TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄ SISÄINEN YMPÄRISTÖKATSELMUS 2012 18.12.2012 1
Sisältö 1. JOHDANTO... 8 2. YHTEENVETO YMPÄRISTÖDIPLOMIN NYKYTILASTA SEURAKUNTAYHTYMÄSSÄ... 8 3. YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄN HALLINTA JA DIPLOMIN UUSIMINEN... 8 3.1. Ympäristödiplomin uusintaa valmisteleva työryhmä... 8 3.2. Sisäisen ympäristökatselmuksen päivittäminen... 9 3.3. Ympäristöohjelma... 9 3.4. Seuranta... 9 3.5. Johdon sitoutuminen...10 3.6. Ympäristövastaava ja ympäristötoimikunta...10 3.7. Henkilöstön koulutus...11 3.8. Pisteet ja tarkistustaulukko...12 3.9. Auditointi...12 3.11. Tehtäväalueiden ympäristövastaavat...13 3.12. Lisäkoulutus...13 3.13. Viestintä...13 3.14. Oma väliauditointi...14 3.15. Muut toimenpiteet...14 4. TOIMINTA JA TALOUS...14 4.1. Toiminta- ja taloussuunnitelma...14 4.2. Hankinnat...14 4.3. Vastuullinen sijoittaminen...15 4.5. Vastuulliset sijoitusrahastot...15 4.6. Lähetystyöhön ja kansainväliseen diakoniaan myönnettyjen varojen osuus verotuloista...15 4.7. Ympäristömerkityt tuotteet...16 4.8. Ympäristöindikaattorit...16 4.9. Hiilidioksidipäästöjen vähentämissuunnitelma ja kompensointi...16 4.10. Muut toimenpiteet...17 5. YMPÄRISTÖKASVATUS...17 2
5.1. Ympäristökasvatussuunnitelma...17 5.2. Ympäristöasiat seurakunnan jumalanpalveluselämässä...17 5.3. Ympäristöasiat eri työmuodoissa...18 5.3.1. Ympäristökasvatus varhaiskasvatuksessa...18 5.3.2. Ympäristökasvatus nuorisotyössä...19 5.3.3. Ympäristökasvatus muissa työmuodoissa...20 5.4. Ympäristöaiheiset erityisjumalanpalvelukset...20 5.5. Erityiset ympäristötapahtumat...21 5.6. Hiljaisuudelle rauhoitetut paikat...21 5.7. Verkostoyhteistyö...21 5.8. Ympäristökasvatuksessa on otettu käyttöön välillisen vaikuttamisen menetelmät...22 5.9. Muut toimenpiteet...22 6. JÄTEHUOLTO...22 6.1. Jätehuoltoselvitys...22 6.1.1. Jätehuolto ja jätteiden vähentäminen keittiöillä...23 6.1.2. Hautausmaiden ja viheralueiden jätehuolto...23 6.1.3 Jätehuolto leiri- ja kurssikeskuksissa...24 6.2. Jätehuoltosuunnitelma...25 6.3. Hyötyjätteiden keräys...25 6.4. Vaaralliset jätteet ja vastuuhenkilö...26 6.5. Bio- ja puutarhajätteen käsittely...27 6.6. Kaatopaikkajätteen määrän seuranta...28 6.7. Hautakynttilät ja kukkalaitteet...28 6.8. Hyötyjätteiden vapaaehtoinen keräys...28 6.9. Kertakäyttötuotteiden vähentäminen...29 6.10. Kaatopaikkajätteen väheneminen...29 6.11. Kompostointi...29 6.12. Hyötyjätepisteet hautausmaalla...29 6.13. Muut toimenpiteet...29 3
7. SIIVOUS...30 7.1. Ympäristöselvitys...30 7.2. Hankintojen ympäristökriteerit...31 7.3. Henkilökunnan koulutus...31 7.4. Haitallisista aineista luopuminen...31 7.5. Vaihtoehtoiset tuotteet...31 7.6. Muut toimenpiteet...31 8. ENERGIA JA RAKENTAMINEN...32 8.1 Nykyinen rakennuskanta...32 8.2. Kulttuuriperinnön suojelu...33 8.3. Uudis- ja korjausrakentaminen...34 8.4. Energian ja veden kulutuksen seuranta...34 8.5. Energiakatselmus...34 8.6. Energiavastuuhenkilö...35 8.7. Neuvonta ja opastus...35 8.8. Ekologinen rakentaminen...35 8.9. Säästötavoitteiden toteutuminen...35 8.10. Uusiutuva energia...35 8.11. Ympäristömerkitty energia...36 8.12. Energiansäästöviikko...36 8.13. Tilojen käyttöasteen tehostaminen...36 8.14. Muut toimenpiteet...36 9. RUOKA JA KEITTIÖT...36 9.1. Ympäristöselvitys...36 9.2. Ympäristömerkityt tuotteet...37 9.3. Reilun kaupan tuotteet...37 9.4. Ravintosuositukset...37 9.5. (9.6.) Lähi- ja luomutuotteet...37 9.7. Kasvisruoka...38 4
9.8. Reilun kaupan pisteet...38 9.9. Ympäristöpassi...38 9.10. Muut toimenpiteet...38 10. TOIMISTOT...38 10.1. Ympäristöselvitys...38 10.2. Energiansäästö...40 10.3. Toimiston hankinnat...40 10.4. Uusiopaperi ja muut uusiotuotteet...40 10.5. Paperin kulutuksen vähentäminen...40 10.6. Green Office...41 10.7. Muut toimenpiteet...41 11. HAUTAUSMAAT JA VIHERALUEET...42 11.1. Ympäristöselvitys...42 11.1.1. Lannoitus...42 11.1.2. Vesi...42 11.1.3. Hoitokalusto ja polttoaineet...43 11.1.4. Ympäristöluvat puutarhajätteen kompostoinnille ja polttonesteiden jakelulle...44 11.1.5. Krematorio...44 11.1.6. Liukkauden torjunta...45 11.1.7. Linnut ja muut eläimet...46 11.2. Hoito-ohjeet ja koulutus...46 11.3. Perennahoito...46 11.4. Hautausmaiden ja piha-alueiden kulttuurihistorialliset arvot...46 11.5. Luonnonmukaisen hoidon alueet...47 11.6. Perennat ja muut istutukset...47 11.7. Rikkakasvien, kasvitautien ja tuhohyönteisten torjunta...48 11.8. Kasteluveden vähentäminen...48 11.9. Vähäpäästöiset työkoneet...48 11.10. Lajistokartoitukset...48 5
11.11. Muut toimenpiteet...48 12. LEIRI- JA KURSSIKESKUKSET...49 12. 1. Ympäristöselvitys...49 12.1.1. Heinänokka...49 12.1.2. Kunstenniemi...50 12.1.3. Sinappi...50 12.1.4. Pyölinranta...51 12.1.5. Houtskarin leirialue...51 12.2. Ympäristöohjelma...52 12.3. Jätevesien käsittely leiri- ja kurssikeskuksissa...52 12.4. Luontoarvojen suojelu...53 12.5. Pesäpöntöt ja luontopolut...53 12.6. Vapaaehtoiset suojelukohteet...54 12.7. Leirikeskuksen ympäristöohjeet...54 12.8. Muut toimenpiteet...54 13. METSÄT...54 13.1. Metsälain ympäristönormien noudattaminen...55 13.2. Luonnonsuojelulain noudattaminen...55 13.3. Metsien sertifiointi...55 13.4. Osallistuva metsäsuunnittelu...55 13.5. Vastuuhenkilöiden koulutus...55 13.6. Luonnonmuistomerkin tai luonnonsuojelualueen perustaminen...55 13.8. Perintömetsä...55 13.9. Metsien ja soiden ennallistaminen...55 13.10. Kesähakkuiden lopettaminen...55 13.11. Uhanalaisten lajien inventointi...56 13.12. Erirakenteinen metsänhoito...56 13.13. Muut toimenpiteet...56 14. LIIKENNE...56 6
14.1. Liikenneselvitys...56 14.2. Ajoneuvojen energiankulutus ja huolto...59 14.3. Ympäristöominaisuudet hankinnoissa...59 14.4. Polttoaineen valinta...59 14.5. Taloudellisen ajotavan koulutus...59 14.6. Kimppakyydit ja yhteiskuljetukset...59 14.7. Kävelyn, pyöräilyn ja julkisen liikenteen edistäminen...59 14.8. Toimintojen logistiikan kehittäminen...59 14.9. Vähäpäästöiset kulkuneuvot...59 14.10. Muut toimenpiteet...59 7
1. JOHDANTO Kädessäsi on Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän sisäinen ympäristökatselmus 2012, joka on laadittu Kirkon ympäristödiplomin uusimista varten. Kirkkohallituksen seurakuntayhtymälle 16.12.2008 myöntämän ympäristödiplomin voimassaolo päättyy vuoden 2012 lopussa. Ympäristödiplomin uusintahaku tehdään keväällä 2013. Katselmuksessa on selvitetty seurakuntayhtymän ympäristötyön nykytila ja ympäristöohjelman 2008-2010 tavoitteiden toteutuma. Otsikointi ja kappaleiden numerointi noudattavat pääpiirteissään Kirkon ympäristödiplomin käsikirjan 2012 rakennetta, mikä helpottaa katselmuksessa annettujen tietojen vertailua ympäristödiplomin edellyttämiin vaatimuksiin. 2. YHTEENVETO YMPÄRISTÖDIPLOMIN NYKYTILASTA SEURAKUNTAYHTYMÄSSÄ Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä otti käyttöön kirkon ympäristöjärjestelmän, kirkon ympäristödiplomin, vuonna 2003. Diplomi on uusittu vuonna 2008. Edellisen ympäristökatselmuksen jälkeen on tapahtunut paljon myönteistä kehitystä: leirikeskuksiin on rakennettu uusia luontopolkuja, leirikeskusten jätehuoltoa on parannettu, on tehty uusi metsänhoitosuunnitelma ja joissakin kohteissa on siirrytty maalämpöön. Tärkeimpiä kehittämiskohteita seuraavalle ympäristödiplomin viisivuotiskaudelle on saada kuntoon ympäristöasioiden seuranta ja raportointi, löytää ympäristökasvatukselle luonteva toteutustapa kaikkiin työmuotoihin, ottaa käyttöön hiililaskuri sekä kartoittaa ja ohjeistaa siivoustyö. 3. YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄN HALLINTA JA DIPLOMIN UUSIMINEN Seurakuntayhtymän ympäristöjärjestelmälle keväällä 2010 laadittu kuvaus (liite 1) on päivitetty syksyllä 2012. Järjestelmä ei ole toiminut täysin kuvauksen mukaan. Ympäristöasiaan sitoutumisessa on parantamisen varaa. Ympäristöpolitiikan edellyttämälle tasolle on vielä matkaa. Resursointi ympäristötavoitteiden toteutumiseen on ollut riittämätöntä ja usein ei edes ole tietoa mihin ympäristöohjelmassa on sitouduttu. Yhteinen kirkkoneuvosto päätti ympäristödiplomin uusimisesta 24.5.2012 (273 ). 3.1. Ympäristödiplomin uusintaa valmisteleva työryhmä Ympäristödiplomin uusinnasta vastaa ympäristötoimikunta. Tällä hetkellä (syksy 2012) toimikunnan puheenjohtajana toimii luottamushenkilö Ilpo Nurmi ja sihteerinä suunnitteluhortonomi Heidi Grannas. Diplomin uusinnan vaatimien selvitysten ja uuden ohjelman kirjoittamistyö on annettu tehtäväksi toimikunnan sihteerille ja hänen avukseen kuukauden ajaksi palkatulle FM Marja-Liisa Leinoselle. Grannas aloitti työt seurakuntayhtymässä loppuvuodesta 2011 ja hänelle kuuluu suunnitteluhortonomin tehtävien lisäksi myös 8
ympäristötyö. Leinonen on toiminut seurakuntayhtymän ympäristöasiantuntijana vuosina 2008 2010 ja hän on ollut mukana ympäristödiplomin ensimmäisen haun lisäksi sen uusinnassa vuonna 2008. 3.2. Sisäisen ympäristökatselmuksen päivittäminen Sisäisen ympäristökatselmuksen tekeminen aloitettiin alkukesästä 2012. Katselmuksen tiedot on kerännyt Heidi Grannas ja Marja-Liisa Leinonen haastatteluin, tutustumiskäynnein ja kirjallisiin dokumentteihin tutustumalla. Piikkiön seurakunta on ollut 1.1.2009 alkaen osa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymää. Sisäinen ympäristökatselmus tehtiin Piikkiön seurakunnassa keväällä 2009 (liite 2). Katselmus keskittyi kiinteistöihin ja hautausmaihin. Muita osa-alueita on selvitetty selvästi vähemmän kuin keväällä 2008 seurakuntayhtymän toiminnoista tehdyssä ympäristökatselmuksessa, koska monet toimintatavat tulevat kuitenkin muuttumaan melko lyhyessä ajassa yhtymän yleisen käytännön mukaisiksi. 3.3. Ympäristöohjelma Ympäristöohjelma (2008-2010) ja sen toteutuma ovat taulukkomuotoisena liitteessä 3. Ohjelma laadittiin vain diplomikauden puoliväliin, jotta viimeistään vuoden 2010 lopulla tulisi tarkistettua sen toteutuma. Tavoitteena oli laatia uusi ohjelma diplomikauden loppupuolelle vuosiksi 2011-2012, mikä ei kuitenkaan toteutunut. Ympäristöohjelman 2008-2010 ensisijaisena tavoitteena oli saavuttaa Kirkon ympäristödiplomin minimitaso. Tähän ei ole vielä kaikin osin päästy. Uusi ympäristöohjelma (2013 2017) laaditaan syksyllä 2012. Ympäristöohjelma laaditaan haastattelemalla eri osioiden vastuuhenkilöitä. Vastuuhenkilöt myös kertovat, mitkä ovat tavoitteet seuraavaksi viideksi vuodeksi ja kuka niistä vastaa sekä mitä muutoksia on tullut edellisen ympäristöohjelman jälkeen. Ympäristödiplomin minimikriteereistä on joko osin tai kokonaan toteutumatta seuraavat: Luomakunnan sunnuntain vietto / ei vielä vakiintunut kaikissa seurakunnissa siivoustyön ja -aineiden selvitys / työn alla ympäristönäkökohtien huomioiminen myös kilpailutusrajan alittavissa hankinnoissa kiinteistöjen energiakatselmukset / työn alla, osa tehty, energiakatselmusten aikataulujen suunnitelma puuttuu energian ja veden kulutuksen seuranta / raportoinnissa puutteita Ympäristöohjelman 2008-2010 tavoitteiden toteutumisesta kerrotaan tarkemmin kunkin asian käsittelyn yhteydessä. Ympäristöasian eteen on tehty töitä ja ympäristön hyväksi on saatu aikaan konkreettisestikin nähtäviä tuloksia. Tulevaisuudessa ympäristöohjelman toteutumista tulee seurata tarkemmin kuin on tähän mennessä seurattu sekä tukea aktiivisesti sen toteutumista kaikilla hallinnon tasoilla. 3.4. Seuranta Ympäristöohjelman 2008-2010 tavoitteiden toteutuma on kirjattu taulukkoon (liite 3). Toteutumaa on seurattu ympäristötoimikunnassa ja se on annettu tiedoksi yhteiselle kirkkoneuvostolle alkuvuodesta 2009 ja 2010. Järjestelmän kuvauksessa oleva johdon ympäristökatselmus ei ole toteutunut vielä kertakaan. Seurakuntien ja muiden yksiköiden ympäristövastaavat ovat laatineet keväällä 2012 lyhyet yhteenvedot yksikkönsä ympäristötyöstä vuonna 2011. Vastaavat selvitykset on tehty vuosilta 2008 ja 2009. Ihan kaikista yksiköistä yhteenvetoja ei saatu. Vuoden 2008 ja 2011 tiedoista on tehty koosteet. Yhteenveto vastauksista 9
on katselmuksessa liitteenä, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän ympäristötyön seuranta 2011 (liite 4). Todellisuudessa on varmasti tehty paljon enemmän kuin mitä näistä koosteista ilmenee. Oman seurakunnan tai yksikön ympäristötyön kokoaminen monen vuoden ajalta muistinvaraisesti ei ole helppoa. Tulevaisuudessa ympäristötyö kannattaa koota yhteen vähintään vuosittain. Vuosittaiseen seurantaan kuuluu lisäksi seurakuntayhtymän hiilijalanjäljen mittaaminen Kirkon ilmastolaskurilla, raportointi energian- ja vedenkulutuksesta sekä Turun hautausmaalta kaatopaikalle viedyn jätteen määrästä. Ilmastolaskuri otetaan käyttöön vuoden 2012 lopulla. Merkittävien kiinteistöjen lämmön, sähkön ja veden vuosittaisista kulutustiedoista on yhteenveto vuosilta 2009-2011 (liite 5). Kulutuslukemia ei kuitenkaan ole raportoitu kiinteistölautakunnalle. Hautausmaalta kaatopaikalle viedyn jätteen määrät on liitteenä (liite 6) 3.5. Johdon sitoutuminen Yhteinen kirkkoneuvosto sitoutuu ympäristötavoitteisiin hyväksyessään ympäristöohjelman ja kirkkovaltuusto hyväksyessään ympäristötavoitteet toiminta- ja taloussuunnitelmissa. Toiminta- ja taloussuunnitelmien sisältöjä käsitellään tarkemmin luvussa 4.1. Seurakuntayhtymän vuonna 2002 hyväksytyssä strategiassa yhtenä keskeisenä arvona oli luomakunnan eheys. Seurakuntayhtymällä on vuonna 2003 hyväksytty ympäristöpolitiikka. Ympäristöpolitiikka on päivitetty ympäristöstrategiaksi vuonna 2009 ja saatettu yhteisen kirkkoneuvoston tietoon. YKN on antanut sen tiedoksi kaikille yksiköille, jotta ne ottaisivat sen huomioon laatiessaan yksikköjensä strategioita. Tavoitteena on, että yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyy ympäristöstrategian yhdessä uuden ympäristö-ohjelman 2013-2017 kanssa. Yhteisen kirkkoneuvoston 9.1.2003 hyväksymä ympäristöpolitiikka: 1. Seurakuntayhtymän toiminnan perustana on kristillinen usko Jumalaan Luojana ja pelastajana. Tähän uskoon kuuluu luomakunnan ymmärtäminen Jumalan tekona ja ihmisen vastuullisen toiminnan alueena. Seurakuntayhtymä organisaationa ja jokainen sen työntekijä on sitoutunut luomakunnan varjelemiseen ja vastuulliseen käyttöön. 2. Ympäristökysymysten huomioonottaminen on jokaisen paikallisseurakunnan ja kunkin osaston johdon vastuulla. Ympäristökysymykset otetaan huomioon suunnittelussa, taloudessa ja toiminnassa osana normaalia päätöksentekoa. Yhteinen kirkkoneuvosto huolehtii koordinoinnista ja seurannasta ja voi asettaa tähän toimikuntia ja työryhmiä. 3. Ympäristökuormituksen minimoimiseen ja luonnonvarojen säästämiseen pyritään hankintojen, kulutuksen, jätehuollon sekä omaisuuden hoidon ja sijoittamisen yhteydessä. 4. Julistus- ja kasvatustyössä herätetään seurakuntalaisten vastuuta luomakunnasta paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Korostetaan, että luomakunnan huomioon ottava elämäntapa nousee kristillisestä uskosta eikä ole rasite vaan normaali ja oikea lähtökohta. 5. Koko henkilökunnalle annetaan suunnitelmallisesti koulutusta ympäristötietoisuuteen. 3.6. Ympäristövastaava ja ympäristötoimikunta Yhteinen kirkkoneuvosto asetti ympäristödiplomitoimikunnan 19.2.2004. Toimikunta sai tehtäväksi seurata ympäristöohjelman toteutumista, seurata seurakuntayhtymän ympäristöasioista antamaa tiedotusta sekä järjestää ympäristövastaaville ja koko henkilökunnalle ympäristöasioihin liittyvää koulutusta. Seurakuntavaalien jälkeen on nimetty uusi toimikunta. Toimikunnan puheenjohtajana toimii kiinteistövälittäjä Ilpo Nurmi ja sihteerinä suunnitteluhortonomi Heidi Grannas. Toimikunnan muut jäsenet ovat luomuviljelijä Antti Alitalo, tutkimusmestari Jorma Hellsten, so- 10
sionomi Sirkku Koskinen, opettaja Siro Rauti, rakennusmestari Pentti Sokajärvi, kappalainen Lasse Mustonen, nuorisosihteeri Marja Ruusu, tiedottaja Minna Vesanto ja hautaustoimen päällikkö Markku Mannerkorpi. Toimikunta on kokoontunut vuonna 2008 seitsemän, vuonna 2009 neljä, vuonna 2010 viisi, vuonna 2011 kolme ja vuonna 2012 kuusi kertaa. Seurakuntayhtymän ympäristövastaavana toimii hautaustoimen päällikkö Markku Mannerkorpi. 3.7. Henkilöstön koulutus Ympäristötoimikunta voi toimikunnalle myönnetyn määrärahan puitteissa järjestää koulutusta itsenäisesti. Lisäksi koulutustoimikunnalta on ollut mahdollista hakea lisärahaa. Tieto koulutuksesta tulee kuitenkin toimittaa koulutustyöryhmän sihteerille, jotta informaatio välittyisi Koulutusnaakan ja intranetin kautta mahdollisimman laajalle piirille. Uudet työntekijät saavat tiedon ympäristöjärjestelmästä kaksi kertaa vuodessa järjestettävästä tulokaskoulutuksesta. Henkilökunnalle on järjestetty seuraavat ympäristökoulutustilaisuudet: 4.2.2009 pidettiin luento Vastuumme luomakunnasta Miten siirrymme teoriasta käytäntöön (osana sielunhoidon opinto- ja keskustelusarjaa). Osallistujia oli 4 kpl. 10.2.2009 järjestettiin yhtymän johdolle ympäristöseminaari. Siihen osallistui 25 henkilöä sekä 10 luottamushenkilöä. Vuoden 2009 aikana järjestettiin jokaiselle seurakunnalle ja yksikölle ympäristökoulutus. Näihin koulutuksiin osallistui yhteensä 294 työntekijää. 29.3.2009 paneelikeskustelu tuulivoimasta. Osallistujia oli n. 15 henkeä. Tilaisuus oli kaikille avoin, ei pelkästään henkilökunnalle tarkoitettu. 2.6.2009 pidettiin jätteiden lajitteluinfo, johon osallistui 19 henkeä. 24.9.2009 työyhteisöpäivä koko henkilökunnalle Ruissalossa. Osallistujia oli n. 300. Maalis-huhtikuussa 2010 pidettiin Valoniassa ympäristökoulutusta vahtimestareille. Osallistujia oli 45 henkeä. Syksyllä 2010 järjestettiin Turun Aikuiskoulutuskeskuksessa vahtimestareille puhdistuspalvelukoulutusta, jossa oli mukana myös ympäristöasioita. Osallistujia oli 16. Toukokuussa 2012 järjestettiin Sinapin leirikeskuksessa uuden Kummeliväylä-luontopolun avajaiset. Elokuussa 2010 ja 2012 on järjestetty kaikille lastenohjaajille koulutusta kristillisestä ympäristökasvatuksesta. Reilun kaupan maaottelukahvituksia järjestettiin vuonna 2009 yhdeksässä kohteessa. Osallistujia oli n. 65. Syksyllä 2012 on järjestetty koko henkilöstölle avoin Ekotuki-koulutus. Kaksipäiväisen koulutuksen toinen osa järjestetään keväällä 2013. Syksyn koulutuspäivään osallistui 23 henkilöä. 11
9.10.2012 työyhteisöpäivä koko henkilökunnalle, jolloin oli mahdollisuus tutustua Naantalin Luolalanjärven luontopolkuun. Luontopolkuun tutustui n. 30 työntekijää. 10.10.2012 hautausmaiden kausityöntekijöiden retkellä tutustuttiin Kunstenniemen luontopolkuun. Mukana oli 55 työntekijää. Vuosittain on osallistuttu energiansäästöviikkoon ja Earth Hour:iin. Muiden tahojen järjestämään ympäristökoulutukseen on osallistuttu seuraavasti: Keväällä 2012 neljä ympäristövastaavaa (Heidi Grannas, Katja Koskinen, Minna Vesanto ja Ari Vierula) osallistui Turun kaupungin järjestämään kaksipäiväiseen Ekotuki-koulutukseen. Syksyllä 2012 järjestettiin seurakuntayhtymälle muokattu saman koulutuksen ensimmäinen osio, johon oli mahdollisuus kenen tahansa henkilökunnasta osallistua. Kirkon ympäristöpäiville 29.-30.8.2012 Oulussa osallistui kaksi ympäristötoimikunnan jäsentä (Lasse Mustonen ja Heidi Grannas) Kirkon ympäristövastaavien neuvottelupäiville 2011 osallistui Lasse Mustonen ja 2009 osallistui Marja-Liisa Leinonen ja Lasse Mustonen. Syksyllä 2012 järjestettiin auton- ja koneenkuljettajille ennakoivan ajon koulutusta. Osallistujia oli 6 kpl. 3.8. Pisteet ja tarkistustaulukko Tarkistustaulukko, jossa on myös seurakuntayhtymän oma arvio pisteistä, valmistuu alkuvuodesta 2013. 3.9. Auditointi Viimeksi toteutetussa ulkoisessa auditoinnissa vuonna 2008 auditoijat nostivat esiin seuraavat kehittämiskohteet, joista osa on toteutettu. Työntekijöille suunnattua ympäristökoulutusta oli järjestetty melko vähän. Tilannetta on korjattu järjestämällä ympäristökoulutusta kaikille henkilöstöryhmille. Ympäristöraportoinnissa oli puutteita. Kehitettävää ympäristöraportoinnissa on edelleen. Ympäristötavoitteiden saavuttamisesta tulee raportoida nykyistä paremmin ja vuosittain jo senkin vuoksi, että seurakuntayhtymän johto tietää missä mennään. Kasvispainotteista ruokavaliota voitaisiin kehittää ja tuoda selvemmin esille Reilun kaupan tuotteiden ja luomun käyttöä. Toimitalon sisäpiha on täynnä autoja ja auditoijat kehottivat selvittämään voisiko osan autopaikoista osoittaa lähialueen pysäköintihalleista ja näin vapauttaa pihaa muuhun käyttöön. Osa pysäköintipaikoista on nykyään kesäkaudella osoitettu polkupyörien käyttöön. Lisäksi ulkoisessa auditoinnissa kehotettiin elvyttämään toimitalon yhteiskäyttöön hankitun polkupyörän käyttöä ja hankkimaan tarpeen mukaan lisää pyöriä eri toimipisteisiin. Yhteiskäyttöpyörälle on nyt nimetty vastuuhenkilö (talonmies Kimmo Vesterinen), joka pitää huolen siitä, että pyörä on käyttökunnossa. Lisäksi siihen on vaihdettu satula, jonka helppo korkeudensäätömekanismi mahdollistaa eri ihmisten pyörän käytön. Pyöriä on yhteiskäytössä myös hautausmaalla ja leirikeskuksissa. Hautausmaille auditoijat ehdottivat lasi- ja metallijätteen lajittelua. Lasi- ja metallijätteen keräys on otettu käyttöön edellisen auditoinnin jälkeen. Sähköautoa ei ole toistaiseksi hankittu. 12
PISTEET: 3.11. Tehtäväalueiden ympäristövastaavat Jokaiseen kymmeneen seurakuntaan ja yhdeksään eri yksikköön on nimetty ympäristövastaavat. Näiden lisäksi energiavastaavaksi on nimetty Antti Lehtikankare ja vaarallisen jätteen vastaavaksi Heikki Haapa. On myös syytä harkita, pitäisikö jätehuollolle ja siivoustyölle nimetä omat ympäristövastaavansa. Turun ruotsalainen seurakunta perusti jo vuonna 2003 luottamushenkilöistä koostuvan ympäristötyöryhmän. Muissakin seurakunnissa voisi harkita joko vastaavaa tai muutaman työntekijän muodostaman ympäristötiimin kokoamista. Yhden työntekijän mahdollisuudet viedä ympäristöasiaa eteenpäin omassa työyhteisössään ovat selvästi vähäisemmät kuin tähän tehtävään sitoutuneen ryhmän. 3.12. Lisäkoulutus 2009-2012 järjestettyjä koulutuksia on listattu kohdassa 3.7 Henkilöstön koulutus. 3.13. Viestintä Seurakuntayhtymän ympäristöasioista on tiedotettu paikallisille tiedotusvälineille. Turun Sanomat on uutisoinut mm. Ylösnousemuskappelin siirtymisestä maalämpöön (26.6.2012), keinokuituarkkujen vaarallisuudesta ja Turun krematoriosta (27.3.2012), jätteiden oikeasta lajittelusta hautausmailla (23.3.2010) ja krematorion hukkalämmön talteenotosta (25.9.2009). Yle TV:n alueuutisissa on kerrottu Tuomiokirkossa toteutetuista energiansäästötoimista. YLE Turun Radiossa on kerrottu Ylösnousemus-kappelin maalämmöstä ja Henrikin seurakunnan Tavaranraivauksen ja elämäntavan yksinkertaistamisen vertaistukiryhmästä (28.8.2012). Paimion kunnallislehdessä on ollut juttu Piikkiön pappilan ympäristön hoitamisesta (20.4.2010). Kaarina-lehdessä on kerrottu Piikkiön kirkon maalämmöstä (7.10.2009). Ekoteko!-Nuoret Itämeren äärellä hankkeesta on kerrottu YLE Turun Radiossa (20.7.2011) ja Turun sanomissa (4.4.2011 ja 14.1.2012). Åbo Underrättelserissä on ollut juttu Åbo svenska församlingin ympäristövastuusta. Ympäristöasia ja kansainvälinen vastuu on ollut esillä myös Kirkko ja me lehdessä useita kertoja vuodessa. Lehti ilmestyy 11 kertaa vuodessa, se jaetaan Turussa ja Kaarinassa joka talouteen ja on luettavissa netissä. Lehdessä on kirjoitettu mm. ekoteologiasta (26.11.2009), kierrätysmateriaalista tehdyistä joulukoristeista (25.11.2010), Ekoteko!-kokonaisuudesta (28.4.2011), kaupunkilinnuista (14.6.2012),kynttilälyhtyjen siivoamisesta (26.4.2012), hautausmaiden perennahoidosta (27.1.2012) ja tavaran taltuttamisesta (25.10.2012). Myös radio-ohjelmissa on pidetty asiaa vahvasti esillä viikottaisessa, valtakunnallisena lähetettävässä Radio Dein Pärskeitä-ympäristöohjelmasarjassa. Seurakuntayhtymän kotisivuilla on kerrottu kattavasti yhtymän ympäristötyöstä. Sivuilta löytyy mm. yhtymän ympäristöohjelma, laaja ekolinkkilista ja linkkejä ympäristökasvatuksen avuksi. Intranetissä ja esimerkiksi sähköisessä Viikkonaakassa on kerrottu ympäristökoulutuksista, ympäristötapahtumista ja ympäristödiplomin uusimistyöstä. Seurakuntayhtymän ympäristötyölle on perustettu oma suljettu facebook-ryhmä, Ekokirkko Turussa ja Kaarinassa. Tavarantoimittajista ainakin siivousaineiden hankintaliikkeelle on tiedotettu ympäristödiplomista. Viestinnän toimistolla on kattavampi arkisto mediahiteistä. (Kts myös kohta 5.8.) 13
3.14. Oma väliauditointi Väliauditointia ei ole tehty, mutta verkostoitumista ja toisilta oppimista on tapahtunut suurten yhtymien vuosittaisissa ympäristötapaamisissa ja lähialueen seurakuntien ympäristöaiheisissa keskustelutilaisuuksissa. 3.15. Muut toimenpiteet 4. TOIMINTA JA TALOUS 4.1. Toiminta- ja taloussuunnitelma Toiminta- ja taloussuunnitelmaan on asetettu ympäristötavoitteita koko ympäristödiplomin voimassaolon ajan. Vuodesta 2006 lähtien toimintasuunnitelman tavoitteet on pitänyt jakaa laatu-, määrä-, talous- tai ympäristötavoitteisiin. Lisäohjeena on, että tavoitteiden tulee olla realistisia ja konkreettisia. Ympäristötavoitteiden toteutumisesta raportoidaan tavanomaisen vuosiraportoinnin yhteydessä. Vuosiraportit ovat luettavissa virallisessa tasekirjassa. Vuonna 2010 ympäristötavoite oli asetettu yhteensä 21 ja vuonna 2012 28 seurakunnalle, yksikölle tai toimikunnalle. Tavoitteet on listattu liitteessä (liite 7). 4.2. Hankinnat Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän hankintaohje on valmistunut vuonna 2010. Suurimpien hankkijoiden eli hautaus- ja kiinteistötoimen tarjouspyynnöissä ympäristöasia on ollut mukana jo useamman vuoden ennen hankintaohjeen valmistumista. Tarjouspyyntöön on listattu hankintapäätökseen vaikuttavat asiat tärkeysjärjestyksessä. Tärkeimpänä tekijänä on hinta, seuraavaksi tuotteelta vaadittavat tietyt ominaisuudet ja viimeisenä ympäristöasiat. Usein jo tuotteen ominaisuuksille asetetuissa vaatimuksissa on ollut mukana ympäristöominaisuuksia. Autohankinnoissa tällaisia ovat esimerkiksi CO2-päästöt ja huoltojen toimivuus. Mitään yleistä suositusta hankkia ympäristöystävällisiä tuotteita tai kehotusta selvittää hankinnan ympäristövaikutuksia ei ole toistaiseksi annettu. Henkilökuntaa ei myöskään ole erityisesti ohjeistettu huomioimaan ympäristönäkökohtia pienemmissä, julkisten hankintojen raja-arvot alittavissa hankinnoissa. Haastattelujen perusteella kuitenkin esim. leirikeskusten ruokahankintoja tekevät ottavat ympäristö-näkökulmat huomioon. Hankinnoissa suositaan tuotteita jotka toimitetaan kierrätettävissä pakkauksissa tai ovat mahdollisimman vähän pakattuja. Kuljetuksia pyritään yhdistelemään ja sopivia pakkauskokoja mietitään. Ympäristöasia on ollut esillä tehtäessä päätöksiä rakennusurakoista, mutta ei vielä siinä vaiheessa, kun on valittu rakennusten suunnittelijoita. Ympäristön kannalta on ratkaisevan tärkeää miten hyvin jo suunnitteluvaiheessa otetaan huomioon rakentamisesta ja rakennuksen käytöstä aiheutuvat ympäristövaikutukset. Ympäristöohjelmaan 2003 on kirjattu, että suunnittelijoilta edellytetään kykyä arvioida rakentamisen ja rakennuksen käytön aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Hautaus- ja kiinteistötoimen lisäksi myös tiedotustoimisto on jo useamman vuoden ajan kiinnittänyt huomiota hankintojensa ympäristöystävällisyyteen. Tilattaessa painotuotteita tiedotustoimiston kautta (esim. toimintakertomukset) on tiedotustoimisto lähes poikkeuksetta pyytänyt tarjousta ympäristö-merkitystä paperista. Mahdollisuuksien mukaan on kiinnitetty huomiota myös painoprosessin ympäristöystävällisyyteen. 14
Paljousalennusten saamiseksi tietyn tuoteryhmän hankinnat on keskitetty jollekin kyseisen alan toimittajalle. Esimerkiksi siivousalan tuotteet hankitaan tällä hetkellä Siisti-Pisteestä ja leirikeskusten ruokatilaukset tehdään Metro Tukusta. Luomutuotteita ja Reilun kaupan merkkijärjestelmään kuuluvia tuotteita ei aina saada halutulla tavalla. 4.3. Vastuullinen sijoittaminen Kirkkohallitus on huhtikuussa 2007 hyväksynyt Suomen kirkon vastuullisen sijoittamisen ohjeet. Seurakuntayhtymässä on jo aiemmin tehty kirkkovaltuustossa päätös, jonka mukaan seurakuntayhtymä noudattaa sijoitustoiminnassaan soveltuvin osin kirkkohallituksen sijoitustoiminnan eettisiä ohjeita. Seurakuntayhtymän sijoitustoiminnan hoitaja on kilpailutettu 2007. Tuloksena oli, että hoitaja vaihtui ja nimetty sijoitustoimikunta seuraa ja ohjeistaa sekä valvoo uutta sijoitusten hoitajaa. Sijoitustoimikunta raportoi kirkkoneuvostolle. Sijoitusten hoitaja on saanut käyttöönsä kirkon sijoitustoiminnan eettiset ohjeet ja luvannut toimia niiden mukaisesti. Sekä Pohjola Varainhoito Oy että OP-Rahastoyhtiö Oy ovat allekirjoittaneet vuonna 2009 YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet (UNPRI) ja sitoutuivat noudattamaan niitä toiminnassaan. Kun pääsijoittajaa vuonna 2007 vaihdettiin, tämän johdosta käytännössä koko sijoitusvarallisuus myytiin ja annettiin euromääräisenä sijoitusomaisuutena uudelle sijoittajalle. Sijoitusvarallisuutta on tällä hetkellä 87,5 milj. euroa. Siitä 70 % kuuluu hautainhoitorahastolle, 24 % keskuskirjanpidolle ja 6 % testamenttirahastolle. Tällä hetkellä huomattavan suuri osuus (n. 85 %) rahoitusarvopapereista on eettisen sijoituksen rahastoja. Noin 9% seurakuntayhtymän rahastojen sijoitusomaisuudesta on asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöissä, ja 91% on rahoitusarvopapereissa. Keskuskirjanpidossa vastaavat luvut ovat 25% ja 75%. Uusi sijoitussuunnitelma perustuu rahastojen käytölle. Vanhoista suorista osakeomistuksista luovuttiin ja tämän jälkeen vaikuttaminen kirkkohallituksen tarkoittamassa mielessä voi olla pelkästään välillistä. Uusi sijoitustapa on entistä kustannustehokkaampi ja lisääntyneen hajautuksen myötä sijoitusten riskitaso on pienentynyt. Uusi pääsijoittaja voi suoraan tarjota eettisiä rahastoja osana sijoitustoimintaa. Sijoitusten ohjaaminen käytännössä on annettu sijoitustoimikunnalle, joka puolestaan pitää kirkkoneuvoston ajan tasalla sijoitusasioissa. 4.4. Hiililaskuri Kirkon ilmastolaskuri on valmistunut keväällä 2012 ja se on hankittu seurakuntayhtymälle pian julkaisun jälkeen. Ilmastolaskuriin kerätään tietoja vuoden 2012 aikana, jotta hiilijalanjälki saataisiin mitattua viimeistään keväällä 2013. Ilmastolaskuri täytetään tulevaisuudessa vuosittain. Tällöin saadaan vertailtavaa tietoa eri vuosien välillä. PISTEET: 4.5. Vastuulliset sijoitusrahastot Tällä hetkellä huomattavan suuri osuus (n. 85 %) rahoitusarvopapereista on eettisen sijoituksen rahastoja. 4.6. Lähetystyöhön ja kansainväliseen diakoniaan myönnettyjen varojen osuus verotuloista Tapa jakaa 2 % budjetin laadintavuotta edeltävänä vuonna saadusta kirkollisverosta lähetystyöhön ja kansainväliseen diakoniaan on jatkunut jo vuosia. Lisäksi vuonna 2011 maksettiin kirkkovaltuuston erillisillä 15
päätöksillä Kirkon ulkomaanavulle Haitiin 20.000 euroa, Kirkon ulkomaanavulle Itä-Afrikkaan 10.000 euroa ja Suomen Lähetysseuran katastrofirahastoon 10.000 euroa. 4.7. Ympäristömerkityt tuotteet Ympäristömerkittyjen tuotteiden määrässä ei ole tapahtunut juurikaan muutosta vuosittain. Useimmiten ympäristömerkki löytyy puhdistus- ja pesuaineista sekä paperituotteista. Syyskuussa 2012 olivat käytössä ainakin seuraavat ympäristömerkillä varustetut tuotteet: valkoinen A4 kopiopaperi (monistamo ja mm huoltokeskus) (Joutsen) kangaskäsipyyhejärjestelmä (lähes kaikissa toimipisteissä) (Joutsen) WC- ja käsipyyhepaperit Katrin ja Saga (Joutsen) Medium 10+ (Pesetti 10+), ammattikäytön koneastianpesuaine (leirikeskukset) (Joutsen) Siisto Sanitop, saniteettitilojen pesu (leirikeskukset) (Joutsen) Kirkko ja Me -seurakuntalehti (Joutsen) Hp-näytöt (TCO) toimistojen monitoimilaitteet (EnergyStar) 4.8. Ympäristöindikaattorit Seurakuntayhtymän ympäristöindikaattoreina käytetään paperin kulutusta, energian ja veden kulutusta, yhtymän autojen ajokilometrejä ja korvattuja työmatka-ajoja sekä huoltokeskuksen kuorma-auton kuljettaman polttokelpoisen jätteen ja kaatopaikkajätteen määrä. Toistaiseksi kaikkiin indikaattoreihin ei ole liitetty mitään vähennystavoitteita. Tavoitteet määritellään vuoden 2013 aikana. Seurakuntayhtymän kuudella autolla on ajettu vuonna 2009 107889 km, vuonna 2010 110346 km ja vuonna 2011 112245 km. Henkilökunnan omilla autoilla ajettuja kilometrejä on korvattu vuonna 2009 455589 km, vuonna 2010 436564 km ja vuonna 2011 502538 km. Työajoon käytettyjä kilometrejä ei siis ole saatu vähennettyä, vaan vuonna 2011 yhteismäärä ylitti ensimmäistä kertaa 600000 km:n rajan. Osittain tämä selittyy esimerkiksi tietohallinnon osalta sillä, että se kattaa nykyisellään koko hiippakunnan alueen. Tällöin henkilökunta joutuu liikkumaan laajemmalla alueella. Kilometrikorvauksia laskuttava henkilöstön määrä ei ole viime vuosina juurikaan kasvanut, mutta muut kilometrejä laskuttavat henkilöt ovat lisääntyneet 47:llä. Tavoitteena on kääntää laskutettujen kilometrien määrä laskuun vuonna 2013. Vuonna 2009 yhtymän paperinkulutus A4:ksi muutettuna oli yhteensä n. 2 miljoonaa arkkia. Vuonna 2010 vastaava luku oli 1,94 miljoonaa ja vuonna 2011 2,1 miljoonaa arkkia. Määrä on siis pysynyt vuosittain n. 2 miljoonassa. Tavoite on saada paperinkulutus vuonna 2013 alle 2 miljoonan kappaleen ja pienentää sitä vuosittain 2%. Kyseessä on monistamon kautta kulkeva paperin määrä, joka ei sisällä eri yksiköiden mahdollisesti itse hankkimia papereita. Lämpöenergian ja sähkön kulutusta on saatu viime vuosina laskemaan. Lämpöenergia on laskenut keskeisimpien kirkkojen osalta parissa vuodessa 19% ja muiden seurannassa olevien kiinteistöjen osalta 9%. Sähkön kulutus on laskenut 8,3% ja 3 %. Veden kulutusta ei ole saatu laskemaan. Tämä johtuu mm. Kunstenniemen käyttöasteen noususta. Turun hautausmaalta tulevan jätteen määrää on seurattu vuodesta 1990 lähtien. Luvuissa on mukana myös muista kiinteistöistä seurakuntayhtymän omilla vaihtolavoilla kuljetetut jätemäärät (liite 6). 4.9. Hiilidioksidipäästöjen vähentämissuunnitelma ja kompensointi Seurakuntayhtymällä ei ole hiilidioksidipäästöjen vähentämissuunnitelmaa. Hiilidioksidipäästöjä pyritään vähentämään säästämällä energiaa ja lisäämällä uusiutuvan energian osuutta hankitusta energiasta. 16
4.10. Muut toimenpiteet 5. YMPÄRISTÖKASVATUS Ympäristökasvatus on luontevimmillaan seurakuntayhtymän varhaiskasvatuksessa. Lastenohjaajien työtä ohjaava ja koordinoiva kasvatusasiainkeskus on huolehtinut hyvin ympäristönäkökulman sisällyttämisestä kaikkeen lasten kanssa tehtävään työhön. Ympäristöasiat ovat osa kristillistä kasvatusta. Nuorisotyö ja rippikoulut ovat paikallisseurakuntien omaa työtä. Näissä ja muissakin seurakuntien omissa työmuodoissa näkyy seurakuntakohtaista vaihtelua ympäristöasioihin panostamisessa. Leirikeskukset ovat viime vuosina kehittyneet entistä selkeämmin ympäristökasvatuksen paikoiksi. Uudet luontopolut ovat tästä vain yksi esimerkki. Intoa kehittyä edelleen löytyy ja ympäristöohjelmaan tullaankin asettamaan jätehuoltoa, luontopolkuja ja ruokailuja koskevia ympäristötavoitteita. Ympäristöasioista kertominen on osa ympäristökasvatusta ja ympäristödiplomiprosessi on tähän yksi hyvä työkalu. Kuluneella diplomikaudella on panostettu aiempaa enemmän ympäristökoulutukseen. Henkilöstön ympäristötietoisuuden kasvu antaa valmiuksia seurakuntalaisten opastamiseen. Ympäristövastuu on nostettu esiin myös palveluja tarjoavien yritysten kanssa käydyissä keskusteluissa. Ympäristötyön ja ympäristökasvatuksen toteutumista seurataan vuosittain kyselylomakkeella, jonka täyttävät seurakuntien ja työyksiköiden ympäristövastaavat. Ensimmäinen kysely on tehty vuonna 2009. 5.1. Ympäristökasvatussuunnitelma Seurakuntayhtymällä on vuonna 2008 laadittu yhtymätason ympäristökasvatussuunnitelma, joka kertoo miten suunnitelmat voidaan laatia seurakuntiin ja eri yksiköihin. Seurakuntakohtaiset ympäristökasvatussuunnitelmat tullaan laatimaan vuoden 2012 aikana. Ympäristötoimikunta esitti kirkkoneuvostolle, että jokainen seurakunta laatisi ympäristökasvatussuunnitelmansa marraskuun 2012 loppuun mennessä. Esitys hyväksyttiin kirkkoneuvostossa ja laitettiin kirkkoherroille tiedoksi. Työyksiköiden ympäristökasvatussuunnitelmat tullaan laatimaan ympäristöohjelman mukaisesti vuoden 2013 aikana. Varhaiskasvatukselle ja hautaustoimelle ympäristökasvatussuunnitelmat on laadittu jo vuonna 2012. 5.2. Ympäristöasiat seurakunnan jumalanpalveluselämässä Kirkkokäsikirjan mukaisen luomakunnan sunnuntain vietto on vielä sattumanvaraista osassa seurakuntia, mutta joissakin seurakunnissa se on vakiinnuttanut paikkansa. Tuomiokirkkoseurakunnassa on vietetty luomakunnan sunnuntaita säännöllisesti jo 1990-luvulta lähtien. Myös Henrikinseurakunnassa sen vietto on vakiintunut. Martinseurakunnassa luomakunnan sunnuntaita on vietetty säännöllisesti Hirvensalon metsäkirkossa. Kaarinan seurakunnalla on jatkuvana käytäntönä järjestää luomakunnan sunnuntain jumalanpalvelus Kuusiston linnanraunioilla. Piikkiön kirkossa on järjestetty jo useana vuonna luomakunnan sunnuntain jumalanpalvelus. Ruotsalaisessa seurakunnassa on järjestetty luomakunnan sunnuntain jumalanpalveluksen lisäksi ympäristömessu. Paattisten seurakunnassa on vuosittain useita säännöllisesti toistuvia luontoaiheisia jumalanpalveluksia. Maarian seurakunta on järjestänyt Runosmäessä metsäkirkon. Henrikin kirkossa on luomakunnan sunnuntain yhteydessä vietetty ekoteko-tapahtumaa. Tästä on tullut jo vakiintunut tapa. Vuonna 2012 tilaisuudessa oli tavaranvaihtotori, rakennettiin linnunpönttöjä ja kerrottiin isoäidin siivousvinkeistä, kompostoinnista ja kestovaipoista. Ammattijärjestäjä Reetta Ruohomeri kannusti 17
tavaran raivaamiseen ja samalla tavaranraivaajien vertaistukiryhmä aloitti toimintansa. Ryhmän tavoitteena on yksinkertaistaa elämää ja saada tavarakaaos hallintaan. Ruissalossa oleva Mikaelin seurakunnan leirikirkko vihittiin käyttöön kesällä 2005. Maa-alue on vuokrattu Turun kaupungilta leirikirkkokäyttöön 1960-luvulla. Leirikirkko oli käyttämättä useita vuosia ja alue unohtui. Mikaelin seurakuntaneuvoston pyynnöstä alue on nyt palautettu leirikirkkokäyttöön. Alue kuuluu Naturaan, joten siellä on toimittava alueelle annettujen ohjeiden mukaan. Leirikirkkoon on viety penkkejä ja rakennettu puusta kevyt puhujakoroke. Mitään maastoa tuhoavia töitä ei ole tehty. Puita ei ole kaadettu, eikä tietä rakennettu. Kesäkaudella joka toinen sunnuntai metsäkirkossa on pidetty hartauksia. Paikalla on joka kerta ollut 40-80 osallistujaa. Ruissalon metsäkirkossa on myös vihitty muutamia pareja. 5.3. Ympäristöasiat eri työmuodoissa 5.3.1. Ympäristökasvatus varhaiskasvatuksessa Kasvatusasiainkeskuksessa, varhaiskasvatuksen yksikössä työskentelee lapsityön johtaja ja kolme varhaiskasvatusta ohjaavaa työntekijää. Lastenohjaajia on noin 60 ja he toimivat mm. päiväkerhoissa, muskareissa, koululaisten iltapäiväkerhoissa ja perhekerhoissa. Kristillinen ympäristökasvatus on seurakuntien varhaiskasvatuksen erityisenä painopisteenä toimintakaudella 2012-2013. Pyrkimyksenä on vahvistaa lasten luontosuhdetta ja edistää vastuuta ympäristöstä. Lastenohjaajille on ollut koulutusta kristillisestä ympäristökasvatuksesta vuosina 2010 ja 2012. Lisäksi muutamat lastenohjaajat ovat osallistuneet syksyllä 2012 Metsämörri- ja Vihreälippu-koulutukseen. Varhaiskasvatuksen yksiköissä on laadittu työalaa ohjaava ympäristökasvatussuunnitelma vuonna 2012. Lisäksi lastenohjaajat tekevät kausittain jokaisen kerhoryhmän toimintasuunnitelmaan erillisen kohdan ympäristöasioiden toteuttamiseksi. Ympäristökasvatus tulee esiin jatkuvasti arjen toiminnassa ja kaikissa kerhoryhmissä. Päiväkerhoista yksi on nimetty erityiseksi luonto- ja ympäristökasvatuspainotteiseksi kerhoksi. Tilastoja luonto/ympäristökasvatuksen määrästä ei ole, mutta on arvioitavissa, että viimeisten vuosien aikana ympäristökasvatuksen asema on vakiintunut, lisääntynyt ja monipuolistunut kerhoissa. Kasvatusasiankeskuksen materiaalilainaamossa on useita ympäristökasvatusta tukevia kirjoja niin lapsille kuin ohjaajille. Lastenohjaajien työn ohjaamisessa korostetaan kohtuullista kulutusta ja kierrätystä (mm. lelujen kierrätys, kangaskassit iltapäiväkerhojen välipaloja kerhoon kannettaessa). Askarteluja tehdään kierrätysmateriaaleista ja tehdään vain välttämättömiä uusia materiaalihankintoja. Päiväkerhoissa lapset syövät omia eväitä ja tuovat omat mukit mukanaan. Iltapäiväkerhoissa käytetään talon astioita ja perheretkillä perheet huolehtivat itse syömisistään. Perhekerhoissa on järjestetty kirpputoreja ja muissa kerhoissa on ollut lelun/tavaranvaihtopäiviä. Ulkoilua pyritään vahvistamaan, mutta päiväkerhon sijaintipaikka ratkaisee kuinka paljon pienten lasten kanssa liikutaan luonnossa, leikkikentillä, puistoissa tai lähimetsissä. Jos luonto on lähellä, sinne mennään usein. Kesäkerhojen pitopaikat on valittu niin, että ulkona olo olisi mahdollista. Kolme lastenohjaajista esittää Kas Kummaa-nukketeatteria. Osassa esityksistä on aihepiirinä luonto ja sen suojelu. Nukketeatterin rakentamiseen käytetään kierrätysmateriaaleja. 18
5.3.2. Ympäristökasvatus nuorisotyössä Nuorisotyön osa-alueita ovat varhaisnuoriso-, nuoriso- ja erityisnuorisotyö, rippikoulutyö sekä partio. Kasvatusasiainkeskuksessa on neljä nuorisosihteeriä. Nuorisotyöntekijöitä on 26 ja monessa seurakunnassa on lisäksi nuorisopappi. Nuorisotyön toimintamuotoja ovat mm. kerhot, nuortenillat, leirit, Saapastoiminta, isostoiminta ja vierailut kouluissa. Ympäristökasvatus on kiinteä osa nuorisotyön käytännön toimintaa. Seurakuntayhtymä oli mukana Turun kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 Ekoteko! -hankkeessa, jonka tuloksena syntyi uusi työväline lasten ja nuorten ympäristökasvatuksen avuksi. Paratiisipolku - Vuorovaikutusharjoituksia luonnon kanssa on elämyksellinen matka vuoropuheluun luonnon kanssa sekä oman paikan löytämiseen luomakunnassa. Materiaali on ostettavissa PTK - poikien- ja tyttöjen keskuksesta. Vuoden 2012 joulukuuhun mennessä Paratiisipolku-paketteja oli ostettu 169 kpl. Kesällä 2011 Turun ja Kaarinan seurakunta-yhtymän rippileireillä ja varhaisnuorten leireillä Ekoteko! pakin materiaaleja käytettiin yhdessä 683 nuoren kanssa, seitsemän eri seurakunnan leirillä. Varhaisnuoriso- ja nuorisotyö Varhaisnuoriso- ja nuorisotyössä ympäristökasvatus toteutuu selvimmin retki- ja leiritoiminnassa. Ympäristöasia on yhä enemmän tietoisesti mukana leirien ja retkien suunnittelussa. Retkillä noudatetaan periaatetta: mitä viet luontoon, sen tuot sieltä myös pois. Yhteistyötä ympäristökasvatuksessa on tehty koulujen ja kouluviraston kanssa. Aiemmin peruskoulun 5-6 luokkalaisille on järjestetty seikkailuviikko Kunstenniemeen. Tällä hetkellä vain Maarian seurakunta järjestää seikkailupäiviä Kunstenniemessä. Vuodessa osallistujia on n. 150 kpl. Toiminnassa käytettävä materiaali on mahdollisimman paljon ympäristöystävällistä. Kertakäyttöastioita ei käytetä. Tapahtumiin ja leireille kuljetaan yhteiskuljetuksin ja viestintä nuorille hoidetaan pääasiassa netin välityksellä tai tekstiviestein. Nuorisotyössä toimii vapaaehtoinen pullokolehti, johon nuoret voivat halutessaan jättää tyhjät juomapullot ja tölkit kiertoon. Varat lahjoitetaan lähetystyöhön tai yhteisvastuukeräykseen. Leirikeskusten pullokolehti menee Itämeren hyväksi. Rippikoulutyö Ympäristöasioita käsitellään jokaisessa rippikoulussa vähintään yhden oppitunnin verran. Usein ympäristöasiaan on varattu yksi aamu- tai iltapäivä. Joissain rippikouluissa on toteutettu laajempaakin ympäristöaiheista työskentelyä. Vuonna 2011 19 eri rippileirillä käytettiin Ekoteko! -pakin materiaalia. Harrasterippikouluja on järjestetty maalla, merellä ja ulkomailla. Vaellusrippikouluissa kuin myös muilla vaelluksilla noudatetaan Turvallisesti tunturiin -opasvihkon periaatteita. Erityisnuorisotyö Seurakuntayhtymän erityisnuorisotyö on järjestänyt yhteistyökumppaneiden kanssa toimintaa Lapissa. Leirikeskuksissa järjestetään ammattikoululaisille ja Turun ammattikorkeakoululaisille ryhmäyttäviä leirejä uusille opiskelijaryhmille ja vertaistuutorikoulutusta toisen vuoden opiskelijoille. Myös työ- ja opiskeluhyvinvointia rakentavia ja ylläpitäviä päiviä on järjestetty. Viime vuoteen verrattuna osallistujien määrä on kaksinkertaistunut. Vuonna 2012 n. 1000 opiskelijaa ja henkilökunnan jäsentä osallistui koulutukseen. 19
Partiotyö Seurakuntayhtymässä toimii 27 partiolippukuntaa. Partiotoimintaa tuetaan taloudellisesti. Meripartiolippukunnat omistavat kuusi partioalusta ja Kunstenniemen Larinkorven mökki on partiolaisten käytössä vuoteen 2019. 5.3.3. Ympäristökasvatus muissa työmuodoissa Ympäristökasvatusta on toteutettu diakoniatyön kaikissa työmuodoissa. Ympäristöasia on ollut esillä kuurojen ja vammaisten leireillä. Päihdetyön leireillä on mm. huolehdittu ympäristön siisteydestä ja vanhustyö on tehnyt marjaretkiä. Sinkkutoiminnassa on tehty luontoretkiä, pidetty vaihtotoria ja järjestetty kansainvälisen diakonian iltoja. Seurakunnissa ympäristöasia on esillä vastuu- ja energiansäästöviikoilla. Seurakunnissa on järjestetty kirpputoreja ja vaatekeräyksiä. Ympäristökasvatus toteutuu myös retriiteissä. Retriiteille olennainen yksinkertaisuus ja luonnonläheisyys vahvistaa osanottajien valmiuksia välttää kulutusta ja luonnonvarojen tuhlausta. Vuosittain järjestetään luontoretriitti. Työntekijöitä on ohjattu ympäristöä säästäviin käytäntöihin vuonna 2001 ilmestyneen Ekoaapisen vinkkien avulla. Ekoaapinen on jaettu kaikille työntekijöille ja se löytyy myös netistä. Uudet työntekijät saavat aapisen tulokaskoulutuksen yhteydessä. Syksyllä 2005 Ekoaapisesta otettiin 2. tarkistettu painos ja se on käännetty myös ruotsiksi. Tällä hetkellä Ekoaapisessa on osittain vanhentunutta tietoa ja ne on jaettu loppuun. Uudistamista on suunniteltu vuodelle 2013. Syksyllä 2004 Heinänokan leirikeskuksessa otettiin käyttöön Löytäjän metsäpolku, jossa yhdistyvät ympäristökasvatus, luonnossa liikkuminen ja kristillinen elämänkatsomus. Polku johdattaa jokaisen sillä kulkijan pohtimaan omaa elintapaa. Polun taulujen aiheet ovat ravinto ja vesi; lämpö; lepo; liikunta; ryhmän jäsenyys ja hyväksyntä; kommunikointi; rakastaminen; kauneus; hiljaisuus; luovuus; kiitos hyvästä ateriasta. Polku on helppokulkuinen ja sen varrella on myös laavu. Polkua ovat käyttäneet kaikki ikäryhmät ja taulujen tekstejä on käytetty alustuksina erilaisissa ryhmissä. Kunstenniemeen valmistui vuonna 2009 Avainreitti-luontopolku. Reitin aihepiireinä ovat luonto, ympäristökasvatus ja Kunstenniemen historia. Luontopolkua ovat eniten käyttäneet päiväretkillä käyneet koululaiset. Sinappiin valmistui keväällä 2012 Kummeli-reitti, jossa on valittavavana kuusi erilaista polkua. Aiheita ovat mm. Meditaatiopolku hiljaisuuteen, Raamattutyöskentelyjä, joiden kautta tutustutaan mm. Raamatun naisiin ja opetuslapsiin, Luontoaiheinen Paratiisipolku, lapsille oma Raamattupolku ja Helmipolku rukoushelmistä. Koska Sinapissa käy paljon myös liikuntavammaisia, reitti rakennettiin valmiiden, asfaltoitujen kävelyteiden varteen, päärakennuksen ympärille. Reittiä ovat käyttäneet kaiken ikäiset leiriläiset. Yhtymän käsikirjaston yhteyteen perustettiin vuonan 2004 ympäristöaiheinen kirjasto, jonka kirjavalikoimaa on pyritty kartuttamaan vähitellen. Ympäristöaiheisista lehdistä seurakuntayhtymään on tilattu Suomen Luonto. Lehti tulee hautausmaan huoltokeskukseen ja se kiertää hautausmaan työnjohtajilla lukulistan mukaan. PISTEET: 5.4. Ympäristöaiheiset erityisjumalanpalvelukset Tähkäpuistossa on ollut ns. ruusumessu ja Peltolan siirtolapuutarhassa on järjestetty kesähartauksia. Jouluviikolla on järjestetty perinteinen metsäkirkko Hirvensalon metsäkirkossa. Kylvön- ja sadonsiunausjumalanpalveluksia on järjestetty Paattisilla. Runosmäessä on järjestetty metsäkirkko. Luomakunnan sunnuntain 20