EAY/ENPI 2007 2013 Yhteistyö yli rajojen
Sisältö Yhteistyö yli rajojen... 3 EAY... 4 Pohjoinen... 7 Botnia-Atlantica... 8 Keskinen Itämeri... 9 Itämeri...10 Pohjoinen periferia...11 Interreg IV C, INTERACT...12 Urbact, Espon 2013... 13 ENPI CBC...14 Kolarctic...16 Karjala... 17 Kaakkois-Suomi Venäjä...18 Itämeri-strategia...19 Julkaisijat: Taitto ja ulkoasu: Kuvat: Paino: Työ- ja elinkeinoministeriö Ulkoasiainministeriö Viisikko-Communica VCA VCA/Shutterstock Edita Prima Oy 2
Yhteistyö yli rajojen kaudella 2007 2013 Osana unionin koheesiopolitiikkaa ja ulkosuhdepolitiikkaa Euroopan unioni on jo 1990-luvulta asti tukenut rajat ylittävää alueellista yhteistyötä sekä jäsenmaiden välillä että unioniin rajoittuvien kolmansien maiden kanssa. Keskeisin väline on ollut rakennerahastovaroista rahoitettu INTERREG-yhteisöaloite, jota toteutettiin vuodesta 1990 lähtien: INTERREG I 1990 93, INTERREG II 1994 99 ja INTERREG III 2000 2006. Alkuvaiheessa tuki kohdistettiin rajan läheiseen, pääasiassa kahdenväliseen yhteistyöhön, mutta sittemmin mukaan otettiin myös laaja-alaisempi valtioiden välinen yhteistyö ja verkostomainen alueiden välinen yhteistyö. Kolmansien maiden osallistumista yhteistyöhön pyrittiin edistämään kehittämällä Phare- ja Tacis-ulkosuhdevälineisiin rajayhteistyöosiot. Eri välineiden yhteensovittaminen osoittautui kuitenkin työlääksi, eikä yhteistyö ulkorajoilla toiminut kovinkaan hyvin. Nykyinen ohjelmakausi 2007 2013 merkitsee uutta vaihetta tässä yhteistyössä. Ensinnäkin kokeilumuotoisesti INTERREGyhteisöaloitteena toteutettu toiminta on korotettu rakennerahastojen kolmanneksi, Euroopan alueellinen yhteistyö (EAY) -tavoitteeksi. Vaikka INTERREG-käsite on tämän myötä poistunut asetustekstistä, se jatkaa kuitenkin elämää vahvana epävirallisena brandina ( INTERREG IV ). Uudesta vahvemmasta asemasta huolimatta EAY:n rahoituskehys on edelleen pieni verrattuna lähestymis- ja alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteiden rahoitukseen, noin 2,5 % rakennerahastojen kokonaiskehyksestä kaudella 2007 2013. Toiseksi, ulkorajayhteistyö irrotettiin omaksi kokonaisuudeksi uuden Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen yhteyteen. Tämän ENPI CBC -välineen rahoitus tulee osaksi rakennerahastoista, osaksi ulkosuhdebudjetista. Hallinnollisesti se on ulkosuhdeinstrumentti. Uusi elementti on myös uuden ohjelmakauden säädöspakettiin kuuluva asetus eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymästä (EAYY). Sillä on pyritty vastamaan niihin ongelmiin, joita useilla jäsenvaltioilla, erityisesti niiden alue- ja paikallisviranomaisilla, on ollut rajat ylittävän yhteistyön hallinnon järjestämisessä. EAYY:tä voidaan haluttaessa käyttää EAYohjelmien hallinnon järjestämisessä. Suomessa rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ja erityisesti ulkorajayhteistyön merkitys on keskimääräistä suurempi. Suomen rakennerahastorahoituksesta kaudella 2007 2009 noin 7 % on osoitettu tähän tarkoitukseen. Tästä Suomi on osoittanut noin kolmanneksen ENPI CBC -ohjelmien rahoittamiseen. EAY-ohjelmat (9 kpl) hyväksyttiin vuoden 2007 loppupuolella ja niiden toteuttaminen käynnistyi pääosin vuoden 2008 aikana. Vuoden 2009 lopussa useat ohjelmat olivat sitoneet jo noin puolet rahoituksestaan. ENPI CBC -ohjelmat (3 kpl) hyväksyttiin vuoden 2008 lopussa, mutta Venäjän ja komission välisten rahoitussitoumusten allekirjoittamisen viivästymisestä johtuen niiden toteuttaminen käynnistyy vasta vuoden 2010 alussa. EAY-ohjelmien kansallisena vastuuviranomaisena toimii työja elinkeinoministeriö, kun taas ENPI CBC -ohjelmissa vastuu on jaettu ulkoasiainministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kesken. EAY-ohjelmien hallintoviranomaiset sijaitsevat yhtä lukuun ottamatta Suomen ulkopuolella. Yhdessä ohjelmassa hallintoviranomaisena toimii maakunnan liitto. ENPI CBC -ohjelmissa hallintoviranomaisena toimii niinikään maakunnan liitto. Missään ohjelmassa, jossa Suomi on mukana, ei ole hyödynnetty EAYY:tä hallinnon järjestämisessä. Vaikka EU:n rahoittama rajat ylittävä alueellinen yhteistyö jakaantuukin nyt kahteen järjestelmään, on Suomessa katsottu tärkeäksi tarkastella sitä yhtenä kokonaisuutena. Näin ollen tässä esitteessä esitellään kaikki 12 EAY- ja ENPI CBC -ohjelmaa, joihin Suomi osallistuu. EAY-ohjelmien esittelyihin on sisällytetty myös joitakin esimerkkejä jo hyväksytyistä hankkeista, kun taas ENPI CBC -ohjelmien esittelyissä kuvataan hieman laajemmin toteuttamisen käynnistymistä. Yhteistyö yli rajojen 3
EAY Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoite 2007 2013 Euroopan alueellinen yhteistyö (EAY) -tavoitteella tuetaan rajat ylittävää, valtioiden välistä sekä alueiden välistä yhteistyötä erityisesti EU:n sisärajoilla. EAY-tavoitteen ohjelmia osarahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). Kaudella 2007 2013 tähän tarkoitukseen on osoitettu yhteensä 7,7 mrd euroa. Rajat ylittävä yhteistyö (crossborder) Rajat ylittävä yhteistyö kohdistuu rajaseutujen kehittämiseen ja integroimiseen. EU:n tasolla tähän yhteistyöhön on osoitettu noin 5,5 mrd euroa. Tukikelpoisia alueita ovat kaikki EU-maiden välisillä maarajoilla sijaitsevat NUTS 3 -tason alueet sekä ne meriraja-alueet, joita erottaa enintään 150 kilometriä. Komissio on vahvistanut luettelon tukikelpoisista alueista ja jäsenvaltiot puolestaan ovat sopineet keskenään ohjelma-alueista, joita on yhteensä 53 kpl. Ohjelmien toteuttamiseen voi osallistua myös varsinaisiin tukikelpoisiin alueisiin rajoittuvia alueita, niin kuin kussakin ohjelmassa on sovittu. Suomi osallistuu kolmen rajat ylittävän yhteistyön ohjelman toteuttamiseen: ypohjoinen (Suomi Ruotsi Norja) ybotnia-atlantica (Suomi Ruotsi Norja) ykeskinen Itämeri (Suomi Ruotsi Viro Latvia) Ohjelma-alueista sovittiin ao. maiden välisissä neuvotteluissa. Ohjelmien sisällöt määriteltiin ohjelmiin osallistuvien alueiden toimesta rakennerahastoasetusten antamissa puitteissa. Valmistelutyö käynnistyi kesällä 2006 ja komissio hyväksyi ohjelmat syksyllä 2007. Valtioiden välinen yhteistyö (transnational) Valtioiden välinen yhteistyö käsittää laajempia rajat ylittäviä yhteistyöalueita. EU:n tasolla tähän yhteistyöhön on osoitettu noin 1,8 mrd euroa. Ohjelma-alueet, joita on 13, sovittiin komission ja jäsenmaiden välisissä neuvotteluissa. Ohjelmien toteuttamiseen voi osallistua myös varsinaisen ohjelma-alueen ulkopuolisia alueita, kunhan hyöty kohdistuu ohjelma-alueen toimijoille. Suomi osallistuu kahden valtioiden välisen yhteistyön ohjelman toteuttamiseen: yitämeri (Suomi Ruotsi Tanska Saksa Viro Latvia Liettua Puola Norja Venäjä Valko-Venäjä) ypohjoinen periferia (Suomi Ruotsi Skotlanti Pohjois-Irlanti Irlanti Norja Islanti Färsaaret Grönlanti) Ohjelmien valmistelutyö käynnistyi loppuvuodesta 2005 ja komissio hyväksyi ohjelmat syksyllä 2007. Kussakin ohjelmassa valmistelutyötä koordinoi ao. maiden edustajista koostuva valmistelukomitea. Alueiden välinen yhteistyö (interregional) Ohjelmakaudella toteutetaan neljä koko EU:n kattavaa alueiden välisen yhteistyön, tiedon vaihdon ja tutkimuksen ohjelmaa, jotka perustuvat vuosina 2000 2006 toteutettuihin vastaaviin ohjelmiin. Näihin ohjelmiin on osoitettu yhteensä noin 0,4 mrd euroa. Suomi osallistuu kaikkiin neljään ohjelmaan: yinterreg IV C yinteract yurbact yespon 2013 4
Ohjelmien rahoitus Suomelle osoitetusta EAY-rahoituksesta (120 milj. euroa) 80,7 milj. euroa on jaettu kansallisella päätöksellä kolmen rajat ylittävän yhteistyön ja kahden valtioiden välisen yhteistyön ohjelman kesken (loput ENPI CBC -ohjelmille). Alueiden välisen yhteistyön ohjelmien EAKR-rahoitus on osoitettu suoraan komissiosta. EAY Ohjelma Jäsenvaltiot EAKR-rahoitus Yhteensä milj. josta Suomi milj. Kansallinen rahoitus milj. Yhteensä milj. Muu rahoitus 1) milj. Pohjoinen 34,0 14,8 22,8 56,7 17,3 Botnia-Atlantica 30,5 11,3 30,5 60,9 5,7 Keskinen Itämeri 102,2 27,8 33,8 136,0 Itämeri 208,0 20,9 48,3 256,3 28,6 Pohjoinen periferia 35,1 5,9 24,1 59,2 10,2 INTERREG IV C 321,3 83,8 405,1 6,0 INTERACT 34,0 6,0 40,0 URBACT 53,3 14,5 67,8 0,6 ESPON 2013 34,0 11,3 45,4 Yhteensä (milj. euroa) 852,4 80,7 275,1 1127,4 68,4 1) Sisältää Norjan, Islannin, Färsaarten, Grönlannin ja Sveitsin EAKR-vastaavan kansallisen rahoituksen sekä Itämeren ohjelmassa 22,6 milj. euroa ENPI-rahoitusta. Useissa ohjelmissa on mukana EU:n ulkopuolisia maita, jotka eivät voi saada EAKR-rahoitusta. Norja, Islanti, Färsaaret, Grönlanti ja Sveitsi ovat varanneet EAKR-rahoitusta vastaavaa rahaa niihin ohjelmiin, joihin ne osallistuvat. Itämeren ohjelmassa valkovenäläisillä kumppaneilla on käytössä ENPI CBC -rahaa, mutta ei venäläisillä. Itämeri-ohjelman hankkeiden EU-kumppanit voivat rajoitetusti käyttää EAKR-rahaa Venäjällä toteutettaviin toimiin. Hallinto EAY-ohjelmien hallintojärjestelmän rakenne on periaatteessa samanlainen kuin kansallisten EAKRohjelmien. Ylikansallinen toiminta asettaa kuitenkin joitakin erityisvaatimuksia. Kullakin EAY-ohjelmalla on osallistuvien maiden sopima yhteinen hallintojärjestelmä, joka koostuu seuraavista elimistä: yhallintoviranomainen, joka vastaa komissiolle ohjelman hallinnon ja täytäntöönpanon tehokkuudesta ja moitteettomuudesta. Se tekee myös juridisen päätöksen valituista hankkeista EU-rahoituksen osalta ytodentamisviranomainen, joka todentaa menoilmoitukset ja vastaa maksupyynnöistä komissiolle ytarkastusviranomainen, joka valvoo ohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmän toimivuutta yseurantakomitea, joka huolehtii ohjelman täytäntöönpanon tehokkuudesta ja laadusta ja useissa ohjelmissa myös valitsee rahoitettavat hankkeet. Se koostuu ohjelmaan osallistuvien maiden, alueiden ja muiden yhteistyötahojen edustajista. Rajat ylittävän yhteistyön ohjelmissa (Pohjoinen, Botnia-Atlantica, Keskinen Itämeri) hankkeiden valinnasta vastaa yksi tai useampi, aluetason edustajista koostuva hallintokomitea. ytekninen sihteeristö, joka avustaa em. hallintoelimiä ja mm. vastaa hakemusten arvioinnista 5
EAY Rahoituksen hakeminen ja hankkeiden valinta Useimmissa ohjelmissa järjestetään erillisiä hakuja, joista tiedotetaan ohjelmien kotisivuilla. Botnia-Atlantica ohjelmassa on jatkuva haku. Hakemukset jätetään sihteeristölle, joka arvioi ja esittelee ne seuranta/hallintokomitealle päätettäväksi. Hankkeiden arvioinnissa ja valinnassa käytetään sovittuja valintakriteerejä. Keskeistä on ylikansallisesta kumppanuudesta ja yhteistyöstä syntyvä lisäarvo. Hallintoviranomainen tekee tukisopimuksen valitun hankkeen pääpartnerin kanssa. Yhteisön rahoitus maksetaan jälkikäteen toteutuneiden kustannusten perusteella. Hankkeet ja hakijat EAY-ohjelmien hankkeissa tulee olla kumppaneita useammasta kuin yhdestä maasta. Kumppanuusvaatimukset vaihtelevat ohjelmittain. Jokaisella hankkeella tulee olla pääpartneri, joka jättää hakemuksen, tekee tukisopimuksen ja jolla on yleisvastuu hankkeen toteuttamisesta ja raportoinnista. Pääsääntöisesti kaikki julkiset organisaatiot ovat tukikelpoisia. Yksityisten yritysten osallistumismahdollisuudet ovat rajatut. Kumppaneiden tulee pääsääntöisesti olla ohjelma-alueelta, mutta poikkeuksiakin on. Epäselvissä tapauksissa kumppaneiden tukikelpoisuus on syytä tarkistaa ao. ohjelman sihteeristöltä. Kansallinen rahoitus Hankkeiden EU-kumppanit tarvitsevat ohjelmasta ja maasta riippuen kansallista rahoitusta 15 50 % hankkeen tukikelpoisista kustannuksista. Kansallinen rahoitus voi olla kumppanin omaa rahoitusta (myös luontoissuorituksia) tai sitä voidaan hakea kansallisilta julkisilta rahoittajilta, esimerkiksi valtiolta, maakunnan liitoilta tai kunnilta. Rahoitus on varmistettava ennen hakemuksen jättämistä. Suomessa valtio on varannut koko ohjelmakaudelle runsaat 30 milj. euroa vastinrahaa em. EAY-ohjelmien suomalaisille hankepartnereille. Rahoitus on budjetoitu työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan, mutta sen hallintoon osallistuu myös muita viranomaisia. Valtion vastinrahaa tulee hakea ao. viranomaiselta sen antamien ohjeiden mukaisesti. Tietoa vastinrahan hakemisesta löytyy kunkin ohjelman ja ao. viranomaisten kotisivuilta. Valtion vastinrahaa myönnetään pääsääntöisesti enintään 70 % kansallisen rahoituksen tarpeesta. Ensimmäisen tason valvonta Ensimmäisen tason valvonnalla (First level control) tarkoitetaan järjestelmää, jolla varmennetaan kunkin hankkeeseen osallistuvan tuensaajan ilmoittamien menojen laillisuus ja asianmukaisuus. Ohjelmakaudella 2007 2013 vastuu ensimmäisen tason valvonnasta EAY-ohjelmissa on jäsenvaltioilla. Jäsenvaltio voi järjestää valvonnan joko niin, että siitä huolehtii nimetty viranomainen (keskitetty järjestelmä) tai niin, että viranomainen nimeää tuensaajan hakemuksesta tilintarkastajan toimimaan ensimmäisen tason valvojana (hajautettu järjestelmä). Suomessa on valittu hajautettu järjestelmä, josta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. EAY-ohjelmista rahoitettavien hankkeiden suomalaisten tuensaajien tulee hakea valitsemansa auktorisoidun tilintarkastajan (JHTT, KHT tai HTM) nimeämistä valvojaksi. Auktorisoinnin lisäksi valvojaksi ehdotettavalta tilintarkastajalta edellytetään riittävää rakennerahastolainsäädännön tuntemusta ja kokemusta EU-rahoitteisten hankkeiden tarkastuksista. Suomessa tuensaajan sisäistä tarkastajaa ei nimetä ensimmäisen tason valvojaksi. Hakemus tulee lähettää työ- ja elinkeinoministeriölle heti sen jälkeen kun hanke on valittu rahoitettavaksi ja tukisopimus ohjelman kanssa on tehty. Ministeriö tekee päätöksen tilintarkastajan nimeämisestä tuensaajan ensimmäisen tason valvojaksi hankkeessa ja antaa tuensaajalle sertifikaatin. Ensimmäisen tason valvojan palkkio on hankkeen meno, joka tulee sisällyttää hankkeen budjettiin. Sen tukikelpoisuuden edellytyksenä on, että palvelua hankittaessa on noudatettu Euroopan yhteisön, Suomen sekä kyseisen ohjelman ja tuensaajan omia julkisia hankintoja koskevia säännöksiä ja määräyksiä. Suomen ensimmäisen tason valvontajärjestelmää koskevat ohjeet ja lomakkeet saa työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilta osoitteesta www.tem.fi/eay/valvonta. 6
Tavoite Ohjelman yleisenä tavoitteena on vahvistaa ohjelma-alueen kilpailukykyä ja yhteenkuuluvuutta. Saamen osaohjelman tavoitteena on saamelaisyhteisön kaikkien resurssien hyödyntäminen kulttuuri- ja elinkeinoelämän kehittämiseksi ekologisesti ja pitkäjänteisesti. Ohjelma on jatkoa kaudella 2000 2006 toteutetulle Pohjoisen Interreg III A -ohjelmalle. Ohjelma-alue Ohjelma-alue kattaa alueita Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Suomesta mukana ovat Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski- Pohjanmaan maakunnat. Saamen osaohjelma kattaa Ruotsissa ja Norjassa hieman laajemman alueen kuin pääohjelma. Pohjoinen/Nord Rahoitus Ohjelman EAKR-rahoitus ohjelmakaudella on yhteensä 34,0 milj. euroa. EAKR-rahoitusosuus pääohjelman hankkeissa on 60 % ja Saamen osaohjelman hankkeissa 65 % hyväksyttävistä julkisista kustannuksista. Norjan rahoitus on 17,3 milj. euroa. Toimintalinjat 1) Elinkeinoelämän kehittäminen (EAKR-rahoitus 11,1 milj. euroa) ykehitetään paitsi perusteollisuuden ohessa toimivien yritysten potentiaalia kansainvälisillä markkinoilla myös matkailua ja muita uusia yritystoiminnan aloja. 2) Tutkimus, kehitys ja koulutus (EAKR-rahoitus 8,2 milj. euroa) yyliopistojen ja tutkimuslaitosten rajat ylittävää yhteistyötä edistetään ja resursseja hyödynnetään eri sektorien välisessä yhteistyössä. 3) Alueellinen toimivuus ja identiteetti (EAKR-rahoitus 8,2 milj. euroa) ykehitetään liikenteen ja tietoliikenteen infrastruktuuria, edistetään yhteenkuuluvuutta yli rajojen esimerkiksi kuntien palveluiden tuottamisessa sekä tuetaan kulttuurin- ja kokemustenvaihtoa. 4) Saamen alaohjelma rajaton kehitys (EAKR-rahoitus 4,3 milj. euroa) yvahvistetaan perinteisiä ja uusia elinkeinoja, kehitetään yhteistyötä eri toimijoiden välillä, lisätään ympäröivän maailman tietoisuutta saamelaisista, vahvistetaan saamen kieltä ym. Yhteystiedot ja hakeminen Hallintoviranomaisena toimii Norrbottenin lääninhallitus. Pääsihteeristö sijaitsee Luulajassa ja Saamen osaohjelman sihteeristö Kiirunassa. Suomen kontaktipiste on Lapin liitossa, josta saa tietoa mm. valtion vastinrahan hakemisesta. Ohjelmassa järjestetään hakukierroksia, joista ilmoitetaan kotisivuilla. Hankkeissa tulee olla kumppaneita vähintään kahdesta maasta. Päähakijan tulee olla Suomesta tai Ruotsista. Ohjelman kotisivut www.interregnord.com Suomen kontaktipiste www.lapinliitto.fi Hanke-esimerkkejä (lisää ohjelman kotisivuilla) Filmbågen A Yritystoiminnan kehittäminen (Tl 1) yaudiovisuaalisen teollisuuden kehittäminen Pohjoiskalotin alueella. Kehitetään ja vahvistetaan noin 40 tuotantoyhtiön ja 40 filmityöntekijän osaamista. ypääpartneri Filmpool Nord (Norrbotten), Suomesta mukana Pohjoinen elokuva- ja mediakeskus POEM Oulusta. ykokonaiskustannukset 2 393 685 euroa, josta EU:n osuus 667 139 euroa. Vapaa hoitovalinta Tornionlaakson toimintaalueella (Tl 3) ytavoitteena on lisätä Tornionlaakson suomalaisten ja ruotsalaisten kuntien hoitoyhteistyötä entisestään, jotta voitaisiin saavuttaa oikea hoidon laatu ja tarjota alueen potilaille vapaata hoitovalintaa. ypääpartneri Norrbottenin läänin maakäräjät, Suomesta mukana Tornion, Ylitornion, Pellon, Kolarin, Muonion ja Enontekiön kunnat. ykokonaiskustannukset 346 000 euroa, josta EU:n osuus 207 601 euroa. Samisk ungdom (Tl 4) ytavoitteena, että nuoriso saa käsityksen museotyöstä ja tulee mukaan osallistumaan saamelaisen kulttuuriperinnön luomiseen. ypääpartneri Ruotsin tunturi- ja saamelaismuseo Àjtte, muina kumppaneina Sámi Museum Siida, Várjat Sámi Musea ja Saemien Sijte. ykokonaiskustannukset 450 692 euroa, josta EU:n osuus 188 271 euroa. 7
Botnia-Atlantica EUROPEISKA UNIONEN Europeiska regionala utvecklingsfonden Gränsöverskridande samarbete över fjäll och hav Meret, vuoret ja rajat ylittävä yhteistyö Grenseoverskridende samarbeid over fjell og hav Cross-border cooperation over mountain and sea www.botnia-atlantica.eu Tavoite Ohjelman tavoitteena on vahvistaa yhteistoiminnan rakenteita ja kasvua ohjelma-alueella. Ohjelma on jatkoa kaudella 2000 2006 toteutetulle Merenkurkku MittSkandia Interreg III A -ohjelmalle. Ohjelma-alue Ohjelma-alue kattaa alueita Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Suomesta mukana ovat Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Satakunnan maakunnat sekä ns. rajoittuvana alueena Etelä- Pohjanmaan maakunta. Rahoitus Ohjelman EAKR-rahoitus ohjelmakaudella on yhteensä 30,5 milj. euroa. EAKR-rahoitusosuus hankkeissa on 50 % hyväksyttävistä julkisista kustannuksista. Norjan rahoitus on 5,7 milj. euroa. Hanke-esimerkkejä (lisää ohjelman kotisivuilla) ULTRA Lidar-perusteisen maastoanalyysin kehittäminen alueellista käyttöä varten (Tl 1) yhankkeessa kehitetään ja sovelletaan uutta metodia Merenkurkun vedenalaisten alueiden kartoittamiseen. Saadut tiedot parantavat merialueiden hallinnosta ja suunnittelusta vastaavien tahojen suunnittelutyön edellytyksiä. ypääpartneri Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut ykokonaiskustannukset 434 640 euroa, josta EU:n osuus 217 000 euroa. KB Kulttuurisilta (Tl 1) ytarkoituksena on nostaa esille alueen yhteinen historia ja toteuttaa kulttuuritoimia vuosina 2009 2012. Pyrkimyksenä on myös vahvistaa liikeyhteyksiä ja matkailua ja sitä kautta alueen elinkeinoelämää. ypääpartneri Satakunnan Museo ykokonaiskustannukset 520 000 euroa, josta EU:n osuus 250 000 euroa. Open Kvarken (Tl 2) ytavoitteena on perustaa pysyvä resurssikeskus, jonka tehtävänä on tutkia, kehittää ja soveltaa open source -konseptia pkt-yrityksissä ja julkisella sektorilla. Lisäksi tullaan kehittämään järjestelmiä mm. asioidenkäsittelyä ja verkkokokouksia varten. ypääpartneri Vaasan ammattikorkeakoulu ykokouskustannukset 1 719 800 euroa, josta EU:n osuus 850 000 euroa. ywww.openkvarken.fi Toimintalinjat 1) Yhteistoiminnan rakenteet (EAKR-rahoitus 12,9 milj. euroa) ytoimintalinjan tavoitteena on saavutettavuuden ja kestävän kehityksen edistäminen. Rahoitettavien toimien kohteina ovat ympäristö, liikenne ja yhteenkuuluvuus. 2) Yhteistoiminnalla kasvuun (EAKR-rahoitus 15,7 milj. euroa) ytoimintalinjalla tavoitellaan kasvun vahvistamista Botnia- Atlantica-alueella. Rahoitettavien toimien kohteina ovat osaaminen, elinkeinoelämä ja yhteiskunnalliset palvelut. Yhteystiedot ja hakeminen Hallintoviranomaisena toimii Västerbottenin lääninhallitus. Pääsihteeristö sijaitsee Uumajassa. Suomen paikallistoimisto on Pohjanmaan liitossa Vaasassa, josta saa tietoa mm. valtion vastinrahan hakemisesta. Ohjelmassa noudatetaan jatkuvaa hakua. Hallintokomitean kokouksissa käsitellään vähintään kaksi kuukautta ennen kokousta jätettyjä hakemuksia. Hallintokomitean kokouspäivistä ilmoitetaan kotisivuilla. Hankkeissa tulee olla kumppaneita vähintään kahdesta maasta. Päähakijan tulee olla Suomesta tai Ruotsista. Ohjelman kotisivut www.botnia-atlantica.eu Suomen paikallistoimisto www.obotnia.fi 8
Tavoite Ohjelman visiona on luoda globaalisti tunnettu, dynaaminen, kestävä ja kilpailukykyinen alue, joka on houkutteleva niin yrityksille kuin matkailijoillekin ja jossa halutaan asua, työskennellä ja investoida. Ohjelma perustuu Saariston sekä Etelä- Suomen ja Viron INTERREG III A -ohjelmien kokemuksiin. Ohjelma-alue Ohjelma-alue kattaa rannikkoalueita Suomesta, Ruotsista, Virosta ja Latviasta. Suomesta ohjelma-alueeseen kuuluvat Varsinais-Suomi, Uusimaa, Itä-Uusimaa ja Kymenlaakso sekä Ahvenanmaa. Lisäksi rajoittuvina alueina ovat mukana Kanta- Häme, Päijät-Häme ja Etelä-Karjala. Rahoitus Ohjelman EAKR-rahoitus ohjelmakaudella on 102,2 milj. euroa. EAKR-rahoitusosuus hankkeissa on Suomessa ja Ruotsissa 75 % ja Virossa ja Latviassa 85 % hyväksyttävistä kustannuksista. Toimintalinjat 1) Turvallinen ja terveellinen elinympäristö (EAKR-rahoitus 28,0 milj. euroa) ytoimintalinjassa keskitytään yhteisen ympäristön suojelemiseen ja tilan kohentamiseen, tavoitteena nostaa ympäristötietoisuutta alueella ja vähentää ympäristökatastrofien riskiä. 2) Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue (EAKR-rahoitus 42,5 milj. euroa) ytoimintalinjassa tavoitellaan parantunutta alueellista kilpailukykyä, joka perustuu kestävään kasvuun, innovaatioihin, yrittäjyyteen, parantuneeseen saavutettavuuteen ja laaja-alaisiin taloudellisiin toimintoihin. 3) Houkuttelevat ja dynaamiset yhdyskunnat (EAKR-rahoitus 25,5 milj. euroa) ytoimintalinjassa keskitytään yhteiskunnassa vallitsevan perusturvan säilyttämiseen sekä alueen yhteisen identiteetin rakentamiseen. Toimintalinjoja toteutetaan hieman eri lailla painottaen koko ohjelmakokonaisuuden (pääohjelma) ja kahden maantieteellisen alaohjelman kautta. Etelä-Suomen ja Viron alaohjelma perustuu edellisen kauden ohjelma-alueeseen ja Saariston alaohjelma kattaa kaikki saaristoalueet Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Yhteystiedot ja hakeminen Hallintoviranomaisena toimii Varsinais-Suomen liitto. Sihteeristön pääkonttori sijaitsee Turussa, toimipisteet Maarianhaminassa ja Tallinnassa sekä infopisteet Tukholmassa ja Riikassa. Ohjelmassa järjestetään hakukierroksia, joista ilmoitetaan kotisivuilla. Hankkeissa tulee olla kumppaneita vähintään kahdesta maasta. Saariston alaohjelmassa toiminnan tulee kohdistua saaristoalueille. Varsinais-Suomen liitosta saa tietoa valtion vastinrahan hakemisesta (www.varsinais-suomi.fi). Ohjelman kotisivut www.centralbaltic.eu Hanke-esimerkkejä (lisää ohjelman kotisivuilla) Eco-support activity (Tl 1, Etelä-Suomen ja Viron alaohjelma)) ytavoitteena on lisätä ympäristötietoisuutta toteuttamalla ekotukitoimintaa (eco-support activity) osallistuvissa kunnissa ja organisaatioissa. Toimintaa toteutetaan nimeämällä ja kouluttamalla ekotukihenkilöitä. ypääpartneri Helsingin kaupunki, muina kumppaneina kaupunkeja Suomesta ja Virosta. ykokonaiskustannus 986 262 euroa, josta EU:n osuus 758 830 euroa. Enterprising SELF (Tl 2, Pääohjelma) ytavoitteena on parantaa asenteita yrittäjyyteen ja siten lisätä alueellista kilpailukykyä. Tähän sisältyy erityinen yrittäjäkoulutuskonsepti ja yleisempi koulutuskonsepti. Päaasiallisia kohdejoukkoja ovat opettajat, rehtorit ja opinto-ohjaajat. ypääpartneri Cursor Oy (Kotka-Haminan seudun kehittämisyhtiö), muita kumppaneita Ruotsista, Virosta ja Latviasta ykokonaiskustannus 1 319 985 euroa, josta EU:n osuus 1 050 619 euroa. FLEX (Tl 3, Saariston alaohjelma) ytavoitteena on tehdä saaristosta houkuttelevampi ja dynaamisempi toimintaympäristö kehittämällä joustotyötä, todentamalla sen terveys-, hyvinvointi- ja motivaatiohyödyt sekä selvittämällä joustotyön vaikutuksia alueellisen kehitykseen. ypääpartneri Turun yliopisto, muita kumppaneita Suomesta, Ahvenanmaalta, Virosta ja Ruotsista. ykokonaiskustannus 527 120 euroa, josta EU:n osuus 399 199 euroa. Keskinen Itämeri (Central Baltic) 9
Itämeri Tavoite Ohjelman tavoitteena on vahvistaa kehitystä kohti kestävää, kilpailukykyistä ja alueellisesti integroitua Itämeren aluetta. Ohjelma on jatkoa kaudella 2000 2006 toteutetulle Itämeren Interreg III B -ohjelmalle. Ohjelma-alue Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Norja ja Valko-Venäjä kokonaisuudessaan sekä alueita Saksasta ja Venäjältä. Rahoitus Ohjelman EAKR-rahoitus ohjelmakaudella on 208,0 milj. euroa. EAKR-rahoitusosuus hankkeissa on vanhoissa jäsenmaissa (ml. Suomi) 75 % ja uusissa jäsenmaissa 85 % hyväksyttävistä kustannuksista. Norjan rahoitus on 6 milj. euroa ja ENPI-rahoitus 22,6 milj. euroa. Hanke-esimerkkejä (lisää ohjelman kotisivuilla) BSR InnoReg (Tl 1) yhankkeen tavoitteena on vahvistaa innovaatiotoiminnan hallinnointia ja tukea metropolialueiden ulkopuolisia toimintaympäristöjä. Hankekumppanit tulevat myös yhdessä kehittämään ja testaamaan uusia välineitä innovaatiotoiminnan tukemiseksi. ypääpartneri Itämeri-instituutti (Tampere), yhteensä 19 kumppania kuudesta maasta. ykokonaiskustannukset 2,9 milj. euroa, josta EU:n osuus 1,8 milj. euroa. C.A.S.H. (Tl 2) yhankkeen tavoitteena on yhdistää relevantteja viranomaisia yli rajojen ja kehittää niiden välistä yhteistyötä ja vuoropuhelua rajan ylittävän raskaan tavaraliikenteen turvallisuuden parantamiseksi. Painopiste on tieliikenteessä. ypääpartneri Turun kauppakorkeakoulu, yhteensä 14 kumppania kahdeksasta maasta. ykokonaiskustannukset 3,4 milj. euroa, josta EU:n osuus 2,3 milj. euroa. PURE (Tl 3) yhankkeessa valmistellaan ja toteutetaan investointeja, joilla vähennetään Itämeren fosforipäästöjä. Toiminta kohdistuu valittuihin kuntiin ja niiden jäteveden puhdistamislaitoksiin ja auttaa niitä saavuttamaan HELCOM:in suositusten mukaiset fosforipitoisuudet. ypääpartneri Itämeren kaupunkien liiton ympäristösihteeristö (Turku), yhteensä 11 kumppania kuudesta maasta. ykokonaiskustannukset 3,2 milj. euroa, josta EU:n osuus 2,0 milj. euroa. Toimintalinjat 1) Innovaatiotoiminnan edistäminen Itämeren alueella (EAKR-rahoitus 58,7 milj. euroa) ytuetaan innovaatioiden lähteitä, edistetään teknologian siirtoa sekä vahvistetaan uuden tiedon synnyttämiseen ja omaksumiseen tarvittavaa sosiaalista kapasiteettia. 2) Itämeren alueen ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus (EAKR-rahoitus 39,1 milj. euroa) yedistetään saavutettavuutta ja kestävää sosioekonomista kasvua vahvistavia liikenne-, kuljetus- ja tietoliikennetoimia. 3) Itämeri yhteisenä resurssina (EAKR-rahoitus 58,7 milj. euroa) ytuetaan merialueiden taloudellista hoitoa ja meren rikkauksien kestävää käyttöä, ilmaston ja demografisten muutosten haasteet huomioon ottavaa vesivarojen hoitoa sekä meri- ja rannikkoalueiden integroitua kehittämistä. 4) Vetovoimaisten ja kilpailukykyisten kaupunkien ja alueiden edistäminen (EAKR-rahoitus 39,1 milj. euroa) yvahvistetaan metropolialueita, kaupunkeja ja kaupunkialueita taloudellisen kasvun moottoreina sekä tuetaan alueen integroitua kehitystä. Yhteystiedot ja hakeminen Hallintoviranomaisena toimii Investitionsbank Schleswig-Holstein. Pääsihteeristö sijaitsee Rostockissa ja sivukonttori Riikassa. Ohjelmassa järjestetään hakukierroksia, joista ilmoitetaan kotisivuilla. Hankkeissa tulee olla vähintään kolme kumppania kolmesta eri ohjelma-alueen maasta, joista vähintään kahden tulee olla EU:n jäsenmaasta tai Norjasta. Päähakijan tulee olla EU:n jäsenmaasta tai Norjasta. Tietoa valtion vastinrahan hakemisesta saa ohjelman kotisivuilta tai linkistä www.tem.fi/eay/bsr. Ohjelman kotisivut http://eu.baltic.net 10
Tavoite Ohjelmassa pyritään auttamaan syrjäisiä ja etäisiä yhteisöjä Euroopan pohjoislaidalla kehittämään taloudellista, sosiaalista ja ympäristöpotentiaaliaan. Tavoitteeseen pyritään valtioiden välisellä yhteistyöllä innovoinnin, yritysten kilpailukyvyn, saavutettavuuden, kestävän kehityksen, luonnonvarojen ja kulttuuriperinnön aloilla. Ohjelma-alue Ohjelmaan kuuluu alueita Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Skotlannista, Pohjois-Irlannista ja Irlannista. Lisäksi ohjelmaalueeseen kuuluvat Islanti, Färsaaret ja Grönlanti. Suomesta mukana ovat Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois- Karjalan, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon maakunnat. Pohjoinen periferia Rahoitus Ohjelman EAKR-rahoitus ohjelmakaudella on yhteensä 35,1 miljoonaa euroa ja sitä vastaava ei-jäsenvaltioiden rahoitus on 10,2 miljoonaa euroa. EU:n rahoitusosuus hankkeissa on yleensä 60 prosenttia EU:n jäsenvaltioiden tuensaajien hyväksyttävistä kustannuksista. Toimintalinjat Ohjelmassa on kaksi toimintalinjaa, joiden sisällä on kummassakin kaksi temaattista tavoitetta: 1) Innovaation ja kilpailukyvyn edistäminen erittäin syrjäisillä alueilla (EAKR-rahoitus 19,8 milj. euroa) yinnovaatiot, verkostoituminen ja kilpailukyky ysaavutettavuus 2) Luonnonvarojen kestävä kehitys (EAKR-rahoitus 13,2 milj. euroa) ympäristö syrjäisten alueiden voimavarana ykeskusten ja maaseudun yhteinen kehittäminen ja kulttuuriperinnön edistäminen Yhteystiedot ja hakeminen Ohjelman hallintoviranomaisena toimii Västerbottenin lääninhallitus Uumajassa ja sen sihteeristö sijaitsee Kööpenhaminassa. Suomen alueellinen yhteyspiste on Rovaniemellä Lapin liitossa (paula.mikkola(at)lapinliitto.fi). Ohjelmassa järjestetään hakukierroksia, joista ilmoitetaan kotisivuilla. Hankkeissa tulee olla kumppaneita vähintään kolmesta maasta, joista ainakin yhden tulee olla EU:n jäsenmaa. Päähakijan tulee normaalisti sijaita EU:n jäsenmaassa, mutta voi perustelluissa tapauksissa sijaita myös Norjassa tai Islannissa. Tietoja Suomen valtion vastinrahoituksesta ohjelmasta rahoitettaville hankkeille saa työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilta osoitteesta www.tem.fi/eay/npp. Ohjelman kotisivut www.northernperiphery.eu Hanke-esimerkkejä CliMATIC www.clim-atic.org ytavoitteena on koota uutta ja olemassa olevaan tietoa ja kokemuksia siitä, miten maaseutuyhteisöt voivat tehdä ja panna täytäntöön ilmastonmuutokseen mukautumista edistäviä päätöksiä mm. laatimalla ilmastonmuutosta koskevia haavoittuvuusmalleja ja keräämällä esimerkkejä yhteisöjen strategioista ilmastonmuutokseen sopeuduttaessa. yhankkeen pääpartneri on skotlantilainen UHI Millenium Institute ja siinä on kumppaneita myös Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Grönlannista. ykokonaisbudjetti on noin 2,3 milj. euroa, josta EU:lta noin 1,3 milj. euroa. ylisätietoja Suomessa: miikka.halonen(at)ymparisto.fi. Competitive Health www.ehealthservices.eu yhankkeen tavoitteena on lisätä terveyspalvelujen tarjontaa ja saavutettavuutta Euroopan harvaan asutuilla alueilla. Hankkeessa on tarkoitus kartoittaa ja tunnistaa parhaita eurooppalaisia käytäntöjä ja innovatiivisia sähköisiä terveyspalveluratkaisuja, joita voidaan soveltaa, kehittää ja sisällyttää terveydenhoitojärjestelmiin ohjelma-alueella. Hankkeen pääpartneri on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja siinä on mukana partnereita myös Ruotsista, Skotlannista, Irlannista ja Norjasta. ykokonaisbudjetti on noin 1,6 milj. euroa, josta EU:lta noin 0,9 milj. euroa. ylisätietoja Suomessa: minna.makiniemi(at) ppshp.fi 11
INTERREG IV C, INTERACT INTERREG IVC TAVOITE Ohjelman tavoitteena on parantaa aluepoliittisten kehittämistoimenpiteiden ja välineiden vaikuttavuutta innovaatioiden ja tietoyhteiskunnan sekä ympäristön ja riskien ehkäisemisen aloilla. Tällä tavalla pyritään tukemaan Euroopan talouden uudistamista ja vahvistamaan sen kilpailukykyä. Ohjelma on jatkoa kaudella 2000 2006 toteutetulle Pohjoisen, Itäisen, Eteläisen ja Läntisen vyöhykkeen Interreg III C -ohjelmalle. OHJELMA-ALUE Ohjelma-alue kattaa koko EU:n. Lisäksi Norja ja Sveitsi osallistuvat ohjelman toteuttamiseen. Hanke-esimerkkejä (lisää ohjelman kotisivuilla) CLIQ - Creating Local Innovation for SME s through a Quadruple Helix ypäätavoite on vahvistaa eurooppalaisten keskisuurten kaupunkien kykyä tukea tehokkaasti innovaatiotoimintaa ns. neloiskierre (Quadruple Helix) -mallin pohjalta. Hankkeessa tutkitaan ja jaetaan eurooppalaisia hyviä käytäntöjä esim. vertailevan tutkimuksen avulla sekä vaihdetaan kokemuksia siitä, miten keskisuuret kaupungit voivat tukea yhteistyötä ja auttaa tiedonsiirtoa innovaatiokeskusten, tiedeyhteisöjen, pk-yritysten ja kansalaisyhteiskunnan välillä. ycliq-verkostossa on mukana 16 partneria 10 Euroopan maasta. Partnerit ovat paikallis- ja aluehallinnon organisaatioita, innovaatiokeskuksia, alueellisia kehitysyksikköjä ja -verkostoja, jotka edustavat erilaisia rooleja innovaatioketjussa. Hankkeen pääpartneri on Jyväskylän kaupunki. ykokonaisbudjetti on noin 1,96 milj. euroa, josta EU:lta noin 1,49 milj.euroa. ylisätietoja Suomessa: laura.ahonen(at)jkl.fi. RAPIDE - Regional Action Plans for Innovation Development and Enterprise yhankkeessa tarkastellaan julkisen sektorin roolia alueiden innovaatiotoiminnan edistäjänä erityisesti siitä näkökulmasta, miten julkinen sektori voi auttaa pk-yrityksiä saamaan uudet tuotteet nopeammin markkinoille. Uusien tuotteiden markkinoille saattamisen nopeuttamisessa keskitytään kolmeen teema-alueeseen: riskinhallintaan, rahoitukseen ja hyödyllisiin kumppanuuksiin. yhankkeessa on mukana 13 partneria 11 Euroopan maasta. Hankkeen pääpartneri on Lounais-Englannin kehittämiskeskus. ykokonaisbudjetti on noin 1,81 milj. euroa, josta EU:lta noin 1,43 milj. euroa. ylisätietoja Suomessa: riitta.alajarvi-kauppi(at)tokem.fi ja kristiina.jokelainen(at)ramk.fi RAHOITUS Ohjelman julkinen rahoitus ohjelmakaudella on yhteensä noin 405 milj. euroa, josta EU-rahoituksen osuus on 321,1 milj. euroa. EU-rahoitusosuus hanketasolla on jäsenmaasta riippuen joko 75 % tai 85 % hyväksyttävistä julkisista kustannuksista. Norja ja Sveitsi rahoittavat ohjelmaa kumpikin 3 milj. eurolla. TOIMINTALINJAT 1) Innovaatio ja tietoyhteiskunta (EU-rahoitus 177 milj. euroa) yinnovaatiot, tutkimus ja kehittäminen yrittäjyys ja pienyritykset ytietoyhteiskunta ytyöllisyys, osaamispääoma ja koulutus. 2) Ympäristö ja riskien ehkäiseminen (EU-rahoitus 125 milj. euroa) yluonnon- ja teknologiariskit sekä ilmastonmuutos yvesistöjen hoito/suojelu yjätehuolto ybiodiversiteetti ja luonnonympäristön säilyttäminen sekä ilmanlaatu yenergia ja kestävä liikenne ykulttuuriperintö ja maisemointi. Toimintalinjojen puitteissa toteutetaan kahdentyyppisiä hankkeita: alueiden aloitteita ja kapitalisointihankkeita. Näistä löytyy tarkempaa tietoa ohjelman kotisivuilta. YHTEYSTIEDOT JA HAKEMINEN Hallintoviranomaisena toimii Conseil Régional Nord Pas de Calais (Lille). Pääsihteeristö sijaitsee hallintoviranomaisen yhteydessä Lillessä. Pääsihteeristöllä on apunaan 4 alueellista toimipistettä: Rostock, Katowice, Valencia ja Lille (pääsihteeristön yhteydessä). Suomi kuuluu Rostockin toimipisteen alueeseen. Tietoja Suomen valtion vastinrahoituksesta ohjelmasta rahoitettaville hankkeille saa työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilta osoitteesta http://www.tem.fi. Ohjelman kotisivut www.interreg4c.eu INTERACT TAVOITE, OHJELMA-ALUE JA RAHOITUS Ohjelman tavoitteena on tukea EAY- ja ENPI CBC -ohjelmien hallintoa ja toiminnan kehittämistä. Ohjelmien hyvän hallinnon on todettu olevan yksi keskeisimmistä haasteista. Kohderyhmänä ovat erityisesti ne organisaatiot/tahot, jotka osallistuvat EAY- ja ENPI CBC -ohjelmien hallinnointiin: hallinto-, todentamis- ja tarkastusviranomaiset, tekniset sihteeristöt, seuranta- 12
komiteat sekä kansalliset yhteyshenkilöt. Ohjelma on jatkoa kaudella 2000 2006 toteutetulle saman nimiselle ohjelmalle. Ohjelma-alue kattaa koko EU:n. Lisäksi Norja ja Sveitsi osallistuvat ohjelman toteuttamiseen. Ohjelman julkinen rahoitus ohjelmakaudella on yhteensä noin 40 milj. euroa, josta EU-rahoituksen osuus noin 34 milj. euroa. YHTEYSTIEDOT Hallintoviranomaisena toimii Bratislavan aluehallinto Slovakiassa. Pääsihteeristö sijaitsee hallintoviranomaisen yhteydessä Bratislavassa. Ohjelmalla on 4 alueellista toimipistettä: Turku, Viborg (Tanska), Wien ja Valencia. Lisäksi ulkosuhderahoituksella on perustettu kaksi ENPI CBC -ohjelmia avustavaa toimipistettä. Toinen toimipiste sijaitsee Firenzessä ja toinen Turussa INTERACT-toimipisteen yhteydessä. Turun toimipisteen vastuulla ovat Pohjoismaiden (pl. Tanska), Baltian maiden ja Puolan rajat ylittävän yhteistyön ohjelmat, mukaan lukien ENPI CBC -ohjelmat. Ohjelman kotisivut www.interact-eu.net Turun toimipiste ip.turku@interact-eu.net Yhteystiedot ja hakeminen Ohjelman hallintoviranomainen ja sihteeristö sijaitsee Pariisissa. Ohjelman kansallisena yhteysviranomaisena toimii työ- ja elinkeinoministeriö. Lisätietoja Olli Voutilainen, työ- ja elinkeinoministeriö olli.voutilainen(at)tem.fi Ohjelman kotisivut www.urbact.org Espon 2013 Tavoite, ohjelma-alue ja rahoitus ESPON 2013 -ohjelman tavoitteena on tukea alueellista kehitystyötä ja politiikkaa EU-tasolla sekä jäsenmaissa tutkimusten, tietoaineistojen ja yhteistyöverkostojen avulla. Ohjelman puitteissa toteutetaan eurooppalaisten tutkimuslaitosten yhteistyönä tutkimusprojekteja, jotka liittyvät Euroopan alueelliseen kehitykseen, aluesuunnitteluun ja -politiikkaan. Ohjelma-alue kattaa kaikki EU:n jäsenvaltiot sekä Sveitsin, Norjan, Islannin ja Liechtensteinin. URBACT, ESPON 2013 URBACT Tavoite ja ohjelma-alue URBACT -ohjelma tarjoaa suomalaisille kaupungeille mahdollisuuden osallistua suoraan kokemustenvaihtoon kaupunkikehityksen eri teemoista muiden eurooppalaisten kaupunkien kanssa. Ohjelman toimintamuotoina ovat kokemustenvaihtoverkot, työryhmät ja tutkimukset. Ohjelmassa ovat mukana EU:n jäsenvaltiot sekä Norja ja Sveitsi. Rahoitus Kaupungit ovat URBACT-ohjelman ensisijaisia toimijoita. Näiden lisäksi ohjelmaan voivat osallistua muut kaupunkien kehittämiseen liittyvät toimijat, kuten alueviranomaiset tai yliopistot. EU tukee ohjelmaa noin 53 milj. eurolla ja tukiaste on noin 70 %. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö tukee mukaan valittavien suomalaisen kaupunkien tai muiden organisaatioiden osallistumista ohjelmaan. Toimintalinjat URBACT-ohjelman sisällölliset painoalat jakautuvat kahteen toimintalinjaan seuraavasti: 1) Kaupungit kasvun ja työpaikkojen luojina, johon kuuluvat teemat ovat yrittäjyyden edistäminen, innovaatiotoiminta ja tietotalous sekä työllisyys ja inhimilliset voimavarat 2) Viihtyisät ja sosiaalisesti eheät kaupungit, johon kuuluvat teemat ovat heikosti kehittyvien kaupunginosien integroitu kehittäminen, sosiaalinen integraatio, kaupunkiympäristö sekä hyvä hallinta ja kaupunkisuunnittelu. Ohjelman EU-rahoitus ohjelmakaudella on 34 milj. euroa. Jäsenmaiden rahoitus on lähes 13 milj. euroa. Toimintalinjat yaluekehitykseen ja -suunnitteluun liittyvät teemakohtaiset tutkimukset ykohdennetut analyysit erityyppisten alueiden osalta yaineistot ja indikaattorit sekä tutkimusmenetelmät yhteistyön kehittäminen, tutkimustiedon levittäminen ja hyväksikäyttö. Toimintalinjat on valittu niin, että tutkimustoiminta palvelee syvenevää ja hakijamaihin laajenevaa aluesuunnittelu- ja aluekehitysyhteistyötä sekä seuraavan rakennerahastoohjelmakauden valmistelua. Yhteystiedot ja hakeminen Ohjelman hallintoviranomainen ja sihteeristö sijaitsee Luxemburgissa. Suomen kansallinen yhteyspiste toimii Joensuun yliopistossa. Lisätietoja heikki.eskelinen(at)joensuu.fi, timo.hirvonen(at)joensuu.fi Ohjelman kotisivut www.espon.eu 13
ENPI CBC Ulkorajayhteistyöohjelmat 2007 2013 (ENPI CBC) Ohjelmakaudelle 2007 2013 Euroopan yhteisön ulkosuhderahoituksen oikeusperustat uudistettiin. Unionin naapurimaihinsa suuntaamaa rahoitusta koskevat säännöt koottiin uuteen eurooppalaiseen naapuruuden ja kumppanuuden välineeseen (ENPI). ENPI korvaa aikaisemman Välimeren alueen MEDA-asetuksen sekä IVY-maissa sovelletun TACIS-asetuksen. Yhteisön avulla edistetään EU:n ja kumppanimaiden yhteistyötä, asteittaista taloudellista yhdentymistä ja erityisesti kumppanuus- ja yhteistyösopimusten, assosiaatiosopimusten tai muiden voimassa olevien ja tulevien sopimusten täytäntöönpanoa. Yhteisön avulla tuetaan myös kumppanimaiden ponnisteluja hyvän hallintotavan ja tasavertaisen sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen edistämiseksi. Pääosa noin 95 prosenttia ENPI-rahoituksesta kohdistetaan niin kutsutuille maaohjelmille ja useita maita koskeville ohjelmille, joita toteutetaan unionin ulkopuolella. Enintään viisi prosenttia (559 milj. euroa) ENPI-rahoituksesta käytetään jäsenvaltioissa ja kumppanimaissa niiden alueiden yhteiseksi eduksi edistämällä rajat ylittävää yhteistyötä (ENPI CBC). Rajat ylittävää yhteistyötä tuetaan ENPI-asetuksen mukaan yhteisillä paikallisilla aloitteilla kestävän taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen ja ympäristön kehityksen edistämiseksi kaikkialla yhteisön ulkorajoilla. Ohjelmiin osallistuvat jäsenvaltiot ovat osoittaneet tähän toimintaan rahoitusta myös niille Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteeseen osoitetuista varoista yhteensä 465,5 milj. euroa. Yhteisörahoituksen enimmäismäärä ulkorajat ylittäville ENPI CBC -ohjelmille on täten ohjelmakaudella 2007 2013 noin 1 024,5 milj. euroa. Ohjelmia on yhteensä 15. ENPI CBC -ohjelmat Suomi osallistuu kolmen ENPI CBC -ohjelman toteuttamiseen: ykolarctic (Suomi Ruotsi Norja Venäjä) ykarelia (Suomi ja Venäjä) ykaakkois-suomi Venäjä (Suomi ja Venäjä) Lähtökohtana näille ohjelmille olivat Suomen itärajalla kaudella 2000 2006 toteutetut INTERREG-ohjelmat, jotka vuonna 2003 muutettiin ns. naapuruusohjelmiksi. Naapuruusohjelmilla pyrittiin INTERREG-rahoituksen ja EU:n ulkosuhderahoituksen (TACIS CBC) entistä parempaan yhteensovittamiseen. ENPI CBC -ohjelma-alueista sovittiin ao. maiden ja komission välisissä neuvotteluissa. Ohjelmien sisällöt määriteltiin ohjelmiin osallistuvien maiden ja alueiden toimesta EU-asetusten antamissa puitteissa. Euroopan komissio hyväksyi ohjelmat joulukuussa 2008. Komissio ja Venäjä allekirjoittivat rahoitussopimukset Tukholmassa 18.11.2009 pidetyn EU Venäjä-huippukokouksen yhteydessä, minkä jälkeen ohjelmien täytäntöönpano voitiin aloittaa. Ohjelmien rahoitus ENPI-rahoitus ohjelmille tulee yhteisön talousarvion ulkosuhdeotsakkeesta, johon on siirretty myös jäsenvaltioiden näille ohjelmille osoittamat EAKR-varat. Ohjelmille osoitettavan yhteisön rahoituksen kokonaismitoituksessa on otettu huomioon mm. koko ohjelma-alueen väestö, nykyisten naapuruusohjelmien jatkuvuus sekä kyky vastaanottaa tukea. Suomi on osoittanut ulkorajayhteistyöhön EAKR-varojaan ohjelmakaudella 2007 2013 yhteensä 39,6 milj. euroa. Komissio on vahvistanut Suomen ja Venäjän välisille yhteisille toimintaohjelmille tulevan ENPI-rahoituksen kokonaismääräksi ohjelmakaudelle 2007 2013 seuraavat ohjelmakohtaiset luvut: ykolarctic: 28,2 milj. euroa, ykarelia: 23,2 milj. euroa, ykaakkois-suomi Venäjä: 36,2 milj. euroa. Yhteisön rahoitus näille ohjelmille on siis yhteensä 87,6 milj. euroa. Tähän lukuun sisältyy myös Ruotsin Kolarctic-ohjelmalle omista EAKR-varoistaan osoittamat noin 9 milj. euroa. Yhteisön rahoitukseen voidaan rinnastaa Norjan Kolarcticohjelmalle osoittamat 7 milj. euroa. Näillä varoilla ja niitä vastaavalla yhtä suurella Norjan kansallisella vastinrahoituksella voidaan rahoittaa norjalaisten toimijoiden osallistumista ohjelman puitteissa toteutettaviin hankkeisiin. Yhteisön tukea ei voida myöntää norjalaisille tuensaajille eikä Norjan ja Venäjän kahdenvälisiin hankkeisiin. 14
Ohjelmiin osallistuvat EU:n jäsenvaltiot ja Venäjän federaatio ovat sopineet osoittavansa ohjelmille valtion vastinrahoitusta joka on yhteensä yhtä suuri kuin yhteisön rahoitusosuus. Ohjelmien koko rahoituskehys muodostuu täten seuraavaksi: ENPI CBC ENPI CBC -ohjelma EU:n rahoitus milj. Venäjän rahoitus milj. Suomen/Ruotsin rahoitus milj. Norjan rahoitus milj. Rahoitus yhteensä milj. Kolarctic 28,2 14,1 14,1 14,0 70,4 Karelia 23,2 11,6 11,6 46,4 Kaakkois-Suomi Venäjä 36,2 18,1 18,1 72,4 Yhteensä 87,6 43,8 43,8 14,0 189,2 Hallinto ja hankkeiden valinta Ohjelmissa sovelletaan ohjelmakauden 2000 2006 tapaan ns. hajautettua hallintomallia. Yhteinen hallintoviranomainen on vastuussa ohjelman hallinnoinnista ja toteutuksesta. Yhteisön rahoitus maksetaan komissiosta suoraan hallintoviranomaiselle. Ohjelmien hallintoviranomaiset hallinnoivat myös Suomen ja Venäjän kansallista rahoitusosuutta. Ruotsi ja Norja myöntävät oman kansallisen rahoituksensa suoraan omille toimijoilleen. Seurantakomitea on keskeinen elin ohjelmien toteutuksessa. Komiteassa on yhtä monta jäsentä kaikista ohjelmaan osallistuvista maista. Jäsenet edustavat ohjelma-alueita ja ohjelmiin osallistuvien valtioiden keskushallintoja. Euroopan komission edustaja kutsutaan kokouksiin neuvonantajan ominaisuudessa. Seurantakomitea nimittää valintakomitean, joka valmistelee esityksen rahoitettavien hankkeiden sopivuudesta ohjelmaan sekä yhteisön rahoituksen myöntämisestä. Valintakomiteassa on seurantakomitean tapaan yhtä monta jäsentä kaikista ohjelmaan osallistuvista maista. Valintakomitean jäsenet edustavat alue- ja paikallistason organisaatioita. Seurantakomitea tekee lopulliset päätökset hankkeiden valinnasta rahoitettavaksi vahvistamalla valintakomitean esityksen. Päätökset seurantakomiteassa ja valintakomiteassa tehdään yksimielisesti. Hankkeet ja hakijat Ohjelmista rahoitettavissa hankkeissa tulee olla kumppaneita sekä EU:n jäsenvaltiosta että Venäjältä. Kumppanuusvaatimukset vaihtelevat ohjelmittain. Jokaisella hankkeella tulee olla pääpartneri, joka jättää hakemuksen, tekee tukisopimuksen kaikkien kumppanien puolesta ja jolla on yleisvastuu hankkeen toteuttamisesta ja raportoinnista. Kumppaneiden juridista asemaa koskevat vaatimukset tulee varmistaa ao. ohjelmalta. Kansallinen rahoitus EU-rahoituksen lisäksi hankkeissa tulee aina olla myös kansallista rahoitusta. Kansallinen rahoitus voi olla kumppanin omaa rahoitusta (myös luontoissuorituksia) tai sitä voidaan hakea kansallisilta julkisilta rahoittajilta, Suomessa esimerkiksi maakunnan liitoilta tai kunnilta. Suomessa on varattu koko ohjelmakaudelle noin 36,7 milj. euroa valtion vastinrahaa ENPI CBC -ohjelmille. Raha on budjetoitu valtion talousarviossa työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan ja se osoitetaan vuosittain ohjelmien yhteisten hallintoviranomaisten käyttöön. Valtion vastinrahaa tulee hakea hallintoviranomaiselta sen antamien ohjeiden mukaisesti. Tietoja valtion vastinrahan hakemisessa noudatettavasta menettelystä saa kunkin ohjelman kotisivuilta. Kolarctic-ohjelmassa valintakomitea käyttää arviointityössä apunaan lisäksi neljää alueellista arviointiryhmää (Regional Assessor Groups, RAG). 15
Kolarctic ENPI CBC Tavoite Ohjelman yleisenä tavoitteena on vähentää ohjelmaan osallistuvien maiden raja-alueiden perifeerisyyttä ja siihen liittyviä ongelmia. Ohjelmalla pyritään tukemaan ohjelmaan osallistuvia alueita rajat ylittävien taloudellisten, sosiaalisten sekä ympäristöön liittyvien voimavarojen kehittämisessä. Ohjelma-alue Ohjelma-alueeseen kuuluu Suomen, Ruotsin, Norjan sekä Venäjän federaation pohjoisia alueita. Suomesta alueeseen kuuluu Lappi, Ruotsista Norrbottenin lääni, Norjasta Finnmarkin, Tromssan ja Nordlandin läänit ja Venäjältä Murmanskin ja Arkangelin alueet sekä Nenetsian autonominen alue. Ohjelman rajoittuvat alueet ovat Suomessa Pohjois-Pohjanmaa, Ruotsissa Västerbotten ja Venäjällä Karjalan tasavalta, Leningradin alue sekä Pietari. Rahoitus Ohjelman julkinen rahoitus ohjelmakaudella on yhteensä noin 70 milj. euroa, josta EU-rahoituksen osuus on 28,24 milj. euroa. Suomi, Ruotsi ja Venäjä osallistuvat ohjelman rahoitukseen yhteensä samalla summalla. Norjan rahoitus ohjelmalle on 14 milj. euroa. Rahoituksen hakeminen yhankkeissa tulee olla vähintään yksi kumppani EU-maasta ja yksi kumppani Venäjältä. Toimintalinjassa 1 voidaan kuitenkin toteuttaa kahdenvälisiä Norja Venäjä-hankkeita joihin ei myönnetä EU:n rahoitusta. yeu:n rahoitusta sekä Suomen ja Venäjän kansallista rahoitusta haetaan hallintoviranomaiselta sähköisellä hakemuslomakkeella. Ruotsin kansallista rahoitusta ruotsalaiselle päähakijalle tai kumppaneille haetaan Norrbottenin ja Västerbottenin läänien rahoittajilta. Norjan valtion rahoitusta haetaan EU-rahoitushakemuksen yhteydessä. Norjan alueellista rahoitusta haetaan Finnmarkin, Tromssan ja Nordlandin läänien rahoittajilta. Tarkempia tietoja rahoituksen hakemisesta saa ohjelman verkkosivuilla kullekin hakukierrokselle julkaistavasta hakuoppaasta (www.kolarcticenpi.info). yohjelman ensimmäinen hakukierros avataan vuoden 2010 alussa, sen jälkeen hakukierroksia toteutetaan kaksi vuodessa vuoden 2013 loppuun saakka. yhakukierrosten yhteydessä ohjelma-alueella järjestetään tiedotusseminaareja, joissa hakijoita opastetaan hakemusten täyttämisessä. Tiedotusseminaarien aikataulut julkaistaan ohjelman kotisivuilla aina hakukierroksen avautuessa. toimintalinjat 1) Taloudellinen ja sosiaalinen kehitys (EU-rahoitus 11,3 milj.euroa) ytoimintalinjaan sisältyvät mm. elinkeinoelämän yhteistyöja verkostohankkeet, liikenne-, logistiikka- ja viestintäjärjestelmien kehittämishankkeet, energiayhteistyöhön sekä uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseen liittyvät hankkeet sekä hankkeet työvoiman liikkuvuuden helpottamiseksi. 2) Yhteiset haasteet (EU-rahoitus 7,06 milj. euroa) ytoimintalinjaan sisältyy yhteisiä haasteita, joilla voi samanaikaisesti olla vaikutusta suureen määrään ihmisiä. Ne liittyvät terveyteen, turvallisuuteen, onnettomuuksiin, ympäristöriskeihin, hallintoon sekä rajoihin. 3) Ihmisten välinen yhteistyö ja identiteetin rakentaminen (EU-rahoitus 7,06 milj.euroa) ytoimintalinjaan sisältyy toimia, joilla vahvistetaan ihmisten välisiä ja kansalaisyhteiskuntaan liittyviä yhteyksiä paikallistasolla. Alkuperäiskulttuurien elinkeinojen ja kielten tukemisella ja kehittämisellä vahvistetaan koko aluetta. Yhteystiedot Ohjelman hallintoviranomaisena toimii Lapin liitto Rovaniemellä. Ohjelmalla on sivutoimipisteet Norrbottenin lääninhallituksessa Luulajassa sekä Finnmarkin maakuntahallinnossa Vesisaaressa. Sivutoimipiste perustetaan myös Murmanskiin Luoteis-Venäjälle. Ohjelman kotisivut www.kolarcticenpi.info 16
Tavoite Ohjelman päätavoitteena on lisätä hyvinvointia ohjelma-alueella rajan ylittävän yhteistyön kautta. Tavoitteen saavuttamiseksi lisätään ohjelman toteuttamiseen liittyvää strategista ohjausta, tuetaan konkreettisten tulosten saavuttamista rajan molemmin puolin ja edistetään näkyvien vaikutusten syntymistä strategisesti tärkeillä toiminnanaloilla. Ohjelma-alue Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomessa Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Pohjois-Karjala sekä Venäjällä Karjalan tasavalta. Rajoittuvia alueita ovat Suomessa Pohjois-Savo ja Lappi sekä Venäjällä Pietarin kaupunki ja Leningradin, Murmanskin ja Arkangelin alueet. Karelia enpi cbc Rahoitus Ohjelman julkinen rahoitus ohjelmakaudella on yhteensä 46,4 milj. euroa, josta EU-rahoituksen osuus on 23,2 milj. euroa. Lisäksi Suomi ja Venäjä osallistuvat ohjelman rahoitukseen yhteensä 23,2 milj. eurolla. Toimintalinjat ykarelia ENPI CBC -ohjelma jakautuu kahteen toimintalinjaan, joista ensimmäinen käsittää taloudellista kehitystä tukevat toimenpiteet ja toinen korostaa pehmeitä ja inhimillisiä arvoja sekä elämänlaatua. Kestävä kehitys ja sukupuolten välinen tasa-arvo otetaan huomioon horisontaalisina periaatteina molemmissa toimintalinjoissa. 1) Taloudellinen kehitys (EU-rahoitus 12 milj. euroa) ytoimintalinjan tavoitteena on vahvistaa rajan ylittävää taloudellista yhteistyötä ja edistää rajan ylittävää liiketoimintaa. 2) Elämän laatu (EU-rahoitus 8,9 milj. euroa) ytoimintalinjan tavoitteena on parantaa elämänlaatua ohjelma-alueella rajan ylittävien toimien avulla. Yhteystiedot Ohjelman hallintoviranomaisena toimii Pohjois-Pohjanmaan liitto. Ohjelmalla on sivutoimipiste Petroskoissa. Ohjelman kotisivut www.kareliaenpi.eu Rahoituksen hakeminen Hankkeissa tulee olla päähakija ja kumppaneita sekä Suomesta että Venäjältä. Kaikkien hankkeiden on ensisijaisesti kohdennuttava varsinaiselle ohjelma-alueelle. EU:n rahoitusta sekä Suomen ja Venäjän kansallista rahoitusta haetaan hallintoviranomaiselta sähköisellä hakemuslomakkeella. Tarkempia tietoja rahoituksen hakemisesta saa ohjelman kotisivuilla kullekin hakukierrokselle julkaistavasta hakuoppaasta (www.kareliaenpi.eu). Ohjelman ensimmäinen hakukierros avataan vuoden 2010 alkupuolella. Tämän jälkeen hakukierroksia toteutetaan kaksi vuodessa vuoden 2013 loppuun saakka. Toimintaperiaate Ohjelmassa tavoitellaan aiempia ohjelmia suurempaa vaikuttavuutta temaattisuuden kautta. Vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantamiseksi ohjelman hakukierroksille määritellään edellisiin ohjelmiin verrattuna selkeämmät tavoitteet ja puitteet. Näin on tarkoituksena saada liikkeelle laajoja kokonaisuuksia, jotka koostuvat toisiaan tukevista hankkeista. Ohjelman seurantakomitea vahvistaa kunkin hakukierroksen teeman hakua edeltävän vuoden aikana. Tämän jälkeen teemaan tehdään tarvekartoitus, asetetaan tavoitteet ja määritetään ohjelman kautta käytettävissä olevat voimavarat. 17
Kaakkois-Suomi Venäjä Tavoite Ohjelman tavoitteena on vahvistaa ohjelmaan osallistuvien alueiden välistä yhteistyötä ja luoda edellytykset sen toteuttamiselle. Tarkoituksena on kehittää ohjelma-aluetta taloudellisen ja logistisen toiminnan keskuksena. Rahoituksen hakeminen yhankkeissa tulee olla päähakija ja kumppaneita sekä Suomesta että Venäjältä. Hankkeiden toimenpiteiden on ensisijaisesti kohdennuttava varsinaiselle ohjelma-alueelle. EU:n rahoitusta sekä Suomen ja Venäjän kansallista rahoitusta haetaan hallintoviranomaiselta sähköisellä hakemuslomakkeella (enpi. fi). Tarkempia tietoja rahoituksen hakemisesta saa ohjelman kotisivuilla kullekin hakukierrokselle julkaistavasta hakuoppaasta (www.southeastfinrusnpi.fi). yohjelman ensimmäinen hakukierros avataan vuoden 2010 alussa. Tämän jälkeen hakukierroksia toteutetaan kaksi vuodessa vuoden 2013 loppuun saakka. yhakukierrosten yhteydessä ohjelma-alueella järjestetään tiedotusseminaareja, joissa hakijoille annetaan tietoa hakumenettelystä. Tiedotusseminaarien aikataulut julkaistaan ohjelman kotisivuilla ja ohjelma-alueen pääsanomalehdissä hakukierroksen avautuessa. Ohjelma-alue Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomessa Etelä-Karjala, Etelä- Savo ja Kymenlaakso sekä Venäjällä Pietarin kaupunki ja Leningradin alue. Rajoittuvia alueita ovat Suomessa Päijät-Häme, Itä-Uusimaa ja Pohjois-Savo sekä Venäjällä Karjalan tasavalta. Rahoitus Ohjelman julkinen rahoitus ohjelmakaudella on yhteensä noin 72 milj. euroa, josta EU rahoituksen osuus on 36,19 milj. euroa. Lisäksi Suomi ja Venäjä osallistuvat ohjelman rahoitukseen yhteensä 36,2 milj. eurolla. Toimintalinjat 1) Talouskehitys (EU-rahoitus 14,5 milj. euroa) yohjelman tärkein tavoite on talouskehityksen edistäminen. Tämä perustuu ohjelma-alueella olevaan valtavaan taloudelliseen ja suomalais-venäläiseen yhteistyöpotentiaaliin: elinkeinorakenne ja tärkeimmät teollisuuden alat ovat rajan molemmilla puolilla samat, ja erityisesti Venäjän puolen tieteen taso on riittävä tarjotakseen mahdollisuuksia yhteisille innovatiivisille kehittämistoimenpiteille. 2) Yhteiset haasteet: rajanylitys ja ympäristö (EU-rahoitus 12,7 milj. euroa) yrajanylitys Toimintalinjan tavoitteena on parantaa rajanylityspaikkojen ja niiden lähiseutujen liikennejärjestelyjä, kehittää rajanylitysmekanismeja ja -menettelyjä sekä lisätä kaupan, matkailun ja rajan ylittävän liikenteen sujuvuutta ja tehokkuutta. yympäristö Toimintalinjan tavoitteisiin kuuluu myös kestävän kehityksen tukeminen: ympäristönsuojelun parantaminen, yhteistyön laajentaminen luonnonperinnön ja ympäristön suojeluun liittyvissä asioissa, ohjelma-alueen houkuttelevuuden lisääminen sekä yhteiseen ympäristöön liittyvän tietämyksen ja vastuullisuuden lisääminen. 3) Sosiaalinen kehitys ja kansalaisyhteiskunta (EU-rahoitus 5,4 milj. euroa) ytoimintalinjan tavoite on laajentaa Venäjän ja Suomen kulttuurien tuntemusta edelleen kansalaisjärjestöjen ja kulttuuri-instituutioiden harjoittaman suomalais-venäläisen yhteistyön avulla. Toimintalinjalla pyritään lisäämään erilaisten kulttuuri- ja koulutusorganisaatioiden välistä yhteistyötä lähialueella, esimerkiksi opettaja-, opiskelija-, nuoriso- ja urheilijavaihdon avulla. Toimintalinjalla pyritään myös edistämään sosiaali- ja terveysalan yhteistyötä lisäämällä esimerkiksi terveyttä ja terveitä elintapoja edistäviä sekä sosiaalisia ongelmia ennaltaehkäiseviä hankkeita. Yhteystiedot: Ohjelman hallintoviranomaisena toimii Etelä-Karjalan liitto. Ohjelmalla on sivutoimipiste Pietarissa. Ohjelman kotisivut www.southeastfinrusnpi.fi 18
EAY- ja ENPI CBC -ohjelmat tukevat EU:n Itämeri-strategian toteuttamista Eurooppa-neuvosto hyväksyi lokakuussa 2009 EU:n Itämeri-strategian, joka on unionin ensimmäinen makroaluestrategia. Strategian hyväksymistä edelsi lähes kaksivuotinen laaja-alainen valmistelu. Strategiassa on neljä toiminnallista osiota tai pilaria: 1) Itämeri kestävän ympäristöpolitiikan alueena, 2) taloudellisesti menestyvä alue, 3) kiinnostava ja hyvien yhteyksien varassa toimiva alue ja 4) turvallinen alue. Itämeri-strategia Nämä muodostavat strategian ja sen liitteenä olevan toimintasuunnitelman rungon. Toimintasuunnitelmassa pilareiden alaisuuteen on määritetty 15 prioriteettialuetta ja lähes 80 ns. lippulaivahanketta. Toimintasuunnitelma on määrä päivittää noin parin vuoden välein. Kullekin prioriteettialueelle on määritetty vastuutaho, pääsääntöisesti yksi tai useampi alueen jäsenvaltio, ja kullekin erilliselle hankkeelle vastuullinen vetäjä, esim. jokin sopiva alan viranomainen tai organisaatio. Strategialla ei ole omaa budjettia eikä siinä myöskään esitetä kokonaisarviota esitettyjen toimien vaatimasta rahoituksesta, vaan tarkoituksena on hyödyntää tehokkaammin olemassa olevia rahoituslähteitä. Keskeisinä lähteinä nähdään Itämeren alueella toteutettavat EU:n rahoitusohjelmat (erityisesti rakennerahasto-ohjelmat), kansainväliset rahoituslaitokset (esimerkiksi EIB ja NIB), jäsenmaiden oma rahoitus sekä yksityinen rahoitus. Monissa tapauksissa joudutaan yhdistelemään eri lähteitä. Itämeren alueella toteutettavat EAY-ohjelmat sopivat maantieteelliseltä kattavuudeltaan ja sisällöllisiltä painotuksiltaan hyvin Itämeri-strategiaa tukevien yhteishankkeiden rahoittamiseen. Ohjelmien suhteellisen vähäiset rahalliset resurssit asettavat kuitenkin rajoitteita hankkeiden koolle. Useat ohjelmat käynnistivät vuonna 2009 keskustelun strategian huomioon ottamisesta mm. informaatiotoiminnassa, hankevalmistelussa ja hankevalinnassa. Itämeren ja Keskisen Itämeren ohjelmat päättivät syksyllä 2009 toimenpiteistä, joilla vahvistetaan strategian huomioon ottamista keväällä 2010 toteutettavilla hakukierroksilla. Hakijoita pyydetään selostamaan hankkeen kytkentää strategiaan ja kannustetaan erityisesti ns. lippulaivahankkeita hakemaan rahoitusta. Itämeri-strategiaa selvästi tukevia hankkeita pyritään priorisoimaan mikäli ne täyttävät ohjelman laatukriteerit ja ovat ohjelman painopisteiden mukaisia. Vastaavien toimien käyttöön ottamista harkitaan myös muissa Itämeren alueella toteutettavissa EAYja ENPI CBC -ohjelmissa. Itämeri-strategian huomioon ottaminen tulee olemaan poliittinen painopiste jäljellä olevalla ohjelmakaudella. 19