Karjala 2015: 11,3 % (75 v.) 2 MIELEN HYVINVOINTI TAVOITE TOIMENPIDE ARVIOINTIMITTARI LÄHDE TOTEUTUMA Yksinäisyyden väheneminen Kiva-koulu -toiminta Ei yhtään hyvää kaveria, % Kouluterveyskysely 4. ja 5. Ruokolahti 2017: 0 % Etelä-Karjala 0,6 % Koko maa 0,7 %

11 Tuntee itsensä usein yksinäiseksi, % Kouluterveyskysely 4. ja 5. Ruokolahti 2017: 1,4 % Etelä-Karjala 1,7 % Koko maa: 2,7 % Etsivä nuorisotyö ja nuorisotyöntekijän työpanos kouluilla Ulkoiluystävä-toiminta/EK- SOTE Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista Nuorisotyöntekijöiden työpäivien lukumäärä koulussa Kouluterveyskysely 8. ja 9. Ruokolahti 2017: 8,0 % Etelä-Karjala 8,5 % Koko maa 8,5 % Nuorisotoimi 2018 nuorisotyöntekijät koululla 1 krt / viikko kevätlukukaudella ja syyslukukaudella päivittäin Ulkoiluystäväjaksot/E-K Liikuntatoimi / Eksote Raportoitu vertaisohjaajatoiminnan yhteydessä Kiusaaminen ja sen loppuminen Kiusaamiseen puututaan välittömästi kouluissa ja päiväkodissa Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % Kouluterveyskysely 4. ja 5. Ruokolahti 2017: 4,1 % Etelä-Karjala 5,1 % Koko maa 4,5 % Häiriöiden ja ongelmatilanteiden ehkäisy ja varhainen puuttuminen Vapaa-ajalle mielekästä toimintaa eri ikäryhmille Kulttuuripalveluiden käytön lisääminen Opettajien, psykologien ja kuraattorien suosituksen mukainen henkilöstömitoitus Metku-toiminnan jatkaminen Kansalaisopistossa monipuolista kurssitarjontaa Omatoimikirjaston käytön lisääminen Tapahtumat kirjastossa Kiusaaminen loppunut tai vähentynyt kertomisen jälkeen Kouluterveyskysely 4. ja 5. Ruokolahti 2017: 65,4 % Etelä-Karjala 65,6 % Koko maa 62,7 % Toimivat ryhmäkoot Perusopetus Perusopetusryhmä: 20 oppilasta Tapahtumien/osallistujien lukumäärä Kansalaisopiston kurssien ja osallistujien määrä Hyvinvointipalvelut 2018: 3 tapahtumaa, osallistujia 316 2017: 2 tapahtumaa, 249 osallistujaa Kansalaisopisto 2018: kansalaisopiston kursseja 97, opiskelijoita 704 2017: kursseja 98, opiskelijoita 698 Kävijätilastot Kirjastopalvelut 2018: 2 220 kirjautumista Tapahtumien ja kävijöiden määrä Hyvinvointipalvelut 2018: 9 tapahtumaa, 159 kävijää 2017: 541 kävijää

12 3 TERVEELLINEN JA TURVALLINEN ELINYMPÄRISTÖ TAVOITE TOIMENPIDE ARVIOINTIMITTARI LÄHDE TOTEUTUMA Turvalliset ja esteettömät kevyen liikenteen väylät, kadut ja yleiset alueet Esteettömien kevyen liikenteen väylien rakentaminen Tekniset palvelut 2018 ei toteutettu uusia kevyen liikenteen väyliä, mutta asennettiin nopeusnäyttö Rasilantielle ja Metsolantien ja Rasilantien risteyksen suojatielle turvavalaistus Koulussa ja koulumatkoilla sattuneiden tapaturmien väheneminen Turvallinen koti Koulumatkojen turvallisuuden parantaminen Kotitapaturmien ehkäisy ja paloturvallisuuden parantaminen Pelastustoimen, Eksoten ja kunnan yhteistyönä Tapaturmat koulussa tai koulumatkalla lukuvuoden aikana, % Tapaturmakuolemien määrä Palokuolemien määrä Kouluterveyskysely 4. ja 5. Pelastustoimi Pelastustoimi 2017: rakennettu 1 kevyen liikenteen väylä koulun ja urheilukentän väliin Ruokolahti 2017: 17,1 % Etelä-Karjala: 13,3 % 2018: tapaturmakuolemia 0 2018: palokuolemia 0 2010 2016 palokuolemia 2 4 OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä/10 000 vastaavan ikäisistä Sotkanet/THL Ruokolahti 2017: 473,8 Etelä-Karjala 362,4 Koko maa 414,7 TAVOITE TOIMENPIDE ARVIOINTIMITTARI LÄHDE TOTEUTUMA Osallistuva nuorisoneuvosto Nuorisoneuvosto osallistuu aktiivisesti palveluiden suunnitteluun ja päätösvalmisteluun Lausuntojen, kannanottojen ja ehdotusten lkm Nuorisoneuvosto 2018: 1, Ehdotettiin nuorisoiltojen lisäämistä 2017: 0 Aktiivinen vanhusneuvosto Vanhusneuvosto osallistuu aktiivisesti palveluiden suunnitteluun ja päätösvalmisteluun Lausuntojen, kannanottojen ja ehdotusten lkm Vanhusneuvosto 2018: 2 kannanottoa (sähköiset pankkipalvelut /EKOP, kunnan kerhotilat) 2017: 2 selvityspyyntöä

13 Yhteisöllisyyden lisääminen Kunnan asukkaiden osallisuuden lisääminen Ruokolahden koulun tilojen avaaminen järjestöjen ym. toimijoiden käyttöön Kuullaan kuntalaisia valmistelussa olevissa palveluja koskevissa asioissa Tilojen käyttäjäryhmät, lkm ja tyypit Kuulemistilaisuuksien ja kyselyiden lukumäärä Hyvinvointipalvelut Toimialat 2018: 9 eri yhdistystä (koulutusta, kokouksia, teemapäiviä ym.) 1 Tietoyhteiskunnassa tarvittavien taitojen kehittäminen Lisätään erilaisia osallistumisen kanavia eri-ikäisten kuntalaisten käyttöön Eri toimijoiden kehittämishankkeet Uusien osallistumiskanavien lukumäärä Hankkeisiin osallistuneiden määrä Hallintopalvelut Hyvinvointipalvelut 0 Ei saatavilla tietoa 5 VIESTINTÄ, TIEDON TAVOITETTAVUUS JA KIINNOSTAVUUS TAVOITE TOIMENPIDE ARVIOINTIMITTARI LÄHDE TOTEUTUMA Sähköisen viestinnän ja sen kiinnostavuuden lisääminen Sosiaalisen median käytön lisääminen kuntaviestinnässä Säännöllinen tapahtumatiedottaminen 6 TYÖ, TALOUDELLINEN HYVINVOINTI JA YRITTÄJYYS Seuraajien määrän lisääntyminen Ruokolahden kunnan Facebook-sivu 2018: 740 kpl 2017: 419 kpl TAVOITE TOIMENPIDE ARVIOINTIMITTARI LÄHDE TOTEUTUMA Työttömyyden väheneminen Kunnan oman palveluohjauksen räätälöidyt toimenpiteet Työttömyysaste, % työvoimasta TEM Ruokolahti 12/2018: 10,1 % 12/2017: 11,2 % Etelä-Karjala 12/2018: 8,2 % Kunta tarjoaa palkkatukityötä, työkokeilua ja oppisopimuspaikkoja omissa työyksiköissään Nuorisotyöttömät, % 18 24-vuotiaasta työvoimasta SOTKAnet/TEM 12/2018: 20 henkilöä 12/2017: 22

14 Ohjaamo-toiminnan aktiivinen hyödyntäminen nuorisotoimen avulla Ohjaamon asiakkaiksi ohjatut ruokolahtelaiset nuoret Etsivä nuorisotyö 2018: 4 nuorta 2017: 6