Reserviläinen Lokakuu 7/2014 AJANKOHTAISTA Kertausharjoituksia luvassa Painopiste tulee olemaan joukkokohtaisissa harjoituksissa. Sivu 5 AJANKOHTAISTA Vihmasta lisäpotkua viestintään Pohjois-Savossapaperinen piirilehti vaihtui sähköiseen tiedotuskanavaan. Sivu 8 KeSKIöSSä Selässä kulkeva Spike Rannikko-ohjus 2006 on tärkeä tekijä merellisen ympäristön taistelijoille. Sivut 14 15 Sivut 16-17 Syysjotos Tahkon maisemissa
LUKIJATARJOUS! w TARJOUS RESERVILÄISEN LUKIJOILLE DVD 9,95 (norm. 14,95 ) BLU-RAY 14,95 (norm. 17,95 ) Katso lisää lukijatarjouksia osoitteesta www.discshop.fi/reservilainen Liity fiksuun seuraan! Opinnot kesken?haaveena valkolakki taiuusi harrastus? Eirassa on jokaiselle jotakin! Paljon tai vähän Opiskele koko lukiotutkinto tai yksittäisiä aineita. Voit myös korottaa arvosanojasi. Kotona tai koululla Voit opiskella joustavasti kahdessatoimipisteessämme. Koko lukion voi suorittaa myös verkossa tai lähi- ja verkko-opiskelua yhdistäen. Päivällä tai illalla Oppitunteja on klo 8.30-20.10. Tervetuloa! Ilmoittaudu opiskelijaksi vaikkaheti! Ylioppilastutkintoon tähtäävä opiskelu on maksutonta (materiaalimaksu 10 euroa). Aineopiskelumaksu on 100 euroa. www.eira.fi Eiranaikuislukio Laivurinkatu3 00150Helsinki Iso Roobertinkatu20-22 00120 Helsinki www.eira.fi SOTASANKAREITA Vuoden sotakirjaehdokkaat Rautaristi, SS-mies Yrjö Pyyhtiä ja Tiedustelueversti Hallamaa nyt kirjakaupoissa! Sarjakuva Verkko ja lehtikirja Nikke Pärmi Lehtipisteissä! REVONTULI.NET
Reserviläinen 7/2014 SISÄLTÖ 3 Painopisteenä joukkokohtaiset harjoitukset Ensi vuonna puolustusvoimat käskee kertausharjoituksiin vähintään 18 000 reserviläistä. Tuomas Kaarkoski PuOLuSTuSVOImAT tiedot ensi vuoden kertausharjoituksista alkavat tarkentua. Puolustusvoimien tavoite on kertauttaa ensi vuonna vähintään 18 000 reserviläistä. Maavoimien järjestämien kertausharjoitusten päätapahtuma järjestetään alkusyksystä Helsinki-Niinisalo-alueella. Harjoitukseen osallistuu noin 2000 reserviläistä, jotka tullaan käskemään Helsingin jasen lähiseudun alueilta, Satakunnasta ja Varsinais-Suomesta. Toinen maavoimien järjestämä isompi harjoitus onpuolestaan kesäkuussa Pohjois-Karjalassa, johon käsketään noin 1000 reserviläistä. Kertausharjoitusten lisäksi puolustusvoimat tilaa ensi vuonna Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä (MPK) 250 erilaista koulutustapahtumaa, jotka sisältävät yhteensä noin 16 000 koulutusvuorokautta. Tapahtumista 190 on maavoimille ilmavoimien ja merivoimien kummankin saadessa 30 koulutustapahtumaa. Todennäköisesti puolustusvoimat tulee vielä tarkistamaan MPK:lta tilattavien koulutusten määrää ylöspäin. maavoimat käskee kertausharjoituksiin ensi vuonna noin 12 000 reserviläistä. AJANKOHTAISTA KESKIÖSSÄ JÄRJESTÖT ILTAVAPAA 4 5 6 7 8 9 10 11 Pääkirjoitus: Hybridisota tuo uutta vanhan päälle Kohti parempia aikoja RUL: Tietoa paikallisjoukoista vaihtelevasti RES: Juhlavuoden valmistelut etenevät aikataulussa Uutisia sähköisen viestintäkanavankautta Käytä pukuasi oikein Yhdistysten vahvalla yhteistyöllä Lisärahalle vahvaa taustatukea 12 13 14 16 23 25 RU-koulutus ennen ja nyt: Kaikki alkoi Vimpelistä Näkökulma: Puuenergia pelastaa poikkeusoloissa Kalusto: Spikekulkee rannikkojääkärin selässä Reportaasi: Onhan siinä käyriä Koulutus: Vastuullisessa roolissa Tähtäimessä: Yhteinen sanoma, tarvitaankositä? 26 RUL: Itämeren alueen reserviupseerit tapasivat 32 27 RES: 33 28 16 60-vuotias taloudellisesti hyvässä kunnossa Saksalaisia käytäntöjä Yö meni liian hyvin, kun oli näin hyvä keli Jotosjohtaja Erkki Saarijärvi 34 35 36 37 Yksi meistä: Miksi haet äärirajoille, Tom Packalén? Elämäni reservissä: Ilpo Pohjola Muistatkovielä Emman? Reserviläisen matkavinkki Verkossa tapahtuu Kirjat, dvd:t, pelit Reservin riennot Ristikko Kilpailutulokset KANNEN KuVA: TuOmASKAARKOSKI
4 PÄÄKIRJOITUS Reserviläinen 7/2014 20.10.2014 Hybridisota tuo uutta vanhan päälle Sotilasliitto Naton pääsihteeri tuolloinen Anders Fogh Rasmussen lanseerasi kesällä laajempaan julkisuuteen termin hybridisota, kun hän käsitteli puheessaan Venäjän toimintaa Ukrainan sodassa. Termillä Tanskan entinen pääministeri viittasi sodankäyntiin, jossa normaaliksi mielletyn sodankäynnin rajoja pyritään hämärtämään aktiivisella disinformaation välittämisellä. Rasmussenin mukaan myös salaiset operaatiot ovat ominaisia hybridisodalle. Suomessa termin on viime aikoina laajemmin nostanut esille Suomen puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg, joka maanpuolustuskurssin avajaispuheessaan totesi hybridisodan olevan nykypäivää. Konkreettiseksi esimerkiksi Lindberg nosti kuluneen vuoden tapahtumat itäisessä Ukrainassa. Kyberasiantuntija Jarno Limnéll puolestaan totesi Ylen haastattelussa koko termin olevan vielä määrittelyn alaisena akateemisissa piireissä. Limnéll jatkoi myös Suomen olevan parhaillaan tarkoituksellisen informaatiovaikutuksen kohteena. Mikä loppupelissä on uutta? Hybridisota on epäilemättä nykypäivää, mutta mikä asiassa loppupelissä on uutta? Jo kiinalaisen Sun Tzun yli 2 000 vuotta vanhassa sotatieteiden klassikkokirjassa Sodankäynnin taito todetaan yksiselitteisesti sodankäynnin perustavan vihollisen harhaanjohtamiseen. Se,että esimerkiksi Venäjä värittää Ukrainan tapahtumia mieleisikseen tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa ei itsessään ole millään tavalla mikään uusi avaus sodankäynnissä. Propagandaa on ollut niin kauan kuin on ollut sotimista. Vain propagandan levittämisen metodit ovat vuosien aikana muuttuneet. Siinä missä ennen pääosaa saattoivat näytellä lentolehtiset ja radiopuheet, ovat nyt estradin vallanneet propagandan digitaalisemmat muodot alkaen keskustelupalstojen aiheiden ohjaamisesta aina suoran disinformaation kylvämiseen. Sodankäynti itsessään on tietysti muuttunut, siinä Lindberg ja Limnéll ovat täysin oikeassa. Tietoverkkoihin kohdistuvat kyberhyökkäykset ovat verrattain uusi ilmiö sodankäynnin pitkässä historiassa. Sodankäynnin kokonaiskuvaa kannattaa jatkossakin pyrkiä hahmottamaan kerroksittain. Aina tulee jotain uutta mukaan ja vastaavasti aina joku ennen toiminut keino putoaa vähitellen valikoimasta pois.kybersodankäynti palvelunestohyökkäyksineen ja uusine vakoilumetodoineen on varmasti tullut pysyväksi osaksi 2000-luvun sodankäyntiä. Uuden tekniikan saapuminen ei kuitenkaan tarkoita, että se syrjäyttäisi suoriltaan kaiken vanhan. Samasta asiasta muistutti komentaja Lindberg pitäessään Maanpuolustuksen tuen väelle alustusta Panssariprikaatissa vierailun yhteydessä. Lindberg totesi, että viime kädessä ratkaisevassa roolissa ovat yhä 2010-luvullakin ihmiset ja heidän käyttämä kalusto sotilaan henkilökohtaisista aseista rynnäkkövaunuihin. Miksi Lindberg sitten nosti hybridisodan esille maanpuolustuskurssin avajaispuheessa, jonka hän tiesi varmuudella olevan tarkasti seurattu tapahtuma eri viestintävälineissä? Kenties vahvistaakseen entisestään mielikuvaa komentajasta, joka on enemmän kuin kotonaan modernissa teknologiamaailmassa? Vai kenties viestiäkseen hentovaraisesti puolustusvoimien lisäresurssien tarpeesta alati teknistyvässä maailmassa? Termit helpottavat asioista puhumista ja niiden tieteellinen määrittely on tässäkin mielessä täysin paikallaan. Termeihin ei kannata kuitenkaan hirttäytyä liiaksi kiinni, vaan katsoa laajempaa kokonaiskuvaa. Sodankäynnin historia on jatkuvaa kehitystä ja hybridisota on siinä yksi, merkittävä sellainen, alalukunsa. Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton äänenkannattaja sekä Maanpuolustuskiltojen liiton, Reserviläisurheiluliiton, Maanpuolustusnaisten liiton, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, Maanpuolustuksen tuen ja Naisten valmiusliiton tiedotuslehti. Levikki 60 165 (LT2013) Lukijoita keskimäärin 140 000 kpl Vastaava päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Kustantaja Maanpuolustusyhtiö MPYOy Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Puh: (09) 4056 2018 Toimituskunta Päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Sotilasasiantuntija Hannu Hyppönen RUL:n toiminnanjohtaja Janne Kosonen RES:n toiminnanjohtaja Olli Nyberg Toimitusjohtaja Tuomo Simojoki Toimitus Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Puh: (09) 4056 2016 (osoitehuolto: kts. alla) Telefax: (09) 499 875 Sähköposti: toimitus@reservilainen.fi www.reservilainen.fi Lehden taitto Kari Långsjö Puh: 0400 735 274 Osoitehuolto ja jäsenasiat Osoitteenmuutokset mieluiten kirjallisesti. Mainitse myös entinen osoite. RUL:n jäsenet: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.fi RES:n jäsenet: Päivi Ruusuvuori puh: (09) 4056 2010, jasenasiat@reservilaisliitto.fi Maanpuolustuskiltojen jäsenet: toimisto@mpkl.fi puh: 040 554 8805 Yksityistilaukset: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.fi Ilmoitusmarkkinointi Media X-PerttiOy Petri Tanninen PL 61 04201 Kerava puh. 050 501 4923 petri.tanninen@saunalahti.fi Painopaikka Sanoma Oy/ Hämeen Paino Oy Aikataulu ilmestymispäivä (aineistopäivä) 8/2014 ma 8.12. (ke19.11.) Tuomas Kaarkoski Päätoimittaja Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 44 (82.) vuosikerta ISSN 0557-8477
Reserviläinen 7/2014 AJANKOHTAISTA 5 Kohti parempiaaikoja Maavoimien pääkertausharjoitus järjestetään ensi vuonna alkusyksystä Helsinki-Niinisalo-alueella. TuoMasKaarKosKi Ensi vuonna kertaamaan pääsee kaikkiaan noin 18 000 reserviläistä. Tuomas Kaarkoski noin 2000 sotilaan WANAJA14-harjoitus Kanta-Hämeessä ei tule jäämään lähiaikojen ainoaksi suureksi kertausharjoitukseksi. Useille reserviläisille onkin jo pudonnut postilaatikkoon kertausharjoituskäskyjä, kun aikaa harjoituksiin on enää muutamia kuukausia. Usean vuoden hiljaiselon jälkeen kertausharjoitusten määrä nousee uudelle korotetulle tasolle vuoden 2015 alussa. Ajanjakson 2015 2019 aikana puolustusvoimien tavoite onkertausharjoituttaa vähintään 18 000 reserviläistä joka vuosi. Se on äärettömän tärkeää, tätä on odotettu todella pitkään. Tässä on kolme laihaa vuotta takana, Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mikko Halkilahti iloitsee harjoitusmäärien tulevasta kasvusta. Ensi vuoden kertausmäärien jakokin alkaa olla selvillä. Reserviläisen saamien tietojen mukaan ylivoimaisesti suurimman potin tulee kahmaisemaan maavoimat, jolle on osoitettu 18 000 kertausharjoituksiin tulevasta reserviläisestä noin 12 000. Merivoimien osuus on 1700, il- mavoimat pääsee kertauttamaan 1900 reserviläistä ja puolustusvoimien logiikkalaitos 1600. Lisäksi muihin kertausharjoitustehtäviin käsketään noin 800 reserviläistä. Paikallisjoukkojen kehittämistä Ensi vuoden kertausharjoitusten painopiste tulee olemaan joukkokohtaisissa harjoituksissa. Harjoitusten tarkoituksena on paikallisjoukkojen kehittäminen jaalueellisten joukkojen suorituskyvyn varmistaminen. Kertausharjoitusten lisäksi puolustusvoimat tilaa ensi vuonna Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä (MPK) 250 erilaista koulutustapahtumaa, jotka sisältävät yhteensä noin 16 000 koulutusvuorokautta. Tapahtumista 190 on maavoimille ilmavoimien jamerivoimien kummankin saadessa 30 koulutustapahtumaa.todennäköisesti puolustusvoimat tulee vielä tarkistamaan MPK:lta tilattavien koulutusten määrää ylöspäin. Tätä on odotettu todella pitkään MPK pystyy kasvattamaan puolustusvoimin tilatun koulutuksen helposti 300 kurssin tasolle,jolloin päästäisiin 9 000 10 000 koulutettuun reserviläiseen. Tämän lisäksi MPK tavoittelee avoimessa sotilaallisessa koulutuksessa ainakin 15 000 reserviläisen määrää, MPK:n toiminnanjohtaja PekkaTuunanen toteaa. Helsingin alueella iso harjoitus Maavoimien järjestämien kertausharjoitusten päätapahtuma järjestetään alkusyksystä Helsinki-Niinisalo-alueella. Harjoitukseen osallistuu noin 2000 reserviläistä, jotka tullaan käskemään Helsingin jasen lähiseudun alueilta, Satakunnasta ja Varsinais-Suomesta. Toinen maavoimien järjestämä isompi harjoitus on puolestaan kesäkuussa Pohjois-Karjalassa, johon käsketään noin 1000 reserviläistä. Perinteisestihän kertausharjoitukset ovat jakaantuneet maantieteellisesti melko tasaisesti. Itä onilmansuuntana meille erityisen tärkeä ja on järkevää painottaa sotaharjoituksia sinnekin, Halkilahtitoteaa. Myös muutapanostusta Kertausharjoitusten lisäksi puolustusvoimat pyrkii tukemaan reserviläisten fyysisen kunnon ylläpitoa. Kertausharjoituksiin käsketyille annetaan mahdollisuus hyödyntää puolustusvoimien ylläpitämää marsmars.fi kuntopalvelua, joka räätälöi kysymysten perusteella vastaajalle sopivan kuntoharjoitusohjelman. Lisäksi puolustusvoimat jatkaa MPK:lta tilattavien koulutusten auditointia valtakunnallisten ja alueellisten tapahtumien osalta. Lisäksi MPK auditoi itse valitsemaan piirikohtaisia harjoituksia itsearviointina. Puolustusvoimien tilaaman koulutuksen auditointi etenee hyvin. Tämän vuoden kokemukset ovat positiiviset sekä tilaajan että järjestäjän osalta. Ensi vuonna auditoidaan kaksi valtakunnallista koulutusohjelmaa, johtaminen jakouluttajakoulutus. Jokainen piiri tekee vähintään yhden alueellisen auditoinnin ja jokainen KOTU-yksikkö vähintään yhden itsearvioinnin, Tuunanentarkentaa.
6 AJANKOHTAISTA -RUL Reserviläinen 7/2014 Tietoa paikallisjoukoista vaihtelevasti Puolet piireistä kokeesaaneensa tietoa paikallisjoukoista hyvin. Janne Kosonen puolustusvoimien tulevien paikallisjoukkojen rekrytointi on suurelta osin jo tehty ja runko-osien koulutuskin on aloitettu useassa maakunnassa. Tieto uusista joukoista on saavuttanut reserviupseeripiirit hyvin vaihtelevasti. RUL:n piireilleen tekemän kyselyn mukaan noin puolet piireistä on saanut tietoa paikallisjoukoista aluetoimistoilta hyvin. Toinen puoli piireistä on saanut tietoa huonostitai ei ollenkaan. Kyselyn tulokset julkaistiin RUL:n liittohallituksen syyskuun kokouksen yhteydessä. Kyselyyn vastanneista viidestätoista piiristä viisi kertoi, ettei aluetoimisto ole ollut yhteyksissä piiriin paikallisjoukko- Ratkaisuiksi nähtiin aktiivinen jäsenhankinta Janne Kosonen Padasjoen koulutuskeskuksessa pidetyn liittohallituksen kokouksen yhteydessä oli toimintakilpailu, jonka aikana oli mahdollisuus ampua usealla erilaisella aseella. marttiminkkinen ampumassa sveitsiläisellä Brügger &thomet aseella mikkohalkilahden opastuksella. jen perustamiseen, rekrytointiin ja koulutukseen liittyvissä asioissa. Yhdeksän piiriä kertoi saaneensa tietoa aluetoimistoista. Osa piireistä kiittikin aluetoimistojenaktiivisuutta asiassa. Paras tieto oli ymmärrettävästi piireillä, joiden puheenjohtajilla on sijoitus tulevissa joukoissa. Reserviupseeripiirit toivovat aluetoimistoilta erityisesti yhteistyötä paikallisjoukkojen rekrytointiin liittyvissä kysymyksissä, säännöllisiä tilannekatsauksia prosessin etenemisestä sekä muutenkin aktiivistatiedottamista, mm. joukoissa avautuvista tehtävistä. RUL:n puheenjohtaja Mikko Halkilahti, kannusti kokouksen avaussanoissaan piirejä aktiiviseen ja jatkuvaan yhteydenpitoon paikallisjoukoista aluetoimistojen kanssa. Aktiivista jäsenhankintaa Hallituksen kokous alkoi joperjantaina 5.9., jolloin ryhmätöiden avulla työstettiin tulevan vuoden toimintasuunnitelmaa sekä pohdittiin keinoja jäsenhankinnan tehostamiseksi. Varsinainen hallituksen kokous pidettiin lauantaina. Liiton jäsenmäärä pieneni viime vuonna jajäsenhankinta onkin nyt erityisen huomion kohteena. Jäsenhankinnassa haasteet poikkeavat toisistaan eri puolilla maata. Erityisesti Itä- ja Pohjois- Suomessa väestön määrä pienenee.monille paikkakunnille ei tule uusia, nuoria reserviupseereita ollenkaan. Väkiluku kasvaa vain muutamissa kasvukeskuksissa, joissa potentiaalisten jäsenten löytäminen ja rekrytointi reserviläistoimintaan on vaikeaa. Yhteistä koko Suomelle on työelämän jatkuva kiristyminen ja kilpailu vapaa-ajasta. Ratkaisuiksi nähtiin aktiivinen jäsenhankinta, suorat henkilökohtaiset kontaktit uusiin jäseniin sekä monipuolinen ja nykyistä tehokkaampi viestintä. Tukeatoivottiin myös puolustushallinnolta. Hallituksen jäsenet ihmettelivät, miksi uusien vänrikkien nimiä ei julkisteta samalla tavalla kuin muut upseeriylennykset julkistetaan mm. puolustusvoimien nettisivuilla ja monissa lehdissä. Liiton toiminnan painopisteiksi vuodelle 2015 esitetään jäsenhankintaa, ampumataidon ja kenttäkelpoisuuden kehittämistä sekä reserviupseereiden edunvalvontaa. Kertausharjoitusten määrä, vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kehittäminen, puolustusvoimauudistus ja paikallisjoukkojen toiminnan käynnistyminen ovaterityisessä seurannassa tulevana vuonna. Toimintasuunnitelmassa kirjataan edelleen konkreettisia tavoitteita organisaationjokaiselle tasolle. Jokaisen reserviupseerin toivotaan ensi vuonna ampuvan, liikkuvan säännöllisesti sekä kouluttautuvan. Viimeksi mainitun asian voi hoitaa osallistumalla kertausharjoitukseen, MPK:n kurssille tai RUL:n toimintapäivään. Vuoden 2015 talousarvio perustuu erittäin haastavasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta nykyisille jäsenmaksuille.liiton jäsenmaksua on korotettu viimeksi vuonna 2009.Tuki yhdistyksille ja piireille pyritään pitämään kuluvan vuoden tasolla. Liiton ensi vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion käsittelyä jatketaan liittohallituksen seuraavassa kokouksessa ja hyväksytään lopullisesti 29.11. pidettävässä liittovaltuuston kokouksessa. RUL:n toiminnan PainoPisteet 2015: Jäsenhankinta Ampumataidon ja kenttäkelpoisuuden kehittäminen Reserviupseereiden edunvalvonta
Reserviläinen 7/2014 AJANKOHTAISTA -RES 7 Juhlavuoden valmistelut etenevätaikataulussa Tulossa liiton historian suurin ja näyttävin tapahtumakokonaisuus. Mervi Mäki-Neste reserviläisliiton juhlavuoden työryhmä valmistelee liiton 60-vuotisjuhlavuotta yhdessä liiton henkilöstön kanssa. Menossa on tällä hetkellä 11.-12.huhtikuuta järjestettävänjuhlaristeilyn myynti. Baltic Queen -aluksella järjestettävälle risteilylle mahtuu mukaan noin 2.000 henkeä. Kauppa on käynyt hyvin. Liiton juhlaristeily on myynyt odotuksia huomattavasti nopeammin. Mukaan haluavien kannattaakin pitää kiireittä, kannustaa Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg. Juhlaristeilystä tulee Nybergin mu- TaLLINk SILJa Liiton juhlaristeilyjärjestetään runsaat 2.000 henkeä vetävällä Baltic Queenillä, josta noin 2/3 on jo myyty. kaan kautta aikojen suurin ja näyttävin vapaaehtoisen maanpuolustuksen tapahtuma. Laivalla tulee näkymään ja kuulumaan Reserviläisliitto 60 vuotta -teema, jonka rakentaa meille muun muassa SMliigaristeilyistä vastaava ohjelmatoimisto Hohto Oy. Tätä ainutkertaista tapahtumaa ei todellakaan kannata jättää väliin. Tämän lehden ilmestymisen aikoihin käynnistyy uuden, täyskultaisen jäsenmerkin markkinointi. Kultainen jäsenmerkin lehvillä voi hankkia, mikäli on ollut jäsenenä vähintään 20 vuotta. Kyseessä on uusi, erittäin pitkäaikaisille jäsenille tarkoitettu, täyskultainen jäsenmerkki. Merkissä on liiton vanha logo,jota kiertää seppellehvä.jokainen siihen oikeutettu saa liitosta henkilökohtaisen kirjeen, selvittää juhlavuoden suunnittelusta vastaava varapuheenjohtaja Osmo Suominen. Vain liiton erityisinä merkkivuosina käytössä oleva Reserviläisliiton Erikoisluokan ansiomitali avautuu puolestaan haettavaksi ensi vuonna. Mitali voidaan hakemuksesta myöntää henkilölle, jonka jäsenyys yhdessä tai useammassa Reserviläisliiton jäsenyhdistyksessä on kestänyt vähintään kymmenen vuotta. Juhlaristeilyon myynyt odotuksia nopeammin Seppeleenlasku yhdessä Sotaveteraaniliiton kanssa Suominen haluaa nostaa juhlavuoden tapahtumista esille erityisesti 27. huhtikuuta järjestettävän, valtakunnallisen seppeleenlaskun. Koko maan kattava tapahtumakokonaisuus järjestetään yhteistyössä Suomen Sotaveteraaniliiton ja sen alaisten sotaveteraaniyhdistysten kanssa. Sotien päättymisestä tulee 27.4.kuluneeksi 70 vuotta. On tärkeää, että siirrämme sotiemme veteraanien perintöä nuoremmille sukupolville, muistuttaa Suominen. Ensi syksynä ovat puolestaan vuorossa piirikohtaiset juhlavuoden tapahtumat, joiden toteutuksessa päätösvalta on piireillä. Liitto tukee niiden järjestämistä taloudellisesti. Liiton hallitus on linjannut, että maakunnallinen tapahtuma tulee olla osallistuminen maakunnan tason messutapahtumaan, maakunnallinen maanpuolustusjuhla taisitten kokoperheelle tarkoitettu liikuntapäivä, selvittää Suominen. Juhlavuosi päättyy 14.-15. marraskuuta Porissa yhdessä Maanpuolustusnaisten liiton kanssa pidettävään syyskokoukseen. Tapahtuman yhteydessä muistellaan mm. Reservin Aliupseerien Liiton 20 vuotta sitten tapahtunutta muutosta nykymalliseksi Reserviläisliitoksi. Päätös tästä tehtiin niinikään Porissa. Varmasti tuossa kokouksessa tullaan laajasti tarkastelemaan ensinnäkin liiton mutta varmasti myös meitä ympäröivän maailman muutosta viimeisen 20 vuoden aikana. Suomisen mukaan kaikki tilaisuudet tarjoavat kenelle tahansa jäsenelle mahdollisuuden osallistua juhlavuoteen. Uskon,että vuosi näkyy ja on täynnä mielenkiintoista tekemistä kaikille, sanoo Suominen. MITEN ON? Mitä ampumaharrastus antaa sinulle? Tuomo Simojoki Petri Syvänne,37, reservin kersantti JARU Harrastuksena se tuo vaihtelua arkeen. Lisäksi se kehittää perussotilastaitoja. Harrastuksena se antaa paljon, sillä ampuminen vaatii koko ajan totaalista keskittymistä. Se on myös hieno harrastus siitä, ettei siinä ikinä tule valmiiksi. Aina on uutta opittavaa. Toiminnallisessa ammunnassa on lisäksi se hieno elementti, että samoja rasteja voilähestyäniin eri tavoin. Näin ampuminen on ikään kuin 3D shakin pelaamista. Jukka Kilpiö,50, Kersantti JARU Jos muut harrastavat joogaa, niin minä ammun. Molemmissa on samoja elementtejä. Ampuminen on jatkuvaitsensä kehittämisen tie. Siinä ei koskaan tule valmiiksi. Lisäksi siinä on mukava jännityksen elementti. Samalla se on kuitenkin turvallinen harrastus, mikä sopii hyvin perheen isälle. Ampuessa törmää myös uusiin ihmisiin. Näin vanhempana ihmisenä osaa iloita siitä jos voineuvoa ja olla tueksi nuoremmille ampujille. Tiina Oksanen,30 Tukores Reserviläinen kyseli sovelletun reserviläisammunnan SMkisojen yhteydessä mitä osallistujat kokevat saavansa ampumaharrastukselta. Ampumaharrastus on hauskanpitoa. Samalla se koko ajan haastaa. Ampuessa nimittäin koko ajan kilpailee itsensä kanssa. Siinä myös huomaa oman kehittymisensä ajan kanssa. Jotenkin harrastuksena se on tuntunut itselle sopivalta. Olen itse harrastanut lajia nyt kolmisen vuotta ja sen aikana on saanut huomata myös sen, miten laji itse on kehittynyt.
8 AJANKOHTAISTA Uutisiasähköisen viestintäkanavankautta Pohjois-Savossapaperisen piirilehden julkaiseminen loppui, mutta sähköinen Vihma-tiedotuskanava tuli tilalle. Jarmo Seppälä pohjois-savon reserviupseeri- ja reserviläispiirien Vihma-lehti uinahti pari vuotta sitten. Syinä olivat talous ja talkoolaisille liian suuri työmäärä. Idea uudesta, sähköisestä viestinnästä kehittyi valmiiksi noin puolessa vuodessa, kun kesäkuun alussa avattiin koko Pohjois-Savon maanpuolustusväen Vihma-viestintäkanava. Avoin kanava maanpuolustajille Vihman perustana oleviin nettisivuihin on linkitetty myös Facebook, Vihman YouTube-kanava sekä Twitter. Kustannukset olivat yhteensä noin 200euroa. Yhdessä reserviläispiirin puheenjohtajan Jari Hynnisen kanssa päädyimme tämän tyyppiseen sähköiseen tiedotukseen, reserviupseeripiirin puheenjohtaja Simo Jääskeläinen kertoo. Vihmaa hallinnoivat molemmat piirit, mutta kanava on tarkoitettu maakunnan kaikkien maanpuolustustoimijoiden mediaksi. Talkoovoimia on kehittämisessä tarvittu. Esimerkiksi reserviläisten Esa Nyyssönen loi harrastusmielessä sivujen ilmeen ja uuden logon, ja reserviupseerien Jääskeläinen ja Janne Hyvärinen liittivät eri kokonaisuudet yhteen. Suurin työmäärä onvaadittu ja vaaditaan videoiden editoinnissa, jon- ka Kuopion reserviupseerien Jorma Rissanen on ansiokkaasti tehnyt harrastustyönä, Jääskeläinen mainitsee. Liikkuvaa kuvaa, uutisia ja taustoja Uudesta Vihmasta on tullut erityisesti Jarmo SePPälä Pohjois-Savon reserviupseeripiirin puheenjohtaja Simo Jääskeläinen kannustaa maanpuolustusväkeä käyttämään uusia viestintäkeinoja. Facebook-käyttäjiltä hyvää palautetta. Myös YouTube on tärkeä osa kokonaisuutta, sillä videoilla on helppo kertoa paljon asiaa lyhyessä ajassa. Vihman kokonaistyyli on rento ja huumorikin on sallittua. Tapahtumat tai jonkin toiminnan esittely on helppoa liikkuvan kuvan avulla. Nyt haemmekin lisää tekijöitä erityisesti videoiden kuvaamiseen ja editointiin. Videomateriaalia voi myös lähettää meille toimitukseen, eikä videon tarvitse olla huippulaatua, Jääskeläinen kannustaa. Vihmalla voidaan tavoittaa erityisesti nuorta jäsenistöä. Uutisia voidaan välittää nopeasti ja toisaalta kertoa taustoista laajastikin. Sähköiseen tiedotuskanavaan on myös helppo tarvittaessa lisätä mainoksia. Huonoa on se, että koska vain osa maanpuolustusjärjestöjenkin jäsenistöstä käyttää internetiä ja sosiaalista mediaa, viesti ei pelkästään tätä kautta saavuta kaikkia. Uuden tiedotuskanavan innoittamana työryhmä teki hankinnan ja osti entisestä piirilehdestä jääneillä varoilla kuvauskopterin. Noin 800 euron hintaan kuuluu kopterin lisäksi kamera kuvavakaajineen. Saamme kopterin avulla sananmukaisesti uutta näkökulmaa tiedottamiseen, Jääskeläinen kertoo. Verkkoon vaihtaneesta Pohjanpojasta vuoden piirilehti Vuoden suurin kertausharjoitus Kanta-Hämeen alueella Tuomas Kaarkoski reserviläinen-lehden nimeämä työryhmä on valinnut vuoden 2013 piirilehdeksi Pohjois-Pohjanmaan reserviupseeri- ja reserviläispiirin yhteisen Pohjanpoika-lehden. Pohjanpoika siirtyi vuonna 2013 kokonaan nettipohjaiseksi lehdeksi ollen samalla ensimmäinen muutoksen tehnyt reserviläispiirilehti. Työryhmän mielestä uudistus on ollut kaikkiaan onnistunut. Viime vuonna kolmesti ilmestynyt lehti on muodol- taan aikakauslehti, jossa on keskimäärin noin 50 sivua. Lehti on visuaalisesti hyvin taitettu ja monipuolinen. Siinä pääsevät ääneen reserviläiset, reserviupseerit, maanpuolustusnaiset, kiltalaiset, Reserviläisurheiluliitto,MPK ja puolustusvoimat. Uudistuksen on toivottu tavoittavan erityisesti nuoria, mutta samalla lehti on nyt kaikkien vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta kiinnostuneiden saatavilla maantieteellisestä rajoista riippumatta. Lehden päätoimittaja on Markku Holopainen ja toimitussihteerinä Pohjanpojassa toimii Sampo Puoskari. Tuomas Kaarkoski maavoimat järjesti puolustusvoimien vuoden 2014 suurimman kertausharjoituksen WANAJA14:n Länsi-Suomen alueella 6.-10.10. WANAJA14 -harjoituksessa pääpaino harjoittelussa oli paikallisjoukkojen sodan ajan paikallisia suojaus- ja taistelutehtävissä. Maantieteellisesti harjoituksen painopiste oli Kanta-Hämeen alueella. Tämä on isoin kertausharjoitus maavoimissa moneen vuoteen. Tässä harjoitellaan paikallispuolustusta. Toisena on yhteistoiminta muiden viranomaisten kanssa, harjoituksen johtaja eversti Pekka Järvi totesi puolustusvoimien ennen harjoitusta julkaisemalla videolla. Harjoitukseen osallistui noin 2000 sotilasta, joista reserviläisiä oli 1300. WANAJA14-harjoituksen johti panssariprikaati. Harjoitukseen osallistui joukkoja useista maavoimien joukko-osastoista sekä puolustusvoimien joukkoja kaikista eri puolustushaaroista ja pääesikunnan alaisista laitoksista.
Reserviläinen 4/2012 Reserviläinen 7/2014 9 Käytä pukuasi oikein Ohjesääntö sallii reserviläiselle sotilaspuvun käytön, mutta ohjeistaa yksityiskohtaisesti pukuetiketin. PuOluStuSvOimat Seppo Simola reserviläiset hyödyntävät yhä useammin oikeuttaan käyttää sotilaspukua ohjesäännön sallimissa tilaisuuksissa. Pukukoodi on tiukasti ohjesääntöjen määräämä. Pukua ja siihen kuuluvia tunnuksia on käytettävä oikein. Sotilaspuku yllä on myös käyttäydyttävä sotilaallisesti. Puku m/58 paraatipukuversiona on reserviläisten yleisin sotilaspuku paraateissa sekä juhlavastaanotoilla. Ilmavoimissa vastaava puku on m/51 ja merivoimissa kavaijipuku m/30. Varsinainen juhlapuku on nykyään siviilifrakkia muistuttava m/87, mutta reserviläisillä näkee myös puvun m/58 juhlapukuversiota. Kauluslaatat kuntoon Puvun m/58 oleellinen komponentti ovat arvon ja aselajin ilmaisevat kauluslaatat. Reserviläinen käyttää pääsääntöisesti peruskoulutuksensa mukaisia aselajivärejä ja sen joukko-osaston joukkoosastotunnuksia, josta on kotiutunut. Nykyään myös reservin aliupseereille alikersantista alkaen kuuluvat havunoksa-aiheet kauluslaattojen kulmiin. Erikoisupseerien kauluslaattojen etuosassa on havunoksa-aiheiden sijasta ammattimerkki. Esiupseerin, kuten majurin, laatassa on kaksoisreunus. Kapteenin laatta on 10 mm pidempi kuin aliupseereillajaalemmilla upseereilla. Arvomerkit asetetaan kauluslaatan pituussuuntaiselle keskiviivalle. Ruusukkeiden terälehti on suoraan ylöspäin ja varjolehti alaspäin. Aliupseerin arvomerkkikulmakkeiden tasaisen kiinnityksen helpottamiseksi kauluslaattoihin saa messinkisiä taustalevyjä. Pukukoodi on tiukasti ohjesääntöjen määräämä Kunnia- ja kurssimerkeistä Pääesikunnan henkilöstöosasto antaa yksityiskohtaiset ohjeet kunniamerkkien käytöstä, mutta muutama perusasia on helppo muistaa. Sotilaspuvussa saa kantaa vain siihen vahvistettuja merkkejä. Paraatipuvussam/58 kunniamerkit kiinnitetään 50 mm vasemman taskun yläpuolelle siten, että merkin / merkkien keskikohta on taskun pystysuuntaisella keskilinjalla. Jos merkkejä on pariton määrä, niin keskimmäinen kilkkaa taskun nappiin. Saman ritarikunnan tai muun myöntäjätahon merkeistä kannetaan vain korkeinta paitsi sota-ajan ansioista myönnettyjä, joita kannetaan kaikkia. Vain yhden aselajikillan (vast.) merkkiä kannetaan kerrallaan. Peruskoulutusta osoittava merkki reserviläisellä yleensä RUK:n tai aliupseerikoulun risti kiinnitetään vasemman rintataskun keskelle. Paraati- ja juhlapukuun ei kuulu nimilappu. Joukko-osastoristi kiinnitetään oikean rintataskun alapuolelle siten, että ristin yläreunan ja taskun alareunan väliin jää 5mm. Joukko-osastoristejä kannetaan vain yhtä kerrallaan yleensä kantajalleen läheisintä. Minkäänlaiset siviilimerkit, kuten järjestöjen jäsenmerkit, eivät kuulu sotilaspukuun. Kunto- jataitomerkkien paikka on oikean rintataskun yläpuolella. Kantojärjestys ilmenee ohjesäännöstä. Hihan koulutushaaramerkki kuuluu vain varusmiehille. Mistä sotilaspukuja saa Puolustusvoimien nykyisellä vaatettajalla, Image Wear Oy:llä, on reserviläisiä varten tilausohje. Tilatut varusteet toimitetaan postiennakolla ja niitä on mahdollisuus sovittaa etukäteenyhteistyöompelimoissa. Puvun yhteydessä voi hankkia tarvittavat kauluslaatat, arvomerkit jajoukko-osastotunnukset. Myös netistä sekä keräily-ja asealan messuilta löytää sotilasmerkkien myyjiä. Inttistoressakin on arvo- ja muita merkkejä rajoitettu valikoima. Paraatipukuun m/58 kuuluu takin ja housujen lisäksi harmaapaita,tummanharmaa solmio, harmaat sukat, mustat sileät puolikengät ja päähine. Päähine on joko lippalakki m/49 (ns. koppalakki)tai baretti ja talvikaudella myösturkislakki m/39. Ulkona paraatiasuun kuuluvat mustat nahkasormikkaat, satoi tai paistoi. Talvikaudella varusteisiin kuuluu myös päällystakki. Siviilisormikkaat ja -kengät menevät täydestä, jos ne ovat mustatjaperusmallia. Lähteitä: PVMK -PEKunnia- jaansiomerkkien kantaminen. Sotilas- javirkapuvut puolustusvoimissa. Sotilaspuvussa kannettavat merkit ja tunnukset. Yleinen palvelusohjesääntö.
10 ajankohtaista Reserviläinen 7/2014 Yhdistysten vahvalla yhteistyöllä Karijoella saatiin päätökseen 14 vuoden rupeama. Tuore ampumarata on jo kovassa käytössä. KuvaT: Tuomo Tuuri Jarmo Seppälä talkootyönä tehty Karijoen ampumarata valmistui kesällä ja on jo ollut kovassa käytössä. Kivääri- ja liikemaaliradalla voidaan ampua myös puolustusvoimien kiväärikaliiperisilla aseilla. Ensimmäiset keskustelut ratahankkeesta käytiin Vaasassa reserviläiskerhojen puheenjohtajien tapaamisessa vuonna 2000 eli kyseessä on ollut 14 vuoden rupeama. Talkoita ja varainhankintaa Pauli Ojala Suupohjan Reserviläisjärjestöstä kutsui lähialueen reserviläis- ja metsästysseurojen jäsenistöä yhteistoimintapalaveriin joulukuussa 2001 Kristiinankaupunkiin. Siellä keskusteltiin yhteistoimintamahdollisuuksista. Karijoki on keskellä mukana olevien tahojen toiminta-aluetta ja siksi sopiva ampumaradan sijoituspaikaksi. della tarpeeseen, ja lahjakirja onkin laitettu näkyville radan kahvion seinälle. Velkaakin jouduimme ottamaan henkilökohtaisina takauksina. EU-rahaa hankkeeseen ei saatu, koska asianomaiset toimenhaltijat eivät vieneet asiaa eteenpäin, Antti Mäkynen Kauhajoen Reserviupseerikerhosta toteaa. Projektissa suuren työn tehneet saivat tunnustuksena Reserviupseerirata on Puolustusvoimien tarkastama ja hyväksymä, ja siellä voidaan ampua myös puolustusvoimien pienikaliiperisilla aseilla, kuten rynnäkkökiväärillä, tarkkuuskiväärillä ja konekiväärillä, maavoimien ampumaohjelmiston mukaisia perusammuntoja. rata kunnostettiin talkootyönä ja lahojitusvaroin. Tuomo Tuuri (vas.) ja Eino rinta-marttunen esittelevät Sotavahinkosäätiön lahjakirjaa. Yhteistoimintasopimus allekirjoitettiin kesäkuussa 2003.Mukaan sitoutuivat Suupohjan Reserviläiset, Karijoen metsästysseura, Karijoen Reservin Aliupseerit, Kauhajoen Reserviupseerikerho ja KauhajoenReserviläiset. Hankkeen eteneminen vaati varainkeräystä erilaisin keinoin ja siinä onnistuttiin. Sotavahinkosäätiön lahjoitus tuli talkoolaisille suurena yllätyksenä ja toliiton pronssiset ansiomitalit. Mitalin saivat Heikki Pesonen, Jaakko Moisio, Ilmari Varamäki, Simo Marttila, Olli Salmela, Eino Rinta- Marttunen, Pauli Ojala, Kalervo Uusitalo, JukkaKangasniemi, Reijo Kykkänen ja Jyri Rinne. Turvallisuus ennen kaikkea Nyt rataan kuuluu 100 metrin kiväärija liikemaalirata. Rataa voidaan käyttää myös sovelletuissa ammunnoissa, sillä ampumaetäisyydet ovat 15 100 metriä. Puolustusvoimat antoi ratahankkeeseen radan piirustukset ja rakentamisohjeita, mutta ei rahallista tukea. Rata on Puolustusvoimien tarkastama ja hyväksymä, ja siellä voidaan ampua myös puolustusvoimien pienikaliiperisilla aseilla, kuten rynnäkkökiväärillä, tarkkuuskiväärillä ja konekiväärillä, maavoimien ampumaohjelmiston mukaisia perusammuntoja. Radalla ei säilytetä aseita eikä ammuksia. Tavoitteena oli kaikin puolin turvallinen rata, jonka käytön aiheuttama melutaso on mahdollisimman alhainen. Täytemaata ajettiin muun muassa valleihin15000 kuutiota. Hankkeeseen kuului myös metsästysmajan keittiön uusiminen, esittelee Mäkynen. Tauluvallin pohjalle asetettiin matto,joka estää luodeista mahdollisesti irtoavan aineen pääsyn maaperään. Maton päällä oleva maa-aines voidaan myöhemmin seuloa ja luodit poistaa. Käyttäjiä eri maakunnista Karijoki on MPK:n Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueiden rajamailla. Pohjanmaan MPK on erikoistunut erilaisiin taktisiin aseenkäytön kursseihin, joten käyttöä voisi radalle löytyä myös sieltä. -Radalla voitaisiin järjestää esimerkiksi maakuntakomppanian harjoituksia ja ammuntoja. Puolustusvoimien tuella järjestettävät omaehtoiset viikonloppukurssit voisivat myös mahdollisesti hyödyntää tätä rataa, MPK:n Etelä-Pohjanmaan koulutus- ja tukiyksikön päällikkö Maija Haanpää sanoi. Venäläiset lentäneet todella lähellä Ruotsin tiedustelukoneita STT venäläiset sotilaskoneet ovatlentäneet useasti äärimmäisen lähellä ruotsalaisia tiedustelukoneita, kertoo Ruotsin ase- voimien radiotiedustelu FRA. Puolustusvoimien nettisivulla on julkistettu kuva, jossa venäläinen Su-27-kone lentää silmämääräisesti ehkä vain 10 metrin päässä ruotsalaiskoneen siivenkärjestä.fra:n tiedottajan Anni Böleniuksen mukaan kuva päätettiin julkaista esimerkkinä siitä, millaiselta Venäjän muuttunut käytös näyttää. Tapauksia on ollut useampia. Olemme todistaneet tätä oikeastaan koko viime vuoden, erityisesti viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana, Bölenius sanoo. FRA:n mukaan sotilaallinen aktiivisuus on yleisesti lisääntynyt Itämeren yllä. Ruotsin puolustusvoimien mukaan Venäjä käyttäytyy nyt selvästi aggressiivisemmin kuin aiempina vuosina.
Reserviläinen 7/2014 11 Lisärahalle vahvaa taustatukea Parlamentaarinen selvitysryhmä esittää puolustusvoimille lisärahaa. STT ukrainan kriisi on vahvistanut eduskuntapuolueiden yhteistä näkemystä siitä, että Puolustusvoimat tarvitsee tulevaisuudessa lisää rahaa. Puolustusvoimat on käynyt läpi ison rakennemuutoksen, ja tarkoituksena onsäästää muun muassa varuskuntia lakkauttamalla ensi vuodesta alkaen yli 100 Carl Haglundin mukaan varuskuntien lakkautuksia ei tulla perumaan. PuoluSTuSvoimaT miljoonaa euroa vuosittain. Nyt puolueet toivovat yhteisessä, puolustuksen pitkän aikavälin haasteita käsittelevässä, raportissaan, että Puolustusvoimat saisi50miljoonaalisää vuonna 2016. Sen jälkeen rahoituksen pitäisi nousta asteittain vuoteen 2020 mennessä 150 miljoonaan euroon indeksikorotusten lisäksi. Raha käytettäisiin ennen kaikkea materiaalihankintoihin. Ilman tätä lisäresurssia Puolustusvoimat kykenee täyttämään tehtävänsä vain muutaman seuraavan vuoden ajan, puolueet varoittivat selvityksessään. Meidän puolustusvoimiemme valmiuteen ja toimintakykyyn kohdistuu paljon kriittisempi katse. Tämä on vaikuttanut asenteisiin,mielipiteet ovat yhdenmukaistuneet, SDP:n kansanedustaja Johannes Koskinen sanoi, viitaten Ukrainan kriisiin. Tiedämme kuinka nopeasti puolustuskyky saatetaan pahimmassa tapauksessa menettää. Ukraina ei menettänyt sitä lyhyessä ajassa, vaan se on laiminlyönytpitkään oman puolustusvalmiuden. Näimme miten sitten kävi, ryhmän puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) sanoi. Varuskuntia ei perusteta uudelleen Uudet rahapäätökset eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että jo tehdyt Puolustusvoimien säästöpäätökset peruttaisiin, puolustusministeri Carl Haglund (r.) sanoi. Puolustusvoimien viime vuosien säästöt ovat suurelta osin liittyneet siihen, että asepalvelukseen tulevat ikäluokat pienenevät. Jo suljettavaksi määrättyjä varuskuntia ei esimerkiksi nyt avata uudelleen, Haglund sanoi, vaikka rahaa olisi käytössä enemmän. Puolustusvoimauudistus oli varmasti välttämätön, vaikka se on ollut aika tuskallinen prosessi. Ei ole mitään järkeviä perusteita perua niitä uudistuksia, joitatässä puolustusvoimauudistuksessa on sovittu ja toimeenpantu, sehän on viittä vaille valmis. Näin jälkikäteen katsottuna voi olla, että (aiemmin tehty) säästö, joka kohdistui materaali-investointeihin, oli liian iso, Haglund sanoi. Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.) sanoi syyskuun alussa, että varuskuntien lakkauttamista pohditaan uudelleen,jos perussuomalaiset on mukana seuraavassa hallituksessa. Mahdollisista lisärahoista päätetään ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen, Haglund korosti. Kanervan mukaan ryhmän tarkoituksena on ollut antaa puolueille käyttöön tietopatteristo, jonka avulla ne voivat varautua nurkan takana odottaviin eduskuntavaaleihin jahallitusneuvotteluihin. Selvitystä tehneistä puolueista vain vasemmistoliitto jätti siihen eriävän mielipiteensä, jossa se arvosteli puolustusmenojen kasvattamista. NÄITÄ SUOMI LUKEE TÄYDENNETTY JUHL A- PAINOS OHTOMANNINEN (toim.) Rauhan utopia GUSTAV HÄGGLUND Turvallisuustilanne maailmalla on murroksessa onsotilaspoliittisen analyysin aika. Sen tekee kirjassaan kenraali Hägglund, jolla on maassamme laajin kokemus sotilaspolitiikasta. Hän arvioi kirjassaan maailman voimatasapainoa ja ottaa kantaa Suomen turvallisuuden rakentamiseen korskean Venäjän rajanaapurina, EU:n jäsenenä, Ruotsin ja NATOn kumppanina. Eripuraa ja arvovaltaa Mannerheimin ja kenraalien henkilösuhteetjajohtaminen LASSE LAAKSONEN Kuinka ylipäällikkö Mannerheimin vahva johtamistapa ja hänen suhteensa kenraaleihin vaikuttivat talvija jatkosodan kulkuun? Miten kenraalien keskinäiset ristiriidat vaikuttivat tapahtumiin rintamalla? Elävästi ja jännittävästi kirjoitettu teos julkaistaan nyt uudelleen, täydennettynä juhlapainoksena. Tilaa Ville Haapasalon TOIVEPAKETTI VAIN NETISTÄ netistä. Paketti sisältää molemmat kirjat. 39,90 Hyödynnä Docendon kirjakaupassa 25 %:n alennuskoodi: RES25 Stalinin salainen jatkosota Jatkosodan venäläisetdokumentit TIMO VIHAVAINEN JA OHTO MANNINEN (TOIM.) Kirjan harvinaiset dokumentit on koottu sekä Suomen että Venäjän arkistoista. Materiaali käsittää operatiivisia käskyjä, tiedusteluaineistoa ja mielipideraportteja. Lukija pääsee katsomaan, millaista materiaalia Suomesta ja sen sotavalmiudesta lähetettiin Moskovaan keväällä ja alkukesällä 1941. Tietoa saatiin agenttien toimesta jopa Suomen hallituksen istunnoista. Saat edun kaikista kirjoista 20.11.2014 asti, sitä ei voi yhdistää muihin alennuksiin. Et muuten tätäkään usko Ville Haapasalon 2000-luku Venäjällä VILLE HAAPASALO, KAUKO RÖYHKÄ, JUHA METSO Uskomaton tarina jatkuu! Ville kertoo 2000-luvustaan Venäjällä: tv-julkkis, ökyrikkaiden viihdyttäjä ja bisnesmies. Tämä jatko-osa on ehdottomasti vuoden odotetuimpia teoksia. Tervetuloa uudelle huimalle matkalle. Et kuitenkaan usko Ville Haapasalon varhaisvuodet Venäjällä VILLE HAAPASALO, KAUKO RÖYHKÄ, JUHA METSO Luettu ja rakastettu bestseller, jota on painettu jo 50 000 kappaletta. Suorasukaisessa ja upeasti kuvitetussa kirjassa Ville kertoo, miten hänestä tuli tähti Venäjällä ja miten hän oppi rakastamaan villiä naapuriamme. KIRJAEDUT KÄTEVÄSTI NETISTÄ
12 historia Kaikki alkoi Vimpelistä RU-koulutus Suomessa ennen ja nyt, osa 5/5: Aika ennen itsenäistymistä ja itsenäisyyden alku nuntaina 28.1.1918. Voitonparaati pidettiin kolmen ja puolen kuukauden taisteluiden jälkeen toukokuun 16.päivänä Helsingissä. Hallituksen joukkojen päällystön rungon muodostivat Saksassa koulutetut jääkärit. Riveissä oli myös niin sanottua vanhan väen päällystöä, joka oli saanut koulutuksensa Venäjän vallan aikana ja oli jo keski-ikäistymässä. Tsaarin upseereja oli erityisesti ylemmissä johtoportaissa ja heihin lukeutui myös hallituksen joukkojen ylipäällikkö, kenraakuvatsotamuseo vimpelin sotakoulun oppilaat seisovatmuodossa vuoden 1917 lopussa Lappajärvenjäällä kouluttajanaan myöhempi jalkaväenkenraali Aarne Sihvo. kurssi kestivain kuusi viikkoa ja siitä on säilynyt vähän valokuvia. Seppo Simola maassamme alettiin suunnitella reserviupseerien kouluttamista jo ennen itsenäisyysjulistusta. Ensimmäinen kurssi Vimpelissä käynnistyi muutama viikko itsenäisyysjulistuksen jälkeen 26.12.1917. Se on myös RUK:n vuosipäivä, eli Vimpelin kurssia pidetään reserviupseerikoulutuksen alkuna. Itsenäisen Suomen taival alkoi vapaussodalla. Itsenäisyysjulistus annettiin 6.12.1917, jasota alkoi Tammisun- RUk:n ensimmäinen kurssi alkoi 1.4.1920 liluutnantti Mannerheim. Hallituksen joukkojen päällystössä ylintä johtoa myöden oli myös ruotsalaisia vapaaehtoisia. Laillisen hallituksen avuksi huhtikuussa 1918 tulleista saksalaisjoukoista saatiin maahamme sodan jälkeen ammattitaitoisia sotilaskouluttajia. Ensimmäiset kurssit keskellä sotaa Kurssien kirjo ensimmäisen itsenäisyysvuoden aikana on hämmästyttävä. Useita erilaisia kursseja vietiin läpi sodan oloissa ja Vimpelin kurssia seurannut Vöyrin kurssi taisteli valiojoukkona, niin sanottuna Vöyrin kaartina, vapaussodassa. Vapaussodan aikana upseerikoulutuksen tarve oli huutava varsinkin, kun helmikuussa otettiin käyttöön vuoden 1878 asevelvollisuuslaki ja nuoria miehiä alettiin kutsua hallituksen joukkojen lippujen alle. Joukoille tarvittiin johtajia sekä kouluttajia, ja taistelutappioitakin piti paikata. vöyrin kurssin oppilaat ampuvat harjoituksissa amerikkalaisella Colt-Browning m/1895 konekiväärillä.
Reserviläinen 7/2014 näkökulma 13 Risto Lauhanen Kirjoittaja on Seinäjoen ammattikorkeakoulun elintarvike- ja maatalousyksikön tutkimus- ja kehittämispäällikkösekä bioenergia-alan dosentti Helsingin yliopistossa. Puuenergia pelastaa poikkeusoloissa tykistön upseerikokelaskurssin oppilaat harjoittelevatsaksalaisten tykkikalustolla Lappeenrannassa elokuussa 1918. pietarsaaren tykistökoulussa annettiin lähinnä miehistökoulutusta. Vuoden 1918 kurssikirjavuus Saksassa koulutetut jääkärit rinnastettiin vakinaiseksi väeksi. Hejohtivat joukkoja rintamalla upseereina sekä aliupseereina ja taistelipa heitä rivimiehinäkin. Jääkäreitä käytettiin myös uusienjoukkojen kouluttajina. Päällystökoulutusta ennen RUK:n perustamista ei voi yksiselitteisesti jakaaammatti- ja reserviupseerikoulutukseen tai edes upseeri-ja aliupseerikoulutukseen. Reserviupseerikoulun varsinaisena edeltäjänä pidetään Vimpelin kurssia vuodelta 1917. Sen merkiksi RUK:n lipussa on kirjaimet VK ja vuosiluku 1917. Vimpelin kurssia seurannutta Vöyrin kurssia pidetään aliupseerikoulutuksen alkuna. Peräti kymmenkunta erilaista päällystökurssia ehdittiin maassamme vuona 1918 järjestää. RUK:n perustaminen Itsenäinen Suomi organisoi vakituisen reserviupseerikoulutuksen hämmästyttävän nopeasti, vajaassa kahdessa vuodessa. Asiakoettiin nuoressa tasavallassa niin tärkeäksi, että se oli prioriteettilistan alkupäässä. RUK:n ensimmäinen kurssi alkoi 1.4.1920. Alkuvuodet olivat melkoista hapuilua, eikä ensimmäisillä kursseilla ollut vakiintunutta koulutusohjelmaa. Aluksi RUK oli Kadettikoulun alainen ja sen budjetti sisältyi Viipurin rykmentin talousarvioon. Koulutus alkoi vakiintua vähitellen vuonna 1922 eli neljännestä kurssista lähtien. Linjajako otti ensiaskeleensa vuonna 1927 kurssilla 13. Puolustushaarakoulut erkaantuivat RUK:sta vuonna 1930 (Merisotakoulu) ja 1931 (Ilmailukoulu, myöhemmin Ilmasotakoulu). Ensimmäisten kurssien oppilaita puhuteltiin upseerikokelaiksi. Kokelaan ja oppilaan asema siinä muodossa kuin me sen tunnemme, määriteltiin vasta vuoden1929sisäpalvelusohjesäännössä. Lähteitä: RUK1920 1960 Ympyröiltä kansalaisvastuuseen RUK:n 50-vuotisjuhlakirja Wikipedia UpSeeRiKoULUt ennen RUK:a Rajanveto eri koulutusmuotojen välillä oli itsenäisyytemme alussa tulkinnanvarainen, mutta oheisia kursseja voidaan pitää reserviupseerikoulutuksena. Vimpelin sotakoulu joulukuu 1917 (17 päivää) 200 oppilasta, osa valmistui aliupseereiksi, osa jefreittereiksi, osa jäi miehistöksi n. 80 valmistunutta toimi vapaussodassa upseereina Vöyrin sotakoulu tammikuu 1918 (6 viikkoa) 1261 oppilasta, valmistuivat aliupseereiksi, monet palvelivat vapaussodassa upseereina Päämajan reserviupseerikoulu (Vilppula Mikkeli) maaliskuu 1918 (7 viikkoa) 118 oppilasta, valmistuivat vänrikeiksi Sotavänrikkikoulu (Helsinki) toukokuu 1918 (7 viikkoa) 150 oppilasta, valmistuivat vänrikeiksi Upseerikokelaskurssit Sortavalassa, toukokuu 1918 Viipurissa, lokakuu 1918 224 oppilasta (A-kurssi 3kk/ B-kurssi 6 kk) Vöyriä vastaava kurssi Helsingissä toukokuu 1918 (n. 2kk) 468 oppilasta Suojeluskuntajärjestön joukkueenjohtajakurssi Hämeenlinnassa 1918 Tykistön upseerikokelaskurssit Lappeenrannassa kolme kurssia heinäkuusta 1918 alkaen yhteensä 212 oppilasta, valmistuivat kokelaiksi Fahnenjunker-kurssi Haminassa 1918, oli tarkoitus jatkua Saksassa aktiiviupseerikurssina Sota-ajan Suomessa puulämmitys oli yksi elinehto niin kotirintamalla kuin sotilasteltoissakin. Kansa hakkasi halkoja mottitalkoissa. Suurimpien talojen metsissä yhteiskunta teki pakkohakkuita. Jossain Kihniön Aitonevalla naiset ja lapset nostivat ikämiesten kanssa polttoturvetta. Viime sodissa metsänhoitajista kaatui noin kymmenen prosenttia lähinnä joukkueenjohtajina ja komppanian päällikköinä. Metsänhoitajaliiton tilaston mukaan vain aktiiviupseereita kaatui suhteessa enemmän. Iäkkäämpiä metsämiehiä tarvittiin puuhuollon tehtäviin, koska polttopuun hankinta oli suuri kansallinen haaste. Reserviläisen ensimmäinen päätoimittaja ja Suomen Reserviupseeriliiton perustaja, metsäprofessori Nils Arthur Osara toimi sota-aikana muun muassa Edwin Linkomiehen hallituksen kansanhuoltoministerinä johtaen myös ministeriönsä puu- ja polttoaineosastoa. Ennen sodanuhka, sotatila tai sodan jälkitila olivat selkeitä kriisejä. Osin sähköttömässä maatalousyhteiskunnassa elettiin kovissa oloissa ja oltiin kovaan työhön tottuneita. Nykysuomalaisen paita ei enää kastu maa- ja metsätaloustöissä, vaan punttisalilla tai pesukoneessa. Kaupungistuneessa Suomessa energiatai tietoliikennekriisit olisivat kansalaisille kovia koettelemuksia. EU torjuu ilmastonmuutosta ja edistää maaseutualueiden työllisyyttä bioenergian avulla. Bioenergian tuotannossa kasvi- ja eläinperäisillä biomassoilla tuotetaansähköä, lämpöä ja liikennepolttoaineita. Suomessa puuperäisen bioenergian osuus on noin 25 prosenttia kokonaisenergian käytöstä. Tilasto sisältää selluteollisuuden mustalipeän ja muut jäteliemet, jotka poltetaan energiaksi. Vuonna 2012 Suomen raakapuun käyttö oli noin 71 miljoonaa kiintokuutiometriä, mistä yhdeksän miljoonaa kuutiota poltettiin energiaksi voimalaitoksilla sekä pientaloissa Metsäntutkimuslaitoksen mukaan. Parhaillaan metsäyhtiö UPM toteuttaa osaltaan kansallista biotalousstrategiaa investoimalla Lappeenrannassa mäntyöljypohjaisen dieselin tuotantoon. Puuperäisen dieselin pitää ehdottomasti soveltua tavanomaisiin autoihin talvipakkasillakin. Puuperäinen liikennepolttoaine on nähdäkseni monen öljysheikin painajainen, kun EU vähentää öljyriippuvuuttaan Lähiidän kriisipesäkkeistä. Puudieselin soveltuvuutta sotilasajoneuvojen sekä metsäkoneiden polttoaineeksi olisi tärkeää selvittää, jos niin ei vielä olisi tehty.tavallisena reserviläisenä voin vain tehdä ehdotuksia. En tiedä, mitä puolustusvoimat tutkii tällä sektorilla. Ja jos tietäisin, en saisi kertoa. Sen tiedän, että japanilaiset valmistivat mäntypohjaista lentokonepolttoainetta sota-aikana. joka kodissa tulisi olla pakollinen puunpolttoon sopiva tulisija mahdollisten poikkeusolojen varalle.kun puuperäiset liikennepolttoaineet edustavat uusinta teknologiaa, hajautetussa energiantuotannossa pientalot ja sotilasteltat lämpiäisivät polttopuulla kuten ennenkin. Kun Osaran aikakaudella klapit eli pilkkeet pilkottiin hartiavoimin, niin nykyajan tehokkaat klapikoneet vapauttavathuoltojoukkoja varsinaisiin sotilastehtäviin.osa metsäammattilaisista tarvitaan nykyisinkin reserviksi puunhankintatehtäviin. Lisääntynyt kivihiilen käyttö edustaa vapaata markkinataloutta.jos Ukrainan maakaasuhanat menisivät kiinni, vaikuttaisi se Euroopan energiamarkkinoihin. Kansakuntamme kovissa paikoissa kotimainen, uusiutuva puuenergia on aina ollut toimiva vaihtoehto. Mitä mieltä olet asiasta? Kerro meille palautteesi: toimitus@reservilainen.fi.
14 kalusto Spikekulkee rannikkojääkärin selässä Ohjusperhe on tarkoitettu ensisijaisesti panssarintorjuntaan, mutta mahdollistaa myös alusmaalien ja kiinteiden rakenteiden kuten bunkkerien tuhoamisen. PuOLusTusvOimaT Panssaritorjuntaohjus 2000 kovapanosammunnoissa. Ohjuksen hakupään optiikka näkyy laukaisuputkessa. Tero Tuominen merivoimien rannikkojääkärit ovat tärkeältä osaltaan vastuussa maamme merialueen puolustamisesta. Uudenmaan Prikaatissa koulutetaan merellisessä ympäristössä toimivia taistelijoita. Yksi keskeisistä aseista on Rannikko-ohjus 2006 (RO2006). Se on yksi asejärjestelmistä, jolla käytöstä poistunutta kiinteää rannikkotykistöä on korvattu. Puolustusvoimat on pitkälti luopunut linnakkeistaan. Rannikko-ohjuksen pienempi versio on käytössä maavoimien panssarintorjunnassa tunnuksella PSTOHJ2000M. Kansainvälisesti ohjusperhe tunnetaan nimellä Spike. Suomessa käytössä olevat versiot ovatmrpanssarintorjunnassa ja ER rannikkopuolustuksessa. Ohjusta valmistaa ja markkinoi Saksassa Eurospike GmbH. Mukana siinä ovat sotilasalan suuret toimijat Rheinmetall Defence Electronics, Diehl BGT Defence ja Rafael Advanced Defence Systems. Ohjus on käytössä mm. Saksassa, Hollannissa, Italiassa, Romaniassa, Puolassa, Tsekissä ja Sloveniassa. Spike-ohjusperhe on tarkoitettu ensisijaisesti panssarintorjuntaan, mutta mahdollistaa myös kiinteiden rakenteiden kuten bunkkerien tuhoamisen. Ensimmäiset Spiket ostettiin Suomeen 2000-luvun alussa. Vuoden 2013 kesällä niitä tilattiin lisää. Jatkohankinta sisältää ohjuksia, ampumalaitteita, simulaattoreita, testilaitteita ja varaosia. Eurooppalaisen huoltoyhteistyön ohelle Millog Oy:lle hankitaan ampumalaitteiden päivityskyky. Laukaisu onnistuu sisätiloistakin Ohjus liikkuu kantamalla Panssarimaaleja vastaan käytettävän version kantama on 4000 metriä ja merivoimien rannikko-ohjuksen 8000 metriä. Lyhin mahdollinen laukaisuetäisyys maaliinon400 metriä. Rannikkojääkärit liikkuvat saaristossa merivoimien U600-luokan nopeilla Jurmo-miehistönkuljetusveneillä. Ne on varustettu vesisuihkupropulsiolla, jokamahdollistaa tarkan ohjauksen sekä rantautumista nopeuttavan crash stop -pysähtymisen. Saaristo-olosuhteissa taistelu on vaativaa. Maihinnousun jälkeen ei monestikaan ole mahdollisuutta perääntymiseen. Rantautumisen jälkeen jatkuva huoltokaan ei ole itsestäänselvyys. EuroSpike markkinoi aseperheen suurinta Spike ER-versiota pääasiassa ajoneuvo- ja helikopteriasennuksiin. Suomalaisten rannikkojääkärien käyttämänä RO2006-ohjus liikkuu saaristomaastossa taistelijoiden kantamana. Ase koostuu kolmesta toisistaan irrotettavasta osasta: jalusta, tähtäin- ja ohjauslaitteisto sekä varsinainen ohjus. Pelkkä ohjus painaa 33 kiloa (pst-versio 13 kiloa). Oman henkilökohtaisen varustuksen kanssa liukkaille kallioille rantautuminen 1,67 metriä pitkän Spike-ohjuksen kantolaite selässä ei varmasti ole helpoimpia suomalaiselle varusmiehelle eteen tulevia palvelustehtäviä. Useita käyttötapoja Spikeä kuljetetaan laukaisuputkessaan. Ohjuksessa on kahdeksan siivekettä kahdessa neljän ryhmässä keski- ja takarungossa. Aseen tullessa ulos putkesta runkoon taitetut siivekkeet aukeavat. Takimmaiset niistä ohjaavat lentoa. Valittavissa on korkea tai matala lentorata. Ohjus toimii ammu ja unohda -, ammu ja tarkkaile -tai ohjaus-käyttötavalla. Ampuja lukitsee maalin tähtäi-
Reserviläinen 7/2014 15 Kuvattero tuominen Ylhäällä: rannikkojääkärit rantautuvatjurmo-luokan veneestä Hästö-Busön saarelle. oik. ylh: rannikko-ohjus kantolaitteessaan. vasemmalla: Spikeer-ohjusjärjestelmän harjoitusversio tuliasemassa. oikealla: rannikko-ohjuksen tähtäinlaitteiston harjoitusversio. GrafiiKKa euro-spike oik.alh: Spike-ohjuksen rakenne. Kaksoistaistelukärki merkitty punaisella, moottorit sinisellä. mensä ristikkoon ja laukaisee aseen, joka sen jälkeen hakeutuu itsenäisesti maaliinsa. Ohjus lukittuu valittuun kohteeseen passiivisesti kuvantavan hakupään avulla. Se toimii päivänvalo- jainfrapunaalueella (CCD/IIR). Torjunnan pitäisi onnistua useimmissa olosuhteissa. Spike antaa mahdollisuuden myös ohjaus-käyttötapaan, jossa ohjus laukaistaan ilman edeltäväälukitusta kohteeseen.tällöin muualta saadun maalinosoitustiedon perusteella on selvillä, että esimerkiksi edessä olevan esteen takana piileksii maali, vaikka seeinäkyisikään suoraan tuliasemaan. Laukaisun jälkeen 150 metriä sekunnissa lentävä ohjus purkaa lentäessään peräosassa olevalta kelalta valokuitua. Siinä kulkevan kaksisuuntaisen signaalin kautta ampuja saa tähtäimessä eteensä saman minkä hakupään kamerat näkevät ja pystyy ohjaamaan lentorataa. Siten käyttäjä voi odottaa, kunnes Spike on noussut kaarevalla lentoradallaan niin korkealle, että maali tulee esiin esteen takaa. Silloin se voidaan lukita kohteeksi. Myösliikkuvaan maalin osuminen onnistuu. Aktiivinen lennonaikainen seuranta mahdollistaa myös kohteen vaihtamisen ohjuksen ollessa jo ilmassa. Samaten valokuidun kautta voidaan ase suunnata tarkasti haavoittuvimpaan osaan. Jos maalia ei kuitenkaan löydy tai se osoittautuu vaikkapa siviilikohteeksi, ohjus voidaan vielä suunnata muualle tuhoutumaan vaarattomasti. Kaksoistaistelukärki Maavoimat käyttää Spiken huomattavastikevyempää versiota. Se on valmistajan mukaan siirtymän jälkeen koottavissa käyttökuntoon alle 30 sekunnissa. Laukaisu onnistuu sisätiloistakin. Spikessä on ulosheittopanos,joka työntää ohjuksen ulos laukaisulaitteeseen kiinnitetystä kuljetusputkesta. Varsinainen ajomoottori keskirungossa käynnistyy vasta kun ase on turvallisen matkan päässä ampujasta. Tämä myöspienentääspiken laukaisun vihollisen suuntaan näkyvää jalanjälkeä ja helpottaa siten käyttäjien siirtymistä seuraavaan tuliasemaan. Laukaise ja unohda -menetelmä mahdollistaa ryhmän asemanvaihdon heti ohjuksen lähdettyä lentoon. Uudelleen lataus kestää noin 15 sekuntia. Monien uusien tai uudistettujen panssarivaunujen runkoa ja tornia peittävätniiden päälle kiinnitetyt räjähdettä sisältävät laatikkomaiset aktiivipanssarilevyt. Niiden tarkoituksena on rikkoa monissa panssarintorjunta-aseissa käytettävien onteloräjähteiden muodostama yhteen pisteeseen tiiviisti suunnattu vaikutus.samaten aktiivipanssarilevy saattaa räjähtäessään epävakauttaa toisen taisteluvaunun tykillään ampumaa nuoliammusta, jolloin sen suuren nopeuden ja tiheyden yhdessä muodostama energia ei enää suuntaudukaan kohtisuoraan vaunun panssariin. Spikessä on kaksoistaistelukärki, joka on nimenomaan suunniteltu läpäisemään taisteluvaunujen aktiivipanssarointia. Heti ohjuksen kärjessä olevan hakupään takana on ensimmäinen pienempi räjähde, jonka tarkoituksena on saada aktiivipanssarilevy räjähtämään. Varsinainen panssarilevyn läpäisyyn tarkoitettu ontelopanos on taaempana vasta ohjuksen ajomoottorin jälkeen. Siten sen suunnatun räjähdevaikutuksen aktivoituessa aktiivilevyn toiminnan aiheuttama häiriö on oletettavasti ohi ja asevaikutus kohdistuu tehokkaasti suo- raan varsinaiseen panssariin. Ohjuksen kaareva lentorata aiheuttaa myös sen, että Spike sukeltaa maaliinsa yläviistosta. Tällöin osuma kohdistuu useimmissa kohteissa ohuemmin panssaroituun kattoon. Parhaimmillaan pienissä alusmaaleissa Panssarintorjuntakäytössä Spike todennäköisesti puree tehokkaasti ajateltavissa oleviin kohteisiin, jopa hitaisiin ilmamaaleihin kuten helikoptereihin. Rannikkopuolustuksessa sen vaikutus ei kuitenkaan ole yhtä varmaa, vaikka taistelukärki onkin isompi. Suuremmat taistelualukset on osastoitu ja niiden miehistö on koulutettu tehokkaaseen vauriontorjuntaan. Spiken taistelukärki ei välttämättä riitä niiden toimintakyvyn lamauttamiseen. Niihin vastaan tarvitaan suurempaa Meritorjuntaohjus 85:ttä. Toisaalta Spiken kyky vaihtaa maalia sen ollessa jo lentoradallaan mahdollistaa tarkan kohdistamiseen laivamaalin arimpiin osiin. Esimerkiksi komentosiltaan osuessaan ohjus todennäköisesti lamauttaa aluksen toimintakyvyn ainakin väliaikaisesti.
16 reportaasi Onhan siinä käyriä Tahkotarjosi näyttävätjajyrkät puitteet tämän vuoden syysjotokselle. Tuomas Kaarkoski ilta alkaa hämärtää. Sotilassarjalaiset hiovat säätöjään ja juttelevat keskenään. Vilkaisu karttaan antaa rytmit koko viikonlopulle. Onhan siinä käyriä, eräs kilpailija lohkaisee osuvasti. Korkeuseroja tämän vuoden syysjotoksella tosiaan riittää.nilsiässä Tahkon maisemissa käyty jotos oli rastien tarjonnan puolesta varsin sotilaallinen. Asia, josta moni kisaaja antoikin paljon kiitosta. Hyviä rasteja oli, sotilaallisia ja oikeasti käytännöllisiä. Siirtymätkin menivät mukavasti näyttävissä maisemissa, reservin yliluutnantti Janne Airaksinen kertasi. Sotilassarjaan osallistuneella 22 partiolla urakka alkoi jo perjantai-iltana.ratasuunnittelussa oli haluttu ottaa kisaajilta luulot pois heti jotoksen alkutaipaleella. Teltat oli ohjeistettu ottaa mukaan, mutta pimeän yösuunnistuksen jälkeen tuli käsky, jossa partioiden piti hoitaa yöpyminen ilman valaistusta ja apunaan vain pari sadeviittaa. Eisiinä varmasti kummoisia yöunia tullut kenellekään nukuttua. Toisaalta mikäpä siinä oli kirkkaan tähtitaivaan alla ollessa. Toisessa partiossa ollut reservin alikersantti Jyri Kurikka jäi jopa kaipaamaan hieman lisärytinää ensimmäiselle yölle. Siinä kun oltiin asetettu, niin hieman odottelin vielä jotain herätystä tai yllätystä. Ammuntarastit olivat SRA-henkisiä Kaikkiaan kovaksi kaavailtu yö taisi olla suurimman osan mieleen. Se ensimmäinen yö oli tosi mielenkiintoinen. Ensin tuli vähän nurinaa, että miten tämä nyt näin meni. Hyvin keksitty järjestäjiltä, reservin ylikersantti Arto Tapiomaa pohti ja heti perään toinen samaan partioon kuuluva lohkaisee vähemmän mairittelevan mielipiteen vähäunisesta yöstä, mutta höystää kommenttinsa napakalla naurulla. Sotilassarjalla ensimmäinen yö meni liian hyvin, kun oli näin hyvä keli. Ei siellä ollut tarkoituskaan saada paljoa nukuttua. Toivottiin vesisadetta, mutta sitä ei nyt saatu, jotosjohtaja Erkki Saarijärvi virnisti. Riittävästihaasteita Kaikkiaan Tahkon ruskaan taittaviin maisemiin oli saapunut noin 200 jotostelijaa, jotka jakautuvat melko tarkasti puoliksi sotilas- ja retkisarjaan, joista jälkimmäiseen osallistuneet lähtivät matkaan lauantaiaamuna. Jotosjohtaja Saarijärvi myönsi, että maaston jyrkkyyden takia kilometreistä oli hieman tingitty. Sotilassarjalaisilla kilometrejä kertyi viikonlopun aikana noin 40 ja retkisarjalaisilla noin 27. Lauantain yhteisillerasteille Nilsiän reserviläiset yhteistyössä pohjoissavolaisten reserviläisyhdistysten kanssa olivat taikoneet kattavan repertuaarin monipuolisia haasteita. Aamulla olleissa ammunnoissa järjestäjät olivat halunneet painottaa toiminnallisuutta, turvallisuuden puitteissa luonnollisesti. Ammuntarastit oli tehty SRA-hen- KuvATTuomASKAARKoSKi Erinomainen syyssää suosi jotosväkeä Tahkon komeissa maisemissa.
Reserviläinen 7/2014 17 Vas.ylh: Virosta oli tänäkin vuonna vahvajotosedustus. tässäpartio perehtyy pohjamiinan asentamiseen. oik.ylh: tarkka-ampujarastilla etäisyyden arvioiminen oikein osoittautui haasteelliseksi monelle partiolle. Vasemmalla: Perjantai-illan lähtösumassa oli hektinen tunnelma. Alhaalla: Ammuntarastien SRA-henkisyyttä kiiteltiin jotosväen keskuudessa. kisesti. Ei ammuttu kovinkaan monta laukausta välttämättä, mutta rasteilla oliaikarajatjasoveltamista, Saarijärvi totesi. Yksi iltapäivän mielenkiintoisimmista rasteista oli pioneerirasti, jossa partiot pääsivät työskentelemään pohjamiinan ja viuhkapanoksen parissa. Tarkoissa ohjeissa piti muun muassa huomioida monesko saattueen ajoneuvo miinalla piti saada pysäytettyä jamihin mennessä miinanonviimeistään kytkeydyttävä pois päältä omien joukkojen takia. Myös aikataulullisesti rasti oli haastava ja yksi niistä harvoista rasteista, joilla partiot joutuivat odottamaan pidempään omaa vuoroaan. Lisäksi ohjelmassa oli perinteisiä rasteja kuten ensiavun antamista, harjoituskranaattien tarkkuusheittoa ja perinneaseidenkokoamista. Tarkka-ampujarasti osoittautui monelle partiolle yllättävän haastavaksi. Tuliasemiin eteneminen sujui suurimmalla osalla ilman ongelmia, mutta etäisyyden arviointi melko kiintopisteettömässä maastossa sekä yksi hankalasti metsänreunaan piilotettu maali lisäsivät reilusti vaikeuskerrointa. Lauantain päätteeksipartiot asettuivat telttoineen Sammakkolammen eteläpäähän. Sotilassarjalaisillekin oli luvassa hyvät yöunet, jotta sunnuntain kotimatka sujuisi turvallisissa merkeissä. Pitkän päivänä myös nälkä oli yltynyt jotos-väellä melkoiseksi. Janne Airaksisen kanssa samassa partiossa kisanneet Mika Lappalainen, Petri Lyyra ja Olli Airaksinen kokkailivat eväitään leiritulilla. Vähän tästä nyt tuli al dente, Olli Airaksinen virnisti. Eihaittaa. Mitäkovempi nälkä, sen parempaa on ruoka, Janne Airaksinen filosofoi nälkäisen odottavana. Kokonaisuutena partio vaikutti tyytyväiseltä Tahkojotoksen heille vastaan heittämiin haasteisiin. Kuntopuoli tässä korostuu kivasti kertausharjoituksiin verrattuna. Korkeusvaihteluita on riittänyt, reservin kersantti Lappalainen myönsi. Partion mukaan suunnistus sujui heiltä hyvin, mutta ammuntapuoli jätti petrattavaa. Janne Airaksinen nosti esiin myös järjestäjien ison ponnistuksen. Kaikkiaan Jotoksen taustajoukoissa oli mukana yli 140 henkilöä. Samalla tavalla se järjestäminen on sitoutumista reserviläistyöhön. Sitä osaa ei niin helposti ymmärrä aina arvostaa. Parista rastijonotuksesta huolimatta kilpailijat vaikuttivat maalissa tyytyväisiltä. Lihakeiton ääressä rentoutunut Urjalan partio antoi järjestäjäväelle tunnustusta hyvin tehdystä työstä. Riittävän vaihteleva jotos sekä maastollisesti että fyysisten haasteiden suhteen. Kokonaisuutena yksi parhaista jotoksista, joihin itse olen osallistunut, reservin luutnantti Petteri Heinonen tiivisti. SyySjotokSen tulokset Sotilassarja: 1. JARU Vastaanottopesäke211,25 2.TaKoRU 1210,77 3. EAPAK 205,30 Retkisarja: 1. KuoRes 168,87 2. TamRU 164,00 3. Toijalan Seudun Reserviupseerikerho 2154,25
Kestävää kehitystä elinjakson alusta loppuun. Edistyksellistä osaamista valmistuksesta varastointiin. Puolustusvoimien strateginen kumppani Millog Oy vastaa maavoimien ja merivoimien kunnossapitovastuulla olevan materiaalin kunnossapidosta, maavoimien ajoneuvo- ja panssarikaluston, ase- ja elektroniikkajärjestelmien ja -laitteiden asennuksista, modifikaatioista ja kunnossapidosta sekä osallistuu maavoimien materiaalihankkeisiin. Merivoimien laiva- ja järjestelmäalan kunnossapitotyöt siirtyvät myös Millogin vastuulle. Millog Oy Sarvijaakonkatu 3A 33540 Tampere Puh. 020 469 7000 KERTOO PUOLUSTUSVOIMIEN UUSIMMAT UUTISET JA PITÄÄ TAISTELIJANTILANTEENTASALLA Ruotuväen tilaajana saat23kertaa vuodessa ilmestyvän lehden suoraan kotiisi kannettuna. Kestotilauksen hinta on 16,80 euroa vuodessa. Tilaa sähköpostitse osoitteesta ruotuvaki@mil.fi tai puhelimitse numerosta 0299500718.
ENEMMÄN IRTI INTISTÄ Monipuolisia vaihtoehtoja varusmiespalveluksen suorittamiseen youtube.com/puolustusvoimat facebook.com/aluetoimisto varusmieheksi.fi
ilmoitus KesKiössä osaava ReseRviläinen Reserviläisillä on useita mahdollisuuksia kehittää sotilaallisia tietojaan ja taitojaan sekä toimintakykyään Ruotuväki Hannu Hyppönen tutustamassa MPk:n PAuHA14 -harjoitukseen yhdessä vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunnan jäsenten kanssa. Hannu Hyppönen Reservin koulutuksen määrä nostetaan ja laatu varmistetaan. Vuodesta 2015 alkaen koulutetaan vähintään 18 000 reserviläistä. Reservin koulutus muodostuu kolmesta toisiin tukevasta osakokonaisuudesta. Puolustusvoimien kertausharjoitukset. Kertausharjoituksissa keskitytään joukkojen kouluttamiseen taisteluharjoituksissa ja ammunnoissa sekä esikuntien henkilöstön kouluttamiseen esikuntaharjoituksissa. Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus.puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus liitetään kiinteäksi osaksi joukkotuotantoa ja valmentaviksi jaksoiksi kertausharjoituksiin. Reserviläisten omatoiminen osaamisen ja toimintakyvyn kehittäminen. Osaamisen voi osoittaa opinnoilla ja tenteillä. Toimintakyvyn voi osoittaa fyysisen suorituskyvyn ja kenttäkelpoisuuden testeillä. Kertausharjoitukset ovat välttämättömiä. Ne mahdollistavat suurten joukkojen harjoittelun, aselajien yhteistoiminnan ja taisteluammunnat. Kertausharjoitusten laatu varmistetaan jatkuvalla arvioinnilla ja jakamalla parhaita käytäntöjä jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti. Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä (MPK) tilattava sotilaallinen koulutus liitetään nykyistä kiinteämmin kertausharjoituksiin. Kouluttajina toimivat muun muassa Reserviupseeriliiton, Reserviläisliiton ja Maanpuolustuskiltojen aktiiviset jäsenet. Toimintaa tukevat Sotilaskotiyhdistys ja Naisten valmiusliitto.koulutuksen laatu varmistetaan MPK:n laatujärjestelmällä. Useita mahdollisuuksia Reserviläiset sijoitetaan ensimmäisiin tehtäviin varusmieskoulutuksen perusteella. Seuraaviin tehtäviin sijoitetaan kertausharjoituksissa osoitetun osaamisen ja toimintakyvyn perusteella. Vaativampiin tehtäviin voi olla tulevaisuudessa mahdollista hakeutua. Näihin tehtävään määrääminen edellyttää sopivuutta sekä sitoutumista osaamisen ja toimintakyvyn ylläpitämiseen. Reserviläisillä on useita mahdollisuuksia kehittää sotilaallisia tietojaan ja taitojaan sekä toimintakykyään. Kannusteina ovat osaamisen laajentaminen tai kehittäminen vaativampiin tehtäviin. Uusina kannusteina on suunniteltu otettavaksi käyttöön koulutusvuorokaudet kertausharjoitusvuorokausien rinnalla. Osallistuminen MPK:n toimintaan tarjoaa mahdollisuuden kehittyä alansa erikoisosaajaksi ja kouluttajaksi. Miehistötehtäviin harjaannutaan perus-, jatko- ja erikoiskoulutuksella. Miehistöllä on myös mahdollisuus hakeutua miehistöstä aliupseeriksi -koulutukseen. Puolustusvoimat määrittää osaamis- ja toimintakykyvaatimukset sekä hyväksyy niihin edellytettävät näytöt. Oikea henkilö, oikeaan paikkaan on tarkoitus tunnistaa osaamisprofiililla. Reserviläinen voi osoittaa tietonsa muun muassa ohjesääntöjen ja oppaiden tenteillä. Fyysisen toimintakyvyn voi osoittaa lihaskuntotestillä, 12 minuutin juoksutestillä sekä osallistumalla pitkäkestoiseen liikuntatapahtumaan. Ampumataidon perusteet voi osoittaa hyväksytyllä rynnäkkökivääriammunnalla. Marssitaidon voi osoittaa esimerkiksi Kesäyön marssilla tai Salpavaelluksella. Reservin koulutuksen ja vapaaehtoista maanpuolustuskoulutuksen keskiössä on maanpuolustustahtoinen, osaava ja toimintakykyinen reserviläinen. Puolustusvoimien aluetoimisto Palvelee myös verkossa MarkoJalkanen Puolustusvoimien aluetoimisto Facebook-sivusto neuvoo ja palvelee kaikkia kansalaisia asevelvollisuuteen liittyvissä asioissa. Vuoden 2014 alusta Maavoimien Esikunnan toimesta käynnistetty neuvontapalvelu on matalan kynnyksen yhteydenottokanava ja hyvä lisä aluetoimistojen asiakaspalveluun. Toiminta on osa Asevelvollisten informaatiopalvelut hanketta, jolla on tarkoitus sähköisiä viestintävälineitä hyväksi käyttäen palvella asiakkaita entistä paremmin. Facebookissa asiakas voi kysyä apua ja neuvoja mieltä askarruttavissa asioissa ajasta ja paikasta riippumatta. Puolustusvoimien aluetoimisto neuvoo ja opastaa verkossa esimerkiksi kutsuntoihin ja reservin aikaan liittyvissä kysymyksissä. Vastausten anta- jina toimivat aluetoimiston asevelvollisuusalan ammattilaiset. Kysymyksiin vastataan arkisin virka-ajan puitteissa. Kysymyksiä voi esittää joko yksityisviestein tai julkisilla julkaisuilla sivulle.suosituimpia ovat olleet yksityisviestein lähetetyt kysymykset omasta tilanteesta. Yleisimmät kysymykset käsittelevät esimerkiksi palvelusajankohdan tai paikan muutosta, naisten vapaaehtoista asepalvelusta sekä kertausharjoituksiin liittyviä asioita. Henkilötietoja sisältäviä tietoja kanavan kautta ei voi lähettää tietoturvasyistä, mutta sivustolta ohjataan asiakas tarpeen mukaan ottamaan yhteyttä omaan valvovaan aluetoimistoonsa. Kuluvan vuoden havaintojen perusteella voidaan todeta, että palvelu on koettu tarpeelliseksi ja helpoksi kanavaksi ottaa yhteyttä Puolustusvoimiin asevelvollisuuteen liittyvissä asioissa.