GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Työraportti Etelä-Suomen aluetoimisto Q 18/23.0/93/ 7 Raaka--ainevarat Seppo Koho 25.1.1993 MAAPERÄTUTKIMUKSIIN LIITTYVÄT SEISMISET REFRAKTTO1,UOTAUKSET v. 1992 Vuoden 1991 seismisiä tulkintoja jatkettiin seuraavalla kevätkaudella. Ohjelma kasitti kaikkiaan 113 linjaa ja niiden yhteispituus on 11850 m. K.o. tulkinnat valmistuivat huhtikuun lopulla (-92). M. Perttusen drumliinitutkimusta varten (v.-90) tilaama luota- usohjelma Juvan ja Rantasalmen seudulla oli tulkintojen osalta ajan puutteen viioksi jätettävä vuosina 1990---1991 myöhempaan ajankoht.aan.näma tulkinnat tehtiin toukokuussa (-92) Ohjelma kasitti kaikkiaan kahdeksan linjaa ja niiden yhteispituus on 4050 m. J. Tikkasen tilaama luotausohjelma (v.-89) Lohtajan ja Kalajoen alueella (hanke 12101) jouduttiin myös siirtämään osittain tulkintojen osalta myöhempaan ajankohtaan vuosina 1990-1991.Täman ohjelman kenttätyöt teki insinööritoimisto Suunnittelukeskus Oy. Linjoja on kaikkiaan 14 kpl.ja niiden yhteispituus 12 km.lohtajan linjoista ( yht.4 km) ehdittiin tehdä pistetulkinnat v.1990. Ohjelman jäljellä oleva määrii kasitti täten yh.teensa 8 linjakilometria.niiden tulkinnat tehtiin touko-kesäkuussa ja heinäkuun lopussa (v.-92).pistetulkinnan asemesta niissä käytettiin profiilitulkintaa.naiden luotausten käsittelyä haittasi kenttätyön tekijän käyttämä 10 m geofoniväli,joka pohjaveden pinnan yläpuolella olevan maakerroksen osalta osoittautui useimmissa paikoissa liian pitkäksi. Kenttätyökausi aloitettiin elokuun a1ussa.luotausryhmaän kuului vain kaksi henkilöä. S. Kohon lisäksi osallistui mittauksiin Markku Niskanen geofysiikan maastoryhmästä. Luotauskohteet v.-92 olivat Ylamaan- (3133). Alajärven-(2313) ja Seinäjoen (2222) kartta-aluei1la.alueilla 3133 ja 2313 luotaulcsia suoritettiin viidellä peruskarttalehdellä ja alueella 2222 kahdella karttalehdells.linjojen lukumäärät ovat.: alue 3133 30 kp1,- 2313 28 kpl ja - 2222 7 kpl.koko luotausohjelma käsitti 65 linjaa ja niiden yhteispituus on 7 km.
Mittauslaitteena kaytettiin EGG Geometrics ES 1225 seismografia. Tämä laite hankittiin käytettynä v.1990 ja siten se oli nyt kolmannella Itenttakaudella käytössämrne.laite on osoittautunut erityisen sopivaksi maaperakartoituksessa tarvittavien lyhyiden linjojen 1uotauksessa.Etuna on viela mainittava,ettei luotausryhmässä tarvita välttämättä usempia kuin kaksi henkilöä. Luotaukset tehtiin paaasiassa rajayttämälla,mutta myös vasaraseismista luotausta kokeiltiin yllämainitulla laitteella ja tulokset olivat monissa tutkimuskohteissa lähes yhtä hyviä kuin rajayttamalla tehdyt 1uotaukset.Alkukesa v.-92 oli varsinkin Etelä-Suomessa hyvin kuiva.luotaukseen tämä näytti vaikuttavan siten,että taryaallot vaimenivat huoinattavasti enemmän kuin jos maa on kosteampaa.kulkuaikojen luennassa esiintyi tästä syystä paikoin vaikeuksia.taina ltoslcee lähinnä Ylamaan alueella tehtyjä 1injoja.Sateet alkoivat täällä vasta k.0. luotausten viimeisellä työviikolla. Kulkuvalineena käytettiin paaasiassa valtion autoa (farmariauto) ja siihen kytkettyä lukittua perkivaunua. Tärkeimmät laitteet ja matkatavarat kuljetetaan autossa.peravaunussa pidetään muu kalusto ja rajahdysaineet.normaaliti1anteissa henkilö-tai farmariauto on riittävä perävaunun kuljetukseen.syksylla (-92) oli tässä suhteessa kuitenkin muutamissa Pohjanmaan tutkimuskohteissa vaikeuksia säiden muututtua runsassateisiksi. Luotausryhmän majoitus järjestyi Ylamaan tutkimusalueella paaasiassa tilaajan vuokraamassa tukikohdassa.saastöä ajatellen olisi tällainen järjestely suositeltavaa toistenkin tilaajien kohdalla. Kartta-alueella 2313 ja 2222 käytettiin majoituspaikkana Kurejoen Maatalousoppilaitoksen oppilasasuntolaa.yleensa oppilasasuntolat ovat kenttätyöntekijöille sopivia majoituspaikkoja.ilmeisesti niissä kuitenkin yöpymiskorvauksia tullaan yleisesti korottamaan. Kenttatyöt päättyivät seismisen luotauksen osalta 18.9.,kestäen siten yhteensä 7 viikkoa. TULOSTEN Maastotöiden päätyttyä tulkintojen ensimmäisenä vaiheena on taryaaltojen kulkuaikojen 1ukeminen.Monet tilaajat haluavat kuitenkin jo kenttätöiden aikana arviointeja kerrospaksuuksista ja aineksen 1aadusta.Tallaisia pikatulkintoja on mahdollisuuksien mukaan pyritty tekemaan.pikatu1kinnassa on vaikeutena(mikä1i luotauksesta ei viela ole piirretty aika/matka-kuvaajaa) määrittää kriittiset matkat oikein.myös nopeusmaaritykset ovat usein vaikeita pelkastaän seismogramrneja tarkastelemalla.