Luonnonmarjojen satohavainnot

Samankaltaiset tiedostot
Luonnonmarjojen satohavainnot

Luonnonmarjojen satohavainnot

Marjahavaintojen tallennus Marjahavainnot.fi järjestelmään

Havaintometsän koordinaattien määrittäminen

n.20,5 ha

Yhteensä Mänty Kuusi

Luonto kasvattaa metsissä ja soilla maukkaan marjasadon

Luonnonraaka-ainekartat - paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio. Pyy, Mäntyharju / 8

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi / 8

Pölytyspalvelusta luonnonmarjasatojen varmistaja?

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Metsänkäsittelyn vaikutukset Suomen metsien marja- ja sienisatoihin

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

w metsänhoitoyhdistys

Metsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut

Jyväskylän kaupungin metsät

Tilannetta ja tilastoa: luonnonmarjat

- jl,, ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ '.:i -

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Paikkatiedosta luonnonraaka-ainekartoiksi

Pölytyspalvelut mustikkasatojen

METSÄ SUUNNITELMÄ

Tilahinnoittelu. Puh. 0,8 0,0 0,0. ha ha ha. EUR EUR EUR Yhteensä 0,8. m3 m3 m3 m3 0,0 0,0 0,0. ha ha ha

Kuvioluettelo. Sivu 20 (1) VAARANPÄÄ

RN:o 23:36. n.58,8 ha

Tilahinnoittelu. Puh. 0,8 0,0 0,0. ha ha ha. EUR EUR EUR Yhteensä 0,8. m3 m3 m3 m3 0,0 0,0 0,0. ha ha ha

METSÄVISA p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Kuvioluettelo. Sivu 20 (1) LEVÄLÄ

,14 ha

Kuvioluettelo. Sivu 20 (1) VAARANPÄÄ

Marjaomenapuu. Aamurusko. Cowichan (ent. Kadetti ) FinE. Hopa. PURPPURAOMENAPUUT Purpurea -ryhmä I VII

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Kuhmon kaupunki PL KUHMO Yhteyshenkilö Mika Hakkarainen, puh MYYNTITARJOUS TARJOUS

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

1. Mustikka (Vaccinium myrtillus)

Metsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO

LUONNONTUOTTEISTA POTKUA POHJOIS-KARJALAN BIOTALOUTEEN

Metsistä saa muutakin kuin puuta

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Tilahinnoittelu. Siira Jorma. Puh. 3,6 0,0 0,0. ha ha ha. EUR EUR EUR Yhteensä 3,6. m3 m3 m3 m3 2,4 0,0 0,0. ha ha ha

Määräalapalsta n.35,6 ha Tila 14,4 ha

mustikka puolukka lakka vadelma variksenmarja juolukka

Juurikäävän torjunnassa käytetyn urean vaikutukset metsäkasvillisuuteen ja maaperään

ihannetila Suomuurain DesignedByIhannetila Suunnittelija Seija Ervelius Suomuurain

A `St. Michel (Mikkeli) `Haaga`

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä

Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää?

ALAJÄRVI Möksy sähköaseman ympäristö muinaisjäännösinventointi 2015

Arktinen agroforestry

ALPPIRUUSUPUISTO SUONENJOKI

,95 ha ,26 ha

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E

JÄRJESTELMÄN TEKNINEN KÄYTTÖOHJE

Metsäarvio. ~ metsänhoitoyhdistys. Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus

Tervasrosoon vaikuttavat tekijät - mallinnustarkastelu

ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS - lomake arkeologisen kohteen tarkastamiseen (ks. täyttöohje lopussa)

Aura Suni-Keskitalo arkeologinen valvonta 2017

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala

METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä

KAUPIN METSÄTAITORATA

JOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ?

Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26

1 YLEISTÄ 1. 2 KARTAT yleistä Avoimien aineistojen tiedostopalvelu 2 3 KARTAN TEKEMINEN JA SIIRTÄMINEN PUHELIMEEN 4

Luonnontuotteiden (mustikka, kuusenkerkkä) kestävä keruu

Kuvioluettelo. tilavuus m3/ha. m3/kuvio. Rauduskoivu ,8. Hakkuutapa ja lisätiedot Kiireellisyys Korjuuaika kantorahatulo

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Mäntytukkipuu 55,2 45,9 40,0. Mäntykuitupuu 18,7 15,2 10,0. Kuusitukkipuu 54,7 45,3 40,0. Kuusikuitupuu 18,9 14,8 10,0. Koivutukkipuu 40,0 34,0 30,0

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

SEPPO LAAKSO PUOLUKKA

INTRAKTIO DEVELOPMENT COMPANY

Metsäsuunnitelma vuosille

MAANMITTAUSLAITOKSEN ILMAISTEN KARTTOJEN TULOSTAMINEN QUANTUM GIS -OHJELMALLA

Luonnontuotteita pohjoisesta miten vastata matkailun ja maailman kysyntään Olos, Muonio

Monimuotoisuus- ja erityispiirteet 2016

Kuvioluettelo ROVANIEMI / Alue 15 / Metsäsuunnitelma 1 / AAVASAKSANNELONEN / Lohko 3

Trestima Oy Puuston mittauksia

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Kuvioluettelo. Sivu 20 (1) LEVÄLÄ

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Trestima Oy Puuston mittauksia

Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat.

Luonnontuotealan toimialaraportti Helsinki

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti

YLEINEN TIE Pe, so. Puulajisuhteet: (mänty-kuusi-koivu-muu)

13. Liitteet. Marsi 2016 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 2016

Transkriptio:

Luonnonmarjojen satohavainnot 1. Taustaa... 2 1.1. Luonnonmarjat ja sienet ovat Suomen metsien aarteita... 2 1.2. Satoarvioiden ja ennusteiden avulla hyville marjapaikoille... 2 1.3. Satohavainnot ovat satoennusteiden ja karttojen perusta... 2 1.4. Satohavaintoja voi tehdä kuka tahansa... 2 2. Havaintometsien ja koeruutujen perustaminen... 3 3. Havaintometsistä tehtävät havainnot ja mittaukset... 5 3.1. Havaintometsän tarkka sijainti... 5 3.2. Havaintometsän yleistiedot... 5 3.3. Havaintoruuduista tehtävät mittaukset... 5 4. Havaintojen tallentaminen... 9 1

1. Taustaa 1.1. Luonnonmarjat ja sienet ovat Suomen metsien aarteita Viidestä ja puolesta miljoonasta suomalaisesta lähes kolme miljoonaa siis yli puolet suomalaisista poimii marjoja ja / tai sieniä vähintään yhden kerran vuoden aikana. Metsissä ja soilla kasvaa viitisenkymmentä luonnonvaraista marjalajia, joista 37 on syötäviä ja kuudentoista kasvin marjoja poimitaan ravinnoksi. Kotitalouksissa eniten käytettyjä ja taloudellisesti tärkeimpiä kauppamarjoja ovat mustikka, puolukka ja suomuurain, josta käytetään eri puolilla Suomea myös nimiä hilla, lakka, valokki, muurain ja lintti. Marjojen ja sienten poiminnan merkitys suorana tulonlähteenä on pienempi kuin vielä viime vuosituhannella, mutta poiminnan virkistysarvoja ja marjojen sekä sienten terveellisyyttä on vaikea yliarvioida. Ja vieläkin ahkera luonnontuotteiden poimija voi hyvillä apajilla päästä varsin mukaviin verottomiin ansioihin. 1.2. Satoarvioiden ja ennusteiden avulla hyville marjapaikoille Luonnonvarakeskus ja yksi sen edeltäjäorganisaatioista, Metsäntutkimuslaitos, on tehnyt valtakunnallista marja- ja sienisatoseurantaa 90 luvulta lähtien. Seurannan tulosten perustella julkaistaan marjasatotiedotteita ja karttoja, jotka ohjaavat poimijoita hyvien satojen äärelle. Digitalisaation myötä käytössämme on entistä parempia työkaluja marjasatoseurantojen tulosten käsittelyyn ja tiedon levitykseen. Näiden työkalujen käyttökelpoisuudesta huolimatta marjametsissä ja soilla tehtävät havainnot ovat edelleen välttämättömiä satoseurannoissa. 1.3. Satohavainnot ovat satoennusteiden ja karttojen perusta Marjasadot vaihtelevat vuosien ja alueiden välillä. Tämän takia havaintoja sadoista ja niiden kypsymisestä tarvitaan joka vuosi eri puolilta Suomea mitä enemmän ja kattavammin, sitä parempi. Satohavaintojen teko on helppoa ja mukavaa ulkoilua ja virkistäytymistä, samalla saat omakohtaista tietoa marjasadon kehittymisestä havaintometsässäsi. Havaintojen tulokset talletetaan Luonnonvarakeskuksen ylläpitämään Marjahavainnot.fi palveluun. Luonnonvarakeskus jalostaa mallit satoennusteiksi. Havainnot myös julkaistaan Marjahavainnot.fi palvelussa, mutta yksittäisen havaintometsän sijainti on karkeistettu 25 km 2 :n alueelle. Salaisten marjapaikkojen paljastumisesta ei siis ole pelkoa. 1.4. Satohavaintoja voi tehdä kuka tahansa Satohavaintojen teko on yksinkertaista. Tarvitset vain havaintometsän, mittanauhan, puisia keppejä havaintoruutujen merkitsemiseen sekä muistiinpanovälineet ja nettiyhteyden, joko paikan päällä älypuhelimessa tai kotona tietokoneella. Havaintometsään ei tehdä pysyviä rakenteita havaintoruutujen merkitsemiseen tarkoitettuja nurkkakeppejä lukuun ottamatta. Näitä keppejä on 20 kpl yhdessä metsässä, ne nousevat noin 20 cm:n korkeuteen maapinnasta. 2

2. Havaintometsien ja koeruutujen perustaminen Havaintometsäksi valitaan vähintään yksi mustikka-, puolukka- tai suomuurainmetsä tai suo, jolla on ollut marjovaa mustikka-, puolukka- tai suomuurainkasvustoa. Valitulle alueelle perustetaan viisi neliömetrin suuruista koeruutua (Kuva 1.). Vaikka havaintojen teko ei aiheutakaan minkäänlaista haittaa tai vahinkoa metsässä, maanomistajan lupa havaintoruutujen perustamiselle on pyydettävä. Koeruudut perustetaan yhtenäiselle metsä- tai suokuviolle (kuvio on kasvupaikaltaan ja puustoltaan yhtenäinen metsän osa), kuvion reunaan on syytä olla vähintään 10 metrin etäisyys. Koeruutujen nurkkiin asetetaan kepit, jotta koeruudut Iöytyvät samoista marjakasvustoista seuraaviakin mittauksia varten. Koeruutujen etäisyys toisistaan on vähintään 2-10 metriä, ylärajaa ei periaatteessa ole mutta viiden koeruudun ryhmän tulee ehdottomasti olla saman kuvion alueella. Ruutujen löytymistä helpottaa, jos ne ovat näköetäisyyden päässä toisistaan. Ruutuja perustetaan vain sellaisiin kohtiin, joissa on marjovaa kasvustoa. Kuva 1. Kaksi erillistä havaintometsää: Vasemmalla tuoreen kankaan kuusivaltainen mustikkametsäkuvio, jossa on viiden koeruudun ryhmä. Oikealla kuivahko, mäntyä pääpuulajina kasvava puolukkametsäkuvio, jossa on toinen viiden koeruudun ryhmä. Koeruuturyhmien reunimmaisista ruuduista tulee olla vähintään 10 metrin etäisyys kuvion reunaan. Kuvassa kuviorajat ovat selvät niiden välissä virtaavan puron ansiosta, läheskään aina kuviorajat eivät ole näin selkeitä jolloin koeruutujen perustajan on syytä olla tarkkana (Kuva: Seija Sulonen). 3

Yksittäisen koeruudun pinta ala on 1 x 1 m. Ruudun kulmat merkitään maahan upotettavilla merkkikepeillä tai paaluilla. Merkkikeppien paikkojen on oltava tarkasti kuvan 2 mukaiset. Jos havaintometsän maaperä on kivistä, koeruudun paikkaa voidaan joutua siirtämään jos keppien iskeminen maaperään tarkalleen oikeassa kohdassa ei ole mahdollista. Kepit isketään maahan siten, että ne ovat tukevasti paikoillaan. Kuva 2. Yksittäisen koeruudun mitat. Ruudun sivun pituus on 100 cm, ristimitat kulmasta kulmaan 141 cm. Mittaukset tehdään merkkikeppien tai -paalujen ulkoreunoista, jolloin ne rajaavat 1 m 2 :n kokoisen pinta-alan. Merkkikepit voidaan valmistaa puusta, esim. 22 x 50 mm:n rimasta. Säänkestävä vaihtoehto on muovinen sähköputki. Muovisten nurkkakeppien käytöstä tulee kuitenkin sopia vielä erikseen maanomistajan kanssa. Yksittäisen havaintometsän viisi havaintoruutua merkitään juoksevalla numerolla (ruutu1, ruutu2, ruutu3, ruutu4, ruutu5) säänkestävällä (spriiliukoinen / permament) tussilla tai maalikynällä ainakin yhteen koeruudun merkkikeppiin. Havaintojen tekemistä helpottaa, jos ruutu rajataan narulla tai kuminauhalla havaintojen tekemisen ajaksi. Voit myös rakentaa esimerkiksi sähköputkesta havaintoruudun reunat rajaavan kehikon, kuten kuvassa 3. Kuva 3. Marjasatoinventointia 1 m 2 :n koeruudusta (Kuva: Kauko Salo) Jos ruudun nurkkakepit katoavat kasvukauden aikana, uusi ruutu voidaan perustaa mahdollisimman lähelle kadonnutta ruutua. Koeruutujen perustaminen on kuvattu myös Youtube-videossa. 4

3. Havaintometsistä tehtävät havainnot ja mittaukset Havaintometsistä tallennetaan metsän tarkka sijainti ja kasvupaikan yleistiedot. Koeruuduista tallennetaan marjalajien satotiedot. 3.1. Havaintometsän tarkka sijainti Satotietojen käsittelyssä on ehdottoman tärkeää, että havaintometsän sijainti on tarkasti tiedossa. Tämän takia suositellaan havaintometsän koordinaattien määrittämistä ja tallentamista, tällöin pitää myös kirjata käytetty koordinaatisto. Suositeltu koordinaatisto on ETRS-TM35FIN. Koordinaatit saadaan selville hyödyntämällä esimerkiksi Maanmittauslaitoksen karttapaikkaa (https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/) tai paikan päällä älypuhelimeen ladattavalla Maastokartat sovelluksella. Jos havaintojen tallennukset tehdään paikan päällä, sijainnin määrittämisessä voidaan hyödyntää marjahavainnot.fi tallennusalustan paikannustoimintoa (katso erillinen ohje Marjahavainnot.fi palvelun käytöstä. 3.2. Havaintometsän yleistiedot Havaintometsästä kirjataan pääpuulaji sekä metsän kehitysluokka (ikä) seuraavasti: Aukea, taimikko, kasvatusmetsikkö tai varttunut metsikkö: Aukea tarkoittaa kohdetta, jolla ei ole puustoa Taimikko tarkoittaa metsää, jossa puiden pituus on alle 9 metriä ja runkojen läpimitta rinnankorkeudella (130 cm) alle 8 cm Kasvatusmetsikkö tarkoittaa metsää, jossa puiden runkojen läpimitta rinnankorkeudella (130 cm) on 8 20 cm Varttunut metsikkö tarkoittaa metsää, jossa puiden runkojen läpimitta rinnankorkeudella (130 cm) on yli 20 cm 3.3. Havaintoruuduista tehtävät mittaukset Jokaisesta havaintoruudusta lasketaan kasvukauden aikana kukkien, raakojen marjojen sekä kypsien marjojen lukumäärät. Kukat ja raa at marjat lasketaan varovaisesti jotta ne eivät vaurioidu, kypsät marjat voi sen sijaan poimia laskennan yhteydessä. Havaintometsän yksittäisen ruudun mittaustulokset tallennetaan aina ruutukohtaisesti, eli esim. ruutu numero 2:n kukkien, raakojen marjojen sekä kypsien marjojen lukumäärät tallennetaan aina samaan, ruutu 2:lle varattuun kohtaan Marjahavainnot.fi-palvelun tallennustoiminnossa. Tämän takia ruutujen huolellinen merkitseminen maastossa on tärkeää. 5

3.3.1. Mustikkamittaukset Viisi pysyvää koeruutua perustetaan mustikkametsäkuviolle jossa on ollut marjovaa mustikkavarvustoa. Kukkien lukumäärä lasketaan pääkukinnan aikana, eli kun suurin osa kukista on auennut tutkimusmetsässä. Kukinnan eteneminen on säistä voimakkaasti riippuvaista, se voi käynnistyä hyvinkin nopeasti säiden lämmetessä. Mustikan kukinta alkaa tyypillisesti toukokuun aikana eteläisessä Suomessa. Kukiksi lasketaan täysin auenneiden kukkien (kuva 4.) lisäksi myös nupulla olevat mustikan kukat (kuva 5.), eli molemmat lasketaan. Kuva 4. Auenneita mustikan kukkia (Kuva: Luonnonvarakeskus Kuva 5. Supussa olevia mustikan kukkia (Kuva: Rainer Peltola) Raa at marjat lasketaan silloin, kun kukat ovat jo tippuneet ja varvuista on erotettavissa pieniä vihreitä raakileita (Kuva 6.). Marjat ovat kypsiä silloin, kun yli puolet marjoista on täysin kypsiä eli tumman sinisiä (Kuva 7.). Kuva 6. Raakoja mustikoita (Kuva: Luonnonvarakeskus) Kuva 7. Kypsiä mustikoita (Kuva: Luonnonvarakeskus) On ehdottoman tärkeää, että kirjaukset tehdään ruutukohtaisesti. Tällä tavoin voidaan seurata yksittäisen havaintometsän yksittäisen ruudun marjojen kehittymistä kukasta kypsäksi marjaksi saakka. Mustikan kukkien laskeminen on kuvattu Youtube-videossa. 6

3.3.2. Puolukkamittaukset Viisi pysyvää koeruutua perustetaan puolukkametsäkuviolle jossa on ollut marjovaa puolukkavarvustoa. Kukkien lukumäärä lasketaan pääkukinnan aikana, eli kun suurin osa kukista on auennut tutkimusmetsässä. Puolukan kukinta alkaa tyypillisesti kesäkuun alussa eteläisessä Suomessa. Kukiksi lasketaan täysin auenneiden kukkien (kuva 8.) lisäksi myös nupulla olevat mustikan kukat. Kuva 8. Auenneita puolukan kukkia (Kuva: Luonnonvarakeskus) Raa at marjat lasketaan silloin, kun kukat ovat jo tippuneet ja varvuista on erotettavissa pieniä vihreitä raakileita. Marjat ovat kypsiä silloin, kun yli puolet marjoista on täysin kypsiä eli tummanpunaisia (kuva 9.) Kuva 9. Kypsiä puolukoita (Kuva: Luonnonvarakeskus) On ehdottoman tärkeää, että kirjaukset tehdään ruutukohtaisesti. Tällä tavoin voidaan seurata yksittäisen havaintometsän yksittäisen ruudun marjojen kehittymistä kukasta kypsäksi marjaksi saakka. 7

3.3.3. Suomuurainmittaukset Viisi pysyvää koeruutua perustetaan suomuurainkuviolle jossa on ollut marjovaa kasvustoa. Kukkien lukumäärä lasketaan pääkukinnan aikana, eli kun suurin osa kukista on auennut kuviolla (Kuva 10.). Kuva 10. Auenneita suomuuraimen kukkia (Kuva: Luonnonvarakeskus) Kuva 11. Raakilevaiheen suomuuraimia, suppuja (Kuva: Luonnonvarakeskus) Raa at marjat lasketaan silloin, kun yli puolet kukkien valkoisista terälehdistä on varissut ja nuori vihreä raakile on umpinaisen verhion suojassa eli supussa (kuva 11.). Marjat ovat kypsiä silloin kun suomuuraimen hedelmä eli marja on punainen (puolikypsä) ja kypsänä keltainen (kuva 12.). Kun vähintään puolet marjoista on keltaisia, pehmeitä ja meheviä, marjat ovat kypsiä. Kuva 12. Kypsä suomuurain (Kuva: Luonnonvarakeskus) On ehdottoman tärkeää, että kirjaukset tehdään ruutukohtaisesti. Tällä tavoin voidaan seurata yksittäisen havaintometsän yksittäisen ruudun marjojen kehittymistä kukasta kypsäksi marjaksi saakka. 8

4. Havaintojen tallentaminen Havainnot tallennetaan Marjahavainnot.fi palveluun, tästä on erillinen ohje. Havainnot voidaan tallentaa suoraan havaintometsässä käyttämällä Marjahavainnot-fi-palvelua paikan päällä, jos käytössä on mobiilililaite (älypuhelin tai tabletti) jossa on verkkoyhteys. Havainnot voidaan tallentaa myöhemminkin esim. kotitietokoneella, tällöin on hyvä käyttää havaintopöytäkirjaa tulosten väliaikaiseen tallentamiseen paikan päällä. Seuraavalla sivulla on malli tällaisesta pöytäkirjasta. 9