YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 212 UPM Jokilaakson tehtaat
UPM Jämsänjokilaaksossa UPM:n Jokilaakson tehtaat, Jämsänkoski ja Kaipola sijaitsevat Jämsänjokilaaksossa Keski-Suomessa. Jämsänkoskella tehdas toimii Jämsänjoen varrella ja Kaipolassa Päijänteen rannalla. Koska tehtaat sijoittuvat asuinalueiden välittömään läheisyyteen ja vesistöjen varrelle, otetaan keskeiset ympäristönäkökohdat erityisen painokkaasti huomioon niiden kaikessa toiminnassa. Tehdasyksiköt muodostavat kokonaisuuden, jossa Jämsänkoskella SC-tuotantoyksikkö tuottaa päällystämätöntä aikakauslehtipaperia ja Erikoispaperit-tuotantoyksikkö valmistaa tarra- ja pakkauspapereita. Kaipola-tuotantoyksikkö valmistaa päällystettyä aikakauslehtipaperia, luettelopaperia ja sanomalehtipaperia. Jämsänkosken aikakauslehtipapereiden pääraaka-aine on kuusikuitupuusta valmistettu hierre ja erikoispapereiden yhtiön osakkuustehtailta hankittu sellu. Kaipolassa pääraaka-aineita ovat kuusipuusta syntyvä sahahake ja kotikeräyspaperi. Lisäksi käytetään vaihtelevia määriä kuusikuitupuuta. Jokilaakson tehtailla toimii yhteensä seitsemän paperikonetta, niistä neljä Jämsänkoskella ja kolme Kaipolassa. Molempiin tehdasyksiköihin kuuluu kuorimo, kuumahiertämö, vesilaitos ja biologinen jätevedenpuhdistamo. Kaipolassa toimii lisäksi kotikeräyspaperin siistauslaitos. Kummassakin tehdasyksikössä prosessiin tarvittava lämpö ja pieni osa sähköstä tuotetaan omalla voimalaitoksella. Lisäksi lämpöä otetaan talteen hiertämöiltä. Tuotantokyky 1 58 tonnia paperia Henkilöstö Noin 1 1 Tuotteet SC-tuotantoyksikkö UPM Max UPM Cat UPM Smart Erikoispaperittuotantoyksikkö UPM Flex Papers UPM Bag Papers UPM Face Papers UPM Base Papers Kaipola-tuotantoyksikkö UPM News UPM Brite UPM Book UPM Eco UPM EcoLite UPM Opalite UPM Cote UPM Ultra UPM Ultra silk Sertifikaatit Laatujärjestelmä ISO 91 Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä ISO 141 EMAS-ympäristöjärjestelmä Puun alkuperäketjun hallinta FSC ja PEFC Chain of Custody (CoC) Sertifi kaatit löytyvät UPM:n internet-sivuilta polkua www.upm.fi > Vastuullisuus > Periaatteet ja tunnusluvut > Sertifi kaatit > Hae sertifi kaatti. Ympäristömerkit Euroopan Unionin ympäristömerkki FI/11/1 PEFC/2-31-8 2 UPM JOKILAAKSON TEHTAAT, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 212
UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista tulevaisuutta. Tuotteemme valmistetaan uusiutuvista raaka-aineista ja ovat kierrätettäviä. Yhtiön liiketoiminta jakaantuu kolmeen ryhmään: Energia ja sellu, Paperi sekä Tekniset materiaalit. UPM:n palveluksessa on noin 22 henkilöä. Yhtiöllä on toimintaa 67:ssä ja tuotantolaitoksia 17 maassa. Vuosittainen liikevaihto on yli 1 miljardia euroa. UPM:n osakkeet on listattu Helsingin pörssissä. UPM The Biofore Company www.upm.fi Tehtaiden käyttämä vesi saadaan Jämsänkoskella Koski-Keskisestä ja Iso-Ryönistä. Kaipolan tehtaalle vesi johdetaan Arvajankoskesta. Tehtaiden käytössä on Vierelän läjitysalue, jonne välivarastoidaan tarvittaessa voimalaitostuhkaa. Tehtaiden ympäristövaikutusten tarkkailun vesistön ja kalatalouden osalta tekee Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus. Tarkkailu hoidetaan ELY-keskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti yhteistyössä Jämsän Vesiliikelaitoksen kanssa. Ilmanlaaduntarkkailu tehdään yhteistyössä Jämsän kaupungin ja Jämsän Aluelämmön kanssa. UPM:n YMPÄRISTÖselonteko 212 UPM:n sellu- ja paperitehtaat Tämä UPM Jokilaakson tehtaat Ympäristönsuojelun kehitys 212 on UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöselonteon 212 tehdasliite. UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöselonteko yhdessä tehdasliitteiden kanssa muodostaa UPM:n yhteisen EMAS-selonteon. UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöselonteko on saatavilla osoitteesta www.upm.com. Seuraava UPM:n yhteinen EMAS-selonteko ilmestyy keväällä 214. UPM JOKILAAKSON TEHTAAT, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 212 3
Ympäristövuosi 212 Vuonna 212 Jokilaakson tehtailla jatkettiin työtä tehtaan toiminnan edelleen kehittämiseksi. Keskeistä kehittämistyössä oli pyrkimys tuotannon kustannustehokkuuden parantamiseen ja entistä joustavampiin työskentelytapoihin. Konsernin laajuisen Työturvallisuuden ryhtiliikkeen mukaisesti tehtaalla kiinnitettiin erityistä huomiota työskentelyn turvallisuuteen ja mahdollisten vaaratilanteiden ennakointiin. Tehtaiden vuosituotanto oli edellisvuotta ja kapasiteettia pienempi. Tuotteiden kysynnän vaihtelu maailmanmarkkinoilla jatkui, mikä näkyi konelinjojen joustavana käyntinä. Tehtaat toimivat ympäristölupiensa mukaisesti alittaen niille asetetut päästöjen luparaja-arvot. Jämsänkosken puhdistamoa vuonna 211 vaivannut paisuntalieteongelma saatiin hallintaan teetetyn opinnäytetyön tulosten perusteella. Jämsänkosken puhdistetun jäteveden kiintoaineen määrä saatiin puolittumaan ja jäteveden ravinnekuormituksen määrä vesistöön laski lievästi vuoteen 211 verrattuna. Häiriötilanteilla ei pysyvää vaikutusta Jämsänkosken tehtaalla kirjattiin kaksi ympäristöhäiriötilannetta. Tammikuussa 212 tehtaan hiertämön rikkoutuneesta lämmönvaihtimesta valui arviolta 1 litraa öljyä Jämsänjokeen. Marraskuussa pääsi noin kuutiometri paperin täyteaineena käytettävää mineraalisavea ylivuodon vuoksi sadevesiviemäreiden kautta Jämsänjokeen. Poikkeamat on käyty lävitse ja niiden korjaavat toimenpiteet on toteutettu. Tapahtumilla ei ollut vaikutusta vesistön tilaan. Kaipolan tehtaalle matkalla olleet keräyspaperirekan lastit purkautuivat valtateiden 9 ja 24 risteyksessä sekä tien 58 varressa Keuruun ja Jämsän välillä maaliskuussa. Valtatiellä 58 maahan levisi arviolta 5 kiloa keräyspaperia. Kuljetusliikkeet reagoivat välittömästi ja levinneet paperit saatiin kasattua nopeasti talteen. Kaipolan tehtaan uuden raakavesiputkilinjan puhdistuksen yhteydessä epäiltiin kookkaan puhdistustulpan pääsyä irralleen Tiirinselälle tai sen läheisille vesialueille. Tulpan irtipääsystä varoitettiin törmäysvaaran vuoksi vesialueilla liikkujia. Ympäristöaiheiset yhteydenotot käsitellään Tehtaille tulleet ympäristöaiheiset yhteydenotot koskivat puhdistamojen hajuhaittoja, Kaipolan tehtaan melua, Kankarisveden pinnan säätelyä kevättulvan aikaan sekä voimalaitostuhkan kuljetusta. Kaipolan puhdistamolla vuonna 211 alkaneet ajoittaiset hajuongelmat aiheuttivat edelleen haittaa lähialueen asukkaille. Laitoksella on panostettu edelleen pintailmastimien kunnossapitoon. Vuoden 212 lopulla aloitettiin kokeilu, jossa puhdistamon toimintaa tuetaan hyvän mikrobikannan lisäyksellä. Kokeilu on uusi sovellus metsäteollisuuden jätevesipuhdistamoilla. Tulosten perusteella etsitään ratkaisua hajuongelman vähentämiseen. Jämsänkosken puhdistamon hajuhaittojen torjuntaan käytetyllä nestemäisen hapen syötöllä on pitkäkestoiset hajujaksot saatu hallintaan. Lyhytkestoisia hajujaksoja on esiintynyt koneiden vaihtelevan käynnin seurauksena. Kaipolan tehtaan aiheuttaman melun seurannassa Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskuksen kanssa aloitettu kehitystyö antoi uutta tietoa tehtaan aiheuttamasta melusta, mutta ei johtanut vielä pysyviin muutoksiin melun mallinnuksessa. Jatkuvan melumittauksen haasteena on suuren mittaustiedon käsitteleminen sopivaan ja hyödynnettävään muotoon. Lumien nopean sulamisen vuoksi veden virtaama Rekolankoskessa ja Jämsänkosken tehtaan alittavassa tunnelissa oli poikkeuksellisen suuri, minkä seurauksena yläpuolisen Kankarisveden pinta ylitti säännöstelyluvan ylärajan huhti toukokuun vaihteessa. Samoin lokakuussa veden pinta ylitti viikon ajan luvan ylärajan valvonnassa tapahtuneen virheen vuoksi. Voimalaitokselta lähtevien tuhkakuormien pölyämisen estämiseksi kuormien peittämisohjeistusta on tarkennettu toiminnasta vastaavan kuljetusliikkeen kanssa. Ympäristöpäämäärissä edistytään Hierteenvalmistuksen energiatehokkuus parani edelleen molemmilla tehtailla. Kaipolassa otettiin käyttöön energiatehokas matalasakeusjauhatus ja Jämsänkosken hiertämön JAMESQ-projektissa tehtiin pro- 4 UPM JOKILAAKSON TEHTAAT, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 212
sessimuutoksia, joilla saavutettiin energiasäästöjä. Jätteen hyötykäytön alueella saavutettiin tavoitteet. Merkittävin jätejae, voimalaitostuhka, onnistuttiin edelleen ohjaamaan hyötykäyttöön sataprosenttisesti. Tehtaiden valmistamille painopapereille myönnetty EU-ympäristömerkin käyttöoikeus laajeni koskemaan myös Kaipolassa valmistettua 45-grammaista sanomalehtipaperia syksyllä 212. Ympäristömerkki kertoo, että tuote on valmistettu energiaa ja vettä säästäen, jätteen määrä minimoiden sekä uusiutuvia luonnonvaroja ja mahdollisimman vähän luontoa kuormittavia raaka-aineita suosien. Sanomalehtipaperin ympäristömerkkikriteereissä korostuu suuri siistausmassan osuus raakaaineesta. Jämsänkosken paperitehtaan ja voimalaitoksen ympäristöluvan tarkistushakemukset ovat edelleen aluehallintoviranomaisen käsittelyssä. Tavoitteena jatkuva parantaminen Yhtiössä meneillään olevan Clean Run -kampanjan tavoitteena on tunnistaa ja ehkäistä ympäristöpoikkeamien syntyä. Paperitehtailla vuonna 212 käynnistyneessä hankkeessa kirjataan pienemmätkin ympäristöpoikkeamat ja havainnot sekä tarvittaessa suunnitellaan toimenpiteet vastaavan poikkeaman varalta. Hyvällä pienempien sisäisten poikkeamien hallinnalla pyritään estämään merkittävien ympäristöhäiriöiden syntyminen. Clean Run -kampanjan tavoitteena on, että viimeistään vuoteen 215 mennessä ei tehtailla ole lainkaan ympäristölupaehtojen ylityksiä. UPM:n Paperiliiketoimintaryhmä on määrittänyt liiketoiminnalle vuoteen 22 ulottuvat ympäristötavoitteet. Ne koskevat prosessiveden käyttöä, puhdistetun jäteveden kemiallista hapenkulutusta, voimalaitoksilta ilmaan johdettavan fossiilisen hiilidioksidin ja kaatopaikalle menevän kiinteän jätteen määrää sekä paperin valmistuksessa käytettävän sertifi oidun kuidun osuutta. Yhteistyö paikallisten sidosryhmien kanssa on ollut normaalia vähäisempää, koska toiminnan painopisteenä on ollut sisäinen kehittäminen ja ympäristölupaprosessien loppuunsaattaminen. Vuoden aikana on edelleen tuettu Jämsänjoki virtaa -hanketta. Alueellisesti osallistumme Keski-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmien laadintaan ja suunnitteluun sekä vesipuitedirektiivin mukaiseen vesistöjen tilakartoitukseen. Kaipolan tehdas sai päätöksen ympäristöluvan tarkistushakemukseensa marraskuussa 212. Luvasta on valitettu ja valitukset ovat lausuntokierroksella Vaasan hallinto-oikeudessa. Pia Siirola-Kourunen, ympäristöpäällikkö Caius Murtola, tehtaanjohtaja UPM JOKILAAKSON TEHTAAT, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 212 5
Ilma Voimalaitosten päästöt alittivat luparajat. Fossiilisen hiilidioksidin kokonaispäästöt laskivat molemmilla tehtailla edellisvuoteen verrattuna. Muut päästöt olivat edellisvuosien tasoa. Polttoainetarve kasvoi molemmilla voimalaitoksilla. Lisääntynyt tarve johtui pääosin hierteen valmistuksen vähenemisestä, minkä seurauksena hiertämön lämmön talteenotoista saatiin vähemmän lämpöenergiaa. Kyseinen osuus jouduttiin korvaamaan lisäämällä voimalaitoshöyryn osuutta. Biogeenisten polttoaineiden metsäenergian, kuoren ja lietteiden osuus voimalaitoksen polttoaineista oli suurempi ja turpeen vastaavasti pienempi edellisvuoteen verrattuna. Syksyllä turpeen käyttöä rajoitti merkittävästi sateisen kesän aiheuttama pula turpeesta. 25 2 15 1 5 7 6 5 4 3 2 1 FOSSIILISTEN POLTTOAINEIDEN HIILIDIOKSIDI, CO 2 1 t/a 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Jämsänkoski TYPEN OKSIDIT, NO X t/a Kaipola RIKKIDIOKSIDI, SO 2 Jämsänkoski Kaipola 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 7 6 5 4 3 2 1 3 25 2 15 1 5 t/a HIUKKASET t/a Jämsänkoski Kaipola Jämsänkoski Kaipola VOIMALAITOKSEN PÄÄKATTILAN OMINAISPÄÄSTÖT, JÄMSÄNKOSKI VOIMALAITOKSEN PÄÄKATTILAN OMINAISPÄÄSTÖT, KAIPOLA RIKKIDIOKSIDI, SO 2 mg/m 3 (n) RIKKIDIOKSIDI, SO 2 mg/mj 5 25 4 2 3 15 2 1 1 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 TYPEN OKSIDIT, NO X TYPEN OKSIDIT, NO X mg/m 3 (n) mg/mj 5 25 4 2 3 15 2 1 1 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Kattila K5 Luparaja Kattila K5 Luparaja 6 UPM JOKILAAKSON TEHTAAT, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 212
Vesi Paperinvalmistuksessa käytetyn veden kokonaismäärä pysyi edellisvuoden tasolla. Prosessiveden käyttö nousi joustavan käynnin vuoksi lievästi yli tavoitteen, mutta on edelleen parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) edellyttämällä tasolla. Tehtaiden jätevesikuormitus oli luparajojen mukainen. Tehtailla on ympäristöluvissansa päästörajat jäteveden kemialliselle hapenkulutukselle (COD) ja fosforille. Kaipolan jätevesikuormitus oli edellisvuoden tasoa. Jämsänkosken vastaava kuormitus pieneni merkittävästi kiintoaineen osalta ja lievästi myös kemiallisen hapenkulutuksen osalta edellisvuoteen verrattuna. Kaipolan jäteveden fosforikuormituksen osalta raportoitiin viranomaisille luparajan ylitysuhasta kesäkuussa 212. Normaalia korkeampi fosforipäästö aiheutui jätevesien käsittelyssä käytettävän ravinnefosforin annosteluhäiriöstä. Kuukauden luparaja ei kuitenkaan ylittynyt ja korjaavilla toimilla kyseisen häiriön toistuminen on jatkossa estetty. Sekä kemiallisen hapenkulutuksen että fosforin osalta tehtaiden jätevesikuormitus on parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) edellyttämällä tasolla. JÄMSÄNKOSKI KEMIALLINEN HAPENKULUTUS, COD t/d KIINTOAINE, TSS t/d 15 12 9 6 3 2,5 2, 1,5 1,,5 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 FOSFORI, P kg/d TYPPI kg/d 25 2 15 1 5 25 2 15 1 5 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Luparaja UPM JOKILAAKSON TEHTAAT, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 212 7
KAIPOLA KEMIALLINEN HAPENKULUTUS, COD t/d KIINTOAINE, TSS t/d 15 12 9 6 3 2,5 2, 1,5 1,,5 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 FOSFORI, P kg/d TYPPI kg/d 25 2 15 1 5 25 2 15 1 5 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Luparaja 8 UPM JOKILAAKSON TEHTAAT, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 212
Jätteet Jätteiden määrä Jokilaakson tehtailla laski lievästi. Tehtaat ovat lähivuosina pystyneet ohjaamaan hyötykäyttöön kaikki tuotannossa syntyneet jätteensä. Suurin jätejae molemmissa tehdasyksiköissä oli voimalaitostuhka, jonka määrä nousi hieman. Kasvu johtui voimalaitosten edellisvuotta suuremmasta polttoainetarpeesta. Tuhka yli 55 tonnia saatiin edelleen hyötykäyttöön sataprosenttisesti. Suurin osa tuhkasta hyödynnettiin maanparannuksessa pääosin pelloilla ja metsissä sekä biojätteen kompostoinnin tukiaineena. Tuhkaa käytettiin myös maanrakennuksessa muun muassa aiemmin käytössä olleen yhtiön Särkänniemen kaatopaikan sulkemisessa. Merkittäviä tuhkan hyötykäyttökohteita olivat lisäksi UPM:n metsäautoteiden perusparannushankkeet Jämsässä ja Juupajoella. Aiempina vuosina metsäautoteille toteutettujen koerakennekohteiden ympäristövaikutusten seurantaa Jämsässä ja Karstulassa jatketaan Metsäntutkimuslaitoksen ja Aalto-yliopiston toimesta. Elintarviketurvallisuusvirasto on antanut hyväksynnän Jokilaakson tehtaiden tuhkan käytölle maataloudessa. Tuhkan on todettu soveltuvan hyvin maanparannukseen sekä pelloilla että metsässä. Kalsiumin osuus tuhkassa on korkea ja se sisältää myös kasveille tärkeitä hivenaineita kuten magnesiumia ja kaliumia. Tuhka täyttää lannoitevalmistelain vaatimukset ja sen ominaisuuksia seurataan vuosittain. Tuhkan lisäksi merkittävimmät jätejakeet olivat energiapuun maa-aines ja keräyspaperin käsittelyssä syntyvä rumpurejekti. Pääasiassa muovia ja puukuituja sisältävä rumpurejekti toimitettiin kierrätyspolttoaineen raaka-aineeksi paikalliselle jätehuoltoyritykselle. Maa-aines ohjattiin hyötykäyttöön. Tehtaiden jäteöljyt toimitettiin regenerointilaitoksille hyötykäyttöön. Vuonna 27 käytöstä poistetun Särkänniemen kaatopaikan sulkeminen saatiin maisemointitöitä lukuun ottamatta valmiiksi vuoden aikana. Sulkemisen rakenteissa hyödynnettiin Jokilaakson tehtailla syntynyttä tuhkaa, kuorijätettä ja energiapuun mukana tullutta maa-ainesta. Rakenteisiin käytettiin lisäksi yhtiön vaneritehtaiden kuori- ja maa-ainesta. PROSESSIJÄTTEET, JÄMSÄNKOSKI kuivat./a PROSESSIJÄTTEET, KAIPOLA kuivat./a 1 1 8 8 6 6 4 4 2 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Kuitusavi hyötykäyttö Tuhka kaatopaikalle Muut jätteet kaatopaikalle Tuhka hyötykäyttö Bioaseman maa-aines Muut jätteet hyötykäyttö Kuitusavi hyötykäyttö Tuhka kaatopaikalle Muut jätteet kaatopaikalle Tuhka hyötykäyttö Rumpurejekti hyötykäyttöön Muut jätteet hyötykäyttö UPM JOKILAAKSON TEHTAAT, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 212 9
Ympäristötunnusluvut 212 Tuotantoa sekä raaka-aineen ja energian kulutusta koskevat tunnusluvut on ilmoitettu kokonaislukuina konsernitasolla UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöselonteossa. Tuotantokapasiteetti Paperi 1 58 t Raaka-aineet Energia Päästöt ilmaan Puu Keräyspaperi Sellu Täyte- ja päällysteaineet Prosessikemikaalit Biogeeniset ja fossiiliset polttoaineet Ostoenergia Hiukkaset Rikkidioksidi, SO 2 Typen oksidit, NO 2 Fossiilinen hiilidioksidi, CO 2 Tiedot UPM-konsernin ympäristöraportista PEFC- ja/tai FSC-sertifi oidun kuidun osuus 79 % Jokilaaksossa. Biogeeniset 8 %, fossiiliset 2 % Tiedot UPM-konsernin ympäristöraportista 2,9 t 363 t 678 t 128 2 t Raakavesi prosessi- ja jäähdytysvedet 26 92 m 3 Päästöt veteen Jätteet Jäähdytysvedet Jätevedet Kemiallinen hapenkulutus, COD Biologinen hapenkulutus, BOD 7 Fosfori Typpi Prosessijätteet josta tuhkaa lietteitä siistaamon rumpurejektiä energiapuun maa-aines muut josta hyötykäyttöön Vaarallinen jäte* josta kierrätettävää jäteöljyä 9 2 m 3 17 4 m 3 4 18 t 135 t 6,3 t 84 t 62 8 t 55 2 t t 1 2 t 3 2 t 3 9 t 1 % 129 t 68 % Tehdasalueen koko Jämsänkoski ja Kaipola 12 ha Lähes 9 prosenttia Jokilaaksossa valmistetusta paperista kuljetetaan rautateitse Rauman sataman kautta asiakkaille. *ongelmajätteen nimike on muuttunut vaaralliseksi jätteeksi 1 UPM JOKILAAKSON TEHTAAT, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 212
Ympäristöpäämäärien saavuttaminen 212 TAVOITE TOTEUMA HUOMIOITAVAA Veden käytön vähentäminen Prosessiveden käyttö/tuotettu paperitonni alle 13 m 3 /t Energiatalouden parantaminen Sähkön kulutus/tuotettu paperitonni alle 2,1 MWh/tp Kiintoainehäviöiden vähentäminen Paperikoneiden kiintoainehäviöt/tuotettu paperitonni alle 2 kg/tp Ei Ei Ei Joustava tuotanto käynnistyksineen ja pysäytyksineen lisäsi veden kulutusta. Sähkön kulutus väheni lähes tavoitetasolle energiansäästökampanjan jatkotoimien ansiosta. Joustava käynti koneiden ylös- ja alasajoineen lisäsi häviöiden määrää Jätteen hyötykäytön varmistaminen Kyllä Voimalaitostuhka ja siistaamon rumpurejekti saatiin hyötykäyttöön sataprosenttisesti. Huolehdimme ympäristöstämme Kyllä Jämsänkosken jätevedenpuhdistamon häiriötilanteiden syyt selvitettiin opinnäytetyössä ja tulosten perusteella prosessia kehitettiin. Puhdistamon hajuhaittojen ehkäisemiseksi aloitettiin nestemäisen hapen annostelu jäteveteen. Melunseurannassa tehtiin kehitystyö uusista melumallinnustavoista. Kehittämiskohteita 213 Energiansäästökampanjan jatkaminen Materiaalitehokkuuden parantaminen kiintoainehäviöitä ja veden käyttöä vähentämällä osastokohtaisten tavoitteiden mukaisesti Kaipolan raakaveden hankinnan uusinta, vaiheen 2 valmistelu Kaipolan puhdistamon hajuhaittojen vähentäminen UPM Metsän tuhkatiehankkeiden edistäminen Ympäristölupien tarkistusprosessin loppuunsaattaminen VAHVISTAMISPÄÄTÖS REG.NO. FI - 58 Inspecta Sertifiointi Oy on akkreditoituna todentajana (FI-V-1) tarkastanut UPM Jokilaakson tehtaiden ympäristöjärjestelmän sekä Ympäristönsuojelun kehitys 212 raportin ja UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristö selonteon 212 tiedot. Tarkastuksen perusteella on todettu 213-4-9, että UPM Jokilaakson tehtaiden ympäristöjärjestelmä, tämä Ympäristön suojelun kehitys 212 raportti ja UPM Jokilaakson tehtaita koskevat tiedot UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristö selonteossa 212 täyttävät EU:n EMAS-asetuksen (EY) No 1221/29 vaatimukset. UPM JOKILAAKSON TEHTAAT, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 212 11
UPM-Kymmene Oyj Jokilaakson tehtaat Puh. 241 6161 Jämsänkoski Tiilikantie 17/PL 35 4231 Jämsänkoski Kaipola Tehtaankatu 1 4222 Kaipola Lisätietoja info.jamsa@upm.com Pia Siirola-Kourunen Ympäristöpäällikkö Puh. 241 67556 pia.siirola-kourunen@upm.com www.upm.com Pekka Rantala Ympäristöinsinööri Puh. 241 67567 pekka.a.rantala@upm.com Merja Tiittanen Viestintäpäällikkö Puh. 241 67292 merja.tiittanen@upm.com UPM Fine, 14 g/m 2. 6/213.