TALSINKI Türisalu Paldiski & Pakrin saaret Kulli Maardu Oru & Tuhala Haapsalu & Pullapää SAARENMAA Kuressaare Pärnu
Viinistu Kehra Pariisi Moldova & Aa Kiviõli Kohtla- Järve Sillamäe Jõhvi Narva- Jõesuu NARVA- IVANGOROD Rakvere Püssi Adavere Pakaste & Kurista Virtsa & Visusti Laeva Tartto Kosova Soodoma VALGA- VALKA
Extreme Eesti Virollinen opas erilaiseen etelään Terhi Pääskylä-Malmström
Sisällys VASTAUKSIA KYSYMYKSIIN, JOITA SAATAT HUOMATA MIETTIVÄSI 9 TUHAT TULIMMAISTA TÄNKJUUTA 13 EXTREME TALLINN 14 Kulturellit 2,2 kilometriä....15 Linnahall.... 16 Kultuurikatel....17 Patarein vankila.... 18 Lennusadam.... 19 Kalamajan hautausmaapuisto.... 19 Noblessnerin laivanrakentamo.... 22 Maanalainen Tallinna... 23 Tyhjänpäällinen Tallinna... 24 2 x 3: EKA ja KGB.... 26 Muistomerkkien ja patsaiden Maarjamäe.... 28 Eeppisiä salaliittoteorioita....31 Tallinnan mäet... 32 Pelguranna mäkien edeltäjä.... 32 Mustamäe.... 33 Väike-Õismäe.... 35 Lasnamäe... 36 5
Sisällys POHJOIS-VIRON PIKKUKAUPUNKIBLUES JA PARI OMAPERÄISTÄ LUONTOKOHDETTA 42 Maardu - Viron Vantaa... 43 Käsipalloileva tehdaskaupunki Kehra....49 Pirtutrokareiden Viinistu... 55 Entinen sotilastukikohta Paldiski... 58 Pakrin saaret luontoa ja miehityksen jäänteitä.... 67 Mekka nimeltä Türisalu.... 71 Orun kylä ja Tuhalan Noidankaivo.... 74 Maaginen Noidankaivo... 76 PÄÄKAUPUNGISTA ITÄÄN 80 Tarvaan vartioima Rakvere... 81 Kahden mäen Kiviõli... 89 Piskuinen Püssi... 91 Kaivoshirmu Kohtla-Järve... 93 Kohtla-Järven kummallisia kaupunginosia... 97 Hallintokeskus Jõhvi.... 101 Suljettu Sillamäe... 101 Vanha kesänviettokaupunki Narva-Jõesuu....104 KOLME KAKSOISKAUPUNKIA 108 Idän ihme Narva-Ivangorod...109 Syvän etelän Valga-Valka... 118 Tunnelin päässä siintää Talsinki....124 TOISENLAINEN TARTTO 128 Pari pysähdystä matkan varrella....130 Adavere Viron napa.... 130 Hollywood Hills...131 Raatihuoneentorin metkoimmat mestat.... 132 Opiskelijaelämää.... 134 Neuvostohistoriaa... 137 Kolme kiehtovaa kaupunginosaa....140 6
EXTREME EESTI PÄRNUN KAUTTA SAARENMAALLE 144 Legendojen ja värikkään historian Pärnu.... 145 On the Beach....146 Joen yli....149 Kummitusten Pärnu.... 152 Kuninkaan hevosen jalanjäljissä....155 Salaperäinen Saarenmaa... 157 Muhun läpi perille... 157 Kuressaaren piispanlinna ja museon tarinoita.... 158 Suljettu rajavyöhyke.... 161 Kertomus Saarenmaan rautatiestä.... 163 Luonnonihmeitä ja kiinnostavia rakennelmia.... 164 Legenda Suuresta Tõllistä... 168 EI NIMI PAIKKAA PAHENNA 170 Reissaamista riskirajoilla... 171 Veski... 172 Kulli.... 173 Pullapää.... 177 Virtsa.... 177 Visusti.... 178 Pakaste....180 Kurista....180 Raamatullisia maisemia... 181 Soodoma.... 181 Haapsalu.... 183 Sekalaista seurakuntaa... 184 Kansainvälinen Viro ja yksi ylimääräinen äänne.... 185 Pariisi.... 185 Kosova.... 186 Moldova.... 187 Aa.... 188 7
Making of Extreme Eesti. Hyttysten ruokkijat yöttömässä yössä Paldiskin Pakrinniemellä. Kuva: Michaela Ištoková
Vastauksia kysymyksiin, joita saatat huomata miettiväsi Mikä? Kuten tarkkana kuin porkkana ehkä kannesta jo huomasitkin, pitelet kädessäsi Extreme Eestiä virollista opasta erilaiseen etelään. Etelä tarkoittaa tässä tapauksessa tietenkin Viroa, erilaisuus niitä valtavirran ulkopuolella kelluvia kiehtovia vaihtoehtoja, joita jostain syystä emme usein tule lainkaan ajatelleeksi. Extreme Eesti vie lukijansa paikkoihin, joihin laivayhtiöt ja matkanjärjestäjät tavallisesti eivät. Kirjan esittelemät kohteet ovat aivan tavallisia kyliä ja kaupunkeja, joissa asuu aivan tavallisia ihmisiä. Toisaalta niissä saattaa myös päästä sukeltamaan menneeseen, todistamaan luonnonihmeitä, hämmästelemään muita omaperäisyyksiä tai vaikka tapaamaan kummituksia! Miksi? En tiedä. Eräänä päivänä vain huomasin kirjoittavani tätä kirjaa. Sen pituinen se. Lisättäköön kuitenkin vielä, että lapset syntyvät rakkaudesta. Niin myös tämä lapsi. Millä perusteella? Viimeiselle sivulle päästyäsi saatat huomata, ettet lukenut riviäkään Avinurmesta, Saksamatsista tai siitä jännästä baarista, josta olit kuullut kavereiden puhuvan. Extreme Eestin paikkakunnat ja näkemisen arvoiset kohteet on valittu täysin mielivaltaisesti ja epäloogisesti. Tulee kuitenkin muistaa, että mielivallan ja epälogiikan ulkopuolelle jää paljon sellaista, joka ei kiinnostavuudessaan lainkaan häviä kirjassa esitellylle. 9
VaSTauksia kysymyksiin, joita saatat huomata miettiväsi Extreme Eestin perimmäinen tarkoitus onkin oikeastaan vain inspiroida ja kannustaa lukijaansa tarjoamalla suuntaviittoja itsenäiseen, toisenlaiseen Viron-matkailuun. Etsivä löytää, kysyvälle vastataan ja parhaat reissut tehdään ajattelemalla sen kuuluisan, anglosaksien suosiman laatikon ulkopuolelle. Kaikenkattavaa Viro-opasta toivova ei siis tämän kirjan myötä saa haluamaansa. Hän saa jotain paljon parempaa! Miten? Extreme Eestissä mainittuihin kohteisiin pääsee monin eri keinoin. Vihjeitä ja osoitteita löydät tämän kirjan sivuilta, mutta valmiin matkapaketin kokoamiseksi joudut sofistikoituneen nykyturistin tavoin käyttämään myös surffaustaitojasi. Lähes kaikki Viron kunnat ja kaupungit löytyvät netistä virallisten kotisivujen osoitteet ovat tavallisimmin muotoa www.nimi.ee. Kaikkitietävän Googlen ohella kannattaa poiketa myös osoitteessa www. visitestonia.com sekä kirjan erikseen mainitsemilla nettisivuilla. Älä unohda perille päästyäsi myöskään paikallisia turisti-infoja! Mainittakoon vielä, että Extreme Eestiä kirjoitettaessa myös Google Mapsin mainio Street View -palvelu laajeni Viroon suuren kohun saattelemana totta kai. Lehtien palstoille ilmestyi autonsa verkkoavusteista rosmoamista pelkääviä kansalaisia, sumennetuiksi vaadittuja ikkunoita ja puskaan pissiviä pikkupoikia. Ystäväni mieskin jäi kuviin pikkuruisissa shortseissaan. Uu-la-laa! Netin karttapalvelujen ja lähes joka auton hanskalokerosta löytyvien navigaattorien ohella parastaan panevat myös perinteiset paperikartat. Erityismaininnan saa piirretyn koiratyttö Loten koristama Eesti Lasteatlas, jonka viimeisiltä sivuilta voi opiskella myös Viron kasvistoa, eläimistöä ja symboliikkaa maan kielellä, totta kai. Milloin? Tänään, huomenna, ensi viikolla, kuukauden päästä. Aina on oikea hetki mennä Viroon. Pimeys, loska ja taivaasta vihmova vesi eivät meidän leveysasteillamme ole syitä jäädä kotiin muuten saat nuokkua siellä valtaosan vuodesta. 10
EXTREME EESTI Jos minä olen tappanut roskapusseilla vuoratut tennarini uittamalla niitä Väike-Pakrin mutaisilla poluilla, vastannut Kullin kutsuun kylänraitilla väijyvää paleltumiskuolemaa uhmaten ja luovuttanut siellä sun täällä vaaniville hyttysille enemmän verta kuin Veripalveluun konsanaan, niin sinäkin selviät. Ole siis hyvä ja mene niin kuin olisit jo. Helsingissä Viron uudelleenitsenäistymispäivänä 20. elokuuta 2012 Kuka? Terhi Pääskylä-Malmström on toimittaja, kääntäjä ja parantumaton estoholisti, joka inspiroituu trancen tahdittamista öisistä juoksulenkeistä, on Talsingissa kuin kotonaan ja harkitsee patrioottisen Viro-tatuoinnin ottamista. Lue lisää: www.svalbo.fi 11
Kuva: Atte Malmström
Tuhat tulimmaista tänkjuuta Ainakin näin suuri *levittää kätensä äärimmilleen* KIITOS ja AITÄH kaikille teille, jotka olette olleet apunani tämän oppaan kokoamisessa. Teitä on käsittämättömän paljon ja te olette käsittämättömän ihania. Olette vastanneet omituisiin kysymyksiini, toimittaneet minulle lähdemateriaalia, esitelleet kyliänne ja saarianne, reissanneet kanssani, antaneet luvan käyttää valokuvianne ja jättäneet minut kiitollisuudenvelkaan, joka saa naimakauppani Nordean kanssa näyttämään kärpäsenkakalta. Armastan teid kõiki! Erityiskiitokset oppaan ulkoasusta vastanneille Juhanille ja Kirstille sekä vaimonsa laiminlyömälle herra Malmströmille, jonka rakkaus, kärsivällisyys ja pitkämielisyys hakevat vertaisiaan. (Ja Luojalle kiitos jalkapallosta, jonka ansiosta herra Malmström ei itse asiassa ole tainnut edes huomata vaimonsa olleen poissa.) 13
Linnahall, Tallinna
Viron pääkaupunki Tallinna (vir. Tallinn) on tuttu lähes jokaiselle suomalaiselle. Kaupungista ja sen nähtävyyksistä on kirjoitettu lukuisia oppaita, joita innokas Tallinnan-kävijä voi metsästää kirjakaupoista ja matkailuneuvontapisteistä kaikilla kielillä lahden molemmin puolin. Perinteiset kuviot kokeneelle Extreme Eesti suosittelee muun muassa seuraavia pääkaupungin osoitteita. Lisääkin löytyy sitä varten tulee vain pitää mieli ja aistit avoimina. Kulturellit 2,2 kilometriä Tallinnaa on moitittu merenrantakaupungiksi, jossa meri on läsnä vain kylmänä viimana. Kaupungin lähihistoria huomioiden syy tähän on varsin looginen: merenranta ei ollut pelkkää merenrantaa, vaan suuren ja mahtavan Neuvostoliiton valtionraja. Toukokuussa 2011 asiaan saatiin keskustan liepeillä ainakin jonkinmoinen korjaus: kaupungin rantaviivaa noudatellut joutomaakaistale katettiin soralla, maisemoitiin, valaistiin ja ristittiin Kulttuurikilometriksi (Kultuurikilomeeter). Todellisuudessa tämä komeaa nimeä kantava kevyen liikenteen väylä vie peräti 2,2 kilometrin päähän alkupisteestään satama-alueen Logi-kadulta. Kulturelli (tai vähintäänkin jännittäviä näkymiä tarjoava) reitti päättyy Kalamajan ja Karjamaan kaupungin- 15
Linnahallin katolta näkyy uuteen Tallinnaan. Stockmannin tienoille levittäytyvä Tallinnan Manhattaniksi kutsuttu bisneskeskusta on tunnettu lasiseinäisistä pilvenpiirtäjistään. Viru-hotelli on seissyt aloillaan jo vuodesta 1972. Linnahallilta voi tiirailla myös komeapiippuisen Kulttuurikattilan suuntaan. Taustalla kohoaa korkeimmalle Olevisten kirkontorni. osia halkovalle Tööstuse-kadulle aivan keskusrikospoliisin päämajan (Keskkriminaalpolitsei, Tööstuse 52) nurkille. Matkalla kannattaa pysähtyä ainakin seuraavissa kohteissa. Linnahall Linnahall, suomeksi Kaupunginhalli (Mere pst 20), valmistui vuonna 1980, siis parahiksi juuri ennen Moskovan kesäolympialaisten Tallinnassa järjestettyä purjehdusregattaa. Ensi alkuun V. I. Leninin nimeä kantanut kulttuuri- ja urheilupalatsi, sittemmin nykynimensä mukaiseksi uudelleenristitty kompleksi palveli vierailijoitaan vuoteen 2009, jolloin sen konserttisali ja jäähalli suljettiin ennalta määräämättömäksi ajaksi. Varsin erikoisesta arkkitehtuuristaan aikoinaan palkittu rakennus on valtion suojelukohde ja odottaa nyt ränsistyneenä luvatun remontin alkamista. 16
EXTREME EESTI Aivan hiljaiseksi hallin ympäristö ei kuitenkaan ole äitynyt. Vilkkain toiminta keskittyy hallin takapuolelle, jossa sijaitsevat Linda Linen ja Copterlinen terminaalit, sekä katolle, jolta avautuvat mielenkiintoiset näköalat Tallinnan uuteen ja vanhaan keskustaan. Kesäiltoina hallin ympäristössä nautitaan suurin joukoin myös komeista auringonlaskuista, ja onpa hallin sokkeloisista syövereistä kantautunut silloin tällöin kunnon bassobiittejäkin. Kultuurikatel Kultuurikatel eli Kulttuurikattila (Põhja pst 27a) on vanha sähkölaitos, jonka uusi funktio on toimia eräänlaisena (toistaiseksi vielä hiomattomana) tiede-, taide- ja elämyspuistona. Ensi alkuun kattilasta suunniteltiin peräti Tallinnan kulttuuripääkaupunkivuoden keskipistettä, mutta kaikki ei mennyt niin kuin Strömsössä, ja vuoden 2011 kulttuuritapahtumia vietettiin pääosin toisaalla. Kattilassa ja sen ympärillä on siis kiehunut, mutta toki tositoimiinkin on jo päästy. Järjestetty on muun muassa taidenäyttelyitä, musiikkitapahtumia ja teatterinäytöksiä, ja mikäs siinä vanhoissa tehdastiloissa on luonnetta! Karkea tehdasmiljöö säilynee myös tulevaisuudessa, mutta varman päälle ottajat voisivat kaiken varalta vierailla hoodeilla jo ennen pitkään suunnitellun remontin alkua. Kulttuurikilometrillä nippusiteetkin ovat taidetta. 17
EXTREME Tallinn Patarein vankila on tätä kirjoitettaessa myynnissä kolmella miljoonalla eurolla. Patarein vankila Patarein merilinnoitusta alettiin rakentaa vuonna 1828. Sotilaskäytössä ollut ja muun muassa kasarmina palvellut linnoitus muutettiin vankilaksi 92 vuotta myöhemmin, jolloin elettiin Viron ensimmäisen itsenäisyyden aikaa. Sittemmin itsenäisyys riistettiin, mutta vankila jäi, ja siellä istuivat lukuisat mielipidevangit, kuten kirjailijasuuruus Jaan Kross. Viimeiset vangit jättivät Patarein vasta 2000-luvun puolivälissä, ja vuodesta 2007 vankila on ollut avoinna yleisölle. Vankilan tilat ovat pitkälti samassa kunnossa, mihin ne vankien lähtiessä jäivät. Yhteissellit ovat karuja, eivätkä ahtaat ulkoiluhäkitkään viehätä. Alakerran kursailematon teloitushuone karmii selkäpiitä: lattiassa on reikä verelle, katonrajassa ruudinkärylle. Vankilan sijainti komealla merenrantatontilla tuntuu lähinnä huonolta vitsiltä. Patarein vankila (Patarei vangla, Kalaranna 2) on avoinna kesäaikaan (touko syyskuu), mutta ryhmille järjestetään tilauskierroksia myös sesongin ulkopuolella. Mikäli tavallinen kierros ei riitä, voi vaikkapa eläytyä pidätetyn rooliin tai kokeilla erilaisia aseita vankilan ampumaradalla. Tarjolla on myös ruokaa ja juomaa. 18
EXTREME EESTI Lennusadam Viron merenkulkumuseo sijaitsee Paksun Margareetan tornissa (Eesti Meremuuseum, Pikk 70), mutta näyttelykohteita on ripoteltu muuallekin kaupunkiin. Kulttuurikilometrin varrelle niistä jää Lennusadam eli vanha vesilentoasema (Küti 15a/17), josta on hiljattain remontoitu mitä mainioin vierailukohde vanhojen merialusten ystäville. Sataman kaarevat lentokonehallit ja muut rakennukset pystytettiin ensimmäisen maailmansodan aikana vuosina 1916 17 osana Pietari Suuren merilinnoituksen rakentamishanketta. Pahasti rapistuneet kupolimaiset lentokonehallit on hiljattain remontoitu ja keväällä 2012 niihin avattiin museo, jossa voi tutustua muun muassa sukellusveneisiin ja vesilentokoneisiin. Nähtävillä on esimerkiksi maineikas sukellusvene Lembit, joka pääsi museoon oltuaan sitä ennen vedessä vuodesta 1936 alkaen. Vesitaso Short 184:n kaksoiskappaleen vinssaaminen hallin katonrajaan oli puolestaan tapaus, joka uutisoitiin jopa päivän pääuutislähetyksessä. Kalamajan hautausmaapuisto Kalamajan kalmisto oli aikoinaan Tallinnan vanhin hautausmaa. Sieltä olivat saaneet viimeisen leposijansa tuhannet Tallinnassa asuneet virolaiset ja ruotsalaiset. Hautausmaa seisoi paikoillaan 1400 1500-luvulta vuoteen 1964, jolloin se neuvostoviranomaisten käskystä tuhottiin. Hautakivet kierrätettiin kaupunkirakentamisessa ja samalla hävisi kätevästi suuri osa seudun ei-venäläistä historiaa. Kolmisen vuotta sitten tämä kovia kokenut hautausmaa kunnostettiin viihtyisäksi puistoksi, Kalamaja kalmistuparkiksi. Myös hautausmaapuiston naapurustoon levittäytyvä Kalamajan kaupunginosa on vierailun väärti. Ilmapiiriltään (vaan ei ulkoasultaan) hieman Helsingin Kalliota muistuttavan seudun katukuvassa vuorottelevat sympaattiset puutalot ja Stalinin ajan jyhkeät kivikolossit. Pienen kierroksen jälkeen näkemäänsä voi sulatella vaikkapa kaupunginosan henkeen sopivasti nimetyssä ravintola Boheemissa (Kopli 18) Telliskiven raitiovaunupysäkin välittömässä läheisyydessä. Ruokalistalla on ainakin salaatteja, pelmenejä ja täytettyjä lettuja, pöytänaapuriksi voi puolestaan osua virolainen julkimo. 19
Tiesitkö? Kalamajan kaupunginosa lähiympäristöineen sijaitsi strategisella paikalla Suomenlahden rannalla, joten puna-armeijalla oli tienoon suhteen ihan omat intressinsä. Esimerkiksi vesilentoasema sekä kivenheiton päässä sijaitseva Paljassaaren niemi vedenpuhdistamoineen ja puna-armeijan joukko-osastoineen olivat tavallisilta kansalaisilta tyystin suljettuja alueita. Menneiden aikojen jäänteitä näkyy Paljassaaressa yhä, lisäksi siellä sijaitsevat muun muassa tavarasatama, rakennusjätteiden kaatopaikka sekä Pelastusarmeijan ilmainen suihku ja soppakeittiö. Vettäkin puhdistetaan edelleen. Aivan niemen kärjessä nököttää Natura 2000 -verkostoon kuuluva luonnonsuojelualue, joka on suosittu muun muassa lintubongarien keskuudessa. Vienon snägärin tuoksun takana on seudulla majaileva ruokaöljyvalmistaja Oilio. Nälän yllättäessä kannattaa kuitenkin suunnata osoitteeseen Paljassaare 32a, jossa sijaitsee merenkäyntiä opettavan Revali Merekoolin kahvio. Virkistyä voi vaikkapa päivän lounastarjouksella ja lasillisella tomaattimehua. Mikäli erehdyt ovesta, saatat päätyä luokkahuoneeseen. Paljassaareen on Kalamajan hautausmaapuistolta parin kolmen kilometrin kävelymatka. Perille pääsee myös linja-autolla, esimerkiksi linja 59 liikennöi sinne Balti jaamalta eli rautatieasemalta. Hautausmaapuistoa lähinnä oleva linjan pysäkki on nimeltään Erika. Paljassaarta lähin raitiovaunupysäkki (linjat 1 ja 2) kantaa puolestaan nimeä Sitsi. Täällä ei asu enää kukaan. Naapuritalo on samanlainen, mutta huolellisesti aidattu ja täysin asutettu. 20
Viitat johdattavat saviastioiden, liukuovien ja Pelastusarmeijan luo. Tämän talon ikkunat on peitetty vanhoilla aidoilla. Töhryissä puhutaan getosta kyrillisin aakkosin. Naapurissa elellään kuitenkin varsin mukavasti. Remontoitua Paljassaarta. Hylätyn talon ilmastointi ei ehkä enää pelaa. 21 Parkkipaikalla seisovat autot kertovat virolaisesta kolarointikulttuurista.
EXTREME Tallinn Vinkki! Tallinnan julkisen liikenteen aikataulut löytyvät vähällä vaivalla kaupungin kotisivulta osoitteesta www.tallinn.ee (otsakkeet Transport > Sõiduplaan). Reittihakua (Optimaalse reisi otsing) käytettäessä tulee tietää pysäkin nimi, jonka löytämisessä auttaa otsakkeen Näita kaarti kõigi peatustega alta avautuva karttatoiminto. Laivanrakentamon maita voi ihmetellä piikkilangan takaa. Noblessnerin laivanrakentamo 1910-luvun alkupuolella perustettu Noblessnerin laivanrakentamo (Noblessneri laevatehas, Tööstuse 48) on kokenut vuosikymmenten saatossa monia nimenmuutoksia. Noblessnerina aloittanut (nimen alkuosa on peräisin tehdasta pyörittäneen firman johtoportaassa vaikuttaneen kuuluisan Nobelin suvun edustajilta), sittemmin muun muassa Peetrin tehtaana ja Tallinnan meritehtaana tunnettu yritys keskittyi toimintansa ensi vuosina sukellusveneiden rakentamiseen ja huoltoon laajentaen pian myös muihin laivatyyppeihin. Neuvostovuosina tehdas valjastettiin armeijan tarpeisiin: puolen vuosisadan ajan tontilla korjattiin ja rakennettiin muun muassa sotalaivoja, rajavartioaluksia, torpedoja ja hinaajia. Onpa telakalla käynyt paranneltavana jopa valaanpyyntialuksia. Nykyään tehtaan omistaa BLRT Grupp AS, joka toimii myös kotimaisen Turku Repair Yardin taustalla. Alueella sijaitseva Noblessnerin eli Peetrin vierasvenesatama on Tallinnaan saapuvien merenkävijöiden ympärivuotisessa käytössä. Tehdastontin vanha valimo toimii aika ajoin myös kulttuuritapahtumien näyttämönä. 22
Viron ja Latvian välinen raja Valgassa. Kolme kaksoiskaupunkia
Viron valtionraja halkoo kahta kaksoiskaupunkia yhtä idässä, toista etelässä. Mutta entä, jos Suomenlahden alle rakennettaisiin tunneli? Idän ihme Narva-Ivangorod Viron kolmanneksi suurimmasta kaupungista, Venäjän rajalla sijaitsevasta Narvasta, on Tallinnaan matkaa kolme tuntia ja 210 kilometriä. Pietari olisi lähempänä (175 kilometriä) ja matka sinne kulkisi läpi Suomenlahtea fosforillaan saastuttavan Kingiseppin. (Viktor Kingissepp oli Saarenmaalta kotoisin oleva kommunisti, jonka nimellä myös Saarenmaan pääkaupunki Kuressaare neuvostovuosina tunnettiin. Ks. myös s. 30 ja 160.) Narva on sijainniltaan, mutta myös väestöltään hyvin venäläinen kaupunki. Sen reilusta 65 000 asukkaasta vironkielisiä on vain noin 4 %. (Aina näin ei kuitenkaan ole ollut: Viron ensimmäisen itsenäisyyden aikana virolaisia oli yli puolet Narvan asukkaista.) 82 % narvalaisista puhuu äidinkielenään venäjää. Lisäksi kaupungissa asuu virallisten tietojen mukaan ainakin ukrainalaisia, valkovenäläisiä, tataareja ja suomalaisia. Viron kansalaisia narvalaisista on 46 %, Venäjän passia kantaa taskussaan 36 %. Kansalaisuudettomia eli niin sanotun harmaan passin haltijoita on 16 % kaupungin asukkaista. Narvasta ja Itä-Virumaasta puhuttaessa esille nouseekin lähes aina kielija kansalaisuuspolitiikka. Virossa on yksi valtionkieli, viro, jota tulee osata 109
KolME kaksoiskaupunkia kansalaisuuden saadakseen, eikä asianlaita ei ole näillä näkymin muuksi muuttumassa. Päinvastoin venäjänkielisiä lukioita puuhataan asteittain yhä virolaisemmiksi, jotta nuorilla olisi lukion jälkeen paremmat jatkoopiskelu- ja työllistymismahdollisuudet vironkielisessä yhteiskunnassa. Narvassa ja muuallakin Itä-Virumaalla kohtaa silti paljon ummikkovenäläisiä, mitä selitetään sillä, ettei seudulla yksinkertaisesti ole tarvetta eikä siten mahdollisuuttakaan käyttää viroa. Pelkkä yksikielisten katukylttien lukeminen ei kielitaidon kehittämiseen riitä. Itä-Virumaalla toisensa kohtaavien virolaisen ja venäläisen keskustelu käykin tästä syystä usein venäjäksi, nuoremman sukupolven tapauksessa englanniksi. Virollakin saattaa tosin pärjätä kaikki riippuu siitä, kenet onnistuu saamaan juttukumppanikseen. Kieliasiat sikseen, Narvan värikästä historiaa luonnehtii kaupungin sijainti jo ammoisina aikoina itää ja länttä erottaneen Narvajoen varrella. Otollisen lokaation vuoksi maa-aloja on havitellut itselleen valloittaja jos toinenkin. Viron puolella sijaitseva Narvalaista alkoholivalistusta enemmistökielellä ja piktogrammein. Teksti sanoo: Kuole kotimaan puolesta, älä juomisen vuoksi. 110
EXTREME EESTI Vasemmalla Viro, oikealla Venäjä, välissä vettä ja Virolle kuuluva silta. Kuva: EAS / Jarek Jõepera Hermannin linnoitus (Hermanni linnus) ja sen venäläinen naapuri rakennettiinkin aikanaan totisiin puolustustarpeisiin, ei pelkiksi koristeiksi. Kaksoislinnoitus on Narvan kiistatta kuvatuin maisema, joka sai kunnian esiintyä myös euron tieltä väistyneessä viiden kruunun setelissä. Kääntöpuolella poseerasi narvalaissyntyinen shakkimestari Paul Keres (1916 75), jonka synnyinkodin voi bongata keskustaosoitteesta Puškini 19. 1600-luvulla barokkityyliin rakennettu Narvan vanhakaupunki oli näyttävä, omaperäinen kokonaisuus. Toisessa maailmansodassa se kuitenkin tuhoutui ja jäljelle jäi oikeastaan vain raatihuone (Raekoja plats 1), joka sijaitsee nykyisin hassusti kerrostaloalueen keskellä. Tuhoutuneen vanhankaupungin pienoismalliin voi tutustua Hermannin linnoituksessa sijaitsevassa museossa. Hermannin pihalla asusteleva Leninin setä hätyyttelee uteliaita etäämmälle harottavilla sormillaan. 111
KolME kaksoiskaupunkia Raatihuoneen naapuriin kohoaa Tarton yliopiston Narvan collegen uudisrakennus. Raatihuoneen vierellä avautuu kaupungin vanhin puisto, Pimeaed. Sieltä voi löytää lojumasta outoa sakkia, mutta myös tähyillä kapoisen Narvajoen toisella puolella avautuvaa itänaapuria ja Virolle ennen neuvostovuosia kuulunutta Ivangorodia. Tiukasti vartioidun rajalinjan vuoksi raja-aitoihin voi törmätä epäloogisissakin paikoissa esimerkiksi eräs Pimeaedin laidalla sijaitseva vanha kiviportaikko päättyy aitaan aivan Narvajokea ylittävän sillan tuntumassa. Narvan kanssa kaksoiskaupungin muodostava vajaan 10 000 asukkaan Ivangorod (vir. Jaanilinn, suom. Iivananlinna) on vierailun väärti, mikäli haluaa nähdä Venäjän rajaseudun melko lohduttoman pikkukaupungin elämää. Ivangorodissa ei ole linnan lisäksi oikeastaan mitään varsinaista nähtävää, mutta koettavaa on silti vaikka kuinka. Nälkäiseksikään ei jää: Ivangorodin jotakuinkin ainoa hotelli näyttää ulkoapäin epäilyttävältä, 112
mutta hotelliravintolan erinomaiset salaatit ja jälkiruoat ovat jo sinällään syy ylittää raja. Viisumi on kuitenkin kulinaristisella pikkupyrähdykselläkin tarpeen. Jalankulkijoiden usein ruuhkainen rajanylityspiste sijaitsee aivan Narvan sydämessä Peetri platsin eli kaupungin keskusaukion reunalla. Narvajokea ylittävän sillan molemmissa päissä tapahtuvien rajamuodollisuuksien jälkeen matkaa Ivangorodin keskustaan on parisen kilometriä. Matkalla voi katsella rekkajonoja tai koukata joenrannassa sijaitsevan omakotialueen kautta. Rajanylitys onnistuu myös autolla, mutta halutessaan välttyä tuntien odottelulta jonoon kannattaa rekisteröityä etukäteen osoitteessa www.eestipiir.ee. Ivangorod eli Jaanilinn oli osa Narvaa lähes 300 vuoden ajan. Venäjä hyväksyi liitoksen myös vuonna 1920 solmitussa Tarton rauhansopimuksessa, joka määritteli Narvan ja Jaanilinnan Viron tasavallalle kuuluviksi. Vuonna 1945 oli kuitenkin jo toinen ääni kellossa: Neuvostoliitto omi Jaanilinnan itselleen ja liitti sen Leningradin oblastiin. (Lääni muuten porskuttaa samannimisenä edelleen, vaikka Leningrad on jo aikaa sitten poistunut maailmankartalta.) Tarton rauhan rajoja muutettiin noihin aikoihin muutenkin ja Viro joutui luopumaan myös suurimmasta osasta kaakkoiskulmaansa kuulunutta Petserinmaata. Tiesitkö? Autoilijat, EXTREME huomio! Narvassa EESTI pätee venäläinen liikennesääntö, jonka mukaan liikenneympyrässä väistetään oikealta tulijoita. Väistämisvelvollisuus on siis ympyrässä olijoilla, ei sinne ajavilla. Siellä se paistaa! 113 Welcome to Ivan City!
KolME kaksoiskaupunkia Viron eurokolikon kyseenalaisuus jääköön jokaisen oman harkinnan varaan. Viron itsenäistyttyä uudelleen rajanveto nousi jälleen tapetille. Venäjä ei enää tunnustanut Tarton rauhansopimusta, sillä sen mukaan Viro oli liittynyt Neuvostoliittoon vapaaehtoisesti. Neuvottelujen jälkeen sovittiin, että Viro tyytyy neuvostoaikaisiin rajoihinsa, mutta rajasopimus allekirjoitettiin vasta uudella vuosituhannella. Viron riigikogu eli eduskunta ratifioi sen, mutta Venäjä nikotteli, koska virolaiset olivat viitanneet papereissa Tarton rauhansopimukseen. Venäjä ehdotti myöhemmin uusia sopimusneuvotteluja, mutta Viro piti niitä tarpeettomina. Viron siirryttyä euroon vuoden 2011 alussa itäraja oli jälleen uutisissa. Venäjältä jyrisi aiheena Viron eurokolikko, jonka takapuolella esiintyvän kartan tulkittiin noudattavan Tarton rauhansopimuksen rajoja. Virosta todettiin kylmänviileästi, että jos näin onkin, on kyseessä taiteilijan näkemys. Tosiasiassa kolikon takaosa näyttää ainakin maallikon silmin tismalleen samalta kuin karttakirjassa. Narvan väkiluku on laskenut merkittävästi Viron uuden itsenäisyyden aikana esimerkiksi vuonna 1990 kaupungissa asui vielä noin 17 000 asukasta nykyistä enemmän. Työn myötä kaikkoavat myös asukkaat, ja 114
EXTREME EESTI vaikka viralliset lukemat näyttävät muuta, pelätään Narvan työttömyysprosentin lähentelevän kahtakymmentä. Viimeisin takaisku oli maineikkaan Kreenholmin tekstiilitehtaan lopullinen sulkeminen vuonna 2010. Narvajoessa kelluvalla saarella sijaitseva, vuonna 1856 perustettu tekstiilitehdas oli vuosikymmenten ajan suurista suurimpia. Aikanaan se oli peräti Euroopan ykkönen, Viron uudelleenitsenäistyessäkin se oli maan suurin yritys työllistäen peräti 13 000 henkeä. Tehtaan ympärille kohosi täysin oma kaupunginosansa, jossa oli tehtaan väelle jopa oma rajanylityspisteensä. Tehdastontin konkurssinjälkeinen kohtalo on vielä toistaiseksi epäselvä. Puheissa on ollut alueen muuttaminen asuin- ja ajanvietekäyttöön, ja tarkoituksena olisi houkutella paikalle myös turisteja rajan kummaltakin puolelta. Aivan heti suunnitelmat tuskin toteutuvat, mutta parinkymmenen vuoden päästä vanha tehdasalue näyttänee jo hyvin erilaiselta. Kreenholmissa ei enää tekstiilejä tehtailla. Saksalaisesta Krähnholmista muotoutunut nimi tarkoittaa Varissaarta. 115
KolME kaksoiskaupunkia Virossa ei työttömyystuilla juuri elellä. Narvan työttömien sanotaankin elävän Äiti Venäjästä. Ivangorodin puolelta haetaan viinaa, tupakkaa ja bensaa, jotka trokataan Virossa eteenpäin. Ahkerimmat käyvät Venäjän puolella monta kertaa päivässä. Silti köyhimpien elämä on puutteellista: osa vuokrakerrostaloista on surkeassa kunnossa ja lämmintä vettä saatetaan saada vain kerran viikossa. Vinkki! Narvan pääkirjaston vaatimaton, mutta sympaattinen kahvila (Narva Keskraamatukogu, Malmi 8) on mainio ja käsittämättömän edullinen lounaspaikka. Gourmet-elämystä ei ole luvassa, mutta aitoa meininkiä ja viehättävää pysähtyneisyyttä senkin edestä! 116 Pulmapuuhun ovat kiinnittäneet lehden muun muassa kultahääpari Nina ja Vladimir.
EXTREME EESTI Narvan yhteydessä puhutaan usein myös huumeista ja kaupunkia on sanottu vähemmän mairittelevasti jopa EU:n HIVpääkaupungiksi. Sulev Keedusin hiljattain ohjaama, paljon puhuttanut elokuva Varesesaare venelased (2012) piirtääkin narvalaisten päähenkilöidensä elämästä varsin toivottoman kuvan. Dokumentin pääosissa nähdään heitä, joita elämä ei ole kohdellut silkkihansikkain, ja heidän kertomustensa perusteella vaikuttaa siltä, ettei Narvassa päihteiden, puutteen ja väkivallan lisäksi muuta olekaan. Dokumentin ilmestymisen aikoihin Viroa ravisteli vielä 9-vuotiaan narvalaistytön raaka murha. Paikalliset pitävät Narvaa kuitenkin pienenä ja rauhallisena kaupunkina. Omanlaistaan kauneutta ja toivoa voi käydä aistimassa esimerkiksi Hermannin linnoituksen edustalla sijaitsevassa puistossa Pulmapuun juurella. Ongelmat ovat tästä ilon puusta kaukana, suomennettuna kyseessä on nimittäin Hääpuu. Metallinen puu paljastettiin vuoden 2008 lopussa, ja sen oksiin narvalaiset morsiusparit käyvät hääpäivänä kiinnittämässä nimillään kaiverretun lehden. Lehden antaa lahjaksi siviilirekisterivirasto hyvissä ajoin ennen hääpäivää, jotta sen ehtii kaiverruttaa mieleisekseen. Puussa arvioidaan olevan tilaa 20 vuodeksi ja sen lehtien lisääntymistä voi seurata nettikameran kautta. Hääpuussa on nähtävissä selvä yhtymäkohta vironvenäläisten keskuudessa suosittuun, nyt jo Suomeenkin levinneeseen lemmenlukkoperinteeseen. Hivenen omituista arkkitehtuuria Narvan ydinkeskustassa. Tietyömaalta ei liikennemerkkejä puutu. 117 Tämä taksitolppa lienee nähnyt vaikka mitä.
KolME kaksoiskaupunkia Syvän etelän Valga-Valka Toinen Viron kaksoiskaupungeista on maan etelärajalla sijaitseva Valga, joka muodostaa käytännössä rajattoman kaksoiskaupungin Latvian puoleisen Valkan kanssa. Maiden välinen raja halkoo kaupunkikokonaisuutta siten, että kaksi kolmannesta sen yhteispinta-alasta jää Viron puolelle. Asukkaita on Viron puoleisessa osassa noin 14 000, Latviassa suunnilleen puolet vähemmän. Tarttoon on Valgasta matkaa noin 90 kilometriä, mutta pääkaupungeista Latvian Riika (175 kilometriä) on Tallinnaa (245 kilometriä) huomattavasti lähempänä. Bussimatka Viron läpi Valgasta Tallinnaan kestää nelisen tuntia, Tarttoon pääsee linjurikyydillä vajaassa parissa tunnissa. Tarton-bussi saattaa kiertää esimerkiksi talviurheilumekka Otepään tai pikkukaupunki Elvan ja vielä pienemmän Rõngun kautta. Valgan ja Valkan historia ulottuu yli 700 vuoden Vinkki! Stalinin-aikaista arkkitehtuuria edustava nykyinen päähän. Aikojen saatossa ne ovat olleet olemassa sekä asemarakennus (Jaama pst 10) palvelee myös yhtenä että kahtena erillisenä kaupunkina. Yhdestä linja-autoasemana. Sieltä keskustaan kävellessä voi ihmetellä saman puistotien varrella seisovaa ja samasta kaupungista oli komeaa höyryveturia, joka nostettiin raiteilta kyse aina vuoteen 1920 asti. vuonna 1997 juhlistamaan Pihkovan, Valgan ja Tuolloin Viro ja Latvia olivat Riian yhdistävän rautatien 110-vuotista historiaa. ensi kertaa itsenäisiä ja kiistelivät rajakaupungin hallinnasta lähes sotilaalliseen kahnaukseen saakka. Kompromisseihin taipumattomien riitapukareiden sijaan kiistakapulan kohtalosta päätti kansainvälinen komissio, joka päätyi lopulta jakamaan kaupungin kahtia. 1900-luvun alkuun mennessä Valgasta oli tullut tärkeä rautatiekaupunki, minkä ansiosta sen väkiluku oli kasvanut nopeasti. Kaupungin rautatieasema jäi rajanvedossa Virolle. Tarina kertoo, että komission määrittämä rajaviiva kulki Valgan asemapäällikön talon läpi ja niinpä mies sai itse valita, ryhtyykö virolaiseksi vai latvialaiseksi. Hän ryhtyi virolaiseksi, sillä hänen päänsä oli hänen nukkuessaan Viron, jalat Latvian puolella. 118