Koulu verkon solmuna elinvoimaisuuden ehto, palvelujen pohja, suunnittelun suo, tulevaisuuteen tuunattavissa Tulevaisuuden koulu maaseudun elinvoimatekijä, 29.11.2018, Kuopio Sami Tantarimäki, suunnittelija, FT, Brahea-keskus
Näistä puhutaan Elinvoimaisuus Väite 1: Kouluihin panostamisesta Suunnittelu Väite 2: Kouluverkkosuunnittelussa Tulevaisuus Väite 3: Tulevaisuuden koulun
ELINVOIMAISUUDEN EHTO, PALVELUJEN POHJA, VETOVOIMATEKIJÄ, KILPAILUVALTTI VÄITE 1: Kouluihin panostamisesta tulee yhä ratkaisevampi keino kilpailla asukkaista S.Tantarimäki/ Prosum-lehti 2009
Savon Sanomat Kouluverkkoa koskevissa ratkaisuissa on kyse valinnoista, jotka vaikuttavat kunnan palveluiden järjestämiseen laajemminkin. Kouluverkon merkitys palveluverkon tukemisessa ja kehittämisessä lähtee koulurakennuksen monikäyttöisyydestä, minkä lisäksi palveluilla on toisiaan tukeva vaikutus. Se taas on suurempi siellä missä palveluita on vähemmän. Kouluverkon kattavuudessa ja monipuolisuudessa on mahdollisuuksia vain menetettäväksi. Tätä kuvaa pelkästään 2000-luvun tapahtunut muutos perusopetuksen maantieteessä. Vielä on minkä varaan vetovoimaisuutta virittää, mutta samalla on hyvä tiedostaa, että Suomessa on jo joukko yhden peruskoulun kuntia. Kun jäljellä on solmu, mitä seuraavaksi?
Koulun koko 1-19 Opp. 2005 20-49 50-99 100-299 300-499 500-999 1000 - Peruskoulu Alakoulu (lk 1-6) 105 895 579 758 290 33 0 2660 Yläkoulu (lk 7-9) 0 3 23 204 192 50 0 472 Yhtenäiskoulu (lk 1-9) 4 9 8 71 68 54 1 215 2016 Peruskoulu Alakoulu (lk 1-6) 30 334 368 614 251 51 1 1884 Yläkoulu (lk 7-9) 0 1 15 109 118 37 0 325 Yhtenäiskoulu (lk 1-9) 8 10 23 124 100 135 7 366 Yht. Yhtenäiskoulujen ja suurten yksiköiden määrän kasvaessa supistuu sekä koulurakennuksiin kytkeytyvä palvelu- ja toimintapisteiden verkko, että siihen sisältyvä kehittämispotentiaali. Toisaalta isojen ja uusien yksiköiden myötä palveluja kokoavat, tilavaihtoehtoja kokeilevat ja rajoja ylittävät tilaratkaisut ovat lisääntyneet. Haaste: kuinka keskusten ulkopuolelle, olemassa oleviin? Tantarimäki & Törhönen 2017. Kouluverkko muuttuu, entä kouluverkkosuunnittelu?
Yhden koulun kunnat Suomessa oli 60 yhden peruskoulun kuntaa vuonna 2017. Kaikkiaan on 311 kuntaa (Tilastokeskus). Maakunnittain tarkasteltuna Edustettuna ovat kaikki muut paitsi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso ja Pohjanmaa. Pienten kuntien Ahvenmaa isoimmalla osuudella, mutta viiden tai useamman maakuntia myös K-S, Lappi, P-P, P-S ja V-S. Kaupunki-maaseutu luokittain Kunnista 34 sijaitsee harvaan asutulla maaseudulla, 12 on yhdistelmä ydinmaaseutua ja harvaan asuttua maaseutua, 10 ydinmaaseutua, 2 yhdistelmä kaupungin läheistä ja ydinmaaseutua ja 2 kaupungin läheistä maaseutua. Kun palveluverkosta on jäljellä solmu, mitä sitten? Yhden koulun ja kaupan kunnat Vuonna 2016 oli 61 kuntaa, joissa ei ole kahden suurimman kauppaketjun vähittäiskauppaa. Nyt lukumäärä olisi sama 60. Limittämällä kauppa- ja koulukunnat, löydetään 26 yhteistä kuntaa ilmentämään sitä mitä palveluverkosta on jäljellä (HS 23.10.2016 ). = yhden koulun kunnat (koko Suomessa) = yhden koulun ja yhden kaupan kunnat (Manner-Suomessa) Tantarimäki, Maaseudun Tulevaisuus 15.10.2018
Koolla on väliä. Vai sittenkin monipuolisuudella? YLE 25.8.2010 [ ] Pitäjänuutiset 30.5.2018 YLE 17.3.2016 HS 24.11.2016 > 1000 opp. Kimpinen ja 113 opp. Korvenkylä IS 22.3.2016 YLE 8.9.2014 S.Tantarimäki/ Prosum-lehti 2010
Havaitun perusteella kasvukunta voi supistaa ja taantuva kunta ylläpitää kouluverkkoaan. Tantarimäki & Törhönen 2016. Kouluverkkomuutokset ARTTU2-kunnissa 2000-luvulla. ARTTU2-julkaisu 2/2016
SUUNNITTELUN SUO JA SUOLA VÄITE 2: Kouluverkkosuunnittelussa kaivataan avoimuutta, osallisuutta ja parempaa valmistelua S.Tantarimäki/ Valtavirtaan ja vastavirtaan 2014
Hyväksi tavoitteeksi yhdenmukainen käytäntö
Toisin toimisesta kaikki ilo irti! Turun Sanomat 24.7.2018 Turun Seutusanomat 14.11.2018 Turun Seutusanomat 30.6.2016 Turun Seutusanomat Turun Sanomat 16.11.2018 Turun Seutusanomat 2.11.2015
Näin meillä Maaseudun Tulevaisuus 11.10.2018 https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ihmiset-kulttuuri/artikkeli-1.314140 https://www.loviisa.fi/tiedotteet/uusi-suuntaviitta-tuo-loviisan-kylakouluja-esille/
4 TOIMEENPANO Ratkaisu käytäntöön Jälkihoito, yhteisöllisyys, elinvoimaisuus Jalkiarvioinnista sopiminen 3 PÄÄTÖS Yksimielisin kouluverkkoratkaisu Toteutus, toteuttajat, vastuut ja velvoitteet Aikajänne, päätöksen sitovuus Työrauha 1 ESILLETULO Toimeksianto Toteutuksesta sopiminen Edellisen kouluverkkoratkaisun toimivuus ja suunnitttelun toteutumisen arviointi Tulevan suunnittelun tavoite Tiedottaminen, avoin keskustelu arvioinnista, tavoitteista ja toiveista 2 VALMISTELU Työryhmän ja osallistavan työskentelytavan tarkistus Tavoitteiden tarkistus ja vaihtoehtojen rajaus Kerrannaisvaikutukset Lapsivaikutukset Palveluverkkovaikutukset Uudet ratkaisut ja yhteistyömuodot Tutkitun perusteella kouluverkkosuunnittelussa kaivataan avoimuutta, osallisuutta ja parempaa valmistelua. Eli aivan tavallisia osallisuuden edistämisen läpileikkaavia tavoitteita. Tantarimäki & Törhönen 2017. Kouluverkko muuttuu, entä kouluverkkosuunnittelu?
TULEVAISUUTEEN TUUNATTAVISSA VÄITE 3: Tulevaisuuden koulun ja lähipalveluverkon ylläpitäminen maaseudulla tulee edellyttämään avarakatseisia, rajat ylittäviä ja älykkäitä yhteistyöratkaisuja. Vaihtoehtoisesti moni asia arjessa karkaa aina vaan kauemmas myös lapset ja nuoret. S.Tantarimäki/ Prosum-lehti 2009
Kuntalehti 21.11.2018 Keshia L. Gaines HS 21.3.2017 https://edsource.org/2018/rural-schools-find-ways-... YLE 26.11.2018 MAASEUDUN TULEVAISUUS 16.11.2018
TARVITAAN KESKUSTELUA, TAHTOA, TUKEA JA RESURSSEJA YLE 7.5.2012 Ote Tulevaisuuden koulu 2019 seminaariohjelmasta (13.-14.11.2018) https://www.professio.fi/koulu/ohjelma/ HS 19.11.2018
Kiitos.