www.kivalo-opisto.fi KIVALO-OPISTO Kemi Keminmaa Simo Tervola OPETTAJAN OPAS 2015-2016
YHTEYSTIEDOT TOIMIPISTEITTÄIN:... 2 TOIMINTA-AIKA 2015 2016 (KALENTERI OPPAAN LOPUSSA)... 3 OPETTAJAN OHJEET... 4 Työsopimus ja palkanmaksu... 4 Päiväkirja ja opetustunnit... 4 Tuntiopettaja... 4 Verokortti... 5 Matkakorvaus... 5 Opintoryhmien vähimmäiskoko ja työaika... 6 Kokoontumisajan muuttaminen... 6 Sairaustapaukset... 6 Opetustilat ja -välineet... 6 Seuraava lukuvuoden kurssisuunnitelmat... 7 Ikämerkkipäivä... 7 Työtodistus... 7 Kopiointi... 7 YLEISIÄ OHJEITA... 7 Ilmoittautumismenettelyt... 7 HelleWi kansalaisopiston ohjelma... 7 Opintojen keskeytys... 8 Kurssimaksut... 8 Kulttuuri- ja liikuntasetelit sekä SporttiPassi... 8 OPISTON TIEDOTUKSET... 8 Opiskelijan tapaturmavakuutukset... 8 Opiskelijatodistukset... 8 KIVALO-OPISTON JÄRJESTYSSÄÄNNÖT... 9 OVTES OSIO F LIITE 12 KANSALAISOPISTO TUNTIOPETTAJAT... 10 III TUNTIOPETTAJAT... 10 TYÖSOPIMUSLAKI 26.1.2005/55 11... 14 Sairausajan palkka... 14 KVTES:N V LUKU... 14 2 Sairausloma-ajan palkka... 14 8 Äitiysvapaan palkallisuus... 17 10 Tilapäinen hoitovapaa... 17 OPISTON TOIMINTA-AIKA KALENTERI LUKUVUODELLE 2015 2016... 20 OMIA MUISTIINPANOJA... 21
YHTEYSTIEDOT TOIMIPISTEITTÄIN: Kotisivut www.kivalo-opisto.fi Rehtori Seppo Suopajärvi Puhelin 0400 328 435 Sähköposti seppo.suopajarvi@kemi.fi Kemi Marina Takalon katu 3, 94100 Kemi Avoinna ma, ti, to 10-16 ja pe 10-15 Opistosihteerit Tarja Mylly-Virkkula, Tuija Pekkala Puhelin 040 748 3672 Sähköposti kivalo-opisto@kemi.fi tai tarja.mylly-virkkula@kemi.fi kivalo-opisto@kemi.fi tai tuija.pekkala@kemi.fi Keminmaa Kunnantie 3, 94400 Keminmaa Avoinna ma pe klo 8-11 Opistosihteeri Jaana Ketola Puhelin 040 550 1432 Sähköpostit kivalo-opisto@keminmaa.fi tai jaana.ketola@keminmaa.fi Simo Ratatie 6, 95200 Simo Avoinna ma-pe klo 12.15 15 Opistosihteeri Tuula Heikkinen Puhelin 040 593 6489 Sähköpostit kivalo-opisto@simo.fi tai tuula.heikkinen@simo.fi Tervola Keskustie 81, 95300 Tervola Avoinna ma-pe klo 12 15 Opistosihteeri Virpi Jakku Puhelin 040 357 2181 Sähköpostit kivalo-opisto@tervola.fi tai virpi.jakku@tervola.fi Päätoimiset opettajat Kuvataideopettajat Hyttinen Marjo 040 544 4572 marjo.hyttinen@keminmaa.fi Rönkkö Taina 040 029 4612 taina.ronkko@kemi.fi Musiikinopettajat Kallio-Gorton Marja 040 630 7714 marja.gorton@gmail.com Köngäs Leelo 040 357 1002 leelo.kongas@tervola.fi Palkanlaskija (tuntiopettajat) Maija-Liisa Nevanperä Sari Perkkiö maija-liisa.nevanpera@kemi.fi sari.perkkio@kemi.fi Kivalo-opiston jaosto 2014-2016 Kemi Komokallio Eija ja Kumpumäki Helena, varajäsenet Taanila Juha ja Ekorre Mikko Keminmaa Hietala Helvi ja Vuorinen Jarno, varajäsenet Lampela Ritva, Pietilä Jarno Simo Leskinen Tarja ja Järnfors Janne, varajäsenet Vakkala Lauri ja Piiroinen Sirpa Tervola Kaarninen Sari ja Tepsa Jani, varajäsenet Skinnari Paula ja Tuisku Jouko 2
Tervetuloa! Kiitos, että olet tullut opettajaksi opistoomme. Kansalaisopiston opettajan työ on monipuolista ja haasteellista, usein myös palkitsevaa. Työssäsi voi tulla vastaan yllättäviäkin tilanteita tai kysymyksiä. Tämän oppaan tarkoituksena on auttaa useimmissa tilanteissa. Kivalo-opisto on kansalaisopisto, joka on Kemin kaupungin ylläpitämä. Sopimuskuntina on mukana Keminmaa, Simo ja Tervola. Toiminnastamme päättää Länsi-Pohjan musiikkitoimen yhteislautakunnan vapaan sivistystyön jaosto, jossa esittelijänä toimii opiston rehtori. Kukin sopimuskunta on nimennyt jaostoon kaksi varsinaista ja kaksi varajäsentä. Asukkaita opiston toiminta-alueella 31.1.2015 oli 36.929 (Kemi 21929, Keminmaa 8471, Simo 3290 ja Tervola 3239). Kansalaisopiston toiminnasta säädetään lailla ja asetuksella vapaasta sivistystyöstä. Opisto järjestää koulutusta vapaan sivistystyön tarkoittaman elinikäisen oppimisen periaatteella tarjoten yleissivistävää koulutusta, täydennyskoulutusta, taiteen perusopetusta lapsille ja nuorille musiikissa sekä kuvataiteessa. Järjestämme työnantajien tilauksesta räätälöityjä kursseja tarpeen mukaan. Opetustarjontamme on laaja ja monipuolinen pyrkien vastaamaan paikalliseen kysyntään. Tarjoamme opetusta n. 28 000 tuntia vuodessa. Opiston kotisivuilta löydät opettajien tarvitsemia lomakkeita sekä käytössä olevan opettajan oppaan. Kotisivuilta löytyvät myös linkit ajantasaisiin työehtosopimuksiin (OVTES ja KVTES). Toivomme, että otat rohkeasti yhteyttä toimistoon kaikissa mieltäsi askarruttavissa tilanteissa. Avainasioissa ota ensisijaisesti yhteyttä oman päätoimipaikkasi opistosihteeriin. Opettajana olet vastuussa saamistasi avaimista. Avaimet palautetaan lukuvuoden lopussa samaan paikkaan, josta ne on kuitattu, ellei toisin sovita. Toiminta-aika 2015 2016 (kalenteri oppaan lopussa) Syyslukukauden alussa järjestetään OVTES:n osio F Liite 12 12 mukainen opettajankokous (s.9). Opettajankokous on perjantaina 4.9.2015 klo 18.00 Kemin kulttuurikeskuksessa. Kemin ja Keminmaan kouluille ei voida järjestää opetusta koulujen syysloman aikana 12.-18.10.2015 (vko 42). Syyskausi 01.09.-13.12.2015 (ei syyslomaa, ellei opettaja ryhmänsä kanssa muuta sovi) Kevätkausi 11.01.-31.05.2016 Talviloma Pääsiäisloma 07.03.-13.03.2016 (vko 10, ei opetusta) 24.03.-28.03.2016 (huom! kiirastorstai on lomapäivä) Kurssit alkavat pääsääntöisesti maanantaina 7.9.2015 viikolla 37 (13+13 työviikkoa). Kemissä syyskaudella 12 opetuskertaa. Taiteen perusopetuksen ryhmät aloittavat ma 31.8.2015 viikolla 36 (14 + 16 työviikkoa). Opiston tapahtumien ajankohdista tiedotetaan opettajia myöhemmin. 3
Opettajan ohjeet Kivalo-opiston kurssit ovat avoimia tasapuolisesti kaikille kiinnostuneille. Ryhmäopetuksen sujuvuuden vuoksi voidaan jatkoryhmissä edellyttää riittävää valmiutta ja taitoa. Työsopimus ja palkanmaksu Tuntiopettaja ja rehtori allekirjoittavat työsopimuksen työvuodeksi, työkaudeksi tai lyhytkurssin ajaksi. Palkkaan vaikuttavista kelpoisuuksista on toimitettava todistuskopiot. Palkka maksetaan opetussuunnitelman mukaan opetustunteja seuraavan kuukauden 7. päivä (mikäli 7. päivä sattuu viikonlopulle maksetaan edellisenä arkipäivänä). Poissaolot ja sijaiset ym. kurssien muutokset tulee ilmoittaa opistosihteerille mahdollisimman pian. Myös sijaiselle tehdään oma työsopimus. Työkauden viimeinen palkka maksetaan sen jälkeen, kun opettaja on palauttanut päiväkirjan opistolle. Päiväkirja ja opetustunnit Tuntiopettaja Opistolla on käytössä sähköinen päiväkirja. Pyydä käyttäjätunnuksesi HelleWi- kurssinhallintaohjelmaan joltakin opiston toimistolta. Opettajille suositellaan sähköisen päiväkirjan käyttöönottoa. Kurssin päiväkirjan (paperiversio) saat pääsääntöisesti siitä toimipisteestä, jonka alueella kurssi järjestetään. Päiväkirja on virallinen asiakirja ja arkistoitava dokumentti, joten merkitsethän siihen vaadittavat tiedot. Päiväkirjan tietoja tarvitaan mm. palkanmaksuun, oppilaiden laskutukseen, todistusten kirjoittamiseen, Tilastokeskuksen tilastoihin ja opettajan pidettyjen tuntien seurantaan. Kirjoita myös lyhyt selostus tuntien sisällöstä. Toimita päiväkirja opiston toimistoon: kun kurssi päättyy/keskeytyy syyskauden viimeisen kokoontumiskerran jälkeen kevätkauden viimeisen kokoontumiskerran jälkeen Kurssin tuntimäärät sovitaan rehtorin kanssa ja ne on merkitty päiväkirjaan. Sovittuja tuntimääriä ei pidä ylittää. Mikäli ryhmä tarvitsee lisätunteja, opettajan tulee neuvotella siitä rehtorin kanssa. Sovittuja tuntimääriä ei myöskään pidä alittaa, koska opiskelijoille on luvattu opetusta tietty tuntimäärä ja kansalaisopiston tulee päästä asetettuun tuntitavoitteeseen. Opistossa tuntiopettajien opetusmäärä voi olla enintään 850 tuntia lukuvuodessa. Kivalo-opiston tuntiopettajan tuntipalkkioperusteet 1.7.2015 alkaen: Peruspalkka Aikuiskasv. perusopinnot 35 ov tai 60 op opettajan pedagogiset Määrävuosikorotus a) ylempi korkeakoulututkinto 28,13 30,94 29,55 29,83 b) muu asetuksen mukainen 26,32 28,97 27,64 27,91 tutkinto tai kelpoisuus c) muu tuntiopettaja 24,97 27,48 26,23 26,47 Palkka maksetaan täydeltä tunnilta (60 min) johon sisältyy opetusta 45 min ja suunnitteluaikaa 15 min. Palkka on voimassa olevan OVTES:n mukainen sekä lain edellyttämä lomakorvaus ja lomaraha maksetaan niille, jotka ovat siihen oikeutettuja. 4
Määrävuosikorotus (6 % korkeampi tuntipalkkio) maksetaan vähintään keskimäärin 16 viikkotuntia opettavalle tuntiopettajalle, joka on kolme vuotta opettanut vähintään keskimäärin 16 tuntia viikossa joko omassa tai jossain muussa kansalaisopistossa (jakajana käytetään työviikkojen määrää). Määrävuoksikorotuksen hakemiseen ja vanhenemiseen sovelletaan mitä OVTES:n A osion 17 :ssä on määrätty. Tuntiopettajan velvollisuuteen kuuluu oppitunnin valmistelu, oppitunnin pito, oppituntiin välittömästi liittyvät muut työt sekä osallistuminen työsopimuksen mukaisiin opettajankokouksiin. Oppitunnin pituus on 45 min. Tuntiopettaja on tarvittaessa tilapäisesti velvollinen tekemään myös muita sellaisia opiston toiminta- ja opetussuunnitelmassa vahvistettuja tehtäviä, jotka kiinteästi liittyvät opiston toimintaan hänen omalla alallaan ja jotka hänen koulutuksensa ja työkokemuksensa perusteella voidaan katsoa hänelle sopiviksi. Palkkio em. tehtävistä määräytyy oman tuntipalkan perusteella. Edellä tarkoitetun muun työtunnin pituus on 60 min. Opettaja on velvollinen tarkistamaan, että osallistujat ovat ilmoittautuneet kursseille. Hänen tulee antaa ohjeistus ilmoittautumiseen niille opiskelijoille, jotka ovat tulleet kurssille ilman etukäteen ilmoittautumista. Tämä on välttämätöntä kurssimaksujen seurannan vuoksi. Kurssimaksut laskutetaan opiston toimesta. Opistossa noudatetaan voimassa olevaa tupakkalakia ja savuttomuutta edistetään sekä opettajien että oppilaiden keskuudessa kaikin soveliain tavoin. Verokortti Toimitathan verokortin hyvissä ajoin ennen palkanmaksua, muutoin ennakonpidätys on 60 %. Verokortin voi toimittaa lähimpään toimipisteeseen tai suoraan Kemin toimipisteeseen osoitteella: Kivalo-opisto, Marina Takalon katu 3, 94100 Kemi. Matkakorvaus Tuntiopettajan matkat maksetaan voimassa olevan KVTES:n ao. määräysten ja verohallinnon ohjeiden mukaisesti (lisätietoa kts. s. 13). Opettajan tulee suunnitella matkat siten, ettei turhia lähtöjä tulisi. Matkalasku täytetään niin, että siitä selviää tehty matka ja sen kesto sekä lasketaan tehdyt matkat yhteensä vähentäen omavastuuosuus. Matkakorvaus maksetaan lyhyimmän reitin mukaan ja kilometrit pyöristetään lähimpään täyteen kilometriin. Kilometrimääriä tarkastetaan Google Maps`sista. Lomakkeita löytyy opiston kotisivuilta: www.kivalo-opisto.fi/opettajalle. KVTES:n mukainen kilometrikorvaus vuonna 2016 on 5 000 ensimmäiseltä kilometriltä 0,43 /km ja seuraavilta kilometreiltä 0,38 /km. Opisto korvaa yhden lähdön ja tulon/päivä. Kivalo-opistossa kodin ja työpisteen välisiltä matkoilta pidätetään ennakonpidätys työmatkakustannusten korvauksista (omavastuu 12 km/pv). Siirtymiset työpisteitten välillä maksetaan ennakonpidätystä toimittamatta, joista työnantaja tekee ilmoituksen verottajalle. Työntekijä ilmoittaa saadut korvaukset omassa verotuksessa tulonhankkimiskuluissa. Satunnaiset matkat maksetaan verottomina, tällaisia ovat esim. tarvikehankinnat ja opettajakokoukset. Näihin on oltava rehtorin lupa. 5
Opintoryhmien vähimmäiskoko ja työaika Opintoryhmän vähimmäiskoko on ilmoitettu kurssin tiedoissa. Kemin kaupungin keskustassa minimi on 10 henkilöä. Sopimuskunnissa pääsääntöisesti 7 opiskelijaa, jotta ryhmä voi käynnistyä (Keminmaan, Tervolan ja Simon kuntakeskukset sekä Kemissä Hepola- Rytikari ja Ajos). Kurssin luonteesta riippuen ryhmän vähimmäismäärä voi olla suurempi kuin 7. Sopimuskuntien sivukylillä ryhmän minimäärä on 5, näin saadaan myös sinne toimivia ryhmiä. Jatkoryhmänä pidetään opetusryhmää, jossa on ollut selkeästi alkeiskurssi ja se etenee jatkokurssille esim. Englanti 1 (alkeiskurssi) Englanti 2 (jatkokurssi). Kurssin ryhmäkoon jäädessä kolme peräkkäistä kertaa alle vähimmäismäärän, opintoryhmän toimintaa tarkastetaan. Ilmoita tästä heti rehtorille tai toimistolle. Oppitunnin pituus on 45 minuuttia, kaksi opetustuntia voidaan pitää tauotta peräkkäin 1h 30 min. Kolmetuntisissa ryhmissä on kahden tunnin jälkeen pidettävä tauko (15 min). Huomioi, että palkka maksetaan täydeltä tunnilta (60min). Jos opetuksen kesto on 1 t 30 min, on työnantajan aikaa vielä 30 min. Kokoontumisajan muuttaminen Sairaustapaukset Opetustilat ja -välineet Jos joudut muuttamaan opintoryhmän kokoontumisaikaa, ilmoita siitä viipymättä opistolle, jotta saadaan järjestettyä mahdollinen ovien avaus sekä tiedotus opiskelijoille. Sairauspoissaoloilmoitus: soitto rehtorille, että saadaan järjestettyä mahdollinen sijainen. Rehtorin poissa ollessa ilmoitus tehdään johonkin opiston neljästä toimistosta. Opettaja voi olla kolme päivää poissa omalla ilmoituksella. Ilmoitussoitto tulee tehdä joka aamu. Jos poissaolo jatkuu yli kolme päivää tulee opistolle toimittaa lääkärin/terveydenhoitajan todistus. Viikoittainen opetuskerta voi peruuntua kerran lukuvuoden aikana opettajan sairastumisen takia, eikä sitä tällöin korvata opiskelijalle. Mikäli poissaoloja on enemmän, opettajalle pyritään hankkimaan sijainen tai tunnit korvataan myöhemmin. Keskimäärin alle 14 tuntia viikossa opettavan tuntiopettajan oikeus palkalliseen sairauslomaan määräytyy työsopimuslain säännösten mukaan. Keskimäärin vähintään 14 tuntia viikossa opettavalle tuntiopettajalle maksetaan sairausajan palkkaa KVTES:n V luvun 2 :n mukaan. Koulujen opetusvälineiden käytöstä on aina neuvoteltava kyseisen koulunjohtajan/rehtorin kanssa. Ethän ota ilman lupaa kouluvälineistöä ryhmien käyttöön. Opettajan työvelvollisuuteen kuuluu huolehtia, että opetustilat jäävät siistiin ja asialliseen kuntoon. Lisäksi huolehdittava, että ikkunat on suljettu, valot sammutettu sekä ovet lukittu. Tarvittavista hankinnoista neuvotellaan rehtorin kanssa ja hankintoihin pitää AINA olla ostolupa. Ostoluvalla ostaessasi ilmoita laskuttajalle viitteeksi Kivalo-opisto, opetuskunta 6
ja nimesi sekä laskutustiedot: Kemin kaupunki/talousosasto, Valtakatu 26, 94100 Kemi (Y-tunnus 0210427-6). Seuraavan lukuvuoden kurssisuunnitelmat Seuraavan lukuvuoden opinto-ohjelmaa varten kurssisuunnitelmat toimitetaan maaliskuun loppuun mennessä. Kurssiehdotus tehdään kaikista ryhmistä, siis myös jo vakiintuneista kursseista. Ehdotus ei välttämättä takaa kurssin toteutumista. Opettajana olet oikeutettu - palkkaan - HelleWi -kurssinhallinta ohjelman käyttöön (omien tietojen päivitykset/omat kurssit) Li sätiedot ja tunnukset saat opistojen toimistoista. - yhteen normaalihintaiseen kurssiin ilmaiseksi - työterveyshuollon palveluihin, työsopimuksen ollessa voimassa - Tyky- ja kulttuurisetelit vähintään 16 tuntia/vkossa opettavalle - opiston talousarvioon pyritään varaamaan rahaa opettajien kouluttamiseen. Lisätietoja rehtorilta. Ikämerkkipäivä Ikämerkkipäivinä huomioidaan 50- ja 60-vuotispäivät, jotka ovat työehtosopimuksen mukaan myös palkallisia vapaapäiviä. Huomioi merkkipäivä omassa kurssisuunnittelussa. Muistaminen suoritetaan, vaikka henkilö ei pidä juhlia. Esimies (rehtori) vastaa asiasta. Työtodistus Opettajalle kirjoitetaan pyynnöstä todistus. Kopiointi Kopioita voi ottaa opetustarkoitukseen. Opistolta saa tarvittaessa kopiokoneen koodin. Joillakin kouluilla on myös kopiointimahdollisuus. Vakuutukset Tuntiopettajat ovat työtapaturman osalta vakuutettuja työssä ja työmatkalla. Kemin kaupungin työntekijät on vakuuttanut Vakuutusyhtiö Fennia. YLEISIÄ OHJEITA Ilmoittautuminen Ryhmät täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä ja ilmoittautuminen koskee kaikkia opintoryhmiä. Jos ryhmääsi tulee myöhemmin uusi oppilas, kehota häntä välittömästi ilmoittautumaan opistolle. Yhteystiedot löytyvät oppaan alusta. HelleWi kansalaisopiston ohjelma Opistolla on käytössä HelleWi kurssinhallinta ohjelma, jonka kautta hoidetaan kaikki ilmoittautumiset, laskutukset ja palkanmaksut. Opettajana saat halutessasi omat tunnukset, jotta voi käyttää sähköistä päiväkirjaa, seurata omien kurssien tilannetta opiskelijoiden osalta sekä päivittää henkilökohtaisia tietoja. Lukukaudeksi ilmoittautuminen on mahdollista. Esim. mikäli opiskelija ilmoittautuu vain syksyn opetukseen, häneltä veloitetaan kurssimaksusta puolet. Tämä tulee kertoa ilmoittautumisen yhteydessä. 7
Opintojen keskeytys Opiskelijan on itse ilmoitettava toimistolle omien opintojen peruutus ja keskeytys. Ilmoitus opettajalle ei riitä. Kurssimaksut Maksut ovat kurssikohtaiset ja vaihtelevat järjestämiskustannusten mukaan. Kurssimaksu on mainittu aina kurssin yhteydessä. Lisäksi osallistuja hankkii itse työ- ja oppimateriaalit, ellei kurssin kohdalla toisin mainita. Kurssilta poissaolo ei alenna kurssimaksua. Viikoittainen opintoryhmä/yksilöopetuskerta voi peruuntua kerran lukuvuoden aikana opettajan sairastumisen vuoksi eikä sitä tällöin korvata opiskelijalle. Jos poissaolokertoja tulee enemmän, hankitaan opettajalle sijainen tai tunnit korvataan myöhemmin, mistä ilmoitetaan opiskelijoille. Lukuvuoden kurssimaksujen laskutus aloitetaan lokakuun alussa. Erikois- ja lyhytkurssit laskutetaan erikseen. Kursseilla voi olla myös materiaalimaksuja, jotka veloitetaan opiskelijoilta menekin mukaan lukukauden päätteeksi. Kerro ryhmällesi, että toimittavat mahdolliset setelit (Tyky-, Smartum- setelit, sähköisesti maksettu kurssimaksu) kahden viikon sisällä ilmoittautumishetkestä toimistolle. Kurssimaksun voi myös maksaa käteisellä Kemin kaupungin kassaan kaupungintalolle 6. krs. Kassa palvelee ma-pe klo 10-11. Kulttuuri- ja liikuntasetelit sekä SporttiPassi Maksualennukset Setelit ja kortit ovat työnantajan myöntämä henkilökohtainen etu työntekijälle. Meillä käyvät maksuvälineinä Smartumin Liikunta- ja kulttuurisetelit, Smartumin Saldokortti, SporttiPassi, Tyky-Kuntosetelit liikuntaan ja kulttuuriin sekä Tyky-Online. Opiskelija voi olla oikeutettu johonkin maksualennukseen, esim. opiskelija-alennus, eläketuloon perustuva alennus, työttömän etuseteli sekä Oph:n opintoseteliavustus. Lisätiedot opiston toimistoilta. Opiston tiedotukset Opiston tiedotukset julkaistaan pääsääntöisesti torstaisin Lounais-Lapin Opistot palstalla. Kursseista ja tapahtumista tiedotetaan myös opiston kotisivulla http://www.kivalo-opisto.fi. Radio Perämeren menovinkkeihin laitetaan kiireelliset tiedotukset. Mikäli haluat tiedottaa omasta ryhmästä lehdessä, ilmoita siitä omaan toimipisteeseesi. Valmiit puffi jutut toimitetaan rehtorille, joka välittää ne eteenpäin lehteen. Puffi pohja ja ohjeet löytyvät opiston kotisivuilta. Opiskelijan tapaturmavakuutukset Opiskelijat ovat opiston toimesta tapaturmavakuutettuja. Opiston tapaturmavakuutukset eivät koske taistelu- ja kamppailulajeja, näiden lajien vakuutuksia voit tiedustella kyseisten lajien ohjaajilta. Opiskelijatodistukset Meneillään olevan lukuvuoden opiskelusta opiskelija saa pyynnöstä maksutta todistuksen. Aiempien lukuvuosien todistuksista veloitamme 10. 8
KIVALO-OPISTON JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Kivalo-opiston on oltava turvallinen ja viihtyisä työskentelypaikka niin opiskelijoille kuin opettajillekin. Jokainen ryhmän jäsen vaikuttaa omalla toiminnallaan työympäristön turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Sääntöjen tarkoituksena on muistuttaa hyvistä tavoista, toisten huomioon ottamisesta ja yhteisestä vastuusta viihtyisyyden ja turvallisuuden yllä pitämiseksi. Sääntöjä noudatetaan Kivalo-opiston kaikessa toiminnassa. Niissä asioissa, joista ei näissä säännöissä määrätä, noudatetaan voimassa olevia lakeja, asetuksia ja määräyksiä sekä kuhunkin tilanteeseen erikseen annettuja ohjeita. Kaikessa opiston toiminnassa käyttäydytään hyviä tapoja noudattaen asiallisesti ja kohteliaasti. Otetaan huomioon työturvallisuuteen vaikuttavat seikat kaikessa toiminnassa. Jokainen huolehtii omalta osaltaan työrauhasta sekä työtilan siisteydestä ja viihtyisyydestä. Jokainen huolehtii opiston välineistä ja tarvikkeista hyvin ja palauttaa ne sovitusti. Havaitusta tai aiheutetusta vahingosta ilmoitetaan heti opettajalle. Jokainen vastaa omista henkilökohtaisista välineistään ja tavaroistaan. Noudatetaan annettuja turvallisuusohjeita. Kivalo-opiston tilaisuuksissa ei olla humalassa tai huumeiden vaikutuksen alaisena. Tupakointi on sallittu vain tupakkapaikoilla 18 vuotta täyttäneille. 9
OVTES OSIO F LIITE 12 Kansalaisopisto Tuntiopettajat III TUNTIOPETTAJAT 11 Työsuhteen alkaminen 12 Tehtävät Työsuhteen alkamisessa noudatetaan KVTES:n I luvun 6 :n määräyksiä. 1 mom. Tuntiopettaja otetaan työsopimuksessa mainittua opetusta antamaan. Tuntiopettajan velvollisuuteen kuuluu oppitunnin valmistelu, oppitunnin pito, oppituntiin välittömästi liittyvät muut työt sekä osallistuminen työsopimuksen mukaisiin opettajankokouksiin. Oppitunnin pituus on 45 minuuttia. 2 mom. Tuntiopettaja on tarvittaessa tilapäisesti velvollinen tekemään myös muita sellaisia opiston toiminta- ja opetussuunnitelmassa vahvistettuja tehtäviä, jotka kiinteästi liittyvät opiston toimintaan hänen omalla alallaan ja jotka hänen koulutuksensa ja työkokemuksensa perusteella voidaan katsoa hänelle sopiviksi. Palkkio em. tehtävistä määräytyy 13 :n mukaan. 13 Tuntipalkkiot Edellä tarkoitetun muun kuin oppitunnin pituus on 60 minuuttia. 1 mom. Tuntiopettajalle (4 06 07 03 3) maksetaan pidetyltä opetustunnilta palkkaliitteen mukainen tuntipalkkio. 2 mom. Kansanopiston ja kansalaisopiston päätoimisen opettajan kelpoisuuden omaavalle sekä tuntiopettajalle, joka on suorittanut 35 opintoviikon tai vähintään 60 opintopisteen laajuiset opettajan pedagogiset opinnot, maksetaan 10 % ja pelkästään aikuiskasvatuksen perusopinnot suorittaneelle 5 % korkeampi tuntipalkkio kuin mitä asianomaiselle tuntiopettajalle muutoin maksetaan. Tuntiopettajaan sovelletaan etäopetuksen ohjaustyöstä mitä opettajan osalta on todettu 6 :n 7 momentissa. 3 mom. Luentopalkkioista sovitaan erikseen paikallisesti. 10
14 Määrävuosikorotus Vähintään keskimäärin 16 viikkotuntia opettavalle tuntiopettajalle, joka on kolme vuotta opettanut vähintään keskimäärin 16 tuntia viikossa joko omassa tai jossain muussa kansalaisopistossa, maksetaan 6 % korkeampi tuntipalkkio. Opetustuntimäärää laskettaessa otetaan huomioon vain yhden kansalaisopiston tunnit. Määrävuosikorotuksen maksaminen edellyttää lisäksi, että opettaja opettaa asianomaisessa kansalais- tai kansanopistossa keskimäärin vähintään 16 viikkotuntia. Jakajana käytetään työviikkojen määrää. 2 mom. Määrävuosikorotuksen hakemiseen ja vanhenemiseen sovelletaan mitä A osion 17 :ssä on määrätty. 15 Vuosilomakorvaus OSIO A Yleinen osa Palkkaus 17 Vuosisidonnaisen lisän hakeminen 1 mom. Vuosisidonnaisen lisän saamisen ehtona on, että sitä haetaan kirjallisesti viimeistään kahden vuoden kuluessa siitä, kun oikeus vuosisidonnaiseen lisään on syntynyt. Jos hakemus on esitetty myöhemmin, vuosisidonnainen lisä myönnetään takautuvasti yhden vuoden ajalta hakemuksen esittämispäivästä laskettuna. Ao. viranomainen voi päättää, että vuosisidonnainen lisä myönnetään ilman hakemusta, mikäli viranhaltijalle on aikaisemmin myönnetty ao. kunnassa vuosisidonnaista lisää. 2. mom Oikeus vuosisidonnaiseen lisään alkaa sen jälkeisen kuukauden ensimmäisestä päivästä lukien, jona vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavan palvelusaika on täyttynyt. Hakijan velvollisuutena on esittää kirjalliset selvitykset niistä muun työnantajan palvelusajoista / työkokemusajasta, joita hän vaatii hyväksyttäväksi vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavaksi ajaksi. Hakijan velvollisuus on esittää todistuksista viralliset käännökset, elleivät todistukset ole suomen- tai ruotsin kielisiä. 1 mom. Tuntiopettajan oikeus (vuosilomaan, lomapalkkaan ja) lomakorvaukseen määräytyy vuosilomalain (162/2005) säännösten perusteella. Vuosilomakorvaus maksetaan opiston työkauden tai työsuhteen päättyessä. Vuosilomakorvauksesta on annettava tuntiopettajalle laskelma, jossa on selvitys korvauksen perusteesta. 2 mom. Jos tuntiopettaja saa samanaikaisesti vuosilomaa, lomakorvausta tai lomarahaa saman työnantajan muun palvelussuhteen perusteella, hänellä ei ole oikeutta tässä pykälässä tarkoitettuun lomakorvaukseen. 11
Lomakorvaus on 9 % koko palvelussuhteen kestoajalta maksetuista työssäoloajan palkoista (11,5 %, jos työsuhde on jatkunut ennen lomanmääräytymisvuoden päättymistä keskeytyksettä vähintään yhden vuoden) Työnantaja on velvollinen antamaan työntekijälle lomakorvauksesta laskelman. 16 Lomaraha Tuntiopettaja ansaitsee lomarahaa sellaiselta kalenterikuukaudelta, jona tuntiopettajalla on vähintään 14 työssäolopäivää, jos hän kuuluu 14 työssäolopäivän ansaintasäännön piiriin, tai 35 työtuntia, jos hän kuuluu 35 työtunnin ansaintasäännön piiriin (täysi lomanmääräytymiskuukausi). Lomaraha lasketaan seuraavasti: Lomakorvaus työvuodelta x Ne kuukaudet, joissa 14 työpäivää tai 35 oppituntia 50 % ----------------------------------------------------------------------------------------- Työsuhteen keston kuukaudet 17 Sairausajan ja äitiysvapaan palkka 1 mom. Keskimäärin vähintään 14 tuntia viikossa opettavalle tuntiopettajalle maksetaan sairausajan ja äitiysvapaan palkkaa KVTES:n V luvun 2 ja 8 :n mukaan (s. 13). Karenssiaikoja laskettaessa katsotaan tuntiopettajan palvelus yhtäjaksoiseksi, jos hän on ollut oman opistonsa palveluksessa edellisen varsinaisen työkauden loppuun asti opettaen tällöin keskimäärin 14 tuntia viikossa. 2 mom. Muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen tuntiopettajien oikeus äitiysvapaaseen ja palkalliseen sairauslomaan määräytyy työsopimuslain säännösten mukaan (s. 13). 18 Tilapäinen hoitovapaa Keskimäärin vähintään 14 tuntia viikossa opettavalla tuntiopettajalla on oikeus saada palkallista työlomaa (tilapäistä hoitovapaata) hänen äkillisesti sairastuneen lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi siten kuin KVTES:n V luvun 10 :ssä mainitaan. 12
19 Matkakustannusten korvaukset 20 Palkanmaksu Tuntiopettajan oikeus matkakustannusten korvauksiin määräytyy KVTES:n ao. määräysten mukaan, kuitenkin seuraavin poikkeuksin. 1 Muussa kuin opiston sijaintikunnassa asuvalle tuntiopettajalle maksetaan matkakustannusten korvaukset tuntiopettajan matkasta kunnan ulkopuolelta sijaitsevasta asunnosta tai hänen kunnan ulkopuolella sijaitsevasta toimipaikastaan opiston työpisteeseen siltä osin kuin matkan pituus ylittää kuusi kilometriä. Samoin perustein korvataan matka takaisin sekä maksetaan päiväraha. 2 Samassa kunnassa asuvalle tuntiopettajalle maksetaan matkakustannusten korvaukset tuntiopettajan asunnosta tai toimipaikasta opiston työpisteeseen kuitenkin enintään siltä osin kuin matka ylittää kuusi kilometriä. Samoin perustein korvataan matka takaisin. Tuntiopettajan palkanmaksukausi ja -ajankohta on KVTES:n II luvun 18 :n mukainen. 13
TYÖSOPIMUSLAKI 26.1.2005/55 11 Sairausajan palkka Työntekijällä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään, on oikeus sairausajan palkkaan. Jos työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden, työntekijällä on oikeus saada esteen ajalta täysi palkkansa sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairausvakuutuslain (364/1963) mukaiseen päivärahaan alkaa. Alle kuukauden jatkuneissa työsuhteissa työntekijällä on vastaavasti oikeus saada 50 prosenttia palkastaan. Työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan, jos hän on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Työntekijän on pyydettäessä esitettävä työnantajalle luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. Maksettuaan työntekijälle sairausajan palkan työnantajalla on vastaavalta ajalta oikeus saada työntekijälle sairausvakuutuslain tai tapaturmavakuutuslain (608/1948) mukaan kuuluva päiväraha, enintään kuitenkin maksamaansa palkkaa vastaava määrä. KVTES:n V luku 2 Sairausloma-ajan palkka (KVTES V luku) 1 mom. Viranhaltijalla/työntekijällä on saman kalenterivuoden aikana oikeus saada sairausloman ajalta 1 varsinainen palkkansa 60 kalenteripäivän ajalta 2 sen jälkeen kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkastaan 120 kalenteripäivän ajalta 3 lisäksi voidaan harkinnan perusteella maksaa enintään kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkasta enintään 185 kalenteripäivän ajalta. 2 mom. Edellytyksenä sairausajan palkan saamiselle on, että palvelussuhde on välittömästi ennen sairauslomaa jatkunut vähintään 60 kalenteripäivää. Sairausajan palkan maksaminen edellyttää, että virantoimitus tai työsuhde on jo alkanut, ts. että ao. viranhaltija/työntekijä on aloittanut työnteon. Sairausajan palkkaa suoritetaan enintään niin kauan, kun palvelussuhde kestää, vaikka työkyvyttömyys jatkuisi tämän ajan jälkeenkin. Sairausajan palkkaa koskevia määräyksiä sovellettaessa on huomioitava seuraavat poikkeukset: 14
Vammaisten työllistymistyötä tekevät työntekijät, joiden oikeus sairausajan palkkaan määräytyy liitteen 10 mukaan. Varsinainen palkka on määritelty tämän sopimuksen palkkausluvun 5 :ssä. Sairausloman palkanmaksu Esimerkki 1 A:n sairausloma on lääkärintodistuksen perusteella myönnetty ajalle 10.6. 15.1. A saa 1/1 palkkaa 10.6. 8.8. (60 kalenteripäivää), 2/3 palkasta 9.8. 6.12. (120 kalenteripäivää) sekä mahdollisesti harkinnanvaraista palkkaa 7.12. 31.12. Täysimääräisen palkkansa A saa taas 1.1. 15.1. Palkattoman virka-/työvapaan aikana viranhaltija/työntekijä saa sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan itse. Esimerkki 2 B:lle on myönnetty 20.10. palkaton virka-/työvapaa 1.11. 30.11. B sairastuu 28.10. ja lääkärintodistuksen perusteella sairaus jatkuu 15.12. asti. B:lle suoritetaan sairausajan palkka 28.10. 31.10. sekä 1.12. 15.12. Marraskuun ajalta hänellä on oikeus saada sairausvakuutuspäiväraha. 3 mom. Jos viranhaltijan/työntekijän palvelussuhde ei ole jatkunut 2 momentissa edellytettyä aikaa ennen sairauslomaa, hänellä on oikeus saman kalenterivuoden aikana saman palvelussuhteen perusteella saada sairausloman ajalta varsinainen palkka 14 kalenteripäivän ajalta, jonka jälkeen ei suoriteta mitään palkkaetuja. Mikäli työntekijä/viranhaltija palkataan samana kalenterivuonna toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen, 1 momentin sairausajan palkkaan lasketaan mukaan samana kalenterivuonna 3 momentin mukaan määräaikaisessa palvelussuhteessa maksetut sairausajan palkat. Karenssiajan täyttyminen sairausloman aikana ei oikeuta soveltamaan 1 momentin mukaisia palkanmaksuaikoja karenssiajan täyttymisen jälkeiseen sairausloman osaan. 1 momentin mukaisia aikoja laskettaessa otetaan huomioon myös karenssiaikana maksetut sairausajan palkat. 4 mom. Sairausloman ajalta ei makseta palkkaa sen jälkeen, kun sairauslomaa on myönnetty jatkuvana yhdessä tai useammassa erässä yli 12 kuukaudeksi. Sairausloma katsotaan jatkuvaksi, ellei sitä ole keskeyttänyt vähintään 30 kalenteripäivän yhdenjaksoinen virantoimitus/työssäolo. Yli 12 kuukauden menevältä ajalta voidaan harkinnan mukaan maksaa enintään puolet varsinaisesta palkasta. 15
Tässä tarkoitetun työkyvyttömyyden aiheuttajana voi olla sama tai eri sairaus. Sairausloman yhtäjaksoisuutta ei keskeytä esimerkiksi vuosiloma, määräaikainen kuntoutustuki tai eläkelaitoksen kustantama työkokeilu, koska kysymyksessä ei tällöin ole virantoimitus/työssäolo. Toisaalta edellä tarkoitettuun 12 kuukauden sairausloma-aikaan ei lueta aikaa, jonka viranhaltija/työntekijä on ollut esimerkiksi vuosilomalla tai työssä. 5 mom. Jos työaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtyä sunnuntaityötä, korotetaan sairausajan päiväpalkkaa vuosilomaluvun 13 2 momentin mukaisesti lasketulla prosenttiluvulla, jossa otetaan huomioon vain sunnuntaityön osuus. Mikäli palvelussuhde on alkanut 31.3. jälkeen, em. sunnuntaityölisää ei makseta sairausajan palkkaan ennen seuraavan vuoden huhtikuun alkua. 6 mom. Sairausajan palkkaa ei makseta, mikäli viranhaltija/työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyyden tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella. 7 mom. Mikäli viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada työansion menetyksestä korvausta muualta, hänelle maksetaan sairausajan palkasta ainoastaan korvauksen ylittävä osa. Korvaukseksi ei tällöin katsota hoitoa, siihen verrattavia kustannuksia, haittarahaa, sen sijasta maksettavaa kertakaikkista korvausta eikä tapaturmavakuutuslain 20 :ssä mainittuja lisiä ja korvauksia. Sairausajan palkka maksetaan kuitenkin täysimääräisenä, mikäli korvauksen saaminen perustuu viranhaltijan/työntekijän vapaaehtoisesti kustantamaan etuuteen tai hän saa korvausta sellaisen työtapaturman johdosta, joka ei ole kysymyksessä olevan sairausloman aiheuttajana. Mikäli viranhaltija/työntekijä ei käytä oikeuttaan korvauksen saamiseen, esim. hae vahingonkorvauslain mukaista korvausta työkyvyttömyyden aiheuttaneelta, hänelle ei makseta sairausajan palkkaa siltä osin, kuin korvaus kattaisi palkan. 8 mom. Viranhaltijalla/työntekijällä, joka on tartuntatautilain (583/86) 16 :n 2 momentin tai 17 :n perusteella määrätty tartuntataudin leviämisen estämiseksi olemaan poissa ansiotyöstään tai eristettäväksi, on oikeus saada poissaolon ajalta palkkaa siten kuin tässä pykälässä on määrätty sairausloma-ajan palkasta. Sama oikeus palkkaan on päihdeongelmaisella, joka on hakeutunut vapaaehtoisesti laitoshoitoon sovittuaan hoidosta etukäteen työnantajan kanssa. Palkkaan sovelletaan 5 :n määräyksiä. Tämän momentin mukainen palkallinen poissaoloaika vähentää 2 :n 1 momentin mukaisia palkallisen sairausloman enimmäismääriä. 16
8 Äitiysvapaan palkallisuus (KVTES V luku) 1 mom. Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada varsinainen palkkansa ajanjaksolta, johon sisältyy äitiysvapaan 72 ensimmäistä arkipäivää seuraavin edellytyksin: 1 Viranhaltija/työntekijä on ollut ao. kunnan/kuntayhtymän palvelussuhteessa välittömästi ennen äitiysvapaan alkamista vähintään kaksi kuukautta ja 2 äitiysvapaata on haettu viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista ja 3 työnantajalle esitetään lääkärin tai terveyskeskuksen antama sairausvakuutuslaissa tarkoitettu todistus raskauden kestosta ja lasketusta synnytysajasta. Palvelussuhteen päättyessä päättyy aina myös oikeus äitiysvapaan palkkaetuihin. 2 mom. Äitiysvapaan palkkaan sovelletaan 2 :n 5 momentin määräyksiä. Työnantajan oikeudesta sairausvakuutuslain mukaiseen päivä- ja äitiysrahaan on määräys 5 :ssä. 10 Tilapäinen hoitovapaa (KVTES V luku) 1 mom. Viranhaltijan/työntekijän lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen, joka ei ole täyttänyt 10 vuotta taikka vammaisen lapsensa, sairastuessa äkillisesti viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa. Tilapäiseen hoitovapaaseen oikeutetut saavat olla tilapäisellä hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti. Tilapäinen hoitovapaa on tarkoitettu ensisijaisesti lapsen hoidon järjestämistä varten. Vasta silloin, kuin tämä ei ole käytännössä mahdollista, viranhaltija/työntekijä voi itse jäädä hoitamaan lasta. Ensin on selvitettävä, voidaanko lapsi hoitaa tavanomaisessa hoitopaikassa tai voivatko muut samassa taloudessa asuvat hoitaa lasta. Ratkaisevaa ovat tosiasialliset hoitomahdollisuudet. Vammaisella lapsella tarkoitetaan iästä riippumatta henkilöä, jonka hoidontarve on verrattavissa alle 10 vuotiaaseen lapseen ja joka sairastuessaan äkillisesti tulee vamman vuoksi niin avuttomaksi, ettei hän kykene hoitamaan itseään. Vammaisia lapsia ovat mm. kehitysvammaiset lapset ja vamman vai- 17
keudesta riippuen aivo-, raaja-, näkö- tai kuulovammaiset lapset. Vammaisella lapselle ei tarkoiteta kroonisesti sairasta lasta (esim. sokeritauti, allergia, astma tms.) Krooninen sairaus saattaa kuitenkin johtaa tilaan, jossa sairasta lasta on pidettävä vammaisena, esim. vaikea sydänsairaus tai sokeritauti. Viranhaltija/työntekijä on velvollinen tarvittaessa lääkärintodistuksella osoittamaan, onko hänen yli10 vuoden ikäinen lapsensa edellä tarkoitetulla tavalla vammainen. Virka-/työvapaan enimmäismäärä on neljä työpäivää riippumatta siitä kumpi vanhemmista vapaata käyttää. Jos sairaus jatkuu yli neljä työpäivää, voidaan hakemuksesta myötää harkinnanvaraista palkatonta virka-/työvapaata tai vuosilomaa taikka viranhaltijalla/työntekijällä voi olla oikeus edellä 6 :ssä tarkoitettuun poissaoloon pakottavista perhesyistä. 2 mom. Tilapäisen hoitovapaan ajalta maksetaan varsinainen palkka enintään kolmelta peräkkäiseltä kalenteripäivältä lapsen sairastumisesta lukien. Mikäli lapsi sairastuu kesken työvuoron, palkallinen aika on enintään kolme seuraavaa kalenteripäivää. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä kodin ulkopuolella tai toisella vanhemmista ei muutoin tosiasiallisen esteen johdosta ole mahdollisuutta osallistua lapsen hoitoon tai kysymyksessä on yksinhuoltaja. Tosiasiallinen este on sairaalahoito, asevelvollisuuden/naisten vapaaehtoisen asepalvelun suorittaminen, reservin kertausharjoituksiin osallistuminen ja toisella paikkakunnalla olo matkan tai opiskelun vuoksi. Lapsen sairastumispäivää seuraava päivä on ensimmäinen tässä tarkoitettu palkallinen päivä riippumatta siitä, onko lapsi sairastunut viranhaltijan/työntekijän vapaapäivänä vai kesken tämän työpäivän. Mikäli lapsi sairastuu kesken työpäivän, maksetaan lapsen sairastumispäivältä yleensä palkka työvuoron loppuun asti ja sairastumispäivää seuraava työpäivä on tässä tarkoitettu ensimmäinen palkallinen virka-/työvapaapäivä. Palkallista aikaa ovat sairastumispäivää seuraavat kolme peräkkäistä kalenteripäivää riippumatta siitä, ovatko ne työpäiviä vai eivät. Jos viranhaltija/työntekijä ei lapsen sairastumispäivänä lainkaan saavu työhön, tämä päivä on ensimmäinen palkallinen virka-/työvapaapäivä. Vanhemmalla tarkoitetaan myös aviopuolisoa tai avopuolisoa, joka huoltaa samassa taloudessa asuvia puolison lapsia. Kodin ulkopuolisella työllä tarkoitetaan muualla kuin varsinaisessa asuinpaikassa suoritettavaa työtä, josta asianomainen saa pääasiallisen toimeentulonsa. Esimerkiksi yksityisyrittäjän puoliso voi saada palkallista virka-/työvapaata, jos yrittäjän työpaikka ei ole kodissa tai sen välittömässä läheisyydessä. Jos aviopuoliso opiskelee toisella paikkakunnalla, mutta on lapsen sairastuessa kotona esimerkiksi viikonloppuna, lomalla tms. syystä, toisella puolisolla ei ole oikeutta palkalliseen virka-/työvapaaseen. Sama koskee asevelvollista tms. 18
Jos muuta hoitajaa ei lapselle ole saatavana ja esimerkiksi puolisoiden työvuorot mahdollisine matka-aikoineen menevät osaksi päällekkäin, on tältä osin kysymyksessä tässä tarkoitettu palkallinen virka-/työvapaa. Samoin menetellään, jos esimerkiksi puolison työmatka tai sairaalassa hoidettavana olo estää häntä tosiasiallisesti hoitamasta lasta. Esimerkki 1 Lapsi on sairastunut äkillisesti perjantain vastaisena yönä ja A jää perjantaiksi kotiin hoitamaan lasta. Lauantai ja sunnuntai ovat A:n säännöllisiä vapaapäiviä. A:lla on käytettävissään enintään neljä perättäistä työpäivää lapsen hoidon järjestämiseen eli perjantai, maanantai, tiistai ja keskiviikko. Palkka maksetaan kolmelta peräkkäiseltä kalenteripäivältä eli perjantailta, lauantailta ja sunnuntailta. Esimerkki 2 B:n yövuoro alkaa klo 23.00 ja päättyy klo 7.00. Aviopuoliso suorittaa kotonaan asuen siviilipalvelusta valtion virastossa, jossa työaika alkaa klo 8.00 ja päättyy klo 16.15. B:llä ei tällöin ole oikeutta tilapäiseen hoitovapaaseen, koska puoliso kykenee hoitamaan lasta yövuoron ajan. 3 mom. Toimivaltaiselle viranomaiselle on ilmoitettava välittömästi tilapäisen hoitovapaan käyttämisestä, sen syystä ja sen arvioidusta kestoajasta. Viranhaltija/työntekijän on esitettävä luotettava selvitys tilapäisen hoitovapaan perusteesta sekä tarvittaessa selvitettävä, ettei toinen lapsen vanhemmista käytä tilapäistä hoitovapaata samanaikaisesti. Luotettavaksi selvitykseksi lapsen sairastumisesta katsotaan esimerkiksi terveydenhoitajan antama tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. 19
Opiston toiminta-aika kalenteri lukuvuodelle 2015 2016 20
OMIA MUISTIINPANOJA 21