Ryhmä (11) Numeropankki

Tampereen teknillinen yliopisto Tietotekniikan laitos TIE-13100 Tietotekniikan projektityö Ryhmä (11) Numeropankki Projektisuunnitelma Tommi Blomster Jari Laaksonen Petri Tahvanainen Eemil Väisänen (vastaa dokumentista)

TIE-PROJ_Numeropankki_projektisuunn versio 0.7 (Eemil Väisänen) 5. marraskuuta 2013 22:25:52 VERSIOHISTORIA Versio: Päiväys: Tekijät: Kuvaus (muutokset, korjaukset): 0.1 30.08.2003 Seres Initial document skeleton 0.2 22.09.2013 Eemil Projektisuunnitelman alustava versio 0.3 01.10.2013 Eemil Projektisuunnitelman täydennystä 0.4 03.10.2013 Eemil Riskienhallintaa 0.5 04.10.2013 Eemil Projektin- ja riskienhallinnan kuvausta 0.6 04.11.2013 Eemil Korjaukset katselmoinnin ja palautteen perusteella 0.7 05.11.2013 Eemil Pieniä korjauksia julkaisuversiota varten 05.11.2013 22:25 2/13

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...4 1.1 TARKOITUS JA LAAJUUS 4 1.2 TUOTE JA YMPÄRISTÖ 4 1.3 TERMIT JA LYHENTEET 4 1.4 RAJOITTEET 4 1.5 LÄHDEVIITTEET 4 2. PROJEKTIN JÄRJESTÄYTYMINEN...6 2.1 RYHMÄN JÄSENET 6 2.2 ASIAKAS 6 2.3 SIDOSRYHMÄT 6 3. PROJEKTIN TAVOITTEET JA LOPETTAMISEHDOT...7 3.1 PROJEKTIRYHMÄN TAVOITTEET 7 3.2 ASIAKKAAN TAVOITTEET 7 3.3 TAVOITTEET JA PROJEKTIN TUOTE 7 3.4 PROJEKTIN KESKEYTYSEHDOT 7 3.5 PROJEKTIN PÄÄTTYMISEHDOT 7 4. PROJEKTINHALLINTA...8 4.1 MENETELMÄT JA TYÖKALUT 8 4.2 SEURANTA JA OHJAUS 8 4.3 OPPIMISSUUNNITELMA 8 5. PROJEKTIN ITERAATIOT JA AIKATAULUTUS...9 5.1 ITERAATIOT 9 5.2 ENSIMMÄINEN ITERAATIO 10 5.3 TOINEN ITERAATIO 10 5.4 KOLMAS ITERAATIO 10 5.5 NELJÄS ITERAATIO 10 5.6 VIIDES ITERAATIO 10 6. RISKIENHALLINTA...11 6.1 RISKIT 11 6.2 RISKIEN SEURANTA 12 05.11.2013 22:25 3/13

1. JOHDANTO 1.1 Tarkoitus ja laajuus Tässä dokumentissa kuvataan projektin tavoitteet, menetelmät, rajoitteet ja järjestäytyminen. Projektisuunnitelma toimii projektin viitekehyksenä sekä projektiryhmän ja asiakkaan välisenä kuvauksena projektin järjestäytymisestä. Siihen kootaan asiakkaan kanssa sovitut projektia koskevat asiat ja kirjataan projektiryhmän sisäiset toimintatavat. 1.2 Tuote ja ympäristö Projektin tarkoituksena on tuottaa järjestelmä sairaalahenkilökunnan keskinäiseen tavoittamiseen. Mobiilialustoille toteutettavan tuotteen nimi on Numeropankki ja se korvaa osittain samannimisen selainpohjaisen järjestelmän. Sovellus koostuu kahdesta osiosta, joista ensimmäinen mahdollistaa henkilöiden puhelinnumeroiden haun ja toinen tavoitettavuustietojen tarkastelun sekä niiden ylläpitämisen. Sovelluksen avulla on mahdollista ottaa suoraan yhteyttä haettuihin henkilöihin. 1.3 Termit ja lyhenteet Tässä luvussa kuvataan dokumentissa käytetyt termit ja lyhenteet. Termit, lyhenteet ja niiden määritelmät on listattu taulukossa 1.1. Taulukko 1.1 Termien ja lyhenteiden määritelmät Termi Natiivisovellus ios Mobiilisovellus Omisteinen ohjelmisto Scrum Sovelluspalvelu TAYS Web service WP Selite Alustan omalla kehitysympäristöllä ja ohjelmointikielellä toteutettu sovellus. Applen omisteinen mobiilikäyttöjärjestelmä. Mobiilipäätelaitteille, eli nykyisin yleisimmin älypuhelimille suunniteltu ohjelmisto. Ohjelmisto, jonka käyttöoikeuslisenssi sallii sen käytön, mutta estää ohjelmiston muuntelun tai edelleenlevittämisen. Toistava ja lisäävä projektinhallinnan viitekehys. Ohjelmistojärjestelmä, joka mahdollistaa yhteensopivien tietokoneiden vuorovaikutuksen tietoverkon yli. Tampereen yliopistollinen sairaala. ks. sovelluspalvelu Windows Phone; Microsoftin omisteinen mobiilikäyttöjärjestelmä. 1.4 Rajoitteet Asiakas on toteuttanut tuotteen käyttäjälle selainpohjaisen järjestelmän, joka integroituu käyttäjän omiin tietojärjestelmiin sovelluspalveluiden (web service) avulla. Tuotteen käyttäjä on Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) alueella toimiva Tampereen yliopistollinen sairaala (TAYS). 05.11.2013 22:25 4/13

Mobiilisovellus on toteutettava natiivisovelluksena kahdelle mobiilialustalle: Windows Phonelle sekä ios:lle. Rajoitteiden kattava listaaminen on tässä vaiheessa mahdotonta projektin tarkemman sisällön puuttuessa. Asia selvenee tapaamisessa käyttäjäorganisaation edustajan kanssa. 1.5 Lähdeviitteet [Schwaber, 2011] Schwaber, K., Sutherland, J., 2011. The Scrum Guide: Scrumin määritelmä ja pelisäännöt, verkkojulkaisu, viitattu: 30.09.2013, saatavissa: http://scrumwell.files.wordpress.com/2012/01/scrumguide-2011-fi-v1.pdf, 2011. 05.11.2013 22:25 5/13

2. PROJEKTIN JÄRJESTÄYTYMINEN 2.1 Ryhmän jäsenet Projektityöryhmän jäsenet ja heidän yhteystietonsa on esitetty taulukossa 2.1. Ensisijaisena yhteydenpitovälineenä käytetään sähköpostia, koska sen avulla viestityjä asioita on helppo seurata jälkikäteen ja kaikki ryhmän jäsenet lukevat sähköpostiaan aktiivisesti. Taulukko 2.1 Projektityöryhmän jäsenet Nimi Sähköposti Puhelin Tommi Blomster Jari Laaksonen tommi.blomster@tut.fi jari.laaksonen@tut.fi Petri Tahvanainen petri.tahvanainen@tut.fi 050 3100944 Eemil Väisänen eemil.vaisanen@tut.fi 045 1328001 2.2 Asiakas Asiakas on Tampereella toimiva terveydenhuollon ohjelmistoihin keskittynyt ohjelmistoyritys Enersoft Oy. Yhteyshenkilö asiakasyrityksessä on Esko Tahvanainen (puh. 044 383 5004, sähköposti: esko.tahvanainen@enersoft.fi). 2.3 Sidosryhmät Projektin tuotteena syntyvää järjestelmää tulee käyttämään Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä toimiva Tampereen yliopistollinen sairaala, johon viitataan tässä dokumentissa yleisesti nimellä käyttäjäorganisaatio. Sidosryhmänä toimii lisäksi TTY:n projektityökurssin kurssin kurssihenkilökunta. 05.11.2013 22:25 6/13

3. PROJEKTIN TAVOITTEET JA LOPETTAMISEHDOT 3.1 Projektiryhmän tavoitteet Projektiryhmän ensisijaisena tavoitteena on suorittaa projektityökurssi onnistuneesti toimittamalla asiakkaalle toimiva tuote, jonka asiakas voi luovuttaa edelleen käyttäjäorganisaation käyttöön. Tavoitteessa onnistumiseksi projektin tulisi pysyä kurssin antamien aikarajojen puitteissa ja vastata käyttäjän tarpeisiin. 3.2 Asiakkaan tavoitteet Asiakkaan tavoitteena on toimittaa toteuttamaansa selainpohjaista palvelua toiminnallisuuksiltaan vastaava mobiilisovellus Windows Phone sekä ios -alustoille käyttäjäorganisaation tarpeisiin vastaten. Tuotteen tulisi ensisijaisesti toteuttaa sähköinen puhelinluettelo, henkilöhaku sekä tavoitettavuustiedon esittäminen integroituen TAYS:n puhelinvaihteen tietojärjestelmiin. Toissijaisena ominaisuutena on tavoitettavuustiedon hallinta mobiilisovelluksen avulla. Tuote tulisi toteuttaa molemmille mobiilialustoille niiden omia käyttöliittymäsuunnitteluperiaatteita noudattaen, mutta kuitenkin siten, että eri alustoille toteutetut sovellukset vastaisivat mahdollisimman paljon toisiaan käyttäjäkokemukseltaan. Tuotteen tulisi säilyttää reaktiivisuutensa sekä olla nopea ja intuitiivinen käyttää. Lisätietoja tuotteen vaatimuksista saadaan käyttäjäorganisaation edustajalta. 3.3 Tavoitteet ja projektin tuote Asiakkaan ja projektiryhmän yhteisiin tavoitteisiin lukeutuu toimivan ohjelmistotuotteen toimittaminen TAYS:n henkilökunnan käyttöön kahdelle eri mobiilialustalle toteutettuna. Sovelluksen tulisi olla käyttäjäryhmänsä näkökulmasta helppokäyttöinen ja toimintavarma. Projektiryhmän ja asiakkaan tavoitteena on oppia mobiilisovellusten kehityksestä sekä iosettä Windows Phone 8 -alustoille. 3.4 Projektin keskeytysehdot Projekti voidaan keskeyttää, mikäli asiakas tai käyttäjäorganisaatio vetäytyy projektista ja siten tekee tuotteen tarpeettomaksi. Projektiryhmän osallistujien määrän tippuessa kahteen jäseneen tai alle, voidaan projekti myös keskeyttää korkean riskin vuoksi aikataulun venymisen suhteen. Projekti keskeytetään yhteisellä ja yksimielisellä sopimuksella asiakkaan ja projektiryhmän kesken. Mikäli asiakas ja projektiryhmä kokevat projektin jatkamisen tarpeettomaksi, voidaan projekti keskeyttää myös muista syistä molempien osapuolten suostuessa siihen. 3.5 Projektin päättymisehdot Projekti päättyy viimeistään 24.01.2014 tai ennen sitä asiakkaan hyväksyessä projektin lopputuotteen. Projekti voidaan katsoa päättyneeksi myös käyttäjäorganisaation ottaessa tuotteen käyttöönsä. Projektin määräajan täyttyessä projektipäällikkö ja asiakas päättävät yhdessä projektin. Tuotteen hyväksymisen yhteydessä asiakas yksin päättää projektin. 05.11.2013 22:25 7/13

Projekti voidaan päättää myös viimeistään projektin henkilötyötuntimäärän ylittäessä 1080 tuntia, jolloin ryhmä arvioi yhteistyössä asiakkaan kanssa projektin jatkamisen tarpeita ja sopii projektin jatkamisesta tai päättämisestä. 05.11.2013 22:25 8/13

4. PROJEKTINHALLINTA 4.1 Menetelmät ja työkalut Projektinhallinnassa käytetään mukautettua toimintatapaa Scrumista [Schwaber, 2011]: tuotteen vaatimukset jaotellaan julkaisukokonaisuuksiin iteraatioittain, vaatimukset pilkotaan osatehtäviksi, jotka otetaan iteraation työlistalle ja niiden työmäärä arvioidaan karkeasti. Projektinhallinnan työkaluna käytetään projektiryhmän kesken Google Driven jaettuja taulukkolaskentadokumentteja. Dokumentaatiota työstetään dokumentista riippuen Google Drivessa jaetuilla dokumenteilla tai dokumentista vastaavan henkilön omalla tietokoneella paikallisesti. Yhteydenpidossa suositaan sähköpostia, sillä näin kommunikaatiosta jää jälki. Kiirellisessä yhteydenpidossa käytetään puhelinta ja tekstiviestejä tai vastaavan nopean viestinnän mahdollistavia pikaviestimiä. Ohjelmakoodin versionhallinta on edelleen avoinna selvitämme mahdollisuuksia käyttää asiakkaan subversion-versionhallintaa. Vaihtoehtoisena suunnitelmana on käyttää keskitettyä git-versionhallintaa. 4.2 Seuranta ja ohjaus Projektiryhmä seuraa omaa edistymistään ja toimintaansa sisäisesti. Asiakas seuraa projektin edistymistä vähintään iteraatioiden päättyessä järjestettävissä tapaamisissa. Ohjaus tapahtuu yhteistyössä asiakkaan kanssa. Projektityöryhmä pyrkii ohjaamaan omaa toimintaansa projektin tavoitteisiin pääsemiseksi. Kurssihenkilökunta seuraa ja ohjaa projektin edistymistä kurssin suorituksen edellyttämällä ja parhaaksi näkemällään tavalla. 4.3 Oppimissuunnitelma Projektityöryhmän ensisijaisena tavoitteena on oppia projektityöskentelyä, projektinhallintaa ja ohjelmistotuotannon menetelmiä käytännössä. Toissijaisina tavoitteina on oppia tuotteen kehittämisessä käytettäviä teknologioita: Windows Phone ja ios -ohjelmointi, sovelluspalvelut sekä mobiilikäyttöjärjestelmien käyttöliittymäsuunnittelun käytännöt. 05.11.2013 22:25 9/13

5. PROJEKTIN ITERAATIOT JA AIKATAULUTUS 5.1 Iteraatiot Tässä luvussa on kuvattu projektin aikataulutus sekä jakautuminen iteraatioihin. Projektin aikataulu määräytyy hyvin pitkälti projektityökurssin aikataulun perusteella. Seuraavissa aliluvuissa on kuvattu kunkin iteraation sisältö ja tavoitteet yleisellä tasolla. Projekti jakautuu viiteen iteraatioon. Jokaisesta iteraatiosta kuvataan, mitä työvaiheita siihen sisältyy, toimintatavat sekä iteraation tuotteet. Taulukossa 5.1 on listattu projektin määräajat. Taulukko 5.1 Määräajat 15.09. Projektin käynnistystapaaminen pidetty 27.09. Projektisuunnitelma palautettu 06.10. Assistentti vieraillut ryhmän viikkopalaverissa 11.10. Prototyypin demo esitetty ja vaatimusmäärittelyt palautettu 13.10. 1. iteraatio päättyy 27.10. Projektisuunnitelma tarkastettu 04.11. Asiantuntija vieraillut viikkopalaverissa 05.11. Väliesitykset 10.11. 2. iteraatio päättyy 19.11. Vertaispalaute annettu 24.11. Koodikatselmointi pidetty 29.11. Vaatimukset päivitetty 08.12. 3. iteraatio päättyy 12.01. Assistentti vieraillut viikkopalaverissa 24.01. Toimitettava tuote palautettu 26.01. 4. iteraatio päättyy 31.01. Loppuraportti palautettu 04.02. Demo pidetty 07.02. Loppuesitykset 14.02. Päätöstapaaminen pidetty 14.02. 5. iteraatio päättyy 5.2 Ensimmäinen iteraatio Iteraation aikana projektiryhmä kokoontuu ensimmäistä kertaa, tapaa asiakkaan, luo projektisuunnitelman, kerää vaatimuksia, tuottaa vaatimusmäärittelydokumentin sekä tuottaa prototyypin tuotteesta, joka esitellään asiakkaalle. 05.11.2013 22:25 10/13

Prototyypin tuottamiseksi käyttöliittymäspesialistit tekevät alustavan suunnitelman tuotteen käyttöliittymästä. Käyttöliittymästä tehdään paperiprototyyppi sekä karkea prototyyppi mobiilialustan emulaattorille. Iteraation tuotteita ovat projektisuunnitelma, vaatimusmäärittely sekä käyttöliittymän prototyyppi. 5.3 Toinen iteraatio Toisen iteraation aikana tuotteen toteutus aloitetaan toteuttamalla ensimmäiset ominaisuudet. Olennainen ominaisuus on henkilöhaun ja henkilökorttinäkymän toteuttaminen. Käyttöliittymän suunnitelmaa tarkennetaan mobiilialustojen yhteneväisyyksien ja eroavaisuuksien perusteella ja mahdollinen käyttäjätutkimus toteutetaan. Iteraation tuotteita ovat päivitetty projektisuunnitelma, puolivälin esitykset sekä iteraatioon valittujen ominaisuuksien toteutukset. 5.4 Kolmas iteraatio Kolmannen iteraation aikana tuotetta täydennetään lisäämällä siihen puuttuvia ominaisuuksia ja korjataan aiemmin toteutettuja ominaisuuksia asiakkaalta saadun palautteen perusteella. Uutena ominaisuutena tuotteeseen tuodaan tavoitettavuustietojen hallinta. Henkilöhakua ja henkilökorttinäkymää parannetaan saadun palautteen ja mahdollisen käyttäjätutkimuksen perusteella. 5.5 Neljäs iteraatio Neljäs iteraatio käsittää viimeisten ominaisuuksien toteuttamisen, toteutettujen ominaisuuksien korjaamista saadun palautteen perusteella sekä tuoteen stabiloinnin. 5.6 Viides iteraatio Viidennen iteraation aikana tuotteesta kirjoitetaan loppuraportti, tuote esitellään muille projektiryhmille, toimitetaan valmis tuote asiakkaalle sekä järjestetään projektin retrospektiivi. 05.11.2013 22:25 11/13

6. RISKIENHALLINTA 6.1 Riskit Tässä luvussa analysoidaan projektin onnistumista uhkaavia riskejä. Riskit tunnistetaan, niiden vakavuusaste analysoidaan arvioimalla niiden vaikuttavuutta ja todennäköisyyttä, riskien syyt ja niiden toteutumiseen vaikuttavat tekijät tunnistetaan sekä luodaan toipumissuunnitelma riskien toteutumisen varalta. Projektille tunnistetut riskit on listattu taulukossa 6.1, jossa niille on annettu myös yksilöivät tunnukset. Uusia riskejä saatetaan tunnistaa projektin edetessä, jolloin ne päivitetään tähän dokumenttiin. Taulukko 6.1 Projektille tunnistetut riskit ja niiden tunnukset. Tunnus R1 R2 R3 R4 R5 R6 Kuvaus Asiakkaan vetäytyminen; asiakas keskeyttää projektin. Muutokset vaatimuksissa. Ryhmän jäsenen keskeyttäminen. Ryhmän jäsenen työpanoksen aleneminen: esim. lyhytaikainen sairastuminen, ryhmän jäsenen motivaation lasku. Riittämätön osaaminen Aikataulun pettäminen Taulukossa 6.2 on esitetty riskien luokittelu niiden toteutumisen todennäköisyyden ja vaikuttavuuden perusteella. Riskien sijoittuminen lähemmäksi taulukon vasenta yläkulmaa, kertoo riskin vakavuuden olevan korkea, jolloin siihen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Vastaavasti oikeaan alakulmaan sijoittuvien riskien vakavuus on matala, jolloin niihin varautumiseen ei tarvitse käyttää yhtä paljon resursseja. Matalan riskin toteutumisen vaikutukset projektin onnistumiseen ovat hyvin lievät, kun taas korkean riskin toteutuminen todennäköisesti estää projektin onnistumisen täysin. Taulukko 6.2 Riskien luokitus Vaikuttavuus Todennäköisyys Korkea Keskitaso Matala Korkea R4 Keskitaso R6 R5 Matala R1, R3 R2 Taulukossa 6.3 on esitetty projektiin liittyvien riskien ehkäisykeinot sekä toimenpiteet riskin toteutuessa. Uusia riskejä tunnistettaessa, ne on analysoitava ja niille on kirjattava myös ehkäisykeinot ja toipumistoimenpiteet kyseiseen taulukkoon. 05.11.2013 22:25 12/13

Taulukko 6.3: Projektin riskit, niiden ehkäisykeinot ja toipuminen. Riski (vakavuus) Ehkäisy Toipuminen riskin toteutuessa R1 Asiakkaan vetäytyminen R2 Muutokset vaatimuksissa R3 Ryhmän jäsenen keskeyttäminen R4 Ryhmän jäsenen työpanoksen aleneminen R5 Riittäämätön osaaminen R6 Aikataulun pettäminen Vuorovaikutus asiakkaan kanssa, palautteen pyytäminen vähintään jokaisen iteraation päätyttyä. Asiakkaan arvio vaihetuotteista joka iteraation lopussa, vaatimusmäärittelyn säännöllinen läpikäynti. Seurataan jäsenten osallistumista ja motivaatiota säännöllisillä tapaamisilla, motivointi tehtävien mielekkyydellä, huolehtiminen myös riittävästä vapaa-ajasta. Projektin aikataulun suunnittelu siten, että lyhyet poissaolot eivät auheuta ongelmia. Tasainen työnjako. Työn edistymisen seuranta. Jäsenet pyrkivät täydentämään osaamistaan riittävästi, kommunikoidaan ja pyydetään toisilta apua. Hyödynnetään asiantuntijoita. Tarkkaillaan jatkuvasti projektin edistymistä ja kommunikoidaan ajoissa mahdollisista ongelmista. Projekti voidaan jossain määrin viedä loppuun ilman asiakasta: tuotteen vaatimusten sopeuttaminen muuttuneeseen tilanteeseen. Korjataan vaatimusmäärittelyä ja muutetaan vaihetuotetta vastaamaan muuttuneita määrittelyjä. Tehtävien uudelleenallokointi. Projektin aikataulun uudelleensuunnittelu. Tehtävien uudelleenallokointi. Projektin aikataulun uudelleensuunnittelu. Keskeytetään muu toiminta lyhyeksi ajaksi ja kartutetaan omaa osaamista, tukeudutaan asiantuntijoihin, korjataan projektin aikataulua. Aikataulun uudelleensuunnittelu, matalan prioriteetin ominaisuuksien hylkääminen. 6.2 Riskien seuranta Riskien seurannan tärkeimpänä työkaluna on viikkopalaveri, jossa työryhmän jäsenet tarkastelevat omaa toimintaansa ja kommunikoivat riskien mahdollisesta toteutumisesta. Projektin edistymisen seurannalla pyritään havaitsemaan ajoissa riskien toteutumisen todennäköisyyden kasvua, jolloin ehkäiseviä toimenpiteitä voidaan tehostaa ja mahdolliset toipumistoimenpiteet aloittaa ajoissa. 05.11.2013 22:25 13/13