Muutoshanke onnistuneella yhteistyöllä!

Muutoshanke onnistuneella yhteistyöllä! Muuttuvat tulkkipalvelut hankkeen loppuraportti. Pirkko Jääskeläinen Helsinki 2012

Sisällysluettelo Alkusanat... 1 1. Hankkeen taustaa... 1 1.2 Hankkeen päämäärä... 2 1.3 Hankkeen tavoitteet... 2 2. Muuttuvat tulkkipalvelut hanke... 3 2.1 Hankkeen toiminta... 3 2.2 Yhteistyö Kelan kanssa... 4 2.3 Yhteistyö STM:n kanssa... 6 2.4 Tulkkien koulutukseen liittyvä yhteistyö... 8 2.5 Yhteistyö puhevammaisten tulkkeina toimivien henkilöiden kanssa... 8 2.6 Yhteistyö asiakasjärjestöjen kanssa... 9 2.7 Yhteistyö alan toimijoiden kanssa... 9 2.8 Työryhmät... 10 3. Hankkeen osatuotokset... 11 3.1 Kyselytutkimus... 11 4. Loppuseminaari... 12 5. Kansainvälinen yhteistyö... 13 5.1 Kansainvälinen ISAAC Communicating World... 13 6. Hankkeen resurssit... 13 7. Tiedottaminen... 14 8. Hankkeen arviointi... 15 8.1 Hankkeen haastavuusanalyysi... 15 8.2 Yhteistyökumppaneiden arvio... 16 8.3 Empowerment arvio... 17 8.4 Kokonaisarvio... 18 9. Tulevaisuuden haasteet... 20

Alkusanat Tähän raporttiin on koottu Muuttuvat tulkkipalvelut hankkeen nelivuotisen toimintakauden toteutus. Muuttuvat tulkkipalvelut hanke toteutettiin vuosina 2008-2011. Hankkeesta on ilmestynyt raportti Tulkkipalvelut muutoksessa mikä muuttui. Raportti käsittelee palvelun käyttäjien kokemuksia kysely- ja haastattelututkimuksesta tulkkipalvelujen toteutumisesta kuntien järjestämänä ja 1.9.2010 alkaen Kansaneläkelaitoksen järjestämänä. 1. Hankkeen taustaa Puhevammaisten tulkkipalveluja kehitettiin useissa, enimmäkseen RAY:n rahoittamissa hankkeissa. Varmaan laajin tulkkipalveluja kehittävä hanke oli STM:n koordinoima Veturi, Kuulo- ja puhevammaisten verkostoituvat tulkkipalvelut. Veturi hanke toimi vuosina (2001-2004). Hankkeen pääasiallinen tarkoitus oli vammaispalvelulain mukaisten tulkkipalvelujen saatavuuden ja laadun edellytysten vahvistaminen koko maassa. Kuntien vaikeudet tulkkipalvelujen järjestämiseen jatkuivat ja palvelun saamisen edellytykset vaihtelivat tuntuvasti maan eri osissa. Niinpä hallitus kehyspäätöksellä, osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta siirsi vammaispalvelulain mukaiset tulkkipalvelut valtion vastuulle. Käytännön järjestämisen toteuttaisi Kansaneläkelaitos. Tuolloin vammaisjärjestöissä arvioitiin, että muutosprosessissa on vaarana se, että, Kelalla ei ole kokemusta tämän tyyppisen palvelun järjestämisestä. Uhkakuvia oli monia. Erityisesti puhevammaisten tulkkipalvelujen kohdalla oli lisäksi pelko, että puhevammaisten henkilöiden tarpeet ja tulkkipalvelun vaatimukset jäävät paremmin tunnetun ja kauemmin toimineen viittomakielisten ja kuulovammaisten tulkkipalvelujen varjoon. Puhevammaiset tulkkipalvelun asiakkaat ovat eri tavoin puhevammaisia henkilöitä ja ryhmä on hyvin heterogeeninen. Asiakkaat käyttävät hyvin erilaisia 1

puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiomenetelmiä ja apuvälineitä. Vammasta aiheutuva haitta ei ole vain lääketieteellinen vaan myös suuresti sosiaalinen ja tilannesidonnainen. Näiden seikkojen huomioiminen vaatii tulkkipalveluilta yksilöllisyyttä ja joustavuutta. Vammaispalvelulain mukaisen tulkkipalvelun siirto kunnilta Kelalla on merkittävä vammaispoliittinen siirto, jonka arveltiin vaikuttavan laajalti siihen miten puhevammaisten palvelut tulevaisuudessa toteutuisivat. Kunnissa päätöksenteko ja toteutus olivat olleet hyvin lähellä asiakasta. Miten päätöksenteko ja palvelun toteuttaminen sitten toimisi valtakunnallisesti? Järjestöillä oli suuri vastuu panostaa asiantuntijuuttaan siihen, miten puhevammaisten tulkkipalvelun käyttäjien palvelut ja oikeudet säilyisivät vähintään nykyisellä tasolla ja paranisivat niissä osissa maata, joissa palvelu ei ole toteutunut ollenkaan. Puhevammaiset ovat kaikissa puhevammaisia edustavissa järjestöissä pieni erikoisryhmä. Näin ollen järjestöissä ei ole mahdollista paneutua vain puhevammaisten henkilöiden asioihin vaan niihin otetaan kantaa kulloisenkin tilanteen mukaan. 1.2 Hankkeen päämäärä Projektin päämääränä oli, että puhevammaisten tulkkipalvelut tulevaisuudessa antavat puhevammaisille ihmisille mahdollisuuden opiskella, tehdä työtä, toimia ja osallistua aktiivisesti yhteiskunnan toimintaan ja pitää yllä sosiaalisia suhteita. 1.3 Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena oli koota ja tuottaa tarvittavaa asiantuntijuutta tulkkipalvelun muutosprosessiin niin, että puhevammaisten tulkkipalvelun eri asiakasryhmien erityistarpeet tulevat otetuksi huomioon tulkkipalvelun lainsäädännössä ja lain perusteluissa. Tavoitteena oli vaikuttaa tulkkipalvelulainsäädännön valmisteluun ja tehdä yhteistyötä sosiaali- ja terveysministeriön virkailijoiden kanssa valmistelutyön eri vaiheissa. 2

Tavoitteena oli koota ja tuottaa asiantuntijuutta puhevammaisten tulkkipalvelun erityistarpeista tulkkipalvelun päätöksenteon, järjestämisen ja toteuttamisen valmistelun eri vaiheissa ja välittää tätä tietoa Kelalla puhevammaisten tulkkipalvelun asiakasryhmistä ja heidän erityistarpeistaan. Tavoitteena oli, että eri tavoin puhevammaiset henkilöt ja heidän lähiyhteisönsä saavat tietoa tulkkipalvelujen muutosprosessista sekä oikeuksistaan ja tulkkipalvelun siirryttyä Kelalle, tietoa uudesta lainsäädännöstä, toimintatavoista ja tulkkipalvelujen toteutuksesta. Tavoitteena oli koota ja tuottaa asiantuntijuutta puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinnon koulutukseen ja tutkinnon perusteiden ajantasaistamiseen. Tavoitteena oli tuottaa tietoa ja tehdä yhteistyötä opetushallituksen, tutkintotoimikunnan ja oppilaitosten kanssa koulutuksen kehittämiseksi. Tavoitteena oli myös tukea puhevammaisten tulkkeja ammattitaidon ja ammatti-identiteetin vahvistamisessa. Tavoitteena oli, että puhevammaisten henkilöiden tarpeet tulevat huomioon otetuiksi erilaisissa tulkkipalveluja ja tulkkien koulutusta kehittävissä hankkeissa eri puolilla Suomea. Koska puhevammaisia edustavissa järjestöissä puhevammaiset ovat pieniä erityisryhmiä ja järjestöissä on hyvin rajalliset resurssit paneutua tarvittavalla intensiteetillä muutostilanteeseen, projekti voi turvata kaikkien ryhmien tarpeiden esiintuomisen ja huomioon ottamisen. 2. Muuttuvat tulkkipalvelut hanke 2.1 Hankkeen toiminta Aikaisemman kokemuksen mukaan yhden järjestön toteuttaman hankkeen kautta saadaan hyviä tuloksia. Niinpä Suomen CP-liitto ry haki Rahaautomaattiyhdistykseltä projektia jonka nimi olisi kuvaavasti Muuttuvat tulkkipalvelut. Hankekumppaneiksi ilmoittautuivat Puhetupa hankkeessa mukana olleet järjestöt: Aivoliitto, FDUV, Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaisten Tukiliitto ja Autismi- Aspergerliitto. Vuoden 2008 aikana aloitettiin kaikkien vammaisten tulkkipalveluun liittyvien järjestöjen välinen yhteistyö muutoksen onnistumisen turvaamiseksi. Järjestettiin keski- 3

näisiä tapaamisia, joissa keskusteltiin muutoksen mahdollisista vaikutuksista palvelun toteuttamiseen. Samoin mietittiin keinoja, joilla asioihin voisi vaikuttaa. Yhdessä laadittiin lausuntoja ja lähetettiin tapaamispyyntöjä niin STM:öön kuin Kelaankin. Suomen CP-liitolla oli tuolloin Puhetupa hankkeen viimeinen toimintavuosi menossa joten sen hankkeen puitteissa voitiin jo paneutua tähän muutos asiaan. RAY hyväksyi kolmevuotisen hankkeen ja toiminta aloitettiin vuoden 2009 alusta. Muuttuvat tulkkipalvelut hanke oli asiantuntijahanke jonka tavoitteena oli vaikuttaa uuden tulkkauspalvelulain sisältöön ja siihen miten tulkkipalvelut toteutuvat Kelan järjestäminä. Tieto tulkkipalvelujen muutoksesta Kansaneläkelaitoksen järjestettäväksi herätti vammaisjärjestöjen keskuudessa huolta edelleenkin. Hankkeeseen kuuluvien järjestöjen kanssa yhdessä vaihdettiin ajatuksia ja tietoa ja otettiin asioihin kantaa jo niiden valmisteluvaiheessa. 2.2 Yhteistyö Kelan kanssa Kela oli ilmoittanut tiedotteessaan helmikuussa 2008, että tulkkipalvelujen Kelaan siirron aikataulu muuttuu. Aikaisemman suunnitelman mukaan palvelun piti siirtyä Kelaan 1.1.2010. Nyt siirtymisaika tulisi olemaan 1.9.2010. Tällä siirrolla valmisteluille saatiin lisäaikaa. Vaikka onkin kysymys suhteellisen pienen ryhmän palveluista niin palvelun valmistelu uudesta lainsäädännöstä ja toimeenpanoon liittyvistä lukuisista kilpailutuksista ja palvelun suunnittelusta johtuen veisi paljon aikaa. Prosessin aikana oli käynyt selville, että tarvitaan uusi vammaisten henkilöiden tulkkausta koskeva lainsäädäntö. Kelalle tieto palvelun siirrosta heidän järjestettäväkseen oli yllätys. Kelan hallintoosaston lakimies tarttui kuitenkin asioihin ja pyysi perustietoja puhevammaisten tulkkipalvelujen sujuvuudesta ja järjestämismalleista kuntien järjestämisvastuun aikana. Aluksi keskusteluja käytiin puhelimitse ja sähköpostitse. Kela perusti sisäisen työryhmän valmistelemaan tulkkipalvelujen siirtoa kunnilta osaksi omaa toimintaansa. 4

Ensimmäinen Kelan järjestämä kuulemistilaisuus järjestöille oli 17.12.2008. Tilaisuudessa järjestöt saivat esittää näkemyksensä siitä miten kunnat olivat tulkkipalvelua järjestäneet ja mitä näkemyksiä ja kehittämisehdotuksia järjestöillä oli esittää Kelalle palvelun järjestämiseksi eri vammaryhmille. Tammikuussa Kela kutsui kuultavaksi tulkkien edustajat. Paikalla olivat Suomen viittomakielen tulkit ry:n edustajat, Suomen puhevammaisten tulkit ry:n edustajana oli projektikoordinaattori ja puhevammaisten tulkki Päivi Ahola, lisäksi paikalla oli kirjoitustulkkien edustaja. Kela halusi yksityiskohtaisesti kuulla miten tulkit ovat toimineet oman asiakasryhmänsä kanssa. Vuoden 2009 alkuvuoden ja kesän ajan vallitsi Kelan osalta luova hiljaisuus. Kela sijoitti vammaisten tulkkauspalvelut organisaatiossaan terveysosastonsa alaisuuteen. Vuoden 2009 aikana Kela perusti Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen Turkuun. Keskuksessa tulisi toimimaan kymmenen henkilöä. Keskuksen tehtävänä olisi huolehtia kaikista tulkkauspalveluihin liittyvistä tehtävistä mm. päätöksenteosta asiakkaille. Tulkkauspalveluiden järjestämiseen liittyvät kilpailutukset olivat käynnissä. Tulkkauspalvelujen tuottajien kilpailutus avattiin 13.1.2010. Palvelu käynnistyi 1.9.2010. Alkuun oli kohtalaisen suuria ongelmia käynnistämisen kanssa. Kelan käyttämä välitysjärjestelmä ei toiminut toivotulla tavalla ja se aiheutti ongelmia tilausten kirjaamisessa. Esiin nousi varsinkin tiettyjen asiakasryhmien vaikeus saada tilatuksi tulkki itselleen johtuen suurista kommunikointiongelmista. Osaltaan tähän vaikutti se, etteivät asiakkaat olleet tottuneet tilaamaan tulkkia välityskeskuksesta vaan suoraan tulkilta. Kunnat eivät olleet antaneet kaikista tulkkipalvelun asiakkaistaan tietoja Kelalle joten osa asiakkaista joutui hakemaan uuden päätöksen voidakseen käyttää Kelan järjestämää tulkkauspalvelua. Suurista ongelmista johtuen hanke laati kirjelmän esiin nousseista ongelmista saatujen palautteiden pohjalta. Kirjelmä lähetettiin STM:öön, Kelalle ja kuntaliittoon. Kirje herätti paljon huomiota kirjelmän saajissa. Kela pyysi hanketta lähettämään edustajansa kuultavaksi kirjelmän johdosta. 5

Palvelua on kehitetty koko ajan ja ongelmia on korjattu mahdollisuuksien mukaan. Tulkkiringit helpottavat tulkin saantia ja asiakkaat ovat tottuneet tilaamaan tulkin välityskeskuksesta, vaikka joillakin henkilöillä vaikeuksia tilaamisen suhteen on vieläkin. Kela on järjestänyt tapaamisia, joissa on pohdittu ongelmia ja ratkaisuja tulkkauksen järjestämisessä esiintyneisiin ongelmiin. Tilaisuuksia on ollut sekä viittomakielisiä, kuulovammaisia, kuurosokeita että puhevammaisia edustaville järjestöille. Tilaisuuksia on ollut sekä yhteisiä että erikseen kuulo- ja puhevammaisia edustaville järjestöille ja toimijoille. Hanke on edustanut tapaamisissa puhevammaisia edustavia järjestöjä ja toimijoita. 2.3 Yhteistyö STM:n kanssa Hankeen yhteistyö STM:n kanssa oli alusta alkaen lainsäädännön valmisteluissa erittäin tiivistä ja toimivaa. Tulkkipalvelupäällikkö Timo Heiskala on laatinut 21.1.2008 asiantuntijalausunnon: Tulkkipalvelujen siirto kunnilta valtiolle. STM pyysi järjestöiltä lausunnon ko. asiantuntijalausuntoon. Hanke antoi yhteisen lausunnon selvitykseen. Tämän lisäksi järjestöt antoivat myös oman lausuntonsa jossa he toivat esille juuri heidän jäsenkuntansa erityistarpeet tulkkipalvelujen osalta. STM lähetti tulkkipalvelun osapuolille SWOT menetelmällä täytettäväksi riskianalyysin tulkkipalvelujen siirron mahdollisista vaikutuksista. 30.3.2009 olivat Kehitysvammaliiton ja hankkeen edustajat kuultavana STM:n tulkkauspalvelua koskevan lakityöryhmän kuultavina. Palaverissa keskityttiin erityisesti puhevammaisten henkilöiden tulkkauspalvelun erityistarpeisiin. STM esitti kyselyn tulkkauksen rajapinnoista tulkkauspalveluja tuottaville tahoille ja erityisesti tulkkikeskuksille koko maassa. Asiasta laadittiin hankkeen toimesta lausunto. STM kokosi tulokset yhteen ja pyysi korjausehdotuksia saatujen tulosten pohjalta. 6

STM antoi kuntainfon, jossa se ilmoitti Tulkkipalvelujen siirrosta Kelalle 1.9.2009 alkaen. Kirjeessä kerrottiin ylimenokaudesta ja korostettiin muiden Vammaispalvelulain velvoitteiden säilymistä kuntien järjestämisvelvollisuuden piirissä ajatuksella, että kunnat osaisivat valmistautua asiaan. 15.7.2009 saatiin esitys hallituksen esitykseksi Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelulaista lausunnolle. Hanke antoi puhevammaisia edustavien järjestöjen yhteisen lausunnon lain sisällöstä. Tämän lisäksi järjestöt antoivat myös omia lausuntoja, joissa he toivat esille juuri heidän jäsenkuntansa erityistarpeet tulkkipalvelujen osalta. Lain ollessa eduskunnassa käsiteltävänä kaikki järjestöt, joiden jäsenistö kuuluu vammaisten tulkkauspalvelujen piiriin, lähestyivät yhdessä kaikkia kansanedustajia ja lisäksi erikseen omia edustajiaan tarkoituksella vaikuttaa lain sisällössä oleviin epäkohtiin. Lakiin esitettiin edelleen palvelun vähimmäismääriä ja laki olisi toissijainen palvelun maksajaan nähden. Vaikuttaminen ei tuottanut tältä osin tulosta. Edellä mainituista puutteista huolimatta Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista on hyvä. Uusi laki hyväksyttiin eduskunnassa ja se tuli voimaan 1.9.2010. Laissa on tarkkaan huomioitu puhevammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeus ja yhdenvertaisuus. Lain mukaan tulkkauspalvelua tarvitseville henkilöille tulee mahdollistaa vuorovaikutus ja osallistuminen yhdenvertaisesti muiden ihmisten kanssa. Palvelu ei käynnistynyt ilman ongelmia. Asiakkailta tuli runsaasti palautetta. Oli vaikea tilata tulkkia tai tulkkia ei ollut saatavissa. Tieto ei ollut kulkenut uudenlaisista toimintatavoista. Suurista ongelmista johtuen Muuttuvat tulkkipalvelut -hanke laati kirjelmän esiin nousseista ongelmista saatujen palautteiden pohjalta. Kirjelmä lähetettiin STM:öön, Kelalle ja Kuntaliittoon. Kirje herätti paljon huomiota kirjelmän saajissa. STM on kutsunut koolle työryhmän joka koostuu Kelan, Kuntaliiton, Kuurojenliiton, Suomen Kuurosokeiden, Kehitysvammaliiton, Kehitysvammaisten Tukiliiton ja Suomen CP-liiton edustajista. Työryhmä kokoontuu muutaman kerran vuodessa ja pohtii palvelussa esiin tulleita ongelmia ja muutostarpeita. 7

2.4 Tulkkien koulutukseen liittyvä yhteistyö Hanke on tehnyt runsaasti yhteistyötä Opetushallituksen kanssa Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinnon kehittämisessä. Hankkeen esityksestä Erikoisammattitutkinnon tutkinnonperusteet on uusittu uutta Vammaisten tulkkauspalvelulainsäädäntöä vastaavaksi. Samalla tutkinnon perusteita muultakin sisällöltään ajankohtaistettiin. Hankekoordinaattori on toiminut Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinnon koulutuksen tutkintotoimikunnassa jäsenenä, puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana vuodesta 2001, eli koulutuksen alusta alkaen. Puheenjohtajana ollessaan koordinaattori teki runsaasti yhteistyöt oppilaitosten kanssa koulutuksen järjestämiseen liittyen. Hän teki myös oppilaitosvierailuja mm. Ouluun. Tutkintotoimikunta järjesti yhdessä oppilaitosten kanssa koulutukseen liittyviä kehittämispäiviä muun muassa Jyväskylässä ja Liviassa (Kaarinassa). 2.5 Yhteistyö puhevammaisten tulkkeina toimivien henkilöiden kanssa Puhevammaisten tulkit olivat ja ovat edelleen uuden haasteen edessä. Toimintatavat asiakkaiden kanssa muuttuivat suuressa osassa maata. Tulkki tilataan nyt välityskeskuksesta eikä tulkin kanssa enää voi sopia suoraan seuraavaa tapaamista. Tämä hämmensi molempia osapuolia. Puhevammaisten tulkit olivat avustaneet asiakkaitaan vaihtelevasti. Tulkin ja avustajan roolin erottaminen ja ymmärtäminen aiheuttaa paljon keskustelua vieläkin ja vaikuttaa joidenkin henkilöiden tulkinkäyttöön. Suomen puhevammaisten tulkit ry perustettiin vuonna 2006. Yhdistyksen yksi tärkeistä tehtävistä on puhevammaisten tulkkien ammatillisuuden kehittäminen. Kyseessä on nuori ammattikunta ja puhevammaisten tulkkipalvelu on vielä selkeytymätöntä. Hanke on osaltaan tarjonnut runsaasti tietoa, tukea ja koulutusta puhevammaisten tulkeille. Yhdessä tulkkien yhdistyksen kanssa on järjestetty aluetapaamisia ja valtakunnallisia työkokouksia. Ajantasaista tietoa on kerrottu yhdistyksen jäsenkirjeillä ja nettisivuilla. 8

2.6 Yhteistyö asiakasjärjestöjen kanssa Jo ennen lain voimaantuloa koordinaattori kävi järjestöjen ja yhteistyökumppaneiden tilaisuuksissa kertomassa uuden lain sisällöstä. Tuolloin ei vielä voinut kertoa itse tulkkipalvelun toiminnallisesta sisällöstä koska Kela ei ollut ohjeistanut toimintaa. Palvelu alkoi Kelan järjestämänä 1.9.2010. Kela antoi ohjeistuksia ja järjesti yhdessä järjestöjen kanssa tiedotustilaisuuksia palvelun perusteista ja käyttöönottoon liittyvistä asioista. Hanke puolestaan jalkautui yhteistyökumppaneiden erilaisiin tilaisuuksiin ympäri maata. Tilaisuuksissa kerrottiin uuden lain sisällöstä ja palvelunsiirtoon liittyvistä seikoista samalla tarjottiin kuulijoille mahdollisuus antaa palautetta kokemuksistaan palvelun käyttäjinä. Erilaiset tilaisuudet ja yhdistysten kerhot ovat osoittautuneet hyväksi kanavaksi jakaa tietoa palvelusta ja sen käyttömahdollisuuksista. On paljon helpompi ymmärtää palvelun sisältö, kun kuulee sen kerrottavan. Silloin voi itse kysyä asiaa jota ei ymmärtänyt. Luetun tekstin ymmärtäminen voi olla vaikeaa. Erityisesti aivohalvauskerhot ovat olleet innokkaita kutsumaan koordinaattorin omaan tilaisuuteensa kertomaan puhevammaisten tulkkauspalvelusta. 2.7 Yhteistyö alan toimijoiden kanssa Hankkeen koordinaattori on ollut mukana Honkalampi-säätiön Punos-hankkeen ohjausryhmässä. Punos-hanke on tehnyt uraa uurtavaa kehitystyötä puhevammaisten henkilöiden itsenäisemmän ja tasa-arvoisemman elämän toteuttamisessa. Hanke kehitti etäteknologiaa puhevammaisten tulkkauspalvelussa ja kommunikoinnin tukemisessa. Papunet verkkopalveluyksikkö edistää esteettömien verkkopalveluiden avulla puheja kehitysvammaisten ihmisten osallistumista tietoyhteiskunnassa ja huolehtii siitä, että heidän tarpeensa huomioidaan yhteiskunnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Koordinaattori on osallistunut Papunetin johtoryhmään palvelupäällikkö Ilona Tol- 9

jamon sijaisena. Hanke on tehnyt Papunetin kanssa vuosien ajan yhteistyötä puhevammaisten tulkkauspalveluja koskevan sivuston kehittämisessä. Kiinteistö Oy Valkea talo on koordinoinut RAY:n hanketta tekstipuhelinpalvelun kehittämiseksi. Muuttuvat tulkkipalvelut hankekoordinaattori on ollut mukana Tekstipuhelinpalvelutyöryhmässä edustaen puhevammaisia tekstipuhelinpalvelun käyttäjiä. Kehitysvammaliiton alaisuudessa on toiminut Selkokeskuksen neuvottelukunta. Neuvottelukunnan tehtävänä on ollut kehittää ja tiedottaa selkokieleen ja sen käyttöön liittyvistä seikoista. Selkokeskus on järjestänyt tiedotus- ja koulutustilaisuuksia sekä seminaareja ja näin edistänyt Selkokielen käyttöä ja tunnettavuutta. Hankekoordinaattori on osallistunut Suomen CP-liiton edustajana Selkokeskuksen neuvottelukunnan toimintaan. Koordinaattori on osallistunut ammattiliitto Erton nimeämänä Opetushallituksen nimittämän Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinnon tutkintotoimikuntaan. Koordinaattori on osallistunut Suomen Puhevammaisten tulkit ry:n hallitustyöskentelyyn toimien mm. usean vuoden ajan hallituksen varapuheenjohtajana. 2.8 Työryhmät Vuodesta 2008 alkaen järjestöt ovat toimineet yhdessä vammaisten tulkkipalvelujen kehittämiseksi. Läheisintä hankkeen yhteistyö on ollut Kuurojen liitto ry:n, Suomen Kuurosokeat ry:n ja Kuuloliitto ry:n kanssa. Järjestöjen, viittomakielentulkkien koulutusta järjestävien tahojen, STM:n ja Kelan edustajat ovat kokoontuneet Tulkkiyhteistyöryhmänä jossa on muiden tulkkauspalveluun liittyvien asioiden lisäksi käsitelty tulkkirekisteriasiaa. Kuka on pätevä toimimaan tulkkina, millä koulutuksella ja kokemuksella. Asia vaati vielä pohdintaa ja päätöstä ei ole näköpiirissä. Työryhmissä Muuttuvat tulkkipalvelut hanke on edustanut toiminnassa mukana olevia puhevammajärjestöjä. 10

Erilaiset ja eri kokoonpanoilla toimivat työryhmät joissa Vammaisten tulkkauspalveluja kehitetään mahdollisimman hyvin asiakaskuntaa palvelevaksi toimivat vilkkaasti ja niissä on erittäin hyvä työilmapiiri. Kaikilla on vilpitön halu saada palvelu joka toimii niin, että lain tarkoitus edistää vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisen yhteiskunnan jäsenenä toteutuu. Ensimmäinen toimintavuosi Uuden tulkkauspalvelulain ja Kelan järjestämien tulkkauspalvelujen kanssa on takanapäin. Nyt odotetaan tilastoja palvelun toteutumisesta. Miten hyvin palvelua on pystytty järjestämään, onko paljon alueellisia eroja, montako tuntia tulkkia on käytetty, onko puhevammaisten tulkkauspalvelun käyttäjämäärä lisääntynyt jne. 3. Hankkeen osatuotokset 3.1 Kyselytutkimus Yksi hankkeen päätehtävistä oli toteuttaa kysely- ja haastattelututkimus siitä kuinka puhevammaiset tulkkipalvelun käyttäjät ovat kokeneet tulkkipalvelujen kohdallaan onnistuneen kuntien järjestämänä ja nyt sitten Kelan järjestämänä. Tutkimuksen suorittamista ja nykytilanteen arvioimista hankaloitti se, että siirto Kelan järjestämään tulkkauspalveluun tapahtui aiottua myöhemmin, vasta 1.9.2010. Aikaa kokemuksiin ja niiden keräämiseen oli siis vähän, koska Muuttuvat tulkkipalvelut hanke virallisesti päättyy vuoden 2011 joulukuussa. Puhevammaisille tulkkipalvelun käyttäjille suunnattu kysely/haastattelututkimuksen toteutti käytännössä Kuopion yliopiston (myöhemmin Itä-Suomen yliopisto) Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos. Hankkeella toimi erillinen johtoryhmä joka kokoontui kahdeksan kertaa. Tutkimuksen toteutti YTT Anja Saarinen. Tutkimuksen johtoryhmään osallistui virkansa puitteissa Kuopion yliopistosta professori Juhani Laurinkari. Hanke tuotti väliraportin, artikkeleja ja loppuraportin Tulkkipalvelut muutoksessa mikä muuttui? 11

4. Loppuseminaari Hanke järjesti päätöstilaisuuden Eduskunnan Pikkuparlamentissa Kansalaisareenalla Helsingissä 27.10.2011 klo12-15. Tilaisuudessa oli emäntänä kansanedustaja Outi Mäkelä. Tilaisuudessa julkistettiin Anja Saarisen raportti Tulkkipalvelut muutoksessa mikä muuttui. Raportti käsittelee kysely- ja haastattelututkimusta jossa puhevammaiset tulkkauspalvelun käyttäjät kertoivat kokemuksistaan palvelusta kuntien ja Kelan järjestämänä. YTT, tutkija Anja Saarinen esitteli tilaisuudessa raportin sisällön. Koordinaattori Pirkko Jääskeläinen luotsasi kuulijat Muuttuvat tulkkipalvelut hankkeeseen. Professori Juhani Laurinkari Itä-Suomen yliopistosta puhui aiheesta Mille arvoille ja ihmiskuvalle sosiaalipolitiikkamme rakentuu. Valtioneuvoston tervehdyksen tilaisuuteen toi Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson. Hän toi puheessaan esille perusoikeuksien turvaamisen tärkeyden ja kertoi, että tällä hallituskaudella Suomi tulee ratifioimaan YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista. Suomen CP-liitto ry:n toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen tarkasteli pu- 12

heessaan yhteistyön merkitystä vammaispalvelujen kehittämisessä sekä loi katsauksen tulevaisuuteen puhevammaisten tulkkauspalvelujen edelleen kehittämisen osalta. Tilaisuudessa oli läsnä suuri määrä yhteistyökumppaneita vuosien varrelta. Kutsu lähetettiin kaikille kansanedustajille. Muutama kansanedustaja oli lähettänyt tilaisuuteen avustajansa. Läsnäolijat olivat tilaisuuden antiin erittäin tyytyväisiä. 5. Kansainvälinen yhteistyö 5.1 Kansainvälinen ISAAC Communicating World ISAAC (International Society for Augmentative and Alternative Communication) on kansainvälinen ja monitieteellinen AAC-järjestö, joka on toiminut vuodesta 1983. Järjestön tavoitteena on lisätä AAC-tietoutta kommunikointimenetelmistä, niiden käyttäjistä ja käytöstä sekä luoda kansainvälisiä yhteyksiä. Järjestöön kuuluu yli 3 500 jäsentä yli 50 maassa, ja sillä on 14 kansallista tytärjärjestöä. ISAAC järjesti kansainvälisen puhetta tukevaan ja korvaavaan kommunikaatioon keskittyvän konferenssin Communicating World 26.-28.7.2010 Barcelonassa. Hankkeesta seminaariin osallistuivat Ilona Toljamo ja Pirkko Jääskeläinen. Seminaarissa jaettiin englanninkielistä monistetta puhevammaisten tulkkauspalveluista Suomessa. 6. Hankkeen resurssit Hankkeessa toimi koordinaattori Pirkko Jääskeläinen 90 % työpanoksella. Palvelupäällikkö Ilona Toljamo oli hankkeen käytettävissä osana omaa työtään erityisesti lainvalmisteluihin ja lausuntojen kirjoittamiseen liittyvissä tehtävissä. Hankkeen johtoryhmään kuuluivat toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen, palvelupäällikkö Ilona Toljamo ja koordinaattori Pirkko Jääskeläinen. Johtoryhmän kokouksissa tar- 13

kasteltiin hankkeen kannalta tärkeitä talouteen ja toiminnansuunnitteluun liittyviä seikkoja ja niistä tehtäviä päätöksiä. Hankkeen ohjausryhmään kuului edustaja jokaisesta mukana olevasta järjestöstä. Ohjausryhmän kokouksissa tarkasteltiin toimintasuunnitelmaa ja toimintakertomusta. Lisäksi keskusteltiin kulloinkin ajankohtaisista, hankkeen toimintaan liittyvistä asioista kuten valmisteilla olevasta vammaisten tulkkauspalvelujen lain- ja Kelan järjestettäväksi siirtyvän tulkkauspalvelun valmistelujen etenemisestä ja kulloisestakin vaiheesta. Ohjausryhmä toimi aktiivisesti ja yhteistyö ja tiedonvaihto olivat erittäin runsasta ja tuloksellista. Hankkeen päättyessä ohjausryhmään kuuluivat: järjestöpäällikkö Marika Railila Aivoliitto, palveluneuvoja Katriina Saari Autismi- ja Aspergerliitto, toiminnanjohtaja Lisbeth Hemgård FDUV, Tikoteekinjohtaja Eija Roisko Kehitysvammaliitto, Anne Grönroos Kehitysvammaisten Tukiliitto ja Ilona Toljamo Suomen CP-liitto, sihteerinä ja esittelijänä toimi koordinaattori Pirkko Jääskeläinen. Suomen CP-liitto vastasi hankkeen taloushallintoon, tiedottamiseen ja materiaalin tuottamiseen liittyvistä toiminnoista. Koordinaattori Pirkko Jääskeläinen vastasi talousasioista yhdessä talouspäällikkö Tuula Kautiaisen ja palvelupäällikkö Ilona Toljamon kanssa. Ilona Toljamon työpanos oli erittäin merkittävä erityisesti lainsäädäntöön ja erilaisiin lausuntoihin liittyvissä asioissa. 7. Tiedottaminen Suomen CP-liiton sivuilla tiedotettiin sekä ajankohtaista palstalla, että hankkeen omilla sivuilla tulkkauspalveluihin liittyviä asioita. Hanke tuotti artikkeleja CP-lehteen ja muihin järjestölehtiin. Radio-ohjelmissa huomioitiin puhevammaisten tulkkausasia sekä uuden tulkkauspalvelulain voimaantulo ja palvelun siirto Kelaan. TV2:n uutislähetyksessä käsiteltiin puhevammaisten tulkkauspalvelujen saatavuutta ja ihmisarvon toteutumista. Jutussa oli mukana puhevammainen henkilö tulkkinsa kanssa asiointilanteessa. Haastateltavana oli tutkija Anja Saarinen. Yhteistyössä Kanadan Ontarion CP liiton (Ontario Federation for Cerebral Palsy) Suomen CP-liitto ja Kansainvälinen CP-liitto (ISCP) järjestivät maaliskuussa 2010 kan- 14

sainvälisen web-konferenssin CP-vammaisten ihmisten ikääntymisestä ja palveluista. Koordinaattori esitteli konferenssissa suomalaisen vammaisten tulkkauspalvelun sekä puhevammaisten kuntoutukseen liittyviä asioita. Konferenssia oli mahdollisuus seurata Internetin kautta ja Ontariossa konferenssiin osallistui runsaasti väkeä myös paikan päällä. Hankkeessa mukana olevien järjestöjen kanssa yhdessä päivitettiin Opas puhevammaisten tulkkauspalvelusta vastaamaan uutta lainsäädäntöä ja Kelan palvelua. Papunetin kanssa yhteistyössä päivitettiin Papunetin tulkkauspalvelusivustoja. Hankekoordinaattori tuotti Vammaispalvelujen käsikirjaan materiaalia puhevammaisten tulkkauspalveluista. Koulutus- ja tiedotustilaisuuksiin tuotettiin ajankohtaista materiaalia. Vammaisten tulkkauspalvelulaista oli saatavana myös ruotsinkielisiä monisteita. 8. Hankkeen arviointi 8.1 Hankkeen haastavuusanalyysi Hankkeen arvioinnissa käytettiin nk. realistisen arvioinnin menetelmiä. Arvioinneissa tarkasteltiin millaiset mahdollisuudet hankkeella on onnistua ja kuinka hanke on sidosryhmien mielestä onnistunut suoriutumaan sille asetetuista tavoitteista. Ensimmäisessä kokouksessa ohjausryhmän jäsenet arvioivat Matti Karvisen Projektin haastavuusanalyysin avulla hankkeen alkutilannetta. Haastavuusanalyysissä arvioidaan projektin alkutilannetta vastaamalla kultakin osa-alueelta kolmeen hankkeen nykytilannetta koskevaan kysymykseen. Kukin väittämä arvotetaan asteikolla 0-4, arvosanan neljä vastatessa väittämän kuvaavan hankkeen tilannetta erinomaisesti, kolme hyvin, kaksi melko hyvin, yksi melko heikosti. 15

Projektin onnistumisen lähteet A. Projektin tarpeellisuus 5 G. Yhteistyökumppani t F. Aika 4 3 2 1 0 B. Tiedollinen perusta C. Eettinen pohja Osatekijän huonoin arvo Projekti keskimäärin Vaatimustaso E. Osaaminen D. Rahoitus 8.2 Yhteistyökumppaneiden arvio Hankkeen onnistumista arvioitiin yhteistyökumppaneille lähetetyllä sähköpostikyselyllä. Arvioinnissa esitettiin viisi kysymystä. Heillä oli käytössää numerot 1-5. Arvosanan yksi vastasi väittämää hankkeella ei ollut merkitystä, kaksi hankkeella oli jonkin verran vaikutusta, kolme en tiedä, neljä hankkeella oli melko paljon merkitystä ja viisi hanke onnistui vaikuttamaan erinomaisesti. 16

4,4 4,35 4,3 4,25 4,2 4,15 4,1 4,05 4 3,95 Yhteistyökumppaneiden arvio onnistumisesta 1. Kelan kanssa tehty yhteistyö 2. STM:n kanssa tehty yhteistyö 3. Puhevammaisten erityistarpeiden huomioon ottaminen 4. Järjestöjen ja yhteistyökumppaneiden kanssa tehty yhteistyö 5. SPT:n ja puhevammaisten tulkkien kanssa tehty yhteistyö 1 2 3 4 5 Yhteistyökumppanit arvioivat hankkeen onnistuneen erinomaisesti puhevammaisten erityistarpeiden huomioimisessa lain valmisteluissa samoin yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa lain valmisteluissa arvostettiin. Yhteistyö Kelan ja STM:n kanssa katsottiin onnistuneeksi. Myös puhevammaisten tulkkien kanssa tehty yhteistyö arvostettiin asteikolla yli neljäksi. 8.3 Empowerment arvio Muuttuvat tulkkipalvelut hankkeen Empowerment arvio toteutettiin soveltamalla arviointimenetelmää hankkeen toimintaan sopivaksi. Arviointiin osallistuivat ohjausryhmän jäsenet. Hankkeen aluksi arvioitiin hankkeen toteutumisen kannalta kahdeksan tärkeintä toimintaa. Nämä listattiin ja jokainen ohjausryhmän jäsen asetti nämä hankkeen avaintoiminnot oman näkemyksensä mukaiseen tärkeysjärjestykseen. Kukin arvioija antoi viisi pistettä mielestään tärkeimmälle toiminnolle, neljä toiseksi tärkeimmälle, kolme kolmanneksi tärkeimmälle, kaksi neljänneksi tärkeimmälle ja yhden pisteen viidenneksi tärkeimmälle toiminnolle. Tässä siis arvioitiin hankkeen eri toimintojen tärkeyttä hankkeen tarkoituksen kannalta. Kaaviossa käytetään nimitystä Interventio. 17

Hankkeen lopussa ohjausryhmä arvioi toimintojen onnistumista, kaaviossa Aktiviteetti. Hankkeen toimintojen tärkeyttä ja toiminnoissa onnistumista ei voida suoraan verrata toisiinsa erilaisen arviointitavan vuoksi, mutta suuntaa antavasti niitä voidaan kuitenkin suhteuttaa toisiinsa. Hanke onnistui hyvin tärkeinä pidetyissä toiminnoissa, kuten Kelan ja STM:n kanssa tehdyssä yhteistyössä. 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 Interventio Aktiviteetti 1. Yhteistyö Kelan kanssa 2. Yhteistyö STM:n kanssa 3. Koordinointi yhteistyökumppaneiden kanssa 4. Vaikuttaminen uuden lain sisältöön 5. Yhteistyö puhevammaisten tulkkien kanssa 6. Tilaisuudet ja tiedottaminen 7. Puhevammaisten tulkkien koulutukseen vaikuttaminen 8. Materiaalin tuottaminen 1 0,5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Interventio = Asetettu tehtävä Aktiviteetti = Toteutunut toiminto Tarkoituksen toteuttamisen kannalta onnistuneimmiksi toiminnoiksi arvioitiin yhteistyö Kelan kanssa (1). Toiseksi yhtä onnistuneeksi arvioitiin Yhteistyö STM:n kanssa (2), vaikuttaminen uuden lain sisältöön (4), yhteistyö tulkkien kanssa (5) ja puhevammaisten tulkkien koulutukseen vaikuttaminen (7). Kolmanneksi materiaalin tuottaminen (8) ja neljänneksi koordinointi yhteistyökumppaneiden kanssa (3) ja tilaisuudet ja tiedottaminen (6). Kaaviossa Aktiviteetti 8.4 Kokonaisarvio Muuttuvat tulkkipalvelut hankkeen ensisijainen tavoite oli vaikuttaminen. Yhteistyöhankkeen tehtäväksi oli määritelty vammaisten tulkkauspalvelujen uudistuksessa vaikuttaa siihen, että lainsäädännössä ja tulkkauspalvelujen käytännön toteutuksessa otetaan huomioon puhevammaisten henkilöiden erityistarpeet niin, että palvelut toteutuvat yhdenvertaisesti puhevammaisille ihmisille muiden tulkkauspalvelun piiriin kuuluvien vammaisten henkilöiden kanssa. 18

Keskeisimmässä tehtävässään hanke onnistui hyvin. Muuttuvat tulkkipalvelut hanke aktiivisesti keräsi ja koordinoi puhevammaisten henkilöiden tarpeita ja puhevammaisuutta koskevaa tietoa niin lain valmisteluun kuin toiminnan toteuttamiseen. Yhteistyö STM:n ja Kelan edustajien kanssa onnistui hyvin ja hanke sai asiantuntijan roolin erityisosaamisalueellaan. Myös muiden ennalta asetettujen tavoitteiden osalta hanke onnistui hyvin. Hankkeen onnistumiseen vaikuttivat järjestöjen hyvä yhteistyö, koordinaattorin erityisasiantuntemus, Suomen CP-liiton vahva osaaminen vaikuttamistyössä sekä koordinaattorin ja liiton muiden työntekijöiden pitkäaikainen toimiminen puhevammaisuuteen ja tulkkipalveluihin liittyvissä asioissa. Hankkeen onnistumista rajoitti tulkkauspalvelujen kunnilta Kelaan siirtymisen aikataulun muuttuminen. Tämän vuoksi puhevammaisten tulkkauspalvelujen käyttäjien kokemukset Kelan toteuttaman tulkkauspalvelun käytöstä olivat vasta lyhyeltä ajalta. Näin kyselyn tulokset ovat hyvin suuntaa antavia. Tiedottaminen mahdollisesti tulkkauspalveluun oikeutetuille henkilöille olisi vaatinut enemmän henkilöresursseja. Hankkeen aikana kävi esiin, että henkilökohtaiset käynnit erilaisissa tilaisuuksissa olivat paras tiedottamisen tapa. Kirjoitetut artikkelit, oppaat ja esitteet eivät saavuttaneet potentiaaleja tarvitsijoita, koska he eivät katsoneet tiedon koskevan heitä. Kokonaisuutena voidaan todeta, että Muuttuvat tulkkipalvelut hanke osoitti erinomaisesti, että tällainen yhteistyöhanke on hyvä ja tehokas tapa vaikuttaa vammaisten henkilöiden palveluja koskevan lainsäädännön ja toimintatavan muutoksessa. Vammaisia henkilöitä ja heidän tarpeitaan koskevan tiedon ja asiantuntemuksen kokoaminen ja koordinointi mahdollistaa tehokkaan yhteistyön eri toimijoiden kanssa. Lain valmistelijoilla ja palvelun toteuttajilla on selkeä yhteistyökumppani, joka on koonnut eri järjestöjen ja vammaisryhmien näkemykset ja tarpeet kokonaisuudeksi. Myös niiden järjestöjen ja vammaisryhmien erityistarpeet ja näkemykset tulevat otetuksi huomioon, joilla ei ole resursseja osallistua tiiviisti vaikuttamiseen ja tiedon tuottamiseen. 19

9. Tulevaisuuden haasteet Vammaisten tulkkauspalveluja koskeva lainsäädäntö on ollut voimassa reilun puoli toista vuotta ja Kela on tuottanut tulkkauspalveluja 17 kuukautta. Jo tänä aikana palvelua on kehitetty ja lainsäädännön toteutumista seurattu yhteistyössä viranomaisten ja järjestöjen edustajien kanssa. Puhevammaisten tulkkauspalvelun osalta on kuulunut alustavia tietoja siitä, että hetikään kaikki päätöksen saaneet eivät tulkkauspalveluja käytä. Tämä vaatii perusteellista selvitystä. Miksi tulkkauspalvelua ei käytetä? Selvityksen pohjalta voidaan miettiä vaatiiko palvelu kehittämistä, jotta sen käyttäminen on mahdollista useammille tai tarvitaanko jotain muita palveluja, jotka vastaavat paremmin henkilöiden tarpeisiin. Puhevammaisista henkilöistä osa tarvitsee tulkkauksen lisäksi myös avustamista. Henkilökohtaisen avustajan ja puhevammaisten tulkin roolit ja työnjako vaativat selkeyttämistä. Asian ratkaiseminen voi vaatia myös uudenlaisia käytäntöjä kunnan ja Kelan yhteistyöhön ja työntekijän palkan maksamiseen. Puhevammaisten tulkkien koulutus on myös noussut keskusteluun. Riittäkö koulutukseksi erikoisammattitutkinto vain tulisiko koulutuksen olla AMK-tasoinen korkeakoulututkinto? Pitäisikö erilaisten tulkkien koulutus yhdistää? Keskustelua tulee jatkaa ja miettiä mitä lisäarvoa erikoisammattitutkinnosta yhtenäiseen tulkkien korkeakoulututkintoon siirtymisestä saadaan ja kenelle se tuottaa lisäarvoa. Olennaisinta puhevammaisten henkilöiden kannalta on, että heillä on käytettävissään riittävästi ammattitaitoisia, heidän kommunikaatiotapansa osaavia tulkkeja niinä aikoina, kun he tulkkia tarvitsevat. 20

Muuttuvat tulkkipalvelut Koordinaattori Pirkko Jääskeläinen Palvelupäällikkö Ilona Toljamo Puhelin: (09) 5407 5480, 040 757 8223 Sähköposti: ilona.toljamo(at)cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki www.cp-liitto.fi