Hangon museon merkit ja mitalit Suomen kunniamerkit Itsenäisen kansakunnan tunnusmerkkejä ovat lippu, vaakuna, kansallislaulu sekä kunniamerkit. Kunniamerkit ovat lisäksi valtiovallan näkyvä kiitollisuuden osoitus yksityiselle kansalaiselle palveluksista, joita hän on sodan tai rauhan aikana isänmaalleen suorittanut. Lisäksi ritarikunniamerkit täyttävät valtioiden välisissä kanssakäymisissä tärkeän tehtävän. Kunniamerkin mukana seuraa omistuskirja tai kirjallinen ilmoitus. Kunniamerkkejä käytetään määrätyssä järjestyksessä ja niiden käytöstä eri tilaisuuksissa ja asuissa on annettu ohjeet. Pienoiskunniamerkit ovat asianomaisten kunniamerkkien tarkkoja jäljennöksiä ja ne hankkii kunniamerkin haltija itse. Suomessa on kolme virallista ritarikuntaa, Vapaudenristin ritarikunta, Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta ja Suomen Leijonan ritarikunta. Näiden suurmestarina on tasavallan presidentti apunaan ritarikuntien hallitukset. Pyhän Karitsan ritarikunta on puolivirallinen ja sen suurmestarina on ortodoksisen kirkon päämies. Itsenäisellä Suomella on myös runsaasti muita kunniamerkkejä, joita ovat mm. Hengenpelastusmitali, Suomen Punaisen Ristin ansiomerkit, Suomen Liikuntakulttuurin ja Urheilun ansiomerkit, Väestönsuojelun ansiomitali, PRO BENEDICTATE HUMANA -mitali (Mitali inhimillisestä auliudesta), Poliisin ansioristi, Suomen Olympialaiset ansiomerkit, Sotainvalidien ansioristi, Miinanraivaajamitali, Vankeinhoidon ansioristi sekä rajavartiolaitoksen ansiomerkit. Venäjän vallan aikana ansioituneille suomalaisille myönnettiin runsaasti keisarillisen Venäjän ritarikuntien, etenkin Pyhän Annan ja Pyhän Stanislauksen ritarikuntien kunniamerkkejä. Hangon museon kokoelmiin kuuluu lähes 600 merkkiä ja mitalia, joista useimmat liittyvät maanpuolustukseen, merenkulkuun ja hankolaisten harrastuksiin. Ohessa ne merkit ja mitalit, jotka olivat esillä Hangon museon merkki- ja lippunäyttelyssä Kuin taivas ja hanki Suomen on värisi puhtahat. Lippuja ja mitaleita Hangon museon kokoelmista keväällä 1996: Päivystävän upseerin virkakilpi Katariina II hallituskaudelta (1762-1796). Kilpeen on kuvattu kruunattu Jekaterina-nimen peilimonogrammi. Eversti, ratainsinööri, Adolf Appelberg (1823-1886): Hanko-radan kultainen 25-vuotisjetoni, jota valmistettiin rajoitettu määrä. Appelbergin lisäksi jetonin saivat mm. VR:n pääjohtaja Georg Strömberg, tunnettu rautateiden rakentaja Suomessa ja Venäjällä Knut Sjärnwall, H. Molander ja Hangon radan suunnittelupäällikkö Ossian Bergbom. Takana Suomen vaakuna ja Uudenmaan vaakuna ja reunoilla teksti: Hangö jernväg, Krimin sodan (1853-1856) muistomitaleita, Venäjän Punaisen Ristin Pietarin komitean jetoni haavoittuneiden tai vammautuneiden sotilaiden tai heidän perheidensä hyväksi.
Pyhän Stanilauksen ritarikunnan III lk:n ritariristi, kuulunut asemapäällikkö Conrad Appelgrenille (1834-1916) Merikapteeni John Tornberg (1834-1918): Venäläinen kultainen ansiomitali siviilipalveluksista, SHOY:n ansiomerkki 1898, Ruotsalaisen Neptuniveljeskunnan mitali ja Venäläisen Pyhän Stanislauksen ritarikunnan III lk:n ritari Kapteeni Arnold Pettersonin (1864-1916): Tsaari Aleksanteri II:n Helsinkiin 1894 pystytetyn patsaan paljastamistilaisuuden muistomitali, Romanov-suvun 300-vuotisjuhlamitaleita 1613-1913. Mitaliin kuvattu ensimmäinen Romanovsuvun tsaari Mikael ja viimeinen tsaari Nikolai II. Aleksanteri III muistomitali. Takana hallitusvuodet 1881-1894. Mitali kuulunut rovasti J.F. Hellmanille Uudestakaupungista Tullivahtimestari Knut Emil Sandberg (1871-1936): Pyhän Annan ritarikunnan I lk:n mitalin nauha, tullivirkailijan kokardeja ja merkkejä, lippumerkki esittää Venäjän tullilippua Postinkantaja V. Theodor Lindqvist (1874-1957): 2 posteljoonin kokardia Venäjän vallan ajalta, postinkantajan kokardeja itsenäisyyden alusta, kulkulupa, joka oikeutti liikkumaan Hangon linnoitusalueella I maailmansodan aikana, tähtirintamerkki, jossa vuosiluku 1898, Suomen leijona -merkki vuosisadan alusta, jossa Suomen suuriruhtinaskunnan kruunu Vapaussodan muistomitali, Suojeluskuntain ansioluokan harrastusmerkki, Talonpoikaismarssin muistomitali, Suomen osuuskaupan ansiomerkki V. Theodor Lindqvistille 1941, Suojeluskunnan III lk:n harrastusmerkki, Hangon suojeluskunnan hopeamerkki, Ruotsin Suomen-vapaaehtoisten merkki toisen maailmansodan ajalta, Hangon muisto 1874-1940, Suomen lippu -merkki, Hangö frivilliga brandkår 25 vuotta -merkki, Suomen meripelastusseuran jäsenmerkki, HUS:n pronssinen ansiomerkki, rintamerkki kielitieteilijä ja etnografi M.A. Castrénin muistoksi v:lta 1921, Jousiammuntamerkki 1937, Ruotsin kuninkaan Kustaa V:n 80-vuotisjuhlamerkki 16.6.1938 Omistuskirja, Uudenmaan tarkka-ampujapataljoonan rintamerkki, Suomen entisen sotaväen muistomitali, Uudenmaan tarkka-ampujapataljoonan muistoneula.
Taidemaalari, graafikko Eric Vasström (1887-1958): Suojeluskuntain I luokan tunnustusmerkki, suojeluskuntaupseerin kauluslaattojen havu-aiheinen merkki, Uudenmaan taistelukoulun merkki (1920), Nylands Södra suojeluskuntapiiri -neula, sotilaspoikien kangasmerkki, suojeluskunta/-sotilaspoikien kuntoisuusmerkki III lk. ja lottien myymä linnoitustöiden pronssinen osanottajamerkki, pioneerimerkki "Miina", Stockholms Landstormsförbundin (Ruotsissa suojeluskunta) rintamerkki, Danske Livjaegerkårenin (Tanskan kuninkaallisen henkivartiokaartin) neula, Konstnärsklubben till Albert Edelfelts minne r.f:n (Albert Edelfeltin muistoa vaaliva taiteilijakerho) merkki. Ville Vallgren perusti yhdistyksen Pekka Halosen 60-vuotispäivänä 1925. Konstnärsringen i Sverige merkki. Erik Vasström oli Finlands svenska scoutförbundin (FSSF) (suomenruotsalaisen partioliiton) johtaja 1935-1939. Partiojohtajan valtakirja vuodelta 1924, jolloin Erik Vasström valittiin helsinkiläisen Riddargossarna r.f:n lippukunnan partiojohtajaksi. FSSF:n johtajan hihamerkki, 2 lippukunnan johtajan hihamerkkiä, NMKY:n partiopoikaliiton kunniamerkki, FSSF:n hopeinen ansiomerkki, Suomen partiopoikaliiton kultainen kiitollisuusmerkki, Finlands flickscoutförbundin (FSFSF) ansiomerkki v:lta 1935, FSFSF:n jonkin lippukunnan merkki, Pyhän Yrjön kilta -merkki, I lk:n suoritusmerkki, Ruotsin partioliiton ansiomerkki, Ruotsin partioliiton merkki, norjalainen partioansiomerkki, Tanskan partioliiton merkki, unkarilaisen partiojohtajan hattumerkki Partioleirimerkkejä USA:sta (1931), SPPL:n Kalevalaleiriltä Lohjalta (1935), NMKY:n liittoleiriltä Naantalin Kultarannasta (1936), Alankomaista (Jamboree 1937), Skotlannista (1939), Ranskasta (Jamboree 1947) ja Norjasta vaeltajaikäisten leiriltä (1948). Jamboree on kansainvälinen suurleiri, joka järjestetään joka neljäs vuosi. Eric Vasströmin linoleumkura, joka esittää Pyhää Yrjöä ja lohikäärmettä, partioaiheisia postikortteja, joista toinen Erik Vasströmin suunnittelema linoleumpiirros Taiteilija Lolan Vasström (1888-1964): Sotilaskotisisaren merkki, Suomen leijona -merkki, POUR LA FINLANDE, Suomen hyväksi talvisodan aikana ulkomailla myyty merkki, vuosisadan alusta, Helsingfors tennisklubbin kerhomerkki Saltsjö-Duvnäs Tennisclubbin kerhomerkki Toim.johtaja Curt Vasström (1915-1995): Reserviupseerikoulun (RUK) merkki, reserviupseerin rintamerkki, Rannikkotykistön aliupseerikoulun merkki 1934, Suomen laivaston upseerinkokardi, upseerin olkaleijona, upseerin käsivarsinauha Vapaudenristin III lk. miekoin 1941, Vapaudenristin III lk. miekoin, Vapaudenristin IV lk. miekoin 1941, Talvisodan muistomitali, Jatkosodan muistomitali, Suojeluskuntain rautainen ansioristi, Suojeluskuntain ansioluokan harrastusmerkki, Laivaston muistoristi (1939-1944),
Rannikkojoukkojen muistoristi (1941-1944), Ruotsin Suomenvapaaehtoisten muistoristi (1939-1944), Suomen partiopoikajärjestön rautainen ansiomitali, Finlands svenska scoutförbundin III lk:n kiitollisuusmerkki, Sininen Risti miekoin, Suomen rintamamiesliiton 25-vuotismerkki. Samat pienoiskunniamitaleina. Suojeluskunnan ampumamerkkejä Keskuskauppakamarin kultainen ansiomerkki 30-vuotisesta toiminnasta, Finlands Svenska Handelshögskolanin neula, Nuorkauppakamarin Senaattorinmerkki Finlands Automobilklubbin muistolaatta 22.3.1968, Kungliga Automobilklubbenin merkki, Brändö Seglare -merkki, Svenska kryssarklubbenin muistolaatta 4.11.1985 Hangö segelföreningin (HSF) vanha viiri ja kommodorinlakki kokardeineen. Merkit vas: jäsenmerkki 1950-luvun puoliväliin saakka, kultainen toimitsijamerkki (nyk. jäsenmerkki on samanlainen ilman seppelettä), suuri purjehtijamerkki ja kunniajäsen-merkki, HSF:n 50- vuotisjuhlaraha 1956 C.O. Westmanille Suomen meripelastusseuran ansiomerkit K.H. Nordströmille ja Hangö livbojenin monivuotiselle puheenjohtajalle Maj-Lis Nordströmille, Hangö Udd segelsällskapin (HUS) viiri ja merkit vas: pronssinen, hopeinen ja kultainen ansiomerkki sekä moottorivenejaoston hopeinen ja kultainen ansiomerkki, junioripalkinto ja HUS:n 25-juhlaraha Alf Sandinille 1956 sekä HUS:n 50-vuotiskunniamitali Opettajat Emil Pahlman (1866-1945) ja Siiri Pahlman (1871-1952): Hangon ruotsalaisen yhteiskoulun (Hangö samlyceum) 12 luokkamerkkiä 1905-1947, Hangon VPK:n (Hangö frivilliga brandkår) kokardi, Marttaliiton hopeamerkki, Pohjola Norden merkki, 2 luistelumerkkiä (1906 ja 1907), Suomen uimaliiton merkki, Hangö simsällskapin merkki (1910) ja I ja III palk. 50 m:n rintauinnissa 1913 sekä I palk. tasoituskilpailussa 1910, Suomen Palloliiton juniorimerkki, HIK:n voimistelupalk. joukkuekilpailuissa 1910, Hangon ruotsalaisen yhteiskoulun urheiluseuran (H.S.I.F.) II palk. hiihdossa 1912 ja I palk. hiihdon 5-ottelussa 1913, poikien pronssinen urheilumerkki
Konttoristi Valdemar Mannström (1894-1953): Talvisodan muistomitali, Väestönsuojelun II lk:n ansiomitali soljella 1939-1940 Rautatievirkailija Ellen Mannström (1901-1982): Talvisodan muistomitali, Suomen ja Ruotsin maaottelumarssin (1941) osallistujien merkki, Valtion rautateiden kerhomerkki (1932), 100- vuotisjuhlaneula (1962) ja henkilökuntatunnus, Västra Nylands sång- och musikförbundin kultainen 25-vuotisharrastusmerkki, Hangö blandade körin kultainen 10-vuotisharrastusmerkki, Ruotsalaisuuden päivän merkkejä 1929-1955, Lucia-merkki, 2 vapaudenkukkaa (1920), Jääkärikunniamerkin paperimerkki, jota myytiin vapaussodan invalidien hyväksi. Merkin esikuvana on Ellinor Ivalon suunnittelema Jääkäriristi. Invalidien hyväksi 1941 myyty merkki, Punaisen Ristin hyväksi myyty merkki, ennen kieltolain (1919-1932) kumoamista Täyskiellon vastustamisyhdistyksen myymä merkki, Sakari Topeliuksen lapsuudenkodin hyväksi 1930 myyty paperimerkki Oik: vappukukkia 1919-1960-luku Muistorahoja ym. Riilahden taistelun 250-muistomitali hopeisena. Suunnitellut Sulho Sipilä. Mitalin etupuolella Ruotsin laivasto-osaston päällikkö Nils Ehrenskiöld ja takana neljä venäläistä kaleeria Ehrenskiöldin Elephanten-tykkiproomun kimpussa. HEROIBUS IMMORTALIBUS AETERNAM IN MEMORIAM (Ikuiseksi muistoksi kuolemattomille sankareille) 1714-1964. HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD. Valmistaja Kultateollisuus Oy, hopea ja pronssi. Tukholman vuoden 1866 teollisuusnäyttelyn muistoraha, Wasa Läns Landtbrukssällskapin muistoraha, Viipurilaisyhtiö Seth Sohlbergin rauta- ja värikaupan uuden vuoden 1895 onnitteluraha, Säästöpankkiviikon juhlaraha 1961, Itsenäisyysmitali, jossa seur. sisält. teksti: Suomi julistautui itsenäiseksi joulukuun 6. 1917, Postipankin 75-vuotisjuhlaraha 1961, Yrjö Mannerin valmistama Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlalaatta 1917-1967, Uudenmaan piirin mitali Hangon sos.dem. työväenyhdistykselle sen täyttäessä 85 vuotta 3.4.1980, Tammisaaren vankileirin 1918 uhrien muistomitali (1993), Hangon Rotaryclubin vanha viiri ja Aarne Mannerin Hangon Rotary-veljille valmistama Four-way-test-levyke sekä Hanko-aiheinen kokardi
Muurahaismerkki 1945, eli nuorison talkoomerkki, jonka sai suoritettuaan määrätyn määrän talkootyötä, siihen liittyvä kunniakirja ja työkirja Kaupunginlääkäri Karl Josef Lundmark (1903-1982): Hangon ruotsalaisen yhteiskoulun urheiluseuran (H.S.I.F.) mestaruuskilpailut 1926: I palkinto 3-ottelu, HIK-mestaruuskilpailut 1926: I palkinto kuula ja III p 60 m, HIK-Supporter -merkki, Hanko-merkkejä 1874-1940 Muita merkkejä: Hiihtosuunnistusmerkki 1950, hiihtomerkki Maj-britt Wickmanille, N.N.K.Y:n merkki sekä Hangon ruotsalaisen kirkkokuoron jäsenmerkki Lydia Seveliukselle, 2 Mannerheimin lastensuojelusliiton jäsenmerkkiä Halmstadintalon päiväkodista. Vuonna 1917 perustetun Hangögossarna-partiojärjestön merkki, Partiojohtajan nauha (1917),2 Vierumäki-merkkiä vuoden 1948 kansainväliseltä leiriltä, jonka partiolaistaitokilpailussa Bengt Boströmin johtama hankolainen partiolippukunta Uttern sijoittui ensimmäiseksi ja sai vuodeksi haltuunsa nk. "Pöpösauvan", Leksvallin suuren suomenruotsalaisen partioleirin merkki (1959), partiomerkki lastenhoitokurssilta, Lappohjan Överuddenin leirimerkki Majuri Jaakko (Jack) Räty (1888-1971): Nylands södra suojeluskuntapiirin kokardi ja jalkaväen tunnus, upseerinkokardi, 2 majurinruusuketta, vänrikinruusuke, Suomen leijona ja rannikkotykistön sekä jalkaväen aselajitunnukset, Pohjanmaan rykmentti -käsivarsinauha Lydia Sandberg (1893-1982): Vapaudenmitalin II lk. 1939, Vapaudenmitalin II lk. 1941, Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I lk:n ansiomitali, Talvisodan muistomitali, Jatkosodan muistomitali, Talvi- ja jatkosodan muistoristi, Päämajan risti. Postinkantaja Theodor Lindqvist nuor. (1902-1994): Talvisodan muistomitali, Talvisodan muistoristi Länsi-Kannaksen risti, Talonpoikaismarssin muistomitali, Finlands Svenska
Andelsförbundin mitali Theodor Lindqvistille hänen täyttäessään 50 vuotta 24.4.1955, Hangon muisto 1874-1940, Norjan lippu -merkki, Norjan merimiesunionin merkki, Suomen palloliiton merkki, Pallo Pojat -merkki, Sirppi ja tähti -merkki, joka on kuulunut venäläiselle kapteenille Merikapteeni Väinö Peränen (1883-1962): Vapaudenristin III lk. rauhanajan ansioista 1941, Vapaudenristin IV lk. 1939, Suomen Leijonan ritarikunnan ritariristi, Talvisodan muistomitali, Suomen Olympialainen ansiomitali 1952, Talvisodan Tanskan-vapaaehtoisten muistoristi, Keskuskauppakamarin ansiomerkki 20-vuotisesta palveluksesta, FÅA-rintamerkki, S/S Arcturus, FÅA-merkki Tohtori Konstantin Frankenhaeuser (1891-1950): Vapaudenristin III lk. miekkoineen ja tammenlehvineen 1941, Vapaudenristin III lk. miekkoineen 1941, Vapaudenristin IV lk. miekkoineen 1939, Vapaudenristin III lk. 1918, Vapaussodan muistomitali, Talvisodan muistomitali miekkoineen Kenttäarmeijasoljella, Heimosodan muistoristi 1918-1922 Samat pienoiskunniamerkkeinä ketjussa Cyrus Lindström (1904-1991): Talvisodan muistomitali, Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I lk:n mitali, Talvisodan muistoristi Summan risti, Sotainvalidien hyväksi myyty merkki, tuntolevy Fil. tri, opettaja Jenny af Forselles'n (1869-1938) kokoelma: Vapaudenristin III lk. kansalaisansioista 1918, Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ansiomerkki, Vapaudenristin III lk. 1918, Mitali inhimillisestä auliudesta, Suomen Punaisen Ristin pronssinen ansiomitali, Helsingin valloituksen muistomitali 12.IV.1918-1938, Vapaussodan invalidiliiton kultainen ansiomerkki, Vapaussodan invalidimerkki, Valtion virka-ansiomerkki 35-vuotisesta palveluksesta Venäjän vallan ajalta, Kenraali Mannerheimin lastensuojeluliiton ansiomerkki rusettinauhassa, Jääkäriaktivistimitali, Saksan Punaisen Ristin I lk:n kunniamerkki, Preussin Punaisen Ristin II lk:n ansiomitali, Preussin Punaisen Ristin III lk:n ansiomitali, Viron vapaudenristin I lk:n kolmas aste, Viron vapaussodan muistomitali 1918-1920 haavoittuneille Rautatievirkailija Thure Saarnio (1890-1969): Vapaudenristin II lk:n ansiomitali 1918, Vapaussodan muistomitali, Vapaudenristin II lk:n ansiomitali 1941, Talvisodan muistomitali, Suojeluskuntain rautainen ansioristi, Suojeluskuntain III l:n kuntoisuusmerkki, Suojeluskuntain I lk:n harrastusmerkki, Suojeluskuntain II lk:n harrastusmerkki Hangon suojeluskunnan kultamerkki ja palkinto Hangon suojeluskuntamestari-palkintoja vuosilta 1924-1931, Nylands södra -suojeluskuntapiirin Old Boys-mestari 1937, Hangon suojeluskunta III p. 300 m 1920, IV p. kouluammunta 1925
Hangon suojeluskunnan 10 ampumamerkkiä, Nylands södra -lottapiirin JUL-LOTTAN-palkinto, Suomen talvikisat 1923 -rintanappi Kihlakunnantuomari Vilhelm Westman (1878-1955): Hangon suojeluskunnan viiri Vilhelm Westmanille 18.6.1938, HSF:n jäsenmerkki, Näsijärvi segelsällskapin (NSS) merkki, Suomen purjehtijaliiton merkki, Nyländska jaktklubbenin (NJK) merkki, Suomen ja Ruotsin automobiiliklubien merkit, Vöyrin kaartin merkki Mitalit kiinnikkeessä vas: Suomen Valkoisen Ruusun I lk:n ritarimerkki, Vapaudenristin III lk. kansalaisansioista 1939, Vapaudenmitalin I lk. 1939, Vapaudenmitalin II lk. 1941, Vapaussodan muistomitali, Talvisodan muistomitali kotijoukot-soljella, Suojeluskuntain rautainen ansioristi, Suojeluskuntain ansioluokan harrastusmerkki, samat pienoiskunniamerkkeinä ketjussa, Suomen Punaisen Ristin pronssinen ansiomitali, Kenraali Mannerheimin lastensuojeluliiton ansiomitali Saksan kotka -rintamerkki, Saksan Kotkan ansioritarikunnan II lk:n risti, Raaseporin suojeluskunnan viiri Hangon suojeluskunnan päällikölle Vilhelm Westmanille 6.11.1944 Konsuli Sanfrid Friis (1877-1929): Hangon suojeluskunnan kultamerkki, Nylands södra skyddskårsdistriktin käsivarsikilpiä Kenraalimajuri Carl Gustaf (Gösta) Theslöf (1872-1939): Hangö F.B.K:n (Hangon vapaapalokunta) 15-vuotismerkki, Tampereen valtaajien (1918) merkki. Theslöf toimi kenraali C.G. Mannerheimin esikunapäällikkönä 1918. Kouluneuvos Jedidjah (Jeja) Roos (1864-1952): Vapaussodan muistomitali, Suojeluskuntain ansioluokan harrastusmerkki, Suojeluskuntain II lk:n kuntoisuusmerkki, Suojeluskuntain III lk:n kuntoisuusmerkki, Suojeluskuntain II lk:n harrastusmerkki, Suojeluskuntain III lk:n ampumamerkki, Hangon suojeluskunnan kulta- ja rautamerkki (Hangon suojeluskuntamerkkiä oli kahta luokkaa, rautamerkki ja kultamerkki, joka myönnettiin erityisen ansioituneille paikallisille jäsenille. Merkkiin on kuvattu Hangon majakka ja yläosassa on teksti "För lag och rätt"), piiriesikunnan jäsenen kauluksessa tai kauluslaatassa käyttämä tunnus, lottien kultainen kävelymerkki, hankolaisen Framåt-yhdistyksen merkki Vaneritaulussa Hangon suojeluskunnan kuntoisuusmerkin III luokan suorittaneet hankolaiset, Saksan avun 3.4.1918 muistopalkinto ja sen ympärillä Hangon suojeluskunnan saamia kunniakirjoja ampuma- ja urheilukilpailuista sekä Hangon suojeluskunnan lippu Postinkantaja Einar Sundström (1906-1993): Ylimmillä hyllyillä pokaaleja ja muita palkintoja ampumakilpailuista vuosilta 1931-1962
Alahyllyllä: Vapaudenmitalin I lk:n ansiomitali, Vapaudenmitalin II lk. (2 kpl), talvisodan muistomitali (2 kpl), jatkosodan muistomitali, sininen Risti miekoin (2 kpl), suojeluskuntain ansiomitali, suojeluskuntain valioluokan harrastusmerkki, suojeluskuntain kuntoisuusmerkki II lk. ja III lk, Helsingissä v. 1937 pidettyjen ammunnan maailmanmestaruuskilpailujen palkintomitali (Mestariampuja Kenttä) sekä samojen kilpailujen muistomitali ja rintamerkki, Hangon suojeluskunnan ampumamestari -palkintolaatat: Kouluammunta 1933, Kiväärikenttäammunta 1934 ja 1935, Hangon ampumamestari 1937 ja 1939, ampumerkkejä 10 kpl Gertrud I.E. (Lisa) Sonck (1906-1989): Suojeluskuntain hopeinen ansioristi ja Lotta Svärdin ansioristi omistuskirjoineen Lotta-piirin johtajalle. Lisa Sonckin Lotta Svärdin jäsenkortti ja jaostokortti. Rouva Runa Nordenstreng (1902-1986): Vapaudenmitalin II lk. 1941, Talvisodan muistomitali, Jatkosodan muistomitali, Lotta Svärdin ansioristi 1943, Sininen Risti miekoin, mitalipalkki, jossa Vapaudenmitalin II lk:n ja talvisodan muistomitalin nauhat, Lottaneula, Lotta Svärdin 20-vuotismerkki, 10-vuotismerkki, pikkulottaneula, lottien piiri- ja yleiskurssimerkki, muonituslotan merkki ja lottien myymä linnoitustöiden pronssinen osanottajamerkki, Jääkärikunniamerkin paperimerkki, POUR LA FINLANDE, Suomen hyväksi talvisodan aikana ulkomailla myyty merkki, Suomen ja Ruotsin maaottelumarssin (1941) osallistujien merkki, Lotta Svärdin kultaiset säännöt. Konttoristi Ester Johansson (1884-1953): Suomen urheilun ansiomitali ja Lotta Svärdin 10- vuotismerkki Aina Sirelius (1889-1972): Lotta Svärdin 20-vuotismerkki sekä Lotta Svärdin paperimerkki ja jaostokortti Konsulinrouva Märta Friis (1883-1978): Vapaussodan muistomitali ruusuineen, Talvisodan muistomitali, Väestönsuojelun I lk:n ansiomitali, Lotta Svärdin 20-vuotismerkki, Hangö Lotta Svärd -käsivarsinauha Lähteet: Boström, H.J.: Suomen muistorahat, I ja II, Helsinki 1932, 1936. Jäntti, Lauri ; Karnila, Christer: Uusi kunniamerkkiopas. Porvoo 1983. Kaipainen, Lassi: Vapaa Suomi. Suojeluskunta- ja lottamerkit kertovat. Helsinki 1995. Saarni, Tapio: Vapaussodan merkit. Suomen vapaussota 1918. Merkit ja tunnukset. Rauma1986. Tetri, Juha E: Kunniamerkkikirja. Helsinki 1994. Suullisia tietejo: Tom Bergrot, Lassi Kaipainen ja Tuukka Talvio. Marketta Wall