BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

Samankaltaiset tiedostot
MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus

BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasuseminaari

Joutsan seudun biokaasulaitos

Lantalogistiikka-hanke: Naudan lietelannan kuivajae biokaasulaitoksen lisäsyötteenä

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

Biokaasua maatiloille

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

ESIMERKKEJÄ TOTEUTUNEISTA MAATILAKOKOLUOKAN BIOKAASULAITOKSISTA. Ravinnerenki, Teija Rantala

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä

Biobisnestä Pirkanmaalle

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit Erkki Kalmari

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Hevosenlannan ympäristövaikutuksia ja käsittelyvaihtoehtoja

Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke

Maatalouden haastavien jakeiden sekä vesistömassojen hyödyntäminen energiana, maanparannusaineena ja ympäristöpalveluina Juha Luostarinen

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

Hevosenlanta biokaasulaitoksen syötteenä Pirtti-tilaisuus Teivossa Johanna Kalmari/Metener Oy 1

- Vuonna 2014 Lapissa oli maatilaa:

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

Arja Seppälä, tutkija, MTT Tutkimusryhmä: Oiva Niemeläinen, Marjo Keskitalo, Tapio Salo, Matts Nysand, Pellervo Kässi, Heikki Lehtonen, Eeva

Harri Heiskanen

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet Juha Luostarinen

Maatila biokaasun tuottajana Biokaasurakentamisen ensiaskeleet

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Kerääjäkasveista biokaasua

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Lapinjärven biokaasulaitoksen toteutettavuusselvitys. Henri Karjalainen Toni Taavitsainen

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Lisää kaasua Keski-Suomeen?

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus

Biokaasun kehityskohteet maataloustutkimuksen näkökulmasta. Saija Rasi, Erikoistutkija, FT

Maatalouden biokaasulaitos

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI

Energiantuotanto ja ravinnekierto maatilalla Case Palopuron agroekologinen symbioosi

Biokaasuun perustuva lämpö- ja energiayrittäjyys

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella

ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP)

LANNASTA LANNOITETTA JA ENERGIAA EDULLISESTI

Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla

Biokaasulaskurin esittely

Biokaasua tiloilta Järkivihreä energiapäivä, Forssa

Biokaasu sisältää tavallisesti. Biokaasuntuotannon perusteita. Biokaasua muodostuu. Miksi biokaasua tuotetaan?

REKITEC OY/Tero Savela Kalajoki

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

Bionurmi-loppuseminaari Säätytalo

BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL

Uusituvan Energia NYT Hajautetun sähköntuotannon kannattavuus nyt ja tulevaisuudessa Toni Taavitsainen Envitecpolis Oy

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Sinustako biokaasuyrittäjä?

Kuivamädätyslaitos/BioGTS

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet

MTT Biokaasulaitosten tutkimustiedon tuottajana. Saija Rasi, Erikoistutkija, FT

Biokaasu maatiloilla tilaisuus

ENERGIATEHOKKUUS. Maatilojen ympäristöpäivä Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja

Maatila biokaasun tuottajana

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon

BIOMASSAT PAIKALLISEN ENERGIANTUOTANNON VOIMAVARANA.

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus

Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin

Maatilat biokaasuntuottajina

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

Sinustako biokaasuyrittäjä?

Maatilatason biokaasuratkaisut

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Case Harjun Voima. Harjun Voima työnimi hankkeelle Hankkeen osapuolet Haminan Energia Oy ja Harjun Oppimiskeskus Oy. Olavi Kemppi 23.4.

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari

Biokaasun jakelu Suomessa

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys

Transkriptio:

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland

Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää syntypaikasta riippuen 40-70 % metaania maakaasu on lähes puhdasta metaania 30-60 % hiilidioksidia Pieniä määriä muita kaasuja, kuten rikkivetyä Syntyy hapettomissa oloissa, kun pieneliöt mädättävät eloperäistä ainesta Kaatopaikoilla, soilla, eläinten suolistossa Tuotettu metaani Suomessa Suurin osa kaatopaikoilta Keskitettyjä laitoksia Maatilalaitoksia 12 (Saksassa 7 000) Suomessa sähkötariffi vain isoille laitoksille (100 kva) Investointituki maatiloille 15 % + korkotuki 20 % MTT Agrifood Research Finland 2

Biokaasun käyttömahdollisuudet Lämmöntuotanto: kaasupoltin Yhdistetty lämmön ja sähköntuotanto: kaasumoottori, kaasuturbiini Sähköä 30-40 %, lämpöä 50-60 % Liikennepolttoaineena tai injektoidaan maakaasuverkkoon Poistetaan hiilidioksidi, rikkivety, epäpuhtaudet ja kosteus Paineistetaan Riihimäki, Halsua Kuvat MTT/Pekka Heikkinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 3

Miksi biokaasua? Omavaraisuus maatilalla lämpö ja sähkö, myös liikennepolttoaine Uusia myyntituotteita Maatilalla on raaka-aineet omasta takaa Ravinnekierrot sulkeutuvat Ravinteet muuttuvat käyttökelpoisempaan muotoon (typpi) Keinolannoitteiden tarve vähenee Käsiteltävät materiaalit hygienisoituvat Lannan hajuhaitat vähenevät Tuotanto hajautettua, raha jää aluetalouteen Alhaiset metaani-, hiilidioksidi-, hiukkas-, typenoksidi- ja hajupäästöt (vrt. avoin lietesäiliö) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4

Hehtaarin nurmisadosta saa biokaasuksi jalostettuna autolle polttoaineet vuodeksi (Sari Luostarinen ja Ville Pyykkönen) 1 m 3 lietelantaa (ka. 7 %) = 12 m 3 metaania = 12 litraa kevyttä polttoöljyä =120 kwh energiaa 1 lehmä tuottaa 25 m 3 lietelantaa/v. = 300 m 3 CH 4 = 300 litraa k.p.ö. = 3 MWh/v 5 lehmää = 16 MWh/v = 1 omakotitalon tai 1 auton kuluttama energia Paali säilörehua (800 kg, ka. 30 %) = 80 m 3 CH 4 = 800 kwh energiaa 1 ha nurmea (20 t/ha, 6 t ka/ha) = 2000 m 3 CH 4 = 20 MWh energiaa = yli 1 auto tai yli 1 omakotitalo Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 5

Koetuloksia MTT Sotkamon 4m 3 :n reaktorilla SYÖTE (jatkuvatoiminen koe) METAANIA NAUDAN KUIVALANTA, TURVEKUIVIKE NAUDAN KUIVALANTA + KALANPERKUUJÄTE 10 % NAUDAN KUIVALANTA + KALANPERKUUJÄTE 25 % HEVOSEN KUIVALANTA, PUUPELLETTIKUIVIKE SYÖTE (panoskoe) KOTITALOUKSISTA KERÄTTY BIOJÄTE 22 m 3 / tonni märkäpaino 57 m 3 / tonni märkäpaino 84 m 3 / tonni märkäpaino 17 m 3 / tonni märkäpaino METAANIA 104 m 3 / tonni märkäpaino SEKAJÄTTEESTÄ SEULOTTU SEULA-ALITE 56 m 3 / tonni märkäpaino Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 6

Sari Luostarinen MTT Maaninka MTT Sotkamo Bioson Oy, Juva Kalmari, Laukaa Pekka Heikkinen

Merkittäviä askeleita ja upeita esimerkkejä Kainuussa Itä-Suomen ensimmäiset maatilareaktorit Suomussalmella - Haatajan tilalle 2009 - Moilasen tilalle 2011 MTT Agrifood Research Finland 8

Moilasen tila Biokaasulaitos valmistui vuonna 2011 pitkälti omana työnä Investointi 262 000 (alv 0%) Sis. uuden lietesäiliön ja ½ apevaunusta Takaisinmaksuaika 11,5 vuotta Syötteenä lietelanta (70 lehmää) ja säilörehu 7,5 m 3 lietettä ja paali säilörehua Viipymä 60 vrk Reaktori 500 m 3 Lattiassa ja katossa glykolikiertoiset lämpöputket Eristys Finnfoamilla Kaasumoottori Cummins 40 kw, CHP-laitteisto tuottaa 120 kw Sähköä tuotettu tähän mennessä 65 000 kwh Varalla lämpökattila Huippukulutuksen aikana tarvitaan verkkosähköä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9

Nurmea käyttävä laitos MTT Sotkamoon VuoGas-hanke 604 000 Konttimallinen, moduleista koostuva laitos Rakentaminen kesällä 2014 Nurmirehu omalta pellolta Korvaa lämmityksessä 25 000 litraa kpö (130 kw kattila) Biokaasualan testaus- ja toimintaympäristö palvelee Yritysten T&K-palveluja, energian tuottajia, laitevalmistajia, mittaus- ja ympäristöteknologian valmistajia, elintarvikeketjun toimijoita, maatiloja, jätteen tuottajia, viranomaisia, hankkeita Rahoitus Kainuun liitolta (EAKR) Yhteistyössä ISS palvelut Oy, Senaatti-kiinteistöt ja Envitecpolis Oy Askel kohti ajoneuvopolttoainetta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 21.10.2013 10