Hakemus on tullut vireille 30.5.2011.

Päätös Nro 176/2011/1 Dnro ESAVI/141/04.08/2011 Etelä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen 30.12.2011 ASIA Corenso United Oy Ltd:n kartonkitehtaan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus, Pori. HAKIJA Corenso United Oy Ltd PL 194 28101 PORI LAITOS Porin kartonkitehdas Kuninkaanlahdenkatu 14 28100 PORI TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Porin kartonkitehdas käsittää Porin Aittaluodon teollisuusalueella sijaitsevan kartonkitehtaan, puolisellulinjan, haihduttamon ja uusiomassalaitoksen. Lupahakemus ei koske vuonna 2001 suljettua tehtaan kaatopaikkaa, sillä kaatopaikan lopettamistoimet on hyväksytty Lounais-Suomen ympäristökeskuksen kirjeellä 16.3.2009. Laitos sijaitsee Porin kaupungin 7. kaupunginosassa, Aittaluodon teollisuusalueella, kiinteistöllä 7:6:21. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille 30.5.2011. Hakemusta on täydennetty 15.6.2011 (melunmittausraportti 2011). ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Kartonkitehdas on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 1 a) perusteella. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 22.6.2004 myöntämän ympäristöluvan nojalla on lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus tullut jättää 31.5.2011 mennessä. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 1 a) mukaan. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Ympäristölupa nro 47/2004/1, 22.6.2004, Länsi-Suomen ympäristölupavirasto. Päätös ympäristöluvassa määrätyn hajukaasujen käsittelyä koskevan lupamääräyksen muuttamisesta, nro 1/2007/1, 8.1.2007, Länsi-Suomen ympäristölupavirasto. Päästökauppalain 683/2004 mukainen päästölupa numero FI-60531104, Energiamarkkinavirasto. Sopimus yhtiön teollisuus- ja saniteettijäteveden johtamisesta Porin Vesi Oy:n viemärilaitokseen, 4.7.2007. Kaatopaikan sulkemissuunnitelman hyväksymislausunto, Lounais- Suomen ympäristökeskus, 16.3.2009. Alue, jolla kartonkitehtaaseen kuuluvat toiminnot sijaitsevat, on voimassa olevassa asemakaavassa merkitty teollisuusalueeksi. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijaintipaikka ja asutus Laitos sijaitsee Porin kaupungissa Aittaluodon teollisuusalueella. Aittaluodon teollisuusalueella toimivat Corenso United Oy Ltd:n lisäksi Pori Energia Oy:n energiantuotantolaitos, UPM-Kymmene Oyj:n Seikun Saha, ABB Oy Servicen kunnossapitoyksikkö, Segezha Packaging Oy:n paperisäkkien jakelukeskus ja varasto, Veikko Lehti Oy:n jätteiden lajittelu- ja murskauslaitos ja Arktos Group Oy Ltd Porin liimapalkkilinjatehdas. Tehtaan lähiympäristössä ei ole tapahtunut muutoksia ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Aittaluodon teollisuusalue rajoittuu pohjoisessa Kokemäenjokeen, jonka pohjoispuolella Toejoella on pientalovaltaisia asuntoalueita. Idässä teollisuusalue rajoittuu lähinnä pientalovaltaisiin asunto-

alueisiin, joista lähin on Tupalan asuntoalue, ja etelässä, lounaassa ja lännessä lähinnä yksityisten palvelujen ja hallinnon alueisiin. Lähin kerrostaloalue on tehtaan länsipuolella Kuninkaanlahdenkadun varrella ja sijaitsee noin 300 m:n etäisyydellä lähimmistä tehdasrakennuksista. Urheilukenttä sijaitsee 150 m:n, kirkko 600 m:n ja koulu 650 m:n etäisyydellä. 3 Vesistöt ja veden laatu Kokemäenjoki alkaa Sastamalasta Liekoveden Luusuasta, josta se virtaa Huittisten, Kokemäen ja Harjavallan kautta Poriin, missä se laskee Pihlavanlahden kautta Selkämereen. Kokemäenjoen Harjavallassa vuosina 1991 2000 mitattu keskivirtaama (MQ) on ollut 235 m 3 /s ja keskialivirtaama (MNQ) on ollut 47 m 3 /s. Kokemäenjoen ja Porin edustan vedenlaatua seurataan kuormittajien yhteistarkkailuna Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n toimesta. Vuoden 2009 yhteistarkkailuraportin mukaan Kokemäenjoen veden yleislaatu on edelleen parantunut 2000-luvun alun tilanteesta. Vuonna 2009 veden yleislaatu oli keskimäärin tyydyttävä. Happitilanne oli hyvä, eikä jätevesikuormitus aiheuttanut jokialueella merkittävää happipitoisuuden laskua. Fosforipitoisuus oli yläjuoksulla keskimäärin 20 µg/l, keskijuoksulla (Kolsi) 49 µg/l ja alajuoksulla Porin Vesi Oy:n Luotsinmäen puhdistamon jälkeen 49 µg/l. Kokonaistyppipitoisuus oli yläjuoksulla keskimäärin 820 µg/l, Kolsissa 980 µg/l ja Isojuopassa 1 150 µg/l. Luotsinmäen puhdistamon typpikuormitus näkyi typpipitoisuuden nousuna Isojuopassa. Ylä- ja alajuoksun välinen typpipitoisuuden ero merkitsi noin 5 000 kg/d typpilisää, josta jätevesien osuus oli noin 24 %. Vesistön virkistyskäytön kannalta oleellinen parannus on ollut se, että metsäteollisuuden jätevesien aiheuttamat haju- ja makuongelmat ovat lähes hävinneet varsinaiselta jokialueelta. Myös raskasmetallikuormitus on pienentynyt eikä elohopeaongelmaa enää ole. Myös Porin edustan merialueen veden laatu on parantunut pitkällä aikavälillä, ollen nykyisin tyydyttävää tai välttävää. Vuonna 2009 Pihlavanlahden happitilanteessa ei esiintynyt ongelmia. Suurempia happiongelmia ei esiintynyt syvännealueillakaan. Pihlavanlahti kuuluu edelleen rehevien vesien luokkaan, vaikka ravinnepitoisuudet ovat laskeneet pidemmällä aikavälillä. Jokiveden rehevöittävä vaikutus ulottui silti aiempaan tapaan myös sisäsaaristoon. Päällysveden (1 m) keskimääräinen laadun paraneminen Pihlavanlahden pohjukasta Ahlaisten saariston läpi ulkomeren tuntumaan on yhä merkittävää. Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen pohjaeläimistöä on tarkkailtu vuodesta 1976 lähtien kolmen vuoden välein. Viimeksi tarkkailu on suoritettu vuonna 2009. Pohjien tilan kehitys on ollut suotuisaa matalilla asemilla ja joen yläosassa sekä taantunut selvimmin syvillä asemilla ja joen alaosassa. Vuonna 2009 Kokemäenjoen pohjan tila oli paras joen yläjuoksulla Loimijoen suun yläpuolisilla asemilla ja alajuoksulla Porissa. Pohjan ravinteisuutta ilmentävä River-index vaihteli Kokemäenjoessa välillä 1,0 3,3 il-

mentäen hyvin rehevää, rehevää tai lievästi karua pohjaa. Kokemäenjoen edustan merialueen näyteasemilla pohjaeläimistön taksoniluku laskee ja biomassat kasvavat jokisuusta avomerelle mentäessä. Rannikkovesien ekologisessa luokittelussa pohjien tila paranee Pihlavanlahdelta ulommaksi siirryttäessä huonosta hyväksi. 4 Pohjavesi ja maaperä Uusia maaperä- tai pohjavesiselvityksiä ei ole tehty ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Geoinsinöörit Oy:n vuonna 1992 tekemän tutkimuksen mukaan tehdasalueella on erilaisten täyttökerrosten alla vaihtelevan paksuinen hienorakenteinen maakerrostuma, joka koostuu liejuisesta siltistä ja savesta sekä osittain liejusta. Savi- ja liejukerrosten yhteispaksuus vaihtelee voimakkaasti koillinen lounas -suunnassa ja on paksuimmillaan noin 25 m tutkitun alueen lounaisosassa ja ohuimmillaan noin 1 m alueen keskiosassa. Tehtaan ja voimalaitoksen kohdalla on hiekasta ja sorasta koostuva kaakko luode -suuntainen maanalainen harjumuodostuma, jonka päällä on ohut kerros hienorakeisia ja eloperäisiä maa-aineksia. Harju muodostaa tärkeän pohjavesilähteen, jossa eri pohjavesialueet ovat hydraulisesti yhteydessä toisiinsa todennäköisesti hyvin laajalta alueelta. Pohjaveden päävirtaussuunta on mantereelta merelle. Pohjaveden pinta tehdasalueella on maaperätutkimusten mukaan paikoin yhden metrin päässä maanpinnasta. Tehdasalue ei kuitenkaan sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Ilmanlaatu Porissa energiantuotanto ja liikenne ovat suurimmat ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät. Teollisuuden päästömäärät ovat suoraan verrannollisia tuotannon määriin. Verrattaessa suurteollisuuden 2010 vuoden päästöjä viiden edellisen vuoden (2006 2010) keskiarvopäästöihin, olivat ne rikkidioksidin osalta 862 t pienemmät, typpidioksidin osalta 144 t suuremmat, hiukkasten osalta 42 t pienemmät sekä hiilidioksidin osalta 884 453 t suuremmat. Porin kaupunki mittaa yhteistyössä alueen suurteollisuuden kanssa jatkuvatoimisesti ilman laatua. Mittausasemia järjestelmässä on neljä, joista kaksi mittaa ilman epäpuhtauksia ja kaksi vallitsevaa säätä. Mitattavat kaasumaiset tai kiinteät epäpuhtaudet ovat hiilimonoksidi, hengitettävät hiukkaset, rikkidioksidi sekä typenoksidit. Vuonna 2010 ilmanlaatuindeksi osoitti, että keskustassa ilman laadun ajallinen edustavuus oli hyvä 57 vrk, tyydyttävä 204 vrk, välttävä 74 vrk, huono 23 vrk sekä erittäin huono 4 vrk. Määräävät komponentit mittausjaksolla olivat hengitettävät hiukkaset 68 %, typen oksidit 31 % sekä häkä 1 %. Ilmanlaatuindeksillä ilman laatua luokiteltaessa sekä vertailemalla 2003 2010 tuloksia on vuosien 2007 ja 2008 kohdalla havaittavissa ilmanlaadun merkittävä huononeminen. Vuosi 2009 oli kuitenkin koko jakson huonoin.

Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Suojelukohteet Vuonna 2010 Valtioneuvoston antaman ilmasuojeluasetuksen 711/2001 raja- tai kynnysarvot eivät ylittyneet millään Porissa mitattavalla komponentilla. Myöskään Valtioneuvoston päätöksen 480/96 ilmanlaatuohjearvot eivät ylittyneet Porissa hengitettävien hiukkasten osalta. Porin-Harjavallan alueen ilman laadun vaikutuksia metsäympäristössä on seurattu bioindikaattorimenetelmillä vuonna 1990 perustetuilla pysyvillä havaintoalueilla. Tutkimuksen toimeksiantajina ovat olleet alueen kunnat ja teollisuuslaitokset, mukaan lukien Corenso United Oy Ltd. Viimeksi tutkimus on toteutettu vuosien 2007 2008 aikana 2 740 km 2 :n laajuisella alueella Turun yliopiston Satakunnan ympäristöntutkimuslaitoksen toimesta. Tutkimusalueelta saatuja tuloksia verrattiin aikaisemmin, vuosina 1990 1991, 1992 1993, 1996 1997 ja 2001 2002 saatuihin tuloksiin. Tutkimuksen tulosten mukaan metsäympäristön tilassa on näkyvissä sekä myönteisiä, että kielteisiä kehityssuuntia ja osassa seuratuista muuttujista ei ole tapahtunut muutoksia tutkimusjakson aikana. Myös päästöt ja kuormitus ovat vaihdelleet, mikä heijastuu eri muuttujissa eri tavoin. Aittaluodon teollisuusalueen liikennemäärät yhteen suuntaan on laskettu vuonna 2009. Laskenta-ajankohtana tehtaan raskaan liikenteen määrä oli 289 kpl viikossa. Raskas liikenne käsittää raaka-aineiden ja tarvikkeiden tuonnin, tuotteiden poiskuljetuksen ja jätteiden kuljetukset. Henkilöautoliikennettä (henkilökunta, vieraat) oli 103 kpl viikon aikana. Yhtiön osuus alueen raskaan liikenteen kokonaismääristä oli 22 % ja henkilöautoliikenteen kokonaismäärästä 6 %. Raskasta ajoneuvoliikennettä (kartonkikuljetukset) on pääsääntöisesti kaikkina viikonpäivinä klo 06.00 22.00. Hake ja keräyspaperi tuodaan alueelle pääsääntöisesti arkisin klo 07.00 22.00. Uusiomassarejektin kuljetus Porin Prosessivoima Oy:n Kaanaan jätteen rinnakkaispolttolaitokselle ja tehdasalueella tapahtuvat sisäiset kuljetukset (hylyn kuljetus uusiomassalaitokselle) ajetaan arkisin klo 07.00 16.00. Noin 4 km laitoksen jäähdytysvesien purkupaikan alapuolelta alkaa Pihlavanlahdella sijaitseva Kokemäenjoen suiston Natura-alue FI0200079, joka on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon luontodirektiivin mukaisena SCI- ja lintudirektiivin mukaisena SPA-alueena. 5 LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Corenso United Oy Ltd:n Porin kartonkitehtaaseen kuuluvat prosessit ovat kartonkikone, massankäsittely, puolisellun valmistusprosessi, uusiomassan valmistus, jäteliemen haihdutus ja hajukaasujen käsittely. Kartonkikoneella valmistetaan jatkuvatoimisesti hylsykartonkia itse tuotetusta keräyspaperi-

Tuotteet ja tuotantokapasiteetti massasta ja oman sellutehtaan koivu- ja haapapuusta keitetystä kemimekaanisesta massasta eli puolisellusta. Sellun keitossa, pesussa ja jäteliemen haihdutuksessa syntyvät rikkiyhdistekaasut johdetaan hajukaasukattilalle, jossa kaasut poltetaan kevyellä polttoöljyllä rikkidioksidiksi. Kattilan savukaasuista rikkidioksidi pestään lipeällä savukaasupesurissa. Valmistusprosessissa syntyvä prosessijätevesi pumpataan esiselkeytyksen jälkeen kunnalliseen viemäriverkkoon ja edelleen puhdistettavaksi Porin Vesi Oy:n biologiselle puhdistamolle Luotsinmäelle. Puhdistuksen jälkeen jätevedet johdetaan Porin kaupungin alapuolelle Kokemäenjokeen. Puhtaat jäähdytysvedet lasketaan suoraan Kokemäenjokeen. Porin kartonkitehtaan lopputuote on hylsykartonki, jota valmistetaan yhdellä 4,2 m leveällä kartonkikoneella jatkuvatoimisesti, lukuun ottamatta lyhyitä seisokkeja. Nykyisen luvan mukaiset kapasiteetit ovat 120 000 t/a hylsykartonkia, 80 000 t/a uusiokartonkia ja 35 000 t/a puolisellua. Yhtiön tavoitteena on nostaa uusiomassasta valmistettavan hylsykartongin tuotantomäärää, minkä vuoksi ympäristölupaa halutaan tarkistettavan siten, että maksimituotantomäärät voivat hylsykartongille olla 135 000 t/a, uusiomassalle 120 000 t/a ja puolisellulle 25 000 t/a. Kartonkitehtaan tuotanto on ollut viime vuosina seuraava (taulukossa on esitetty vertailun vuoksi myös vuoden 2004 tuotantomäärät, jolloin edellinen ympäristölupa myönnettiin): 6 Prosessit Tuotanto t/a 2004 2009 2010 Maksimituotanto Hylsykartonki 116 827 87 652 112 660 135 000 Puolisellu 29 104 17 879 20 872 25 000 Uusiomassa 84 933 68 351 95 323 120 000 Prosesseissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Merkittävin tekninen muutos on uusiomassalaitoksen pulpperoinnin muuttaminen vuonna 2010 panosprosessista jatkuvatoimiseksi. Uusi prosessi mahdollistaa alempiarvoisen raaka-aineen käytön ja entistä paremman veden kierrätyksen. Puoliselluprosessi Puolisellun raaka-aineena käytettävä koivu- ja haapahake tuodaan päällystetylle varastoalueelle rekka-autoilla, josta hake kuljetetaan hihnakuljettimella puolisellulinjan hakesuppiloon höyrytettäväksi. Höyrytyksen jälkeen hakkeeseen imeytetään keittolipeä ja hake keitetään 8 barin paineessa ja noin 160 asteen lämpötilassa. Keitossa pehmennyt hake kuidutetaan painekuiduttimella ja johdetaan puskusykloonan kautta rumpupesurille ja sieltä edelleen laimennettuna kaksivaiheiseen ruuvipesuun. Pesujen jälkeen massa pumpataan esijauhatuksen kautta puolisellun varastosäiliöön. Pe-

semön pesunesteenä käytettävä sekundäärilauhde kierrätetään aina edellisen pesuvaiheen käytettäväksi. Pesuneste väkevöityy aina ohjattaessa edelliseen pesuvaiheeseen ja väkevin suodos, laihalipeä, joka sisältää keitosta peräisin olevia kemikaaleja ja liuennutta pesuainesta noin 6 painoprosenttia, pumpataan laihalipeäsäiliön kautta haihduttamolle. Haihduttamossa muodostuva mustalipeä toimitetaan säiliöautoilla Pietarsaareen UPM Wisaforestin sellutehtaalle poltettavaksi. Siirrettävän mustalipeän määrä on noin 50 tonnia päivässä. Puolisellulinjan keittimiin tarvittava viherlipeä, noin 70 tonnia päivässä, toimitetaan tehtaalle UPM Wisaforestin sellutehtaalta. 7 Jäteliemen haihdutus Laihalipeä väkevöidään 6-vaiheisessa haihdutinsarjassa noin 55 %:n kuiva-ainepitoisuuteen. Haihdutusenergiana käytetään höyryä, joka ostetaan Pori Energia Oy:ltä. Haihdutettu vesihöyry, joka sisältää myös veden mukana haihtuneita epäpuhtauksia, lauhdutetaan sekundäärilauhteeksi. Sekundäärilauhde käytetään pääosin puolisellulinjalla massan pesuun, jota kautta se palautuu haihduttamolle. Ylimäärä sekundäärilauhteesta johdetaan prosessivesikanaaliin ja edelleen Porin Vesi Oy:n Luotsinmäen jätevedenpuhdistamolle. Hajukaasujen käsittely Puolisellun keitosta, pesusta ja jäteliemen haihdutuksesta syntyy väkeviä ja laimeita haisevia rikkiyhdistekaasuja, jotka johdetaan hajukaasukattilalle. Kaasut poltetaan polttimessa noin 1 200 C:ssa, jolloin pelkistyneet rikkiyhdisteet hapettuvat rikkidioksidiksi. Tukipolttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Poltossa syntynyt lämpö kerätään talteen jätelämpökattilalla, joka tuottaa prosessihöyrynä käytettävää kylläistä höyryä (20 bar). Kattilan teho on 1,2 MW ja sillä tuotettiin höyryä 9 568 GJ vuonna 2010. Kattilan savukaasuista pestään rikkidioksidi lipeällä savukaasupesurissa. Pestyt savukaasut johdetaan pesurista piippuun. Väkevien hajukaasujen polton ja savukaasujen pesun varalaitteistona häiriötilanteissa toimii soihtupoltin, jossa tukipolttoaineena käytetään nestekaasua. Uusiomassan valmistus Uusiomassa valmistetaan käyttäen raaka-aineena paaleina ja irtotavarana toimitettua keräyspaperia. Murskattu ja irtonainen keräyspaperi hajotetaan veden kanssa massaksi vuonna 2010 uusitussa jatkuvatoimisessa suursakeuspulpperissa. Massa lajitellaan pulpperin tyhjennyksen yhteydessä ajamalla massa pulpperin pohjassa olevan sihtilevyn läpi. Sihtilevyn päälle jääneet epäpuhtaudet tyhjennetään vaakasuoraan pesurumpuun, jossa pestään vielä jäljellä olevat kuidut takaisin prosessiin. Lähes kuituvapaa pesurummun rejekti ohjataan rummusta puristimelle, jossa siitä puristetaan

Kartongin valmistus, pakkaus ja lähetys vettä pois siten, että loppukuiva-ainepitoisuus on noin 45 %. Rejekti viedään murskauksen jälkeen poltettavaksi Porin Prosessivoima Oy:n rinnakkaispolttolaitokselle. Paaleista poistetut rautalangat toimitetaan hyötykäyttöön. Tuotantoprosessiin on kytketty myös toisiopulpperi suursakeuspulpperin ja pesurummun väliin. Toisiopulpperin tehtävänä on lähinnä nostaa uusiomassalaitoksen käyttöastetta vähentäen häiriötilanteista aiheutuvia tarpeita laitoksen alasajoihin. Pulpperista ja pesurummusta tullut massa varastoidaan kahteen 500 m 3 :n massasäiliöön, joista se pumpataan edelleen karkealajitteluun. Karkealajittelussa massasta sihdataan sinne pulpperoinnin jälkeen jääneitä epäpuhtauksia. Osa karkealajittelussa syntyneestä rejektistä (esim. kivet, hiekka, lasi ym.) kerätään konttiin ja viedään kaupungin kaatopaikalle. Rejekti syötetään sihdeiltä rejektilajittimeen, jossa siitä lajitellaan kuituja takaisin prosessiin. Muovi menee rejektinkäsittelylinjalle ja sitä kautta vedenpoiston jälkeen polttoon muun muovirejektin mukaan. Karkealajittelun jälkeen seuraa hienolajittelu, jossa massasta poistetaan pienemmät epäpuhtaudet. Hienolajittelun viimeisen vaiheen rejekti ajetaan jätevesikanaaliin ja pyörrepuristimien poistohiekka otetaan talteen ja viedään kaatopaikalle. Lajittelun jälkeen massa ajetaan kiekkosaostajalle, ja sen sakeus nostetaan 8 prosenttiin, jonka jälkeen sakeus säädetään kartonkikoneen kiertovedellä tasolle 4,5 % ja pumpataan varastosäiliöön. Uusiomassalaitoksen vuoto- ja kanaalivedet kerätään talteen, sihdataan ja käytetään uudelleen uusiomassalaitoksen prosessivetenä. Jätevesistä sihdattu kiintoaine ajetaan muovirejektin joukkoon ja sitä kautta polttoon. Uusiomassalaitoksella ei synny lainkaan uloslähteviä jätevesiä vaan vesi menee massan mukana kartonkikoneelle. Lisävetenä käytetään selkeytysaltaan vettä ja kartonkikoneen kiertovettä. Puolisellu ja uusiomassa pumpataan jälkijauhimen kautta sekoitussäiliöön ja sieltä edelleen konesäiliöön ja konesihdin läpi kartonkikoneen perälaatikkoon. Perälaatikosta seos levitetään kartonkikoneen viiraosalle, jossa rainaan syötetään tärkkelystä lujuuksien lisäämiseksi. Raina johdetaan kartonkikoneen viira-, puristin- ja kuivausosan läpi, jotta saavutetaan haluttu, noin 93 %:n kuiva-ainepitoisuus. Kartonkitehtaalla on oma kiertovesisysteemi, joka on takaisinkiertojen kautta yhteydessä uusiomassalaitoksen ja puolisellulinjan pesemön vesisysteemeihin. Koneelta valmistuvista konerullista leikataan pituusleikkurilla asiakasrullat, jotka pakataan ja kuljetetaan välivarastoon tai suoraan autoihin kuljetettavaksi joko satamaan tai asiakastehtaalle. 8

9 Raaka-aineet Käytettävissä raaka-aineissa ei ole tapahtunut muutoksia ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Puolisellun raaka-aineena käytettävän kuitupuun (koivu ja haapa) toimittaa Stora Enso Metsä. Vastaanotettavan puun käsittelyn hoitaa L&T Biowatti Oy Kankaanpään hakelaitoksella, josta hake tuodaan rekka-autoilla kartonkitehtaalle. Hake varastoidaan 280 m 2 :n suuruisella, betonoidulla ja sadevesikaivoin varustetulla kentällä. Hylsykartonki valmistetaan itse tuotetusta uusiomassasta ja oman sellutehtaan koivupuusta keitetystä kemimekaanisesta massasta. Uusiomassan raaka-aineet ovat aaltopahvi, sekakeräyspaperi (sanoma- ja aikakauslehdet sekä kuluttajapakkaukset), erilaiset muovipäällystetyt ja -laminoidut kääreet, keräyskartonki sekä aaltopahvitehtaiden leikkuujäte (clippings). Myös omaa tuotetta, hylsyjä, käytetään raaka-aineena. Keräyspaperi tuodaan autokuljetuksina pääasiassa kotimaasta. Keräyspaperista suurin osa (noin 85 %) tulee uusiomassalaitoksen varastoon paaleina ja osa (noin 15 %) irtonaisena. Osa paaleista ja kaikki irtonainen keräyspaperi varastoidaan asfaltoituun, sadevesikaivoin varustettuun ja katettuun 3 500 m 2 :n suuruiseen keräyspaperivarastoon ja osa varastoidaan taivasalle asfaltoidulle alueelle. Kartongin lujuuden lisäämiseksi kartonkirainaan ja massaan annostellaan tärkkelystä, joka tuodaan lietteenä säiliöautoilla tai kuivana. Tärkkelysliete varastoidaan 80 m 3 :n kokoisessa, mustasta teräksestä valmistetussa säiliössä ja massatärkkelys 35 m 3 :n kokoisessa haponkestävästä teräksestä valmistetussa säiliössä. Kemikaalit Teollisessa käytössä olevissa kemikaaleissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Kemikaalien käyttömäärät riippuvat tuotantomääristä. Määrällisesti suurin käytössä oleva kemikaali on puolisellun keitossa käytettävä viherlipeä, joka otetaan keitosta talteen mustalipeänä. Mustalipeä on keiton välituote, joka regeneroidaan uudelleen viherlipeäksi. Regenerointi tapahtuu Pietarsaaressa sijaitsevalla UPM Wisaforestin sellutehtaalla polttamalla. Mustalipeä sisältää likimäärin samat epäorgaaniset yhdisteet (natriumsulfidi, natriumkarbonaatti ja natriumhydroksidi) kuin viherlipeäkin ja lisäksi puusta liuennutta orgaanista ainesta (ligniini ym.). Kartongin valmistuksessa käytetään useita kemikaaleja, joista tärkeimmät ovat alumiinisulfaatti, AKD-liima (alkyyliketeenidimeeri) ja erilaiset retentiopolymeerit, joiden avulla saadaan muun muassa hienoaines jäämään kartonkirainaan. Kemikaalit jäävät pääosin tuotteeseen ja vain pieni osa joutuu jätevesien mukana Porin Vesi Oy:n Luotsinmäen puhdistamolle. Lisäksi prosessissa käytetään erilaisia apukemikaaleja, kuten muun muassa säilöntä-

aineita, vaahdonestoaineita ja pesuaineita laitteistojen ja putkistojen pesuun. Käytettävät kemikaalit on esitetty seuraavassa taulukossa: 10 Kemikaali Käyttötarkoitus 2010 t/a Maksimituotannolla, t/a Viherlipeä Puolisellun keitto 14 500 17 400 Mustalipeä (valmistus) Välituote puolisellun 12 000 15 000 keitosta AKD-liima Liimauksen säätö 240 290 Alumiinisulfaatti Retentioaine 561 700 Polymeerit Retentioaine 105 130 Natriumhydroksidi Savukaasujen pesu 371 450 Vaahdonestoaineet Ilman poisto massasta 30 40 Pesuaineet Puhdistus 137 170 Biosidit Säilöntä ja limantorjunta (kartonkilinja) 33 40 Vetyperoksidi 50 % Selkeytysallas 200 250 Mikrobientorjunta-aineet Selkeytysallas 50 60 Fiksatiivi Kationinen polyelektrolyytti 73 90 (kartonkilinja) Mikropartikkeli (amorfinen Kartonkikone piioksidi) 209 250 DMH Kartonkikone 15 20 Tärkkibuusteri Kartonkikone 75 90 Kevyt polttoöljy Hajukaasujen poltto 337 m 3 400 m 3 Moottoripolttoöljy Työkoneet 87 m 3 110 m 3 Voiteluöljyt, hydrauliikkaöljyt Koneet 10 m 3 15 m 3 Kemikaaliriskien hallitsemiseksi kartonkitehtaan alueella olevat kemikaali-, massa- ja vesisäiliöt on varustettu pinnanmittauksin, joihin on määritelty myös ylä- ja alarajat hälytyksin. Öljysäiliöt on varustettu ylitäytönestimellä. Allastettuja (suoja-allas/ylivuotoallas/suojavalli) säiliöitä kartonkitehtaalla ovat kaikki lipeäsäiliöt (viherlipeäsäiliöt, keräilylipeäsäiliö, vahvamustalipeäsäiliö, laihamustalipeäsäiliö, keittoliuossäiliö ja vahvamustalipeän paisuntasäiliö), öljysäiliö, lipeän annostelusäiliö (NaOH 50 %), sekundäärilauhdesäiliöt ja stripperi. Mahdollisten kemikaalivuotojen havaitsemiseksi on kanaaleihin asennettu johtokykymittareita ylärajahälytyksellä prosessitietokonejärjestelmästä. Veden käyttö Kemiallisen veden, hajukaasukattilan syöttöveden ja talousveden määrät perustuvat laskutukseen. Raakavedelle ja prosessivedelle on mittaukset. Jäähdytysveden määrä lasketaan vähentämällä sisään otetusta raakavesimäärästä jätevedenpuhdistamolle johtavaan viemäriin pumpatun pro-

sessiveden määrä. Talousvettä lukuun ottamatta vesi ostetaan Porin Energia Oy:ltä, joka ottaa veden Kokemäenjoesta. Veden käyttömäärät: Vesi 2004 2009 2010 Maksimituotanto Prosessivesi 649 554 667 800 1 000 m 3 /a keskiarvo m 3 /d 1 817 1 517 1 827 2 000 Jäähdytysvedet 1 584 1 073 1 318 1 500 1 000 m 3 /a keskiarvo m 3 /d 4 436 2 939 3 610 4 000 Kemiallinen vesi 85 111 94 120 1 000 m 3 /a Hajukaasukattilan 8 6 7 10 syöttövesi 1 000 m 3 /a Talousvesi 6 7 14 20 1 000 m 3 /a Vedet yhteensä 2 332 1 751 2 100 2 450 1 000 m 3 /a Ominaiskulutus m 3 /kartonkitonni 20,0 20,0 18,6 18,1 11 Jätevesien käsittely Jätevesien käsittelyssä ja johtamisessa ei ole tapahtunut muutoksia ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Prosessijätevesi koostuu pääosin kartonkikoneen kiertovedestä, joka on ajettu 0-vesisuotimen kautta kirkastesäiliöön ja ylimäärä edelleen prosessivesikanaaliin. Tämän lisäksi prosessijätevesi sisältää muut satunnaiset kuitupitoiset vedet (esim. 0-vesisäiliön ylijuoksu) ja sekundäärilauhdesäiliön ylijuoksun. Prosessivesikanaaleista vedet kerätään yhteen ruuvipumppaamolle, josta edelleen noin 6 000 m 3 :n mekaaniselle selkeytysaltaalle. Altaalle annostellaan hapettavaa kemikaalia ja paineilmaa veden pitämiseksi hapellisena. Hapetuskemikaalin lisäys vähentää samalla altaasta aiheutuvia hajuhaittoja. Altaan pohjalta, jonne suuri osa kiintoaineksesta kertyy, pumpataan vettä jaksoittain uusiomassalaitokselle prosessivedeksi. Altaan yläosasta kirkaste johdetaan takaisin ruuvipumppaamolle ja pumpataan sieltä edelleen putkea pitkin Porin Vesi Oy:n Luotsinmäen jätevedenpuhdistamolle. Myös saniteettijätevedet johdetaan kaupungin viemäriverkkoon. Jäähdytysvedet kerätään omalla kanaaliverkostolla yhteen ja johdetaan ruuvipumppaamon vieressä sijaitsevaan jäähdytysvesialtaaseen. Sieltä vesi johdetaan edelleen jäähdytysveden imualtaan kautta Kokemäenjokeen, lähelle joen vastakkaista rantaa, tehdasalueen alapuolelle.

12 Jätevesien kokonaismäärä: Vuosi 2004 2009 2010 Maksimituotanto Prosessi- ja jäähdytysvesi, 2 232 1 626 1 984 2 200 1 000 m 3 Ominaiskulutus m 3 /kartonkitonni 17,6 17,3 16,0 16,0 Nykyinen uusiomassan valmistusprosessi mahdollistaa entistä paremman veden kierrätyksen, mikä vähentää jätevesikuormitusta tuotettua kartonkitonnia kohden. Prosessijätevesien määrä ja laatu vaihtelevat riippuen mm. tuotantotasosta, seisokkien määrästä, tärkkelyksen käyttömäärästä, puolisellun pesutuloksesta ja esiselkeyttimien toiminnasta. Jäähdytysveden tarve on kesäaikana huomattavasti suurempi kuin talvella. PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Jäähdytysveden ja Luotsinmäen puhdistamolla puhdistetun prosessijäteveden yhteispäästöt vesistöön ovat olleet seuraavat: Päästö 2004 2009 2010 Maksimituotanto Kiintoaine (t/a) 49 60 96 45 COD (t/a) 333 396 569 336 BOD7 (t/a) 91 125 217 81 Fosfori (kg/a) 161 124 190 155 Typpi (t/a) 6 5 6 5 Ympäristöluvan lupamääräysten mukaisesti laitoksesta suoraan Kokemäenjokeen johdettavien jäähdytys- ja muiden laimeiden vesien aiheuttama BOD 7 -päästö neljännesvuosikeskiarvona ei saa ylittää arvoa 100 kg O 2 /d eikä kiintoaine neljännesvuosikeskiarvona määrää 150 kg/d. Vuoden 2011 ensimmäisen neljänneksen neljännesvuosikeskiarvo (133 kg/d) ylitti raja-arvon BOD 7 :n osalta. Raja-arvon ylityksestä on tehty ilmoitus Vahti-järjestelmään ja syytä kohonneisiin päästöihin on selvitetty tekemällä kattava puhdasvesikanaaliselvitys rakenteellisten vaurioiden poissulkemiseksi ja kuormituslähteen paikallistamiseksi. Selvityksessä havaittiin kuormituksen tulevan kartonkikoneen puolelta eikä puolisellusta. Korjaavana toimenpiteenä kartonkikoneen tyhjiöjärjestelmän vedenerottimet on puhdistettu. Viimeaikaisten analyysitulosten perusteella tilanne näyttää korjaantuneen ja 22.3.2011 lähtien jäähdytysveden BOD 7 on ollut alle 100 kg/d. Huhtikuun arvo oli 40 kg/d. Vuosina 2009 ja 2010 raja-arvojen ylityksiä ei ollut. Vuosina 2005 ja 2006 kartonkikoneen puristinosan tyhjiöjärjestelmän vedenerottimia suurennettiin kuormituksen vähentämiseksi.

Hakijalla ja Porin Vesi Oy:llä on 4.7.2007 uusittu sopimus prosessijätevesien käsittelystä, määrästä ja laadusta. Sopimuksen mukaisesti viemärilaitokseen johdettavan jäteveden määrä saa olla enintään 2 150 m 3 /d ja 310 m 3 /h. Jätevesille asetetut maksimikuormitusarvot ovat seuraavat: BOD 7, ATU 7 000 kg/d (edellyttää jätevesien käsittelemistä hapettavalla kemikaalilla ennen viemärilaitokseen johtamista), fosfori 5 kg/d, kiintoaine 570 kg/d, typpi 30 kg/d, metallien maksimipitoisuudet hakemuksen liitteen 8 mukaiset, ph 6 12, lämpötila yli 40 C. Sopimuksen mukaisissa raja-arvoissa on pysytty, lukuun ottamatta uusiomassalaitoksen projektin eri vaiheissa tapahtuneita häiriöitä, joista aiheutui kiintoaineylityksiä vuonna 2010 ja alkuvuonna 2011. 13 Päästöt ilmaan Merkittävimmät ilmapäästöt syntyvät hajukaasukattilalla, jossa poltetaan kartonkitehtaalla sellunkeitossa, pesussa ja jäteliemen haihdutuksessa syntyvät laimeat ja väkevät hajukaasut. Hajukaasut koostuvat lähinnä rikkivedystä (H 2 S) ja metyylimerkaptaanista (CH 3 SH). Hajukaasukattilan savukaasut sisältävät rikkidioksidia (SO 2 ), typenoksideja (NO x ) ja hiilidioksidia (CO 2 ). Kattilan savukaasut puhdistetaan savukaasupesurilla, jossa rikkidioksidi pestään lipeällä (NaOH, 50 %). Pesurissa on kaksi suihkupesuvaihetta, joissa savukaasu pestään vastavirtapesulla. Pesuliuosta kierrätetään pumpulla ja se suihkutetaan kaasuun suuttimien läpi. Pesuliuoksen ph:ta säädetään lisäämällä tarvittaessa lipeää kiertoliuokseen. Pesuliuoksen tiheyttä säädetään tuomalla vettä pisaranerottimen pesuun. Pestyt savukaasut johdetaan pesurista piippuun, jonka korkeus maan pinnasta on 38 m ja koordinaatit X= 6820389 ja Y=1543696. Hajukaasukattilan häiriötilanteessa hajukaasut ohjataan soihtuun, jossa ne poltetaan nestekaasulla. Soihtupolttimen poistokaasut sisältävät rikkidioksidia (SO 2 ) ja pelkistyneitä rikkiyhdisteitä (TRS) eli hajurikkiyhdisteitä. Soihtupolttimen päästökorkeus maan pinnasta on 37 m ja päästökohdan koordinaatit X=6820398 ja Y=1543700. Hajukaasujen käsittelyä koskevan lupamääräyksen muuttamisesta annetun Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen (nro 1/207/1) mukaisesti hajukaasukattilan häiriöiden osuus käyntiajasta kalenterivuoden aikana saa olla enintään 0,5 % ja kalenterikuukauden aikana enintään 1,0 %. Tavoitteena on, että hajukaasukattilan häiriöiden osuus käyntiajasta kalenterikuukaudessa on enintään 0,5 %.

Kattilan toimintahäiriöt vuonna 2010 olivat 0,5 % kalenterivuoden käyntiajasta. Kuukauden raja-arvo 1,0 % ylittyi helmi- ja syyskuussa 2010. Tämä johtui kaasujen vedenerotuksen vikaantumisesta ja liekinvahdin huollon puutteesta. Vika on korjattu. Laitoksen hajukaasukattilan toimintavarmuus on parantunut ja sen häiriöistä aiheutuvat hajukaasupäästöt ovat vähentyneet olennaisesti. Tämä on saavutettu järjestelmällisellä ja onnistuneella ennakkohuollolla. Hajuhaittoja koskevia valituksia ei ole viime vuosina ollut. Vuonna 2008 ympäristötoimistoon tehtyjä kuntalaisilmoituksia koskien hajurikkipäästöjä oli viisi kappaletta ja vuonna 2007 muutamia ajoittuen syksyyn, jolloin hajukaasukattilassa ilmeni laitevikoja. Ympäristöluvan lupamääräyksen 5 mukaisesti luvan saajan on lupamääräysten tarkistamiseksi esitettävässä lupahakemuksessa esitettävä suunnitelma toteuttamisaikatauluineen hajukaasujen käsittelyn varapolttojärjestelmänä toimivan soihtupolttimen tai sitä vastaavan hajukaasujen käsittelyjärjestelmän hajukaasujen konversioasteen nostamiseksi siten, että se on vähintään 99,5 %. Hakemuksen liitteenä olevan suunnitelman mukaan soihtu voidaan nykyisillä hajukaasukattilan häiriömäärillä uusia laitteen käyttöiän päättymisen jälkeen, noin vuonna 2020, aiheuttamatta haittaa ympäristölle. Toiminnassa syntyvien hajukaasujen määrä on vähentynyt huomattavasti keräyspaperin lisääntyneen käytön myötä, sillä puolisellun käyntiaste on nykyisin alle 50 % käyntiajasta. Hajukaasukattilan ja soihdun päästöt mitataan kolmen vuoden välein ja saatuja mittaustuloksia käytetään päästöjen laskennassa aina seuraavat kolme vuotta. Viimeksi päästöt on mitattu vuonna 2008. Vuosien 2008, 2009 ja 2010 TRS-päästöt on laskettu vuosien 1999 ja 2005 mittaustulosten keskiarvon perusteella (3,95 kgs/h), koska TRS-päästöjä ei mitattu vuonna 2008. 14 Päästöt ilmaan vuosina 2004 2010: 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Rikin oksidit (SOx/SO2) kg/a 750 210 220 690 381 297 369 Hiilidioksidi (foss) t/a 1 199 947 811 1 021 915 587 705 Typen oksidit (NOx/NO2) kg/a 2 041 2 692 2 779 3 037 1 186 936 1 142 TRS (S) kg/a 328 403 688 585 376 276 411 Päästöt ilmaan ovat riippuvaisia tuotantomääristä. Puolisellun valmistuksen määrä on viime vuosina laskenut ja keräyskuidun osuus tuotannosta kasvanut, mikä vähentää sellun valmistuksessa syntyvien kaasumaisten ilmapäästöjen määrää tuotettua hylsykartonkitonnia kohti. TRS-yhdisteiden reduktio hajukaasukattilassa on lähes 100 % ja varajärjestelmänä toimivassa soihtupolttimessa noin 70 %. TRS-yhdisteiden kokonaisreduktio 1 %:n häiriöajalle laskettuna on 99,7 % ja 0,5 %:n häiriöajalle laskettuna 99,85 %.

Hajurikkiyhdisteitä pääsee ilmaan myös hajapäästöinä. Suurin hajapäästölähde on ollut tehtaan prosessijätevesien esiselkeytin. Etuselkeyttimen hajapäästöt on saatu kuriin ilmastuksen ja kemiallisen hapetuksen avulla. Hajapäästöjä on myös vähennetty venttiilien tiivistämisellä ja ottamalla kattilahuoneen poistoilma kattilan paloilmaksi. 15 Melu Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Aittaluodon teollisuusalueella on tehty meluselvitys vuonna 2005 yhteistyössä alueella toimivien yritysten kesken. Selvityksessä mitattiin tehdasalueen ympäristömelua sekä Corenso United Oy Ltd:n kartonkitehtaan, Porin Energia Oy:n sekä UPM-Kymmene Wood Oy Seikun sahan merkittävimpien ympäristömelulähteiden melupäästöt eli äänitehotasot. Äänitehotaso mitattiin hakijan osalta yhteensä yhdeksästä kohteesta. Corenso United Oy Ltd:n voimakkaimmat melulähteet olivat imupumppujen ulospuhallukset kartonkitehtaan seinässä ja poistokanavan ulostulo katolla. Meluselvityksen perusteella tehtiin vuonna 2007 kartonkitehdasta koskeva meluntorjuntasuunnitelma. Suunnitelman pohjalta asennettiin merkittävimpiin melulähteisiin (kartonkikoneen tyhjöpumput ja kattotuulettimet) äänenvaimentimet. Melupäästölähteet on mitattu meluntorjuntatoimien jälkeen vuonna 2008. Vuoden 2005 meluselvityksen päivitys on toteutettu vuoden 2011 keväällä Aittaluodon teollisuusalueen ympäristölupavelvollisten toimijoiden toimeksiannosta. Melumallinnusta varten mitattiin merkittävimpien melulähteiden äänitehotasot kohteista, joissa oli tehty meluntorjuntatoimia sekä uusissa kohteissa, jotka eivät olleet mukana vuoden 2005 selvityksessä. Mittausraportin perusteella merkittävimpiä hakijan melulähteitä olivat keräyspaperivaraston murskain ja kartonkitehtaan kaksi puhallinta, joiden molempien äänitehotasot olivat mittausten mukaan yli 110 db. Melumallinnuksen perusteella Corenso United Oy Ltd:n aiheuttama yöajan 50 db:n meluvyöhyke ulottuu teollisuusalueen lounaispuolella lähimmän asutuksen kohdalle. Pääportin läheisyydessä sijaitsevien kerrostalojen luona Corenso United Oy Ltd:n aiheuttamat yö- ja päiväajan melutasot ovat 55 db:n tuntumassa tai alle. Merkittävin toiminnassa syntyvä jätelaji on uusiomassan lajittelurejekti, joka toimitetaan poltettavaksi Porin Prosessivoima Oy:n Kaanaan jätteen rinnakkaispolttolaitokselle. Aiemmin yhtiö läjitti jätteet tehtaan vieressä sijaitsevalle kaatopaikalle, nyt tehtaalla ei ole omaa kaatopaikkaa. Nykyinen uusiomassan valmistusprosessi mahdollistaa alempiarvoisen raaka-aineen käytön, mikä lisää syntyvän rejektin määrää. Noin 5 % valmistettavan uusiomassan määrästä on rejektiä (kuiva-aineena). Rejektin kuivaainepitoisuus on 40 50 %.

Syntyneet jätemäärät vuonna 2010 ja arvio jätemääristä maksimituotannolla on esitetty kahdessa seuraavassa taulukossa. Tavanomainen jäte Jätetunnus Jätemäärä 2010, t/a Jätemäärä max, t/a Uusiomassan lajittelurejekti 03 03 07 13 632 15 000 Metalliromu 20 01 40 188 200 Puujäte 17 02 01 73 100 Yhdyskuntajäte 20 03 01 45 50 Biojäte 20 01 08 3 5 Tiili- ja 17 01 07 2 100 betonijäte Suursäkkimuovi 19 12 10 2,5 5 Sähkö- ja elektroniikkaromu 20 01 35 5,4 5 16 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Ongelmajäte Jätetunnus Jätemäärä 2010, t/a Jätemäärä max, t/a Liuottimet 14 06 03 2,4 5 Kiinteä öljypitoinen jäte 13 08 99 1 2 Loisteputket 20 01 21 0,1 <1 Öljyiset vedet/emulsiot 13 01 05 0,5 <1 Jäteöljy 13 02 08 5 6 Aerosolit 16 05 04 0,01 <1 Laboratorion ongelmajäte 16 05 06 0,21 <1 Liimat 08 01 11 0,6 <1 Öljynsuodattimet 16 01 07 0,1 <1 Akut ja paristot 20 01 33 0,6 <1 Öljy- ja pesuaine-erottimen 13 05 02 - <1 jäte, sis. paperimassaa Kirkas jäteöljy 13 02 08 - <1 PCB-pitoinen jäte 13 01 01 - <1 Maalijätteet 13 02 05 - <1 Taulukoissa mainittujen jätteiden lisäksi laitoksella kerätään erikseen paperi- ja pahvijätteet, lasijäte ja rakennusjätteet, joiden jäteastiat tyhjennetään tarvittaessa (ei vuonna 2010). Esiselkeytysallas tyhjennetään noin parin vuoden välein ja pohjaliete toimitetaan kaatopaikalle. Selkeytysallas on tyhjennetty viimeksi vuonna 2009, jolloin pohjalietteen määrä oli noin 12 tonnia. Hakemukseen on liitetty selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Corenso United Oy Ltd:n Porin tehtaalla. Selvityksen mukaan kartonkitehtaan tekniikka edustaa tavanomaista hylsykartonkitehtaan ja puolisellun valmistuksen tekniikkaa. Tarkkailun osalta järjestelmä on ta-

Energian käyttö ja energiatehokkuus vanomainen suurteollisuuden järjestelmä. Päästöt ovat tavanomaiset. Häiriötilanteet huomioidaan päästöjen tarkkailussa ja laskennassa. Yhtiön prosessien päästöt ilmaan alittavat selkeästi sulfaattitehtaiden BATtason. Tämä johtuu hajukaasukattilan korkeasta käyttöasteesta ja tehokkaasta savukaasujen pesusta. Soodakattilan päästöjä ei ole, vaan lipeän käsittely hoidetaan muilla tehtailla. Corenso United Oy Ltd:n Porin kartonkitehtaalla on kemikaalitietokanta. Käytettävien kemikaalien määrä pyritään pitämään minimaalisena. Tuotantoon valitaan kemikaali, joka täyttää tekniset vaatimukset, asiakasvaatimukset sekä aineet, jotka eivät vaaranna tuoteturvallisuutta ja jäteveden puhdistamon toimintaa. Kemikaalien pääsy veteen on estetty varoaltailla. Kemikaalien pääsy maaperään on estetty suojarakenteilla ja valvontajärjestelmillä. Kartonkitehtaalla on sertifioitu ISO 14001-ympäristönhallintajärjestelmä, joka on yhdistetty ISO 9001:2008 laatujärjestelmään. Corenso United Oy Ltd:n Suomen toiminnoille on sertifioitu yhteiset ISO 14001 ja ISO 9001 -järjestelmät. Sertifikaatin on myöntänyt DNV Norske Veritas. Viimeisin Porin tehtaan laatu- ja ympäristöjärjestelmän ulkoinen auditointi on tehty vuonna 2009. BREF-dokumentin mukaan energiataloudelliset keräyspaperia käyttävät paperitehtaat kuluttavat lämpöä ja sähköä seuraavasti: integroitu uusiokuitua käyttävä paperitehdas, jossa prosessiin ei sisälly siistausta: prosessilämpöä 6 6,5 GJ/t ja sähköä 0,7 0,8 MWh/t. Porin kartonkitehtaan lämmön ja sähkön kulutus alittavat BAT-tekniikan mukaiset arvot. Energia 2009 2010 BREF Sähkö MWh/t 0,5 0,5 0,7 0,8 Höyry GJ/t 4,8 4,6 6,0 6,5 Stora Enso Oyj on liittynyt energiansäästösopimukseen vuonna 1997, jota kautta myös Corenso United Oy Ltd kuuluu sopimuksen piiriin. Viimeaikaisia toimenpiteitä energian säästämiseksi ovat muun muassa vuosina 2008 2010 hankitut pumppujen taajuusmuuttajakäytöt. 17 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset ilmanlaatuun Porissa energiantuotanto ja liikenne ovat suurimmat ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät. Hakijan aiheuttamat ilmapäästöt ovat hetkellisiä hajupäästöjä lukuun ottamatta vähäisiä, eivätkä siten juurikaan vaikuta alueen ilmanlaatuun. Yritys kuitenkin osallistuu alueen ilmanlaadun yhteistarkkailuun yh-

dessä Porin kaupungin ja muiden alueen teollisuus- ja energiantuotantolaitosten kanssa. Tehtaan osuus Porin SO 2 -, NO X - ja CO 2 -päästöistä on luokkaa 0,01 0,03 %. Hajurikkiyhdisteiden pitoisuusmittauksia ei ole viime vuosina tehty yhteistarkkailuna, vaan pitoisuuden arviointi toteutetaan Corenso United Oy Ltd:n päästömittauksin. 18 Vesistövaikutukset Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Vaikutukset ihmisten viihtyvyyteen ja terveyteen Kokemäenjokea ja sen edustan merialuetta kuormittavat pistemäiset päästölähteet, kuten kunnalliset jätevedenpuhdistamot, teollisuus ja Porissa sijaitsevat lämpövoimalaitokset sekä hajakuormitus. Hakijan toiminnalla on suoria vesistövaikutuksia ainoastaan jäähdytysvesien osalta, jotka johdetaan tehdasalueen alapuolelta Kokemäenjokeen. Vuonna 2009 jäähdytysvesien osuus pistemäisestä Kokemäenjoen ja sen edustan kokonaiskuormituksesta oli BOD:n osalta 4,5 %, fosforin osalta 0,8 %, typen osalta 0,3 % ja kiintoaineen osalta 3,5 %. Prosessijätevedet aiheuttavat vesistövaikutuksia välillisesti Luotsinmäen jäteveden puhdistamon kautta. Jätevedet johdetaan puhdistamolta Kokemäenjoen Luotsinmäenhaaraan (Luotsinmäenjuopa). Vuonna 2009 tehtaan prosessijätevesistä aiheutuva kuormitus Luotsinmäen jätevedenpuhdistamon kokonaiskuormituksesta oli BOD:n osalta 58 %, fosforin osalta 1,2 %, typen osalta 1,8 % ja kiintoaineen osalta 9,5 %. Jätevesien vesistövaikutuksia seurataan Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen yhteistarkkailuna. Hakemukseen on liitetty yhteistarkkailun tulokset vuodelta 2009. Toiminnalla ei ole vaikutusta maaperään tai pohjaveteen. Hajukaasukattilan häiriötilanteiden aikana Corenso United Oy Ltd:n toiminta vaikuttaa alueen hajurikkiyhdisteiden kokonaismäärään (TRS), alentaen hetkellisesti alueen viihtyisyyttä. Hajurikkiyhdisteet voivat aiheuttaa herkillä ihmisillä myös silmien, nenän ja kurkun ärsytysoireita, hengenahdistusta sekä päänsärkyä ja pahoinvointia. Hajukaasukattilan toimintavarmuus on viime vuosina parantunut huomattavasti ja siten vaikutus ilman laatuun on satunnaista ja lyhytaikaista. Hajurikkiyhdisteitä koskevia valituksia ei viime vuosina ole ollut. Hakijan tiedossa ei ole meluun liittyviä valituksia.

19 LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Prosessitarkkailu Päästötarkkailu Ympäristökuormituksen minimoinnin kannalta keskeisiä seurantakohteita ovat tasaisen toiminnan varmistaminen ja häiriötilanteiden ennaltaehkäisy. Käyttötarkkailussa keskeisimmät valvontakohteet ympäristön kannalta ovat: raaka-aineiden ja kemikaalien kulutus, energian kulutus, polttoaineiden kulutus, veden kulutus, tuotanto (tuotteet ja määrä) ja hylyn määrä, tuotannon käyntiajat, laitteistojen toiminnan ja kunnon tarkkailu, häiriötilanteiden määrä ja kesto. Prosessijäteveden määrää seurataan automaattisella mittauksella Porin kaupungin viemäriverkostoon lähtevästä putkesta. Jäteveden laadunseurantaa varten jätevedestä otetaan keräilynäyte kaksi kertaa viikossa automaattisella näytteenottimella. Näytteistä analysoidaan tehtaan laboratoriossa tai ulkoisessa akkreditoidussa laboratoriossa COD Cr, kiintoaine ja ph. Lisäksi kerran viikossa lähetetään viikon kokoomanäyte ulkopuoliseen laboratorioon BOD 7 -, COD Cr -, kiintoaine-, ph-, N- ja P-määrityksiä varten. Suoraan Kokemäenjokeen johdettavien jäähdytysvesien määrää seurataan joka arkipäivä laskemalla (vähentämällä) vuorokausittain sisään otetun raakaveden määrästä ulospumpatun prosessiveden määrä. Jäähdytysveden laadun tarkkailua varten kerätään jäähdytysvedestä automaattisella näytteenottimella kokoomanäyte, joka analysoidaan kaksi kertaa viikossa tehtaan laboratoriossa tai ulkoisessa akkreditoidussa laboratoriossa. Näytteistä analysoidaan COD Cr, kiintoaine ja ph. Lisäksi kerran viikossa lähetetään viikon kokoomanäyte ulkopuoliseen laboratorioon BOD 7 -, COD Cr -, kiintoaine-, ph-, N- ja P-määrityksiä varten. Analyysitulosten perusteella lasketaan päästöarvot. Jäähdytysvesikanaaleissa on lisäksi kolmessa eri pisteessä jatkuvatoiminen johtokyvyn mittaus, jonka tulokset näkyvät prosessitietokonejärjestelmässä. Hajukaasukattilan ja soihdun päästöt ilmaan mitataan kolmen vuoden välein. Poistokaasuista mitataan typen oksidien, rikkidioksidin, hajurikkiyhdisteiden ja hiilimonoksidin pitoisuudet kahden päivän mittauksen ajan. Mitattujen pitoisuuksien ja tilavuusvirtojen perusteella voidaan laskea tuntipäästö eri yhdisteille. Tämän lisäksi ilmapäästöihin lisätään TRS-hajapäästöt 500 kg/a SO 2. Päästöt ilmaan lasketaan vuositasolla käyttäen hyväksi viimeisimmän päästömittauksen tuloksia ja hajukaasukattilan ja soihdun paloaikoja. Hiili-

Ympäristövaikutusten tarkkailu Raportointi dioksidipäästöt lasketaan hajukaasukattilaan syötettävän öljymäärän energiasisällön perusteella. Jätteiden määrää seurataan jätelajeittain jätehuoltoyhtiöiden laskutuksen ja punnitustositteiden perusteella. Hakija seuraa toimintansa ympäristövaikutuksia osallistumalla seuraaviin yhteistarkkailuihin ja -selvityksiin: Kokemäenjoen ja Porin edustan vedenlaadun yhteistarkkailu. Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen pohjaeläimistön yhteistarkkailu kolmen vuoden välein. Porin kaupunki mittaa yhteistyössä alueen suurteollisuuden kanssa jatkuvatoimisesti ilman laatua. Porin Harjavallan alueen ilman laadun seuranta bioindikaattorien avulla. Aittaluodon teollisuusalueen meluselvitykset (tarvittaessa). Yhteistarkkailua koskevat suunnitelmat toimitetaan ELY-keskuksen hyväksyttäväksi. Tarkkailun tulokset raportoidaan vuosittain valvontaviranomaiselle ympäristöhallinnon sähköisen TYVI-järjestelmän kautta. Raportti sisältää myös E-PRTR -asetuksen mukaisesti raportoitavat päästö- ja jätetiedot. Lisäksi tarkkailun tuloksista tehdään kirjallinen raportti, joka toimitetaan Varsinais- Suomen ELY-keskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Merkittävistä häiriötilanteista ja päästöraja-arvojen ylityksistä ilmoitetaan erikseen TYVIn kautta. 20 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Toimet onnettomuus- ja häiriötilanteiden aikana Kartonkitehtaan ympäristöriskit kartoitettiin vuoden 2011 keväällä toteutetussa riskianalyysissä. Yhteensä kartonkitehtaalla havaittiin 72 ympäristöriskiä, joista yksikään ei ollut merkittävä. Riskeistä 8 oli kohtalaista ja loput 64 vähäisiä. Eniten ympäristöriskejä liittyy kemikaalien käsittelyyn. Muista tarkastelun osa-alueista riskipitoisuudeltaan esille nousivat uusiomassalaitos ja haihduttamo. Riskikartoituksen loppuraportti on hakemuksen liitteenä. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto valvoo Porin kartonkitehtaalla noudatettavaa asetusta kemikaalien teollisesta käsittelystä ja valvonnasta (59/1999). Viimeisin TUKES-tarkastus on suoritettu tehtaalla 2005.