Sisältö. Puutuhka- ja puhdistamolietepohjaisen metsälannoitteen valmistusmahdollisuudet 11/6/2018

Samankaltaiset tiedostot
Terveyslannoituksella metsä tuottokuntoon. Savonlinna

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

Tuottavaa liiketoimintaa orgaanisella BioAlannoitteella

Ravinteiden kierrätys on osa kiertotaloutta. Ravinteiden kierrätyksen ideapäivä Turku Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Älykäs ja ekologinen

Pirkanmaan Bioenergiapäivä Kohti muutosta Pirkanmaalla. ECO3 Pirkanmaan bioja kiertotalouden näyteikkunana. Sakari Ermala Verte Oy

Punkalaitumen Bioenergiayhtiö Oy RUUANTUOTANNON SIVUVIRROISTA KOTIMAISTA BIOMETAANIA TEOLLISUUTEEN JA LIIKENTEESEEN

Mikä on Demotehdas? Etelä-Pohjanmaa

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

Bio- ja kiertotalouden yritysalueen esittely

Sivuvirrasta nestemäinen kierrätyslannoite luomukasvihuoneisiin

Tulisijojen puutuhka metsälannoitteeksi

Kiertotalous maataloudessa

KIERTOTALOUDEN UUDET LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET

Ruokapoliittinen selonteko. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Hanna Mattila, Sitra

Tuhkan rakeistus Pohjois Pohjanmaalla Kehittämishankkeen esittely

Teolliset Symbioosit kiertotaloutta edistämässä

Mihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio

Suomen kiertotalouden tiekartta 2.0 luonnos Laura Järvinen, Kiertotalous, Sitra

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

S U C C ESS, RECYC L E D. Kestävää kasvua raaka-aineina olevien teollisten sivuvirtojen tehokkaan kierrättämisen pohjalta

Puu- ja turvetuhka kiertoon suopohjat biomassan ja bioenergian tuottajiksi

Prosessiosaaminen kiertotaloudessa. Rikasta Pohjoista , Lapin ammattikorkeakoulu, Kemi

Kierrätysmateriaalipohjaisten lannoitevalmisteiden metsätalouskäyttö

Energiantuotanto ja ravinnekierto maatilalla Case Palopuron agroekologinen symbioosi

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Kierrätyslannoitevalmisteiden kiemurat uusi opas kierrätysravinteiden tuottajille

Biokaasua Pirkanmaan biojätteistä Biokaasuseminaari UKK-Instituutissa

Biotalous osana kiertotalouden tiekarttaa Mari Pantsar, Sitra. Kansallinen biotalouspaneeli

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

Metsälannoitus. Metsän tuottoa lisäävä sijoitus

Materiaaliviisautta tuotekehitykseen jo alkumetreillä Resurssien tehokas käyttö ja materiaalien kemia kestävän kehityksen lähtökohtana

Kaasukäyttöisen liikenteen mahdollisuudet. Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä

Kiertotalous on tulevaisuutta - mitä se tarkoittaa laboratorioille? Tero Eklin, laboratorionjohtaja SYKE Finntesting ry syysseminaari,

Haitta-aineet vesiensuojelussa ja ravinteiden kierrätyksessä. Ari Kangas Ympäristöministeriö Viestintä- ja verkostoitumisseminaari RaKihankkeille

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön. Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Porvoo

Jäteveden fosforin talteenotto ja kierrättäminen - teknologiat ja ohjauskeinot I Anna Mikola, Tanja Pihl, Kati Berninger

Kiertokaari Oy. Hiilineutraali kiertotalouskeskus ja biokaasun hyödyntäminen. Pilotointien ja uusien liiketoimintamallien syntymisen edistäminen

Kotieläinkeskittymän ravinteiden uusjako kehitystä kestävästi

Esittää: JÄTEVESIPUHDISTAMOIDEN ORGAANISET SIVUVIRRAT, JÄTETTÄ TÄNÄÄN UUSIOLANNOITTEITA HUOMENNA! 05/12/2018

BIOTALOUS - FA Forest Oy

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Lannoitelainsäädäntö Tarja Alainen

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEEN LIITTYVIEN HANKKEIDEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN KÄSITTELYSSÄ SYNTYVIEN LIETTEIDEN KÄSITTELYN TULEVAISUUDEN HAASTEET JA SUUNTAVIIVAT

Teollinen hyötykäyttö

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua

Kiertotalouden indikaattorit ja aluemallinnus Tiina Karppinen & Aino Ukkonen SYKE, CIRCWASTE Kiertotalouden kirittäjät

Kiertotaloustoimet erilaisissa arvoketjuissa I Ilkka Hippinen, Motiva Oy

Miten ravinteiden kierrosta saa liiketoimintaa?

Teema 3: Kierrätyslannoitteiden hyödyntämisen ja logistisen ketjun kehittäminen

Mädätyksen lopputuotteet ja niiden käyttö Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biolaitosyhdistyksen teemaseminaari 7.11.

KIERTOTALOUS käytäntöön

HUHTIKUU Saint-Gobain. Kestävä, vihreä, vähähiilinen rakentaminen. Ilmastonmuutoksen pysäytyspäivä ANNE KAISER, VASTUULLISUUSPÄÄLLIKKÖ

Bio- ja kiertotaloustyö Pirkanmaan ELYkeskuksessa. & case biokaasu Ilmastofoorumi

Bio- ja kiertotalouden Matchmaking tapahtuma TTY, Kampusareenan Kampusklubi

Laatumerkki kierrätyslannoitteille

ORGAANISET LANNOITTEET JA MAAN

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM TUTKAS

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Lannoitushankkeet. Mhy Lakeus, Jussi Parviainen. Suometsäilta, Kauhajoki

Resurssiviisas Lapinjärvi

HSY:n pilotit Teolliset Symbioosit -hankkeessa. INKA työpaja

Ravinteiden kierrätys Suomessa

Katsaus kiertotalouden mahdollisiin taloudellisiin ohjauskeinoihin

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

TUHKAN RAKEISTUSLAITOKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA ALUETALOUSVAIKUTUKSET POHJOIS-POHJANMAALLA

Kiertotalous Oulu

Tuhkan hyödyntämisen liiketoiminta ja logistiikka. Ari Serkkola, johtava tutkija Aalto-yliopisto Rakennetun ympäristön laitos

Yhdyskuntajätteen ja tuhkan käyttö metsälannoitteena Mahdollisuudet ja haasteet. Pasi Rautio & Hannu Hökkä Luke, Rovaniemi

Lannan ravinteet kiertoon. Nautaparlamentti Tampere Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Kansallinen laatujärjestelmä kierrätyslannoitevalmisteille

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Orgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN KÄRKIHANKE

Kierrätyslannoitteille laatujärjestelmä

Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle. Kari Herlevi, johtava asiantuntija, Sitra

Luonnonvarojen älykäs hyödyntäminen - Hallituksen kärkihankkeet, tutkimus ja vaikuttavuus

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Luuaineksen ja tuhkan luomulannoituskäyttö mikrobien avulla

Elinkaariklinikka: Maksuton, kevennetty arviointi pk-yrityksen tuotteiden tai palveluiden ympäristövaikutuksista ja kustannuksista

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

MICROPULVA Ltd Oy

Raki2-ohjelma: tavoitteet, rahoitusmahdollisuudet, hanke-esimerkkejä. Vesistöt kuntoon kiertotalouden kärkihankkeilla Anni Karhunen YM

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

Biokaasulaitoksen kierrätyslannoitteiden ympäristövaikutukset -mistä ne muodostuvat? Tanja Myllyviita Suomen ympäristökeskus

KILIKE hanke. Puupohjaisten sivuvirtojen mahdollisuudet (lannoitebisneksessä) GREEN ENERGY CLEAN NATURE

Metsäteollisuuden sivutuotteita nonfood-tuotannon maanparannukseen

Teollisuuden sivuvirrat ja niiden hyödyntäminen symbioosituotteina

Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää. OMAVARA -hankkeen loppuseminaari Hannu Känkänen

Humuspehtoori Oy Kierrätyslannoitteita metsäteollisuuden ja maatalouden sivuvirroista

Teollisuuden ja yhteiskunnan sivuvirrat lannoitteina ja maanparannusaineina

Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti

Teollisuuden sivuainevirrat ja niiden hyödyntäminen

Biovakan yritysesittely

HSY:n puhdistamolietteen pilotoinnin oppeja. REPA-hankkeen loppuseminaari Aino Kainulainen

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Transkriptio:

Puutuhka- ja puhdistamolietepohjaisen metsälannoitteen valmistusmahdollisuudet Biotalouspäivät, FellmanniCampus, Kirkkokatu 27, Lahti Prof. Olli Dahl TkK Sofia Peltonen 7.11.2018 Sisältö Haasteet Kiertotalous veturina Mahdollinen ratkaisu Lainsäädäntö Alueelliset markkinat Hyödyt kierrätyslannoitteesta Aikaisemmat lähestymistavat Ratkaisumme / Rakiky-hanke Yhteenveto 2 1

Haasteet 3 Kiertotalous veturina Hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomi on bio- ja kiertotalouden edelläkävijä vuoteen 2025 mennessä. Kiertotalous tähtää yhteiskuntaan, jossa materiaalit kiertävät ja uusiutumattomat luonnonvarat korvataan uusiutuvilla. Ravinnekierto on tärkeä osa kiertotaloutta. 4 2

Mahdollinen ratkaisu Tehdään kompostista (LABIO) ja puutuhkasta (LE) paikallinen kierrätysravinne / - lannoite ja levitetään se metsään mahdollisimman kustannustehokkaasti Mukana tulee olla kaikki arvoketjun osat: Raaka-aineet: LABIO / LE + muut Valmistus: paikallinen yritys Kuljetus: osaksi esim. LE:n raaka-aineiden ketjua (paluukuljetukset) Levitys: olemassa olevat maanviljelijät ja niiden kalustot koneurakoitsijat Mitä tulee ottaa huomioon ja tehdä ennen arvoketjun luomista? 5 Lainsäädäntö Ei orgaanisia lannoitteita metsään? Vähimmäisravinnepitoisuus N+P+K > 5 % K + P > 2 % (tuhkalannoitteet) Raskasmetallien enimmäispitoisuudet Uusi lannoiteasetus Pyritään vähentämään riippuvuutta kivennäislannoitteista Tavoitteena yhteiset laatukriteerit esimerkiksi orgaanisille lannoitteille, komposteille ja mädätteille Puhdistamolietteen käyttökielto kompostien ja mädätteiden raaka-aineena Raja-arvot orgaanisille haitta-aineille 6 3

Alueelliset markkinat 1/2 Haastattelun tulokset: Puuston luokat Päijät-Hämeessä: 84 % ei ole käyttänyt metsälannoitusta 70 % valmiita käyttämään kompostipohjaista kierrätyslannoitetta 82 % valmiita käyttämään tuhkapohjaista kierrätyslannoitetta 7 Alueelliset markkinat 2/2 Markkinoilla olevien metsälannoitteiden ravinnemääriä: Metsän NP (25-2-0) Metsäsalpietari (27-0-1) T-4000 metsätuhka ja TB-4000 metsätuhka (0-1-3) Ecolan Silva Horus (0-1,6-3,5) Markkinoilla olevien metsälannoitteiden myyntihintoja ravinteisiin perustuen: 0,93 2,5 /kg-n 1,8 5,3 /kg-p NPK lannoitteilla hinta vaihtelee noin välillä 150 400 /t Tuhkalannoitteilla hinta alhaisempi 8 4

Hyödyt kierrätyslannoitteesta Parempi käsiteltävyys sekä kuljetettavuus Kompostista lannoitteeseen saadaan myös typpeä (N), jolloin lannoite soveltuisi erityisesti typpivajaille kangasmaille Tuhkan maaperää kalkitseva ominaisuus Useassa tutkimuksessa todettu tuhkan ja mädätysjäännöksen yhdistelmällä saavutettavan suurempi lannoitevaikutus, kuin jakeilla yksinään Ravinteet ja hiili saataisiin kiertoon Raskasmetalleja ei usean tutkimuksen mukaan havaittu olevan liikaa lannoitteessa eikä maaperässä Pidempiaikainen ravinnevaikutus kuin kivennäislannoitteilla 9 Aikaisemmat lähestymistavat BioA Lannoitetehdas Jälkimädäte + tuhka Typpilisäys Tuhkan puhdistus SFTec Oy ja Rakeistus Oy Yhteistyössä Stora Enson ja Oulun energian kanssa Demotehdas startattu kesäkuussa 2018 Rakeistuslaitoksen tuotantokapasiteetti on 10 000 t/a ja investointikustannus n. 1 Milj. 10 5

Ratkaisumme alustavat prosessit 1. NPK lannoite 2. PK lannoite 11 Ratkaisumme alustava talous NPK - lannoitetehdas PK lannoitetehdas Lannoitteen myyntihinta ( /t) 150 100 Myyntituotot ( /t) 2 550 000 2 095 900* Kiinteät kustannukset ( /a) 421 680 1 244 960 Muuttuvat kustannukset ( /a) 109 662 200 000 Nettotulo ( /a) 1 459 409 278 993 Investointikustannukset ( ) 4 082 331 10 576 943 Takaisinmaksuaika (a) 2,8 37,9 * sis. sähkönmyynti 12 6

Ratkaisumme - alustavat ympäristövaikutukset (hiilijalanjälki) Tyyppi kg-co 2 eq / tuote t Kivennäislannoitteet 200 800 Ratkaisumme: NPK-lannoite 32 PK-lannoite 470 13 Ratkaisumme RaKiKY hanke Ravinnekierrätyksestä kilpailukykyä "RAKIKY, 1.9.2018 31.8.2020 Hankkeessa luodaan edellytykset Lahden alueen teollisille sivuvirroille erityisesti tuhkalle ja kompostille toimia lähimetsien lannoitteena T1) Uuden kierrätyslannoite-liiketoiminnan mahdollistaminen alueella yrityskorkeakoulu -yhteistyön tuloksena T2) Kierrätyslannoitteen tuotantoprosessin vieminen tehdasmittakaavaan T3) Kierrätyslannoitteen markkinoille saattaminen tuotteistamalla ja selvittämällä käytön reunaehdot T4) Kierrätyslannoitteen lannoitus-, turvallisuus- ja ympäristövaikutusten arviointi T5) Kierrätyslannoitteen ilmastokestävyyden arviointi 14 7

Yhdessä kohti parempaa maailmaa aalto.fi Yhteystiedot Olli Dahl Professori olli.dahl@aalto.fi +358 40 540 1070 8