PAMPALON KULTAKAIVOKSEN LASKEUMAMITTAUKSET 2012. Mittausaika: 13.6. - 9.10.2011. Hattuvaara, Ilomantsi

Mittausraportti_1196 /2012/OP 1(10) Tilaaja: Endomines Oy Henna Mutanen Käsittelijä: Symo Oy Olli Pärjälä 010 666 7818 olli.parjala@symo.fi PAMPALON KULTAKAIVOKSEN LASKEUMAMITTAUKSET 2012 Mittausaika: 13.6. - 9.10.2011 Paikka: Henkilöt: Hattuvaara, Ilomantsi Anna-Maria Tirkkonen Outi Isokääntä Iikka Laitinen Olli Pärjälä Olli Pärjälä Outi Isokääntä

Mittausraportti_1196 /2012/OP 2(10) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Toiminnan ja ympäristön kuvaus... 3 3. Laskeumamittaukset... 3 4.1 Laitteisto ja menetelmät... 4 4. Tulokset... 4 5. Tulosten tarkastelu... 5 LIITTEET LIITE 1: Tutkimusseloste, laskeumasarja 1 LIITE 2: Tutkimusseloste, laskeumasarja 2 LIITE 3: Tutkimusseloste, laskeumasarja 3 LIITE 4: Tutkimusseloste, laskeumasarja 4

Mittausraportti_1196 /2012/OP 3(10) 1. Johdanto Työssä mitattiin kuukausilaskeumaa Endomines Oy:n Pampalon kultakaivoksen läheisyydessä. Selvitystyö tehtiin laskeumamittauksin, noudattaen standardia SFS 3865. Saatujen tulosten perusteella arvioitiin kaivostoiminnan vaikutusta ilmanlaatuun. 2. Toiminnan ja ympäristön kuvaus Kuvassa 1 on esitetty kaivosalue ja mittauspisteet. PN 2 PN 1 PN 3 Kuva 1. Kaivosalue ja mittauspisteet (punainen). Pampalon kultakaivos sijaitsee noin 5 km Hattuvaaran kylästä pohjoiseen. Mittauksilla määritettiin kaivostoiminnan mahdollista vaikutusta alueen ilmanlaatuun. 3. Laskeumamittaukset Tavoitteena oli tehdä laskeumamittauksia neljässä kuukauden sarjassa Pampalon kultakaivoksen läheisyydessä. Laskeumakeräimiä oli sijoitettu kaivoksen läheisyydessä kolmeen pisteeseen, PN 1, PN 2 ja PN 3. Pisteet PN 1 ja PN 3 sijaitsivat kaivoksen lounaispuolella ja PN 2 kaivoksen koillispuo-

Mittausraportti_1196 /2012/OP 4(10) lella. Kaikissa kolmessa mittauspisteessä oli kaikkien sarjojen aikana kaksi keräintä. Ensimmäinen sarja aloitettiin 13.6.2012. Viimeinen sarja oli kerätty 9.10.2012, jolloin mittaukset myös loppuivat. Sarjojen keräys kesti yhteensä 118 vuorokautta. 4.1 Laitteisto ja menetelmät Mittauksissa noudatettiin standardia SFS 3865. Standardin mukainen keräin on esitetty kuvassa 2. Kyseisissä mittauksissa itse keräinosa oli korvattu lasista valmistetulla vastaavalla. Kuva 2. Laskeumakeräin (kuva ei ole kyseisistä mittauksista). 4. Tulokset Mittaustulokset on esitetty taulukoissa 1. Tulokset ovat kahden keräimen tuloksista laskettuja keskiarvoja. Liitteissä 1 4 on alkuperäiset tutkimusselosteet. Keräykset tehtiin seuraavina ajankohtina: Keräys 1: 13.6. 12.7.2012. Keräys 2: 12.7. 10.8.2012.

Mittausraportti_1196 /2012/OP 5(10) Keräys 3: 10.8. 11.9.2012. Keräys 4: 11.9. 9.10.2012. Taulukko 1. Laskeumamittausten tulokset. Epäorgaaninen /orgaaninen laskeuma yksikkö Keräys 1 Keräys 2 Keräys 3 Keräys 4 Keskiarvo PN1 Epäorg. + orgaaninen g/m 2 /kk 8,48 6,11 6,95 0,27 5,45 Epäorgaaninen g/m 2 /kk 0,59 0,24 0,19 <0,06 0,27 Orgaaninen g/m 2 /kk 7,89 5,87 6,76 0,21 5,18 PN2 Epäorg. + orgaaninen g/m 2 /kk 5,86 9,67 4,13 0,61 5,07 Epäorgaaninen g/m 2 /kk 0,19 * <0,06 0,10 0,09 Orgaaninen g/m 2 /kk 5,67 9,67 4,07 0,51 4,98 PN3 Epäorg. + orgaaninen g/m 2 /kk 1,19 1,12 1,84 0,17 1,08 Epäorgaaninen g/m 2 /kk * 0,17 * <0,08 0,06 Orgaaninen g/m 2 /kk 1,19 0,95 1,84 0,09 1,02 * alle määritysrajan 5. Tulosten tarkastelu Kaikki mitatut kuukausilaskeumat olivat hyvin pieniä. Varsinkin epäorgaanisen laskeuman osa oli hyvin pieni kaikissa mittauksissa. Epäorgaanisen laskeuman määrässä voi kuitenkin olla nähtävissä kaivoksen vaikutus, koska lähimmässä mittauspisteessä mitattiin viimeistä mittausta lukuun ottamatta suurin epäorgaaninen laskeuma. Tässäkin pisteessä epäorgaaninen laskeuman määrä oli hyvin pieni. Lisäksi on mahdollista, että osa epäorgaanisesta aineksesta on peräisin viereisestä päällystämättömästä tiestä. Tien vaikutus riippuu sen liikennemäärästä, joka lienee kuitenkin melko vähäinen. Kauimmaisessa mittauspisteessä epäorgaaninen laskeuma oli kahdessa sarjassa jopa alle määritysrajan. Myös vuodenajan vaikutus on nähtävissä, kun viimeisen laskeumasarjan tulokset ovat huomattavasti pienemmät kuin muiden. Kesällä luontainen laskeuma on suurempi johtuen esim. siitepölystä ja muista orgaanisista aineista. Myös sääolosuhteet vaikuttavat tuloksiin. Esimerkiksi sateisella säällä hiukkaset voivat laskeutua maahan jo ennen mittauspistettä.

Mittausraportti_1196 /2012/OP 6(10) Mittausten perusteella kaivoksen toiminnalla ei ole juurikaan vaikutusta ilmanlaatuun, koska mittauspisteissä mitatut epäorgaanisen aineen laskeumat ovat hyvin pieniä. Myös kokonaislaskeumat ovat pieniä.

Mittausraportti_1196 /2012/OP 7(10) LIITE 1: Tutkimusseloste, laskeumasarja 1