GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomi Kuopio 72/2012 Kansannäytetoiminnan raportti 2011 Satu Hietala ja Jari Nenonen Keväällä 2011 Luopioisissa pidetyn malminetsintäkurssin osallistujat kenttäpäivänä. Kuva Satu Hietala.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Toimintaraportti 2011
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Toimintaraportti 2011 2 1 YLEISTÄ 3 2 KANSANNÄYTTEET VUONNA 2011 3 2.1 Näytemäärän jakaantuminen alueellisesti ja kunnittain 3 2.2 Näytemäärätilastot kaavioina 5 2.3 Malmimineraalinäytteet 6 2.4 Teollisuusmineraali-, luonnonkivi- ja korukivinäytteet 7 3 HENKILÖSTÖ JA YHTEISTYÖKUMPPANIT 7 4 RÖNTGENFLUORESENSSI (XRF) -ANALYSAATTORIN KÄYTTÖÖNOTTO 8 4.1 Laitteen toimintaperiaate 9 4.2 Soveltuvuus kansannäytteiden tutkimisessa 11 5 TOIMINTA VUONNA 2011 12 5.1 Yleistä vuoden 2011 tapahtumista 12 5.2 Tapahtumakalenteri 15 6 PALKINTOJENJAKO VUODEN 2010 PARHAISTA NÄYTTEISTÄ 17 6.1 Palkintolista 18 6.2 Palkintojenjakotilaisuus 27 6.3 Jatkotutkimukset 28 7 TIEDOTUSTOIMINTA 30 7.1 Etsivä Löytää-lehti 30 7.2 Muut julkaisut, artikkelit ja raportit 31 7.3 Muu materiaali 31 7.4 Yhteenveto 33
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Toimintaraportti 2011 3 1. YLEISTÄ Kansanäytetoiminnan tavoitteena oli vuoden 2011 aikana lisätä vastaanotettujen näytteiden sekä harrastajien määrää. Tavoitteena oli kehittää toimintaa yhä enemmän kansalaisille näkyväksi sekä jakaa tietoa toiminnasta ja geologiasta yleensä. Kansannäytetoiminnan tunnetuksi tekemiseksi lisättiin kirjallista tiedotusta sekä pidettiin lukuisia esitelmiä eri geologisista teemoista. Lisäksi toimintaan kuului osallistuminen eri paikkakunnille pidettäviin jalo- ja korukivimessuille sekä osallistuminen geologisten näyttelyiden rakentamiseen. Yhteistyö eri kivikerhoihin lisääntyi selkeästi vuoden aikana. Kansannäytetoiminnasta sekä siihen liittyvistä geologisista teemoista julkaistiin useita artikkeleita. Ihmisten lisääntynyt kiinnostus geologiaa ja luontoa kohtaan lisäsi myös merkittävästi kansannäytetoiminnan aktiivisuutta. Luopioisten kansalaisopiston tilauksesta pidettiin malminetsintäkurssi ja lisäksi toimintaan tuli lisänä myös lapsille järjestettävä työpajatoimintaa. Eri kivikerhoille pidettyjen esitelmien pääaiheena kansannäytetoiminnan lisäksi oli hi tech -mineraalit ja niiden tunnistaminen. Kasvava kiinnostus kivikuntaan on näkynyt myös sähköpostilla tulevien kivikysymysten ja valokuvienmäärän lisääntymisenä. Vuoden aikana vastattiin yli sataan kivikysymykseen sähköpostin kautta. Kivikysymykset koskivat lähinnä tiedusteluja siitä mihin kivinäytteitä voi lähettää. Lisäksi tuli runsaasti kivikuvia ja niihin liittyviä kysymyksiä. Kansannäytetoimistossa vieraili myös koululaisryhmiä, opiskelijoita sekä eri yhdistyksistä vierailijoita. Myös viikoittain ja toisinaan päivittäin aktiiviset harrastajat kävivät tuomassa näytteitä sekä tutustumassa kansannäytetoimistoon ja geo-näyttelyyn. Myös Espoon ja Rovaniemen yksiköissä on ollut vierailijoita ja yksiköissä on tunnistettu harrastajien löytöjä sekä välitetty kivipaketteja Kuopioon. 2. KANSANNÄYTTEET VUONNA 2011 Kansalaisten lähettämiä malmi-, teollisuusmineraali-, luonnonkivi, - ja korukivinäytteitä tuli yhteensä vuoden 2011 aikana 6071 kappaletta. Viime vuoteen verrattuna saapuneiden ja tutkittujen näytteiden määrä kasvoi 446 näytteellä eli näytteiden määrä kasvoi 10 % :lla. Yhteensä tietokannassa aktiivisia näytteiden lähettäjiä oli noin 1400. Uusia lähettäjiä vuonna 2011 tuli lisää 510 henkilöä. Lähetetyistä näytteistä pääosa on edelleenkin malminäytteinä lähetettyjä, teollisuusmineraali, - luonnonkivi- ja korukivien määrä on vain vähän yli 1 % kaikista lähetetyistä näytteistä. 2.1 Näytemäärän jakaantuminen alueellisesti ja kunnittain Suomessa on tällä hetkellä 20 maakuntaa. Alueellisesti eniten näytteitä lähetettiin Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueelta, yhteensä 755 kappaletta. Etelä-Pohjanmaan maakunnassa on 19 kuntaa. Toiseksi eniten näytteitä tuli Pohjois-Pohjanmaan alueelta. Pohjois-Pohjanmaan maakunta on Suomen toiseksi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Toimintaraportti 2011 4 suurin pinta-alaltaan. Kolmanneksi eniten näytteitä saapui Lapin maakunnan alueelta. Eteläisen Suomen maakunnista näytteitä tuli vähiten ja toiseksi vähiten Itä-Uusimaalta. Ahvenanmaalta ei tullut yhtään näytettä. Näytteiden maakunnallinen jakauma näkyy kartassa 1. Kartta 1. Lähetettyjen näytteiden jakautuminen maakunnittain vuonna 2011.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Toimintaraportti 2011 5 2.2 Näytemäärätilastot kaavioina Kaavio 1. Näytemäärätilasto vuosilta 2010-2011. Taulukosta näkyvät myös tallennettujen sekä analysoitujen näytteiden määrät. Kaavio 2. Näytemäärätilasto kunnittain. Selvästi eniten näytteitä lähetettiin Nakkilan, Kuhmon ja Pihtiputaan kunnista.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Toimintaraportti 2011 6 Kaavio 3. Yli 50 näytettä lähettäneet kunnat vuonna 2011. 2.3 Malmimineraalinäytteet Vuonna 2011 lähetetyistä näytteistä analysoitiin yhteensä 2002 malmimineraalia sisältävää näytettä. Näytteiden analyysimenetelminä ovat olleet ICP-OES-analyysi (511P) ja GFAAS-tekniikka (521U) ja muutamat näytteet myös rikkianalysaattorilla (810L) määritettyjä (Labtium Oy). Näytteitä, joissa Au > 1g/t oli yhteensä 45 kappaletta. Näistä 10 näytettä olivat kallionäytteitä. Pitoisuusrajat ovat tämän kappaleen lopussa olevassa taulukossa. Heikon alarajan ylittäneitä nikkelipitoisia näytteitä oli yhteensä noin 95 kappaletta. Heikon alarajan ylittäviä kuparinäytteitä oli yhteensä 71 kappaletta. Heikon alarajan ylittäviä hopeapitoisia näytteitä oli 16 kappaletta ja joissa osittain oli myös lyijyä, sinkkiä sekä kultaa. Heikon alarajan ylittäviä lyijynäytteitä oli 20 kappaletta. Platina ei kuulunut vuoden 2011 käytössä olevaan analyysipakettiin. Hi-tech-metalleista analyysipakettiin kuuluivat Ti, Li, Te, U, Th ja joista REE-metalleihin kuuluvat La, Sc, Y. Titaanipitoisuudet ovat olleet yleisesti alle < 5%. Yksi lantaaninäyte ylitti pitoisuusrajan (La> 200ppm). Fosforipitoisuuksia ei ole systemaattisesti seurattu analyyseistä (appiniitit sekä karbonatiitit) samoin kuin ei La, Li, Sc, Y, U + Th. Jatkossa (v. 2012) seurataan myös näitä.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Toimintaraportti 2011 7 Pitoisuusrajat Alkuaine heikko kohtalainen hyvä rikas yksikkö Au 500 1000 3000 5000 ppb Ni 1000 3000 6000 12 000 ppm Cu 5000 10 000 20 000 40 000 ppm Zn 5000 10 000 30 000 50 000 ppm Pb 5000 10 000 30 000 50 000 ppm Ag 20 50 100 200 ppm Ti 50 000 100 000 150 000 200 000 ppm Co 1000 2000 4000 6000 ppm Cr 100 000 200 000 250 000 300 000 ppm Mo 2000 4000 7000 10 000 ppm Taulukko 1. Pitoisuusrajat yleisimmille alkuaineille JÄRKKY-tietokannan mukaan. 2.4 Teollisuusmineraali-, luonnonkivi- ja korukivinäytteet Teollisuusmineraalinäytteinä tuli lähinnä karbonaattikiviä (kalsiitti/dolomiitti), grafiittikiviä ja muutamia kvartsi/kvartsiittinäytteitä. Osa kallionäytteistä talletettiin mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten. Luonnonkivinäytteinä tuli muun muassa kiilleliuskeita, gneissejä, gabroja, graniitteja sekä graniittipegmatiitteja. Näistä parhaimmat kallionäytteet on talletettu. Korukiviä tuli muutamia, joista osa uusia kallionäytteitä ja hyödyntämiskelpoisia. 3. HENKILÖSTÖ JA YHTEISTYÖKUMPPANIT Kansannäytetoimiston henkilökuntaan on vuoden 2011 aikana kuulunut geologi Jari Nenonen, tutkimusassistentti Soili Mattila, tutkimusavustajat Kauko Turpeinen ja Satu Hietala. Lisäksi toiminnassa mukana olivat eri tukihenkilöt muista GTK:n yksiköistä. Rovaniemeltä tutkimusassistentti Jorma Valkama, Espoosta tutkimusassistentti Tuure Nyholm ja Kokkolasta tutkimusassistentti Kalevi Karttunen ja geologi Olavi Kontoniemi. Lisäksi toiminnan kannalta tärkeitä asiantuntijoita ovat olleet geologi Niilo Kärkkäinen sekä erikoistutkija Kari A. Kinnunen Etelä-Suomen yksiköstä sekä Itä-Suomen yksiköstä geologi Heikki Lukkarinen, geologi Aimo Kejonen, geologi Hannu Makkonen ja geologi Tapani Tervo sekä kir-
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Toimintaraportti 2011 8 jaston henkilökunta Kaija Tilus sekä Tarja Herranen. Myös GTK:n Tutkimuslaboratorion analyysilaitteita (XRD ja SEM EDS) on tarvittu muutamien kansannäytteiden tarkempaan tutkimukseen. Merkittävimpiä GTK:n ulkopuolisia yhteistyökumppaneita ovat olleet Kuopion museo ja sieltä luontopedagogi Mari Wikholm sekä Suomen Kivikeskuksesta Juukasta Ilkka Nykänen, Outokummun kaivosmuseosta Merja Marin ja Terhi Rautiainen. Lakeuksien kivikisan valmistelun yhteydessä tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat olleet Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan sekä Siika-pyhäjokialueen liitot, Jokilaaksojen Osuuspankit sekä Keliber Oy, Belvedere Mining Oy, Nordic Mines Oy ja Pyhäsalmi Mine Oy. Yhteistyö kivikerhojen ja korukiviharrastajien kanssa on vuoden aikana lisääntynyt selvästi. Vilkasta yhteistyötä on tehty mm. Kuopio kivikerhon, Lakeuden kivikerhon, Tampereen kivikerhon ja Joensuun kivikerhon kanssa. 4. RÖNTGENFLUORESENSSI (XRF)- ANALYSAATTORIN KÄYTTÖÖNOTTO Analysointikustannusten vähentämiseksi ja näytteiden esitutkimuksen laadun lisäämiseksi ja varmentamiseksi kansannäytetoimistoon hankittiin vuoden 2011 kesäkuun alussa kannettava röntgenfluoresenssianalysaattori eli niin kutsuttu käsi-xrf. Laitteen avulla ehkäistään vaikeasti tunnistettavien epävarmojen ja tyhjien näytteiden lähettäminen laboratorioanalyysiin. Tutkimushavaintojen ja analyysilaitteen tähänastisen käytön perusteella Handheld DELTA Premium XRF-analysaattori on osoittautunut kansannäytetoiminnan kannalta hyvin hyödylliseksi. Tarvittaessa laitteella tehty analyysitulos voidaan toimittaa näytteen lähettäjälle. Laite toimii apuvälineenä kivinäytteiden mineraalien tunnistamisessa, vaikka se ei materiaalien pintakerroksiin perustuvien mittaustensa takia pysty tarkkojen kvantitatiivisten geokemiallisten laboratorioanalyysien korvaamiseen. Röntgenfluoresenssianalytiikan hyödyllisyys kansannäytetyössä perustuu kivinäytteiden alkuainekoostumuksesta saatavaan lisäinformaatioon, jota voidaan soveltaa tutkimusten alkuvaiheessa mineraalien tunnistamiseen ja edelleen kivinäytteiden jatkoanalyysitarpeen määrittämiseen. Käytössä oleva analysaattori on varustettu erillisellä mittaustelineellä, joka toimi myös laitteen mittausalueen säteilysuojana. Analyysilaitteen kalibroinnit on tehty laitevalmistajan ja markkinoijan, GWM Engineeringin toimesta. Laitteessa on myös kamera, jonka avulla voidaan kohdentaa (kollimoida) sädettä tiettyyn mineraalirakeeseen. Säteen mittaama läpimitta on 3 mm ja mittaussyvyys vaihtelee välillä 2-5 mm. Näyte mitataan 5 kertaa yhden mittauskerran kestäessä 60 sekuntia. Sädekombinaationa on käytetty beam 2 ja beam 3 yhdistelmää. Kansannäytetoimiston laitteessa on käytössä SOIL-ohjelma, jonka etuja on sen tarkkuus pienimmilläkin pitoisuuksilla. Kansannäytteet ovat laadultaan melko heterogeenisiä, joten tähän tarkoitukseen SOILohjelma sopii parhaiten. Laite ilmoittaa alkuaineiden pitoisuudet ppm-pitoisuuksina tai prosentteina riippuen ko. alkuaineen määrästä.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Toimintaraportti 2011 9 Kuva 1. Kansannäytetoimiston Handheld DELTA Premium XRF-analysaattori. Kuva Satu Hietala. 4.1 Laitteen toimintaperiaate XRF-analyysi tarkoittaa röntgensäteiden synnyttämään fluoresenssiin perustuvaa spektrometristä analyysimenetelmää. Röntgenputki tuottaa primääristä röntgensäteilyä, joka virittää analyysinäytteen alkuaineita. Säteilyn energia riittää sinkoamaan alkuaineiden sisimmältä kuorelta elektronin pois ytimen vaikutuspiiristä. Elektronivajaa atomi pyrkii energiaminimiin korvaamalla poistuneen elektronin ulommalla kuorella olevalla elektronilla. Elektronin siirtymistä vastaava energiaero on spesifinen, sillä jokaisen alkuaineen elektronirakenne on erilainen. Tällöin syntyy kullekin alkuaineelle karakteristinen säteily, joka on tunnistettavissa. Pitoisuudet voidaan määrittää syntyvän säteilyn intensiteetin määrästä.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Toimintaraportti 2011 10 Alkuaine herkkyysraja (ppm) Alkuaine herkkyysraja (ppm) Ag (hopea) 50 Nb (niobium) <5 As (arseeni) 5 P (fosfori) 1000 Au (kulta) 0.5 Pb (lyijy) 5 Ba (barium) Pd (palladium) <10 Bi (vismutti) <5 Pt (platina) <10 Ca (kalsium) 50 Rb (rubidium) Cd (kadmium) 5 Re (renium) Cl (kloori) 200 Rh (rodium) Co (koboltti) 10 S (rikki) 150 Cr (kromi) 10 Sb (antimoni) <20 Cs (cesium) <20 Sc (skandium) <50 Cu (kupari) 10 Se (seleeni) Fe (rauta) 100 Sr (strontium) <5 Hf (hafnium) Sn (tina) <20 Hg (elohopea) <5 Ta (tantaali) <10 I (jodi) Te (telluuri) <20 In (indium) <10 Ti (titaani) <5 Ir (iridium) V (vanadiini) <15 K (kalium) 100 W (wolframi) <10 La (lantaani) <20 Y (ytterbium) <5 Mn (mangaani) 10 Zn (sinkki) <5 Mo (molybdeeni) 1 Zr (zirkonium) <5 Ni (nikkeli) 10 Taulukko 2. Lista alkuaineista ja niiden havaitsemispitoisuudet (herkkyysrajat), joita XRF- laiteella pystytään määrittämään.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Toimintaraportti 2011 11 Kuva 2. Esimerkki analysaattorin antamasta mittaustuloksesta. Vasemmassa laidassa näkyy havaitut alkuaineet ja keskellä niiden pitoisuudet ppm- eli g/t-pitoisuuksina tai prosentteina. Oikeassa laidassa oleva +/- sarake tarkoittaa laskettua keskihajontaa tulokselle. 4.2 Soveltuvuus kansannäytteiden tutkimisessa XRF-analytiikan tavoitteet kansannäytetoiminnassa ovat palvelunlaadun ja nopeuden lisääminen sekä kustannussäästöt tarpeettomien laboratorioanalyysien vähentyessä. Laite toimii tunnistamisen apuna myös silmämääräisten mineraalitunnistusten varmistuksessa sekä harvinaisten materiaalien tunnistamisessa. Tämänkaltainen pika-analytiikka soveltuu joidenkin yleisimpien sulfidimineraalien tunnistamisessa tarvittavan lisäinformaation tuottamiseen sekä malmimineraalien määrän tarkempaan arviointiin kivinäytteiden seulontavaiheessa. Laitteella oli merkitystä vuoden 2011 analyysien määrään. Analyysiprosentti pieneni jonkin verran. Laitteen etuja on myös sen näytettä tuhoamaton menetelmä, mittausnopeus sekä näytteen esikäsittelyvaiheen puuttuminen. Mitattava kohta tulee olla tuore murtopinta sekä puhdas ja tasainen. Laitteen avulla on pystytty tutkimaan myös arkeologisia näytteitä, kuten Vrouw Marian hylystä löytyneen hohkakiven tutkimus, joka löytyy GTK:n RAPGEO-tietokannasta osoitteesta: http://arkisto.gtk.fi/2011/34_2011.pdf
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Toimintaraportti 2011 12 5. TOIMINTA VUONNA 2011 5.1 Yleistä vuoden 2011 toiminnasta Kansannäytetoimiston henkilökunta on tehnyt yhteistyötä monien eri puolella Suomea toimivien kivikerhojen kanssa ja ollut esillä erilaisilla messuilla sekä järjestänyt kiviharrastukseen ja geologiaan liittyvää koulutusta. Lapsille ja nuorille on järjestetty retkiä sekä työpajatoimintaa, joka on pitänyt sisällään kivien tunnistusta eri menetelmillä sekä, kiviin liittyviä askartelutehtäviä. Lisäksi on tuotettu erilaisia opetusmateriaaleja. Geologian päivänä järjestettiin yleisöopastus Kuopiossa Valkeisenlammen ympäristössä missä tutustuttiin geologisiin kohteisiin. Kuopion koulujen oppilaille järjestettiin oma tilaisuus, johon liittyi Kuopion museon ja GTK:n geologia-aiheisen yhteisnäyttelyn Aikamatka maisemaan opastus sekä esitelmä kiviharrastukseen ja geologiaan liittyen. Vuoden aikana pidettiin lisäksi useita esitelmiä mm. eri kivikerhoissa, kivimessujen yhteydessä sekä muissa tapahtumissa. Esitelmäaiheita olivat kiviharrastus ja kansannäytetoiminta, hi-tech-mineraalit ja metallit sekä korukivet. Keväällä 2011 järjestettiin tilauksen perusteella kansalaisopiston malminetsintäkurssi Luopioisissa, Yhdistysnurkan tiloissa. Kurssille osallistui vajaa toistakymmentä henkilöä. Kurssilla käytiin läpi erilaisia geologisia teemoja, kivien- ja mineraalien tunnistamista sekä perustietoa malminetsinnästä ja kiviharrastuksesta yleensä sekä toisena kurssipäivänä käytiin maastossa testaamassa opittuja tietoja kivistä sekä kokeilemassa käytännön lohkare-etsintää. Saimme kurssin tuloksena uusia kansannäytteiden lähettäjiä. Kansannäytetoimisto on ollut mukana rakentamassa näyttelyitä mm. Outokummun kaivosmuseoon, Kuopion museoon sekä Suomen kivikeskukseen Juukaan. Kuopion museon näyttelyn nimenä oli Aikamatka maisemaan. Näyttely oli esillä 24.5.2011-8.1.2012 välisen ajan ja sen pääteemana oli Itä-Suomen geologinen ja biologinen kehitys. Näyttelyyn kävi tutustumassa yli 20 000 henkilöä. Oheistapahtumiin osallistui yhteensä 300 henkilöä. Näyttelyyn liittyviä oheistapahtumia olivat mm. yleisöopastukset näyttelyssä sekä kivikierros kaupungilla, jossa geologi Heikki Lukkarinen kertoi Kuopion kaupungin kivirakentamisesta. Lisäksi näyttelyn tapahtumiin kuului myös yleisölle tarkoitettu kivi-ilta, jossa kerrottiin Itä-Suomen geologisesta kehityksestä sekä vastattiin yleisön kysymyksiin geologiasta. Yhteistyökumppanina museolta toimi luontopedagogi Mari Wikholm. Eräs merkittävimmistä näyttelyteemoista vuoden aikana on ollut niin kutsuttu alku- ja lopputuotenäyttely. Näyttely on myös ollut kiertävänä näyttelynä eri paikoissa. Näyttelykokonaisuus on pitänyt sisällään erilaisia malmi- ja teollisuusmineraalinäytteitä sekä niistä valmistettuja tuotteita. Esimerkiksi alkutuotteena on kuparikiisunäyte ja lopputuotteena kupariputki. Näyttelyn avulla on havainnollistettu mihin raakaaineita tarvitaan ja miten käytämme kivikunnan tuotteita päivittäisessä elämässämme. Esitelmien ja messujen ym. toiminnan lisäksi kansannäytetoiminta on ollut esillä radiossa ja lehdissä, kuten mm. Savon radiossa, YLE Kainuussa, YLE Geologia illassa, Lapin kansa-lehdessä, Ilkka-lehdessä, Kurikka-lehdessä sekä Kainuun sanomissa.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Toimintaraportti 2011 13 Kuva 3. GTK:n kansannäytetoimiston osasto Outokummun kivimessuilla 2011. Kuva Satu Hietala. Kuva 4. Siilinjärven isä-poika-leirillä tutustuttiin kivikuntaan työpajatoiminnan kautta. Kuva Jari Nenonen.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Toimintaraportti 2011 14 Kuva 5. Tampereen kivikerho oli keväällä tutustumassa Etelä-Pohjanmaan kiviin ja mineraaleihin. Kuvassa Kauhavan Korvenniemen topaasipitoinen pegmatiittikallio. Etualalla kuvassa Martti Mäkelä ja hänen vaimonsa Marjatta. Kuva Satu Hietala. Kuva 6. Esimerkki Kurikan kivimessuilta raaka-aineita ja tuotteita havainnollistavasta näyttelystä. Kuva Satu Hietala.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Toimintaraportti 2011 15 5.2 Tapahtumakalenteri Esitelmät vuonna 2011 5.5. Esitelmä Joensuun kivikerhossa hi-tech-metalleista. 16.6. Kaivosseminaari Kolilla, esitelmä kansannäytetoiminnasta. 16.-17.7. Outokummun kivimessut, esitelmä 2 päivänä hi-tech-metalleista. 31.8.-1.9. Kansannäytepalkintojen jako Kokkolassa. 22.9 Esitelmä Kuopion kivikerholle korukivistä. 14.10. Esitelmä hi-tech metalleista Tampereen kivikerholle. 22.-23.10 Kurikan jalo- ja korukivimessut, esitelmä: hi-tech metallit ja muut harvinaiset mineraalit. 29.10 Esitelmä hi-tech mineraaleista ja Keski-Suomen malmipotentiaalista Jyväskylän kivikerho Korundi Ry:ssä Kansannäytetoiminnan esittelyt vuonna 2011 26.3. Puutarhapäivät, Kuopio, näytteilleasettajina. 16.-17.4 BIMOL, Kuopio, Biologian ja maantieteen opettajien kevätpäivät, näytteilleasettajina, geologinen retki Puijo, Saaristokaupunki. 27.-28.5. Rokuan Geoparkin avajaiset ja Utajärven kivipuiston esittely. Toiminnan esittelyä ja kivien tunnistusta. 22.-23.10 Kurikan jalo- ja korukivimessut, näytteilleasettajina, kivinäytteiden vastaanottoa ja kivien tunnistamista. 18.11-20.11 Tampereen kivimessut, näytteilleasettajina, kivinäytteiden vastaanottoa ja kivien tunnistus ta. Yleisötilaisuudet vuonna 2011 19.8 Kuopion museon geologia-osuuden esittely yleisölle Taiteiden-ilta-tapahtumassa, 1600 kävijää. 16.-17.9 Geologian päivät, perjantaina museon näyttelyn ja kansannäytetoiminnan esittely koululaisille ja lauantaina yleisökierros Valkeisenlammen ympärillä. 24.11. Kivi-ilta yleisölle, Kuopion museo. Esitelmä kansannäytetoiminnasta ja mineraalien tunnistamisesta, vastataan yleisön kysymyksiin geologiasta, otetaan vastaan kivinäytteitä. Opastettu kierros museon geologianäyttelyssä.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Toimintaraportti 2011 16 Koulutukset ja opastukset vuonna 2011 17.5. Kivien tunnistusilta Jyväskylän kivikerho Korundi Ry:ssä. 21.5-22.5. Malminetsintäkurssi Luopioisissa 2 pv, luentoja ja kenttäretki. 15.-16.6. Lasten yliopisto 2 pv, lapsille työpajatoimintaa- mineraalien tunnistamista ym. Järjestäjänä Kuopion kesäyliopisto. 23.7. Isä-Poika-leiri Siilinjärvellä, työpajatoimintaa, mineraalien tunnistamista ym. 21.8. Lakeuden kivikerhon retki Lapualle, opastus. 3.9 Valtakunnalliset mineraalipäivät Kuortaneen Kaatialassa. Kivien tunnistusta ja opastusta. 14.12. Lasten geologinen työpaja Kuopion museolla. Näyttelyt ja muu toiminta 24.5. Kuopion museon näyttelyn avajaiset, osallistuminen näyttelyn rakentamiseen. 1.6. Ortodoksisen kirkon museon kirkollisesineiden jalokivien arviointi. 9.6. Juukan Kivikeskuksen avajaiset, uusitun näyttelyn toteuttamiseen osallistuminen. 17.7. Outokummun näyttelyn avajaiset, Outokummun näyttelyyn kansannäyteosio, alku- ja lopputuotenäyttely, kivinäytteiden haku, kaivosnäyttelyn rakentamiseen osallistuminen sekä kivi- ja mineraalinäyttelyn perustaminen vaihtuvat näyttelyt - tilaan. Radio ja lehdet 11.7 YLE-Pohjois-Karjala, radion luontoaamu. 3.8 YLE Geologia-ilta.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Toimintaraportti 2011 17 6. PALKINTOJEN JAKO VUODEN 2010 PARHAISTA NÄYTTEISTÄ Vuoden 2010 parhaiden kansannäytteiden lähettäjille rahapalkintoja jaettiin yhteensä 21 500. Palkintojen jakotilaisuus järjestettiin Kokkolassa Keski-Pohjanmaan liiton tiloissa 31.8.2011. Kansannäytepalkinnon saajia oli yhteensä 43. Pääpalkinnon lisäksi GTK palkitsi kahdeksan kiviharrastajaa 1 000 euron tunnustuspalkinnoilla eri puolilla Suomea tehdyistä malmiviitteistä sekä jakoi 33:lle henkilölle 500-250 euron harrastepalkinnot. Pääpalkinto, 4 000 euroa, luovutettiin Reino Sainkankaalle Haapavedeltä. Hänet palkittiin kulta- ja kuparinäytteistä. Parhaimmissa näytteissä on 56,6 g/t kultaa ja 0,21 % kuparia. Reinon löytämällä kohteella ei ole tehty aikaisemmin kultatutkimuksia. Löydöt ovat Sievin pikkuradan maastosta. Pääpalkinnon lisäksi seitsemän kiviharrastajaa sekä yksi kolmen hengen ryhmä palkittiin 1 000 euron tunnustuspalkinnoilla. Ne annettiin hyvistä lohkare- ja kallionäytteistä, jotka sisälsivät mm. kultaa, kuparia, hopeaa, sinkkiä ja lyijyä. Mukana on löytöjä aiemmin tutkimattomilta alueilta sekä löytöjä, joiden avulla saatiin tarvittavaa lisätietoa aiemmin tunnettujen alueiden malmipotentiaalista. Tunnustuspalkinnon saivat Kari Ahlholm, Veli-Matti Koivula, Olavi Myllykangas, Jussi Mäenpää, Aaro Paananen, kolmikko Tarmo Tamminen, Veijo Kujansuu, Arja Kaasalainen sekä Juha Turpeinen ja Pauli Ylispangar. Uuden harrastajan palkinnon, 500 euroa sai Antti Junttila Hammaslahdesta. Hän on löytänyt hyviä malmipotentiaalisia lohkareita Joensuusta. Junttila on aktiivinen jäsen Joensuun kivikerhossa ja tehnyt työtä järjestämällä geologisia, harrastusta tukevia luentoja kerholle. Vuoden 2010 palkittujen näytteiden löytöpaikat sijoittuvat Lounais- ja Länsi-Suomen, Keski-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Pohjois-Karjalan sekä Lapin alueille. Palkintojen alueellinen jakauma on kartassa 2 sivulla 25. Lapin liitto jakoi jäsenkuntiensa kautta yhteensä noin 4000 rahapalkintoja alueen parhaille kiviharrastajille. Palkitut valitaan kansannäytetoimiston tekemän suosituslistan perusteella.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Toimintaraportti 2011 18 6.1 Palkintolista Palkintolista vuoden 2010 palkituista näytteistä, tiedot löytäjistä sekä perustelut palkinnon saamiseksi ja oikealla puolella on näytteen löytöpaikka. Pääpalkinto 4000 Sainkangas Reino Sievi Ollatie 341 86600 HAAPAVESI Sainkangas on lähettänyt runsaasti kiisupitoisia irtokiviä Sievin pikkuradan maastosta. Parhaimmissa porfyyrinäytteissä on 56,6 g/t kultaa ja 0,21 % kuparia ja uudet näytteet ovat tunnetun Norssijärven aiheen pohjoispuolelta. Sainkankaan löytämällä kohteella ei ole tehty aikaisemmin kultatutkimuksia. Alueelle on tehty valtausvaraushakemus ja geofysiikan mittaussuunnitelma. Tunnustuspalkinnot 1000 Ahlholm Kari Kannus Ruiskuntie 19 85620 SARJA Ahlholm on löytänyt Kannuksesta hakkuualueelta esiin tulleen kiinnostavan vulkaniittilohkareen. Kultapitoisessa (2 g/t) lohkareessa on tiheä kvartsijuonisto, jossa on hieman arseeni- ja kuparikiisua. 1000 Koivula Veli-Matti Halikko Karvataskunkatu 10 H 89 20610 TURKU Koivula on löytänyt kultahippuja rapautuneista kiillegneisseistä Halikon Kultanummelta ja lähettänyt samalta alueelta kultapitoisia kallionäytteitä. Näytteissä on kultaa parhaimmillaan 6,5 g/t. Koivulan näytteet antavat lisätietoa entisen valtausalueen lähiympäristöstä.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Toimintaraportti 2011 19 1000 Myllykangas Olavi Simo Kärkelänkatu 13 94700 KEMI Myllykangas on löytänyt kulta (1,2 g/t)-, kupari (5,3 %)- ja hopeapitoisen (27,4 g/t) kvartsijuonen kalliosta Simosta. Lähialueelta on löytynyt myös hyvä kuparihohdenäyte ja myös muita malmiviitteitä. Lähettäjän näytteissä on parhaat kultapitoisuudet Lapin alueelta vuonna 2010. 1000 Mäenpää Jussi Isokyrö Jurvantie 981 61340 NOPANKYLÄ Mäenpää on lähettänyt 2,3 g/t kultaa sisältävän kallionäytteen Ilmajoelta ja kuparipitoisen (1,5 %) lohkareen Isostakyröstä. Kultanäyte on tunnetun aiheen lähiympäristöstä, mutta poikkeaa tyypiltään tunnetusta kohteesta. 1000 Paananen Aaro Toholampi Vanhatie 228 69300 TOHOLAMPI Paananen on lähettänyt kultapitoisia näytteitä Toholammin, Kannuksen ja Kokkolan alueilta. Uudet näytteet lisäävät kohteiden kiinnostavuutta ja parhaimmissa näytteissä kultapitoisuus on reilut 3 g/t. 1000 Tamminen Tarmo, Kujansuu Veijo, Lavia Kaasalainen Arja Paajasentie 13 38800 JÄMIJÄRVI Aiemmin löydettyä lohkareviuhkaa täydentäviä kiilleliuske- ja kiillegneissilohkareita Lavian Saarijärveltä. Arseenikiisurikkaiden näytteiden kultapitoisuus on parhaimmillaan lähes 4 g/t. Näytteiden lähettäjät jatkavat lohkarekartoitusta alueella. 1000 Turpeinen Juha Lieksa Peltopolku 12 81700 LIEKSA Kynnösaukolta löytynyt sarvivälkegneissilohkare sisältää 7,4 % sinkkiä ja 1,9 % lyijyä. Mielenkiintoinen lohkarehavainto on ennestään tutkimattomalta alueelta. Jäätikön kulkusuunnassa tunnetaan muita samantyyppisiä lohkareita.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Toimintaraportti 2011 20 1000 Ylispangar Pauli Perho Aapiskuja 86 62800 VIMPELI Perhosta lähetetty kallionäyte, joka edustaa voimakkaasti kvartsiutunutta turmaliini- ja arseenikiisupitoista vyöhykettä kiilleliuske/amfiboliittiympäristössä, jossa kultaa 2,8 g/t. Löydös on uusi kallioviite tunnetulta alueelta. Uuden lähettäjän palkinto 500 Junttila Antti Hammaslahti Nuutilantie 8 as 9 82200 HAMMASLAHTI Uusi lähettäjä on löytänyt kiisupitoisia lohkareita Joensuusta. Yksi näytteistä on käyty tarkastamassa löytöpaikalla Hammaslahdessa. Junttila on aktiivinen jäsen Joensuun kivikerhossa ja tehnyt yhteistyötä kansannäytetoimiston kanssa järjestämällä luentoja kerholle. Palkinnolla kannustamme uutta lähettäjää etsimään näytteitä laajemmaltakin alueelta ja hankkimaan tarvittavia välineitä kivien etsimistä ja tutkimista varten. Harrastuspalkinnot 500 Hämäläinen Aki Kuhmo Lallintie 5 C 21 37830 VIIALA Useita rakennuskivi- ja teollisuusmineraalinäytteitä, joista suurin osa on kalliohavaintoja. Vuolukiveä Kuhmosta, Ylävaltimolta ja Nilsiästä. Kalkkikivilohkareita Juuasta. 500 Myöhänen Jorma Kaavi Kinahmintie 355 73300 NILSIÄ Nikkelipitoiset lohkareet (0,4 % ja 0,27 %) Kaavin Mäntyjärven alueelta. 500 Hyrkäs Juhani Taivalkoski Posiontie 303 93440 LOUKUSA Useita kymmeniä gabrolohkareita, joissa on kohonneita palladium-, nikkeli- ja kuparipitoisuuksia.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Toimintaraportti 2011 21 250 Alaollitervo Mikko Tornio Haaransuontie 22 90240 TERVOLA Kuparipitoinen gabrolohkare Tornion Sattajärveltä. 250 Alaollitervo Yrjö Tervola Paakkolantie 1027 95300 TERVOLA Kuparipitoinen karsikivi lohkare Tervolan Kolmostenperältä. 250 Huikkola Aarno Pälkäne Kaupinkatu 37 E 66 33540 TAMPERE Nikkelipitoinen lohkarenäyte Pälkäneen Kelkankylältä. Lisäviite aiemmin tunnettuun lohkareviuhkaan. 250 Jämbäck Petrus Kivijärvi Leppätie 3 84100 YLIVIESKA Uusi harrastaja on lähettänyt mm. runsaasti arseenikiisua ja hiukan kultaa sisältävän kvartsidioriittilohkareen Kivijärveltä. 250 Jämbäck Pentti Raahe Järvisalontie 13 92160 SALOINEN Nikkelipitoisia lohkareita Raahen Romuperältä. 250 Karjalainen Seppo Paltamo Peikontie 4 87700 KAJAANI Nikkelipitoinen mustaliuskelohkare Paltamosta.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Toimintaraportti 2011 22 250 Kemppainen Seppo Pudasjärvi Jaurakkavaarantie 7 89200 PUOLANKA Kuparipitoinen kiillegneissilohkare Pudasjärveltä. 250 Kepsu Keijo Inari Kepsuntie 11 45410 UTTI Hieman kultaa sisältävä lohkare Inarista. 250 Kinnunen Oiva Suomussalmi Sutelantie 3 88930 LENTIIRA Runsaasti rikkiä ja rautaa sisältävä lohkare Suomussalmelta. 250 Koivisto Pentti Noormarkku Luodontie 14 A 2 28330 PORI Kultapitoinen lohkare Noormarkusta. Hiukan nikkeliä sisältävät lohkareet Kullaalta ja Lavialta. 250 Korpela Sauli Laihia Ympyrätie 3 D 19 65230 VAASA Runsaasti rikkiä ja rautaa sisältävä mustaliuskelohkare Laihian Isokorvesta. 250 Kämä Tauno Rovaniemi Saiholantie 66 97685 SIIKAKÄMÄ Runsaasti palladiumia ja vähän kultaa sisältävä gabrolohkare Lapapalon alueelta.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Toimintaraportti 2011 23 250 Lukkari Oiva Rovaniemi Saunojanpolku 5 A 1 97160 PETÄJÄINEN Kupari- ja hopeapitoinen kallionäyte vanhasta sepelilouhoksesta. Alueelta on lähetetty palkittuja näytteitä aiempina vuosina. 250 Merikanto Cristian Pirkkala Höökinmäentie 19 33980 PIRKKALA Nikkelipitoinen lohkare Pirkkalasta ja hiukan kultaa sisältävä lohkare Lempäälästä. 250 Norrdahl Krister Korsnäs Lillmaarsvägen 10 66200 KORSNÄS Nikkelipitoinen gabrolohkare Korsnäsistä. 250 Paavola Pentti Haukipudas Pohjasentie 10 90850 MARTINNIEMI Runsaasti rikkiä ja rautaa sisältävä kvartsikivi Haukiputaalta. 250 Perkkiö Seppo Tohmajärvi Risteentie 86 82600 TOHMAJÄRVI Kuparipitoinen kallionäyte Tohmajärveltä. 250 Piirainen Seppo Kuhmo Hankarannantie 1 D 33 88900 KUHMO Nikkelipitoisia lohkareita Kuhmon Lentuasta.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Toimintaraportti 2011 24 250 Posti Maija-Liisa Ranua Kaartotie 4 95230 MAKSNIEMI Nikkelipitoisia lohkareita ja kallionäytteitä Ranualta. 250 Posti Reijo Simo Kaartotie 4 95230 MAKSNIEMI Palladium-, kupari-, nikkeli- ja kultapitoinen kvartsikivilohkare Simosta soraharjun montusta. 250 Rajala Ari Jyväskylä Etu-Varmantie 261 41870 KORPILAHTI Molybdeenipitoinen graniittilohkare Korpilahdelta. 250 Rajala Leo Längelmäki Yläpartalantie 89 42100 JÄMSÄ Kuparipitoinen kallionäyte Längelmäeltä. 250 Rajamäki Matti Jalasjärvi Katkokatu 1 39700 PARKANO Hopea- ja sinkkipitoinen kallionäyte Jalasjärveltä täydentää edellisvuoden etsintäalueen tietoja. 250 Raitaniemi Rainer Kokemäki Isohakantie 59 28450 VANHA-ULVILA Kultapitoisia lohkarenäytteitä Kokemäen Porolanmaalta.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Toimintaraportti 2011 25 250 Rantanen Antero Pirkkala Suupankuja 3 B 24 33960 PIRKKALA Useita kultapitoisia lohkarenäytteitä Pirkkalan alueelta. 250 Ruuskanen Sauli Heinävesi Herneahontie 35 83500 OUTOKUMPU Nikkelipitoinen kromidiopsidi-kvartsikivi Heinäveden Kivijärveltä. 250 Ronkanen Raimo Lappeenranta Karjalantie 30 53300 LAPPEENRANTA Kuparipitoinen kallionäyte Lappeenrannan Kuuselasta. 250 Törmäkangas Tapio Kalajoki Kalliotie 2 86300 OULAINEN Kultapitoisia lohkareita ja yksi kuparipitoinen lohkarenäyte Kalajoen Rautiosta. 250 Vauhkonen Marko Outokumpu Kuminvaarantie 30 B 83500 OUTOKUMPU Nikkelipitoinen tremoliittikarsilohkare Outokummun Mykymäestä. 250 Vuolteenaho Kalle Lohtaja Kuoppakuja 2 85820 OKSAVA Uusi lähettäjä on löytänyt kiisurikkaita näytteitä Lohtajalta, Kalajoelta ja Haapajärveltä.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Toimintaraportti 2011 26 Kartta 2. Kansannäytepalkintojen alueellinen jakauma
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Toimintaraportti 2011 27 6.2 Palkintojenjakotilaisuus Palkinnot vuoden 2010 parhaista näytteistä jaettiin Kokkolassa Keski-Pohjanmaan liiton tiloissa 31.8. Palkintotilaisuuteen saapui kaikki pääpalkintojen ja tunnustuspalkintojen saajat. Pääosa yhdeksästä kutsutusta oli kotoisin lähialueelta. Palkintojenjaon lisäksi kuultiin Keski-Pohjanmaan liiton edustajan puheenvuoro sekä geologi Olavi Kontoniemen esitys Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueen malmipotentiaalista sekä geologi Jari Nenosen tilannekatsaus kansannäytetoiminnasta. Päivän lopuksi tutustuttiin Renlundin museossa Viljo Nissisen mineraalinäyttelyyn museoamanuenssi Paula Hyttisen johdolla. Seuraavana päivänä oli mahdollisuus tutustua Ullavan Läntässä Keliber Oy:n litium-aiheeseen. Saimme opastuksen toimitusjohtaja Olle Sirèniltä ja geologi Esa Sandbergilta. Kuva 7. Palkitut vasemmalta; Reino Sainkangas, Kari Ahlholm, Veli-Matti Koivula, Aaro Paananen, Juha Turpeinen, Pauli Ylispangar ja Olavi Myllykangas. Kuva Satu Hietala.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Toimintaraportti 2011 28 Kuva 8. Pääpalkintoon ja tunnustuspalkintoihin johtaneet näytteet olivat esillä palkintojenjakotilaisuudessa. Kuva Satu Hietala. 6.3 Jatkotutkimukset Kansannäytetoimisto lähettää kullekin GTK:n yksikölle sähköpostitse toimialueen parhaiden näytteiden maastotarkistuksista toimeksiantokirjeen. Siitä käy ilmi näytteen tiedot analyysituloksineen ja sen lähettäjän osoite- ym. tiedot. Kirjeen perusteella löytöalueen parhaiten tunteva tutkija tekee maastokäynnin ja tallentaa maastokäyntiraportin havaintoineen KAPALO järjestelmän kautta. Mikäli maastokäyntiä ei tehdä, siitä ja käymättä jättämisen syystä ilmoitetaan kansannäytetoimistolle. Maastokäynnin yhteydessä ao. tutkija tekee arvion mahdollisista jatkotutkimustarpeista ja lähettäjän palkitsemisesta. Maastotarkistuksia mielenkiintoisten näytteiden analyysitulosten perusteella tehtiin 110 kappaletta. Maastotarkastuksia suorittivat Espoon yksiköstä Tuure Nyholm ja Itä-Suomen yksiköstä Rauli Lempiäinen, Rovaniemen yksikössä Jorma Valkama sekä Kokkolassa Kalevi Karttunen sekä Olavi Kontoniemi. Reino Sainkankaan pääpalkintoaiheen johdosta Sievissä on tehtiin loppukesällä 2011 1 km 2 laajuinen geofysiikan mittaus sekä sähköinen IP-mittaus ja magneettinen mittaus.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Toimintaraportti 2011 29 Jussi Mäenpään löytämästä kultapitoisesta kalliosta Ilmajoelta suoritettiin kallionäytteiden ottoa kivisahan sekä minikairan avulla. Kuva 9. Maastotarkastuskäynnillä malminetsijä Seppo Karjalainen näyttää miten magneetti ottaa tiukasti kiinni malmilohkareeseen. Kuva Jari Nenonen.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Toimintaraportti 2011 30 7. TIEDOTUSTOIMINTA 7.1 Etsivä Löytää - lehti Kansannäytetoimisto julkaisi kaksi Etsivä Löytää -lehteä. Lehti on uutislehti kiviharrastajille ja se lähetetään postitse kaikille aktiivisille lähettäjille. Aktiivisiin lähettäjiin luetaan kuuluvaksi sellaisen harrastajat, jotka ovat lähettäneet näytteitä viimeisen kahden vuoden aikana. Tällä hetkellä aktiivisia lähettäjiä on noin 1400. Etsivä Löytää -lehden vuoden ensimmäisessä numerossa oli artikkeli pegmatiittien harvinaisista mineraaleista sekä GPS-laitteen valinnasta ja käyttöönotosta. Toisessa numerossa kerrottiin palkintojenjakotilaisuudesta sekä moreenimuodostumista ja -geokemiasta 2000-luvun malminetsinnässä. Jokaisessa lehdessä on lisäksi vakiona päätoimittajan palsta sekä uutispalsta. Kirjoittajina lehdessä olivat vuonna 2011 päätoimittaja Jari Nenonen, Satu Hietala, Soili Mattila ja Pertti Sarala. Lehti on myös luettavissa GTK:n verkkosivuilla osoitteessa: http://www.gtk.fi/ajankohtaista/painotuotteet/etsivaloytaa/index.html. Niiden lisäksi sekä suomen ja ruotsinkieliset Retkeilijän kivioppaat ovat luettavissa painettujen versioiden lisäksi myös e-julkaisuina GTK:n verkkosivuilta. Kuva 10. Kansannäytetoiminnan painettua materiaalia ovat Retkeilijän kiviopas ja Etsivä löytää kiviharrastajan uutislehti. Kuva Jari Nenonen.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Toimintaraportti 2011 31 7.2 Muut julkaisut, artikkelit ja raportit Useita kiviharrastukseen, mineraaleihin sekä yleisesti geologiaan liittyviä artikkeleita julkaistiin vuoden aikana. Artikkelit ilmestyivät pääosin kivikerhojen lehdissä. Ohessa artikkelilista. Hietala, S. 2011. Kansannäytetoiminnasta. Kiviviesti 1/2011. Lakeuden kivikerhon jäsenlehti. Hietala, S. 2011. Rodoniitti. Etelä-Pohjanmaan kuntakivet-sarja. Kiviviesti 2/2011. Lakeuden kivikerhon jäsenlehti. Hietala, S. 2011. Etelä-Pohjanmaan kuntakivet. Tiivistelmä. 6s. Lakeuden kivikerho. Hietala, S. 2011. Pegmatiittien harvinaisista alkuaineista. Etsivä Löytää - kiviharrastajan uutislehti 1/2011. Hietala, S. 2011. Kansannäytetoiminnasta. Kiviviesti 1/2011. Lakeuden kivikerhon jäsenlehti. Hietala, S. 2011. Ylistaron kuntakivi rodoniitti. Kiviviesti 2/2011. Lakeuden kivikerhon jäsenlehti. Kinnunen, Kari A.; Hietala, Satu; Johanson, Bo 2011. Vrouw Marian hylystä Museoviraston johtamalla sukelluksella nostetun hohkakiven tutkimus. 23 s. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, 34/2011 Hietala, S. 2011. Kiviretki Etelä-Pohjanmaalle. Kivi 3/2011. Suomen Jalokiviharrastajain Yhdistys Ry:n jäsenlehti. Hietala, S. 2011 Kantri-Gallerian aarteita Lapualla. Kivi 3/2011. Suomen Jalokiviharrastajain Yhdistys Ry:n jäsenlehti. Hietala, S. 2011. Etelä-Pohjanmaan kuntakivet. Kivi 3/2011. Suomen Jalokiviharrastajain Yhdistys Ry:n jäsenlehti. Nenonen, J. & Hietala, S. 2011. Kuopio keskellä geologiaa. Verkkokirjoitus: http://kirjasto.kuopio.fi/102796 Nenonen, J. (ed.) 2011. Etsivä löytää kiviharrastajan uutislehti 1/2011. Geologian tutkimuskeskus. 4 s. Nenonen, J. (ed.) 2011. Etsivä löytää kiviharrastajan uutislehti 2/2011. Geologian tutkimuskeskus. 4s. Nenonen, J., Johansson, P. 2011.Tracing the origin of gold nuggets in Palsi- and Kultaoja rivers in Finnish Lapland. 25th International Applied Geochemistry Symposium 2011. 22-26 August 2011 Rovaniemi, Finland. Abstract + poster. Piltti, J. 2011. Röntgenfluoresenssianalytiikan (XRF) soveltaminen kivinäytteiden seulontaan kansannäytetutkimuksessa. Testausraportti. Geologian tutkimuskeskus, Itä-Suomen yksikkö. Kuopio, 21.3.2011, 23 s. 7.3 Muu materiaali Painettujen materiaalien lisäksi kansannäytetoimisto on tuottanut kouluille ja kiinnostuneille harrastajille tarkoitettuja peniä kivinäytelaatikoita ns. napuralaatikoita. Näytelaatikot sisältävät mallinäytteet ominaisuustietoineen 12 tärkeimmästä malmi- ja teollisuusmineraalista.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Toimintaraportti 2011 32 Tarvittaessa, tilausten pohjalta kansannäytetoimisto valmistaa ns. suuria näytelaatikoita (20 näytettä) opetustarkoituksiin. Näytelaatikon myyntihinta on 400. Kuva 11. Napuralaatikko. Kuva Jari Nenonen. Kuva 12. Iso näytelaatikko. Kuva Jari Nenonen.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Toimintaraportti 2011 33 7.4 Yhteenveto Vuosi 2011 oli kansannäytetoiminnassa vilkas ja työntäyteinen. Näytemäärä kasvoi edelliseen vuoteen nähden selkeästi, myös uusien harrastajien määrä lisääntyi noin viidellä sadalla henkilöllä. Näytteiden tutkimusten ja analyysitulosten perusteella tehtiin 110 maastokäyntiä joita osa on saanut aikaan jatkotutkimuksia kohteessa. Kansannäytepalkinnot jaettiin Kokkolassa valtakunnallisessa palkintojenjakotilaisuudessa. Palkintojen kokonaissumma oli 21500, pääpalkinto 4000 luovutettiin Reino Sainkankaalle Haapavedeltä. Merkittävänä hankintana kansannäytetoimistoon oli XRF-analyysilaite, jolla näytteet voidaan esitutkia ennen laboratorioanalyysiin lähetystä ja näin estää turhien analyysien teko. Kansannäytetoiminta oli vuoden aikana näyttävästi esillä sekä mediassa, että lukuisissa eri tilaisuuksissa eri puolella Suomea. Osoituksena toiminnan tietoisuuden ja kiinnostuksen lisääntymisestä ovat kansannäytetoimistoon tulevat lukuisat yleisökysymykset, joihin vastaamisesta onkin tullut yksi tärkeä toimintamuoto geologisen tiedon levittämisessä kansalaisille.