KIERTOTALOUDEN UUDET LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET

Transkriptio

1 KIERTOTALOUDEN UUDET LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET

2 Esitys kokeilevasta kehittämisprojektista Reetta Jänis, Lahden Työn Paikka Oy Käytännön kiertotalouspilotti KierrätysPaikka Kujala Johdanto Kiertotalouden toteutuminen tapahtuu erilaisten liiketoimintamuotojen ja palvelutarjoajien kautta. Kuluttajille on tärkeä rooli kiertotalouden palveluiden kehittämisessä. Kiertoliike hankkeessa kokeilevan kehittämisen kohteena oli täyden palvelun kierrätyskeskus Kujalan jätekeskuksessa. Tavoitteet Tavoitteena oli perustaa taloudellisesti kannattava, uudenaikainen, käyttäjälähtöinen ja digitalisoitu kierrätyskeskus jätekeskuksen yhteyteen. Kuluttajille haluttiin tarjota helppo kanava siirtää oma tarpeeton tavara tai materiaali hyötykäyttöön ja lisätä kuluttajien ymmärrystä kiertotalouden eri näkökulmista. Vaiheet Kesäkuussa 2016 avattiin kierrätystavaroiden vastaanottopiste, KierrätysPaikka, jäteasema Pillerin yhteyteen. Samalla alettiin seurata kierrätettäväksi kelpaavien tavaroiden laatua ja määrää. Helmikuussa 2017 avattiin myymälä KierrätysPaikka Kujala. Myytyjen tuoteryhmien ja asiakasmäärien avulla selvitettiin eri tuotteiden ja materiaalien kierrätyspotentiaalia. Marraskuussa 2017 avattiin sähköinen tuotekuvasto minkä avulla lisättiin tietoisuus kierrätyskeskuksesta ja sen tuotteista. Kuluttajalähtöisyyttä selvitettiin rakennustarvikekierrätys kyselyllä ja kuluttajien kierrätystottumuksia kartoittavalla tutkimuskyselyllä. Lisäksi selvitettiin kierrätyskeskukselle sopivia kuljetusmuotoja ja verkkokauppaa. Tulokset ja johtopäätökset Kehitetty täyden palvelun liiketoimintakonsepti, KierrätysPaikka Kujala, on tarjonnut kuntalaiselle paikan tuoda kaikki materiaalit, tavarat ja jätteet samaan paikkaan. KierrätysPaikan kautta on liikkunut noin kg tavaraa. Pienet toimitilat ovat rajoittaneet toimintaa ja vaikuttaneet taloudelliseen kannattavuuteen. Tavaroiden vastaanotto jäteaseman välittömässä yhteydessä on järkevää, jotta kaikki edelleen kierrätyskelpoinen materiaali saadaan pois jätteen seasta. Toiminta on vuodenaika- ja sääsidonnaista. Avainsanat: Kiertotalous, kiertoliike, KierrätysPaikka, kierrätyskeskus Julkaisu, johon abstrakti perustuu: Artikkelia ei ole vielä julkaistu.

3 Case-esitys Kimmo Heponiemi, Lahden ammattikorkeakoulu Jätteenkeräyksen uudet digitaaliset toimintamallit, case:resell Valtava määrä käyttökelpoisia raaka-aineita jää hyödyntämättä, kun nykyiset jätteidenkeräyksen toimintamallit eivät toimi riittävän tehokkaasi. Esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkaromua jää vuosittain maassamme keräämättä noin 55 miljoonaa kiloa, mikä vastaa rahaksi muutettuna noin 50 miljoonan euron pottia. Lahden ammattikorkeakoulun KierrätysAPPI-projektissa on kehitetty ratkaisuksi tähän ongelmaan RESELLmobiilipalvelu. Se mahdollistaa tuottajavastuun alaisten jätejakeiden tehokkaamman keräyksen tuomalla jätettä tarjoavat ja sitä hyödyntävät toimijat yhteen. Palvelu tarjoaa yksityisille henkilöille ja yrityksille helpon tavan päästä asianmukaisesti ja vastuullisesti jätteistä eroon. Jätettä hyödyntävät yritykset voivat taas palvelun avulla lisätä materiaalivirtojaan ja tehostaa logistiikkaansa ja siten parantaa toimintansa kannattavuutta. Palvelun avulla kerättävän informaation avulla tuottajavastuun toteutumisesta vastuussa olevat tuottajayhteisöt voivat osoittaa velvollisuutensa entistä tarkemmin täytetyiksi. Tuottajavastuu tarkoittaa tuotteen valmistajien ja maahantuojien lakisääteistä velvollisuutta järjestää markkinoille toimittamansa tuotteen ja siitä syntyvän jätteen kierrätys. RESELL-mobiilipalvelu on jo herättänyt mielenkiintoa kierrätysalan yrittäjien sekä tuottajayhteisöjen keskuudessa. Mobiilipalvelun kaupallistamisen kehittämiseen, pääkohteena Euroopan markkinat, on saatu Business Finlandilta TUTL-rahoitus RESELL-hankkeeseen. RESELL-hanke on LUT-konserniin kuuluvien Lahden ja Saimaan ammattikorkeakoulujen yhteinen hanke ja ensimmäinen kahden ammattikorkeakoulun välinen TUTL-rahoituksen saanut hanke Suomessa. Avainsanat: liiketoimintamahdollisuudet, digitaalisuus, tuottajavastuu, jätteenkeräys

4 Tieteellinen esitys Ilona Hintukainen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Ville Uusitalo, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet asuinalueella Noin kolmannes globaalisti tuotetusta ruuasta päätyy hävikiksi. Kotitalouksissa muodostuu ruokahävikkiä jokaista suomalaista kohden noin 23 kg vuodessa. Samalla menetetään tuotannossa tarvittavia resursseja, kuten ravinteita. Myös muista kotitalouden sivuvirroista menetetään osa arvokkaista ravinteista, esimerkiksi kun virtsa sekoitetaan harmaan veden joukkoon yhdyskuntajätteeksi. Ruuan, myös hävikiksi päätyvän, tuotantovaiheet aiheuttavat merkittäviä ympäristövaikutuksia. Esimerkiksi pelloille levitettävät epäorgaaniset lannoitteet ja niistä usein vesistöihin huuhtoutuvat ravinteet aiheuttavat rehevöitymistä, joka edelleen vahingoittaa vesiekosysteemejä. Ravinteiden tehokkaampi kierrätys vähentäisi hukkaravinteiden aiheuttamia ympäristövaikutuksia ja säästäisi kustannuksia. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin kirjallisuuden ja taselaskennan avulla, miten esimerkkiasuinalueella voitaisiin toteuttaa pienimuotoista ravinteiden kierrätystä. Samalla kartoitettiin mahdollisuuksia paikalliselle liiketoiminnalle. Tutkimus toteutettiin osana Kiertoliike-hanketta. Avainsanat: kiertotalous, sivuvirtojen hyötykäyttö, ravinteet, asuinalueet

5 Tieteellinen esitys Sofia Peltonen, Aalto yliopisto Jukka Selin, LADEC Metsälannoitteita kompostista ja tuhkasta Metsien kasvua ja tuottavuutta on mahdollista lisätä lannoitteiden käytöllä, mutta silti tällä hetkellä vain murto-osa Suomen metsistä lannoitetaan. Kangasmetsät kärsivät erityisesti typen puutteesta ja turvemetsät fosforin puutteesta. Keinotekoisesti valmistettujen mineraalilannoitteiden käyttö kuitenkin lisää riippuvuutta uusiutumattomista luonnonvaroista. Tämän vuoksi tarvitaankin mineraalilannoitteita korvaamaan kierrätyslannoitteita, joiden ravinteet ovat peräisin kierrätetystä materiaalista. Päijät-Hämeessä muodostuu vuosittain jätevedenpuhdistamon lietteestä valmistettua ravinnerikasta kompostia n tonnia. Aiemmin kompostia on käytetty pelloilla lannoitteena sen typpi- ja fosforipitoisuuksiensa vuoksi. Haasteeksi puhdistamolietteiden osalta on muodostunut epäilys niiden sisältämien epäpuhtauksien kulkeutumisesta elintarvikkeisiin. Kompostille tarvitaankin uusia käyttökohteita. Biovoimalaitoksien tuhkaa taas on jo pitkään käytetty erityisesti turvemaiden lannoitukseen niiden sisältämän fosforin sekä maaperää kalkitsevan kalsiumin vuoksi. Myös Päijät-Hämeeseen rakentuvalle uudelle biovoimalaitoksen tuhkalle kaivataan paikallisia hyötykäyttökohteita. Tämän pohjalta tehtiin selvitys, jossa tutkittiin kompostin ja tuhkan mahdollisia hyötykäyttökohteita sekä selvitettiin, onko vastaavia tutkimuksia jo tehty. Erityisesti keskityttiin kompostin ja tuhkan seoksen käyttöön metsälannoitteena. Tämän lisäksi suoritettiin kompostia ja tuhkaa hyödyntävän laitoksen teknistaloudellinen tarkastelu kahdelle eri vaihtoehtoiselle prosessille. Selvityksessä saatujen tulosten perusteella erityisesti NPK -lannoitetta valmistavan laitoksen rakentaminen olisi kannattavaa. Kompostista ja tuhkasta valmistetulle kierrätyslannoitteelle löytyisi markkinoita ja laskelmien perusteella lannoitteen hinta olisi kilpailukykyinen vastaaviin mineraalilannoitteisiin nähden. Kierrätyslannoite sisältäisi tarpeeksi fosforia, kaliumia ja kalkkia. Tuhkan mukana tulevat raskasmetallimäärät olisivat myös raja-arvojen mukaiset. Avainsanat: Metsälannoite, ravinteet, tuhka, komposti

6 Tieteellinen esitys Susanna Vanhamäki, Lahden ammattikorkeakoulu Katerina Medkova Päijät-Hämeen biokiertotalouden toimintasuunnitelma Päijät-Hämeeseen on syksyllä 2018 laadittu biokiertotalouden toimintasuunnitelma, jonka toteuttamisesta on sovittu alueen viranomaisten, yritysten ja korkeakoulujen kesken. Suunnitelma tarkentaa osaltaan Päijät-Hämeen maakuntastrategian- ja ohjelman kiertotalouteen liittyviä tavoitteita. Kiertotalouteen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet on kuvattu kiertotalouden tiekarttaan, jonka yhtenä osa-alueena on biotalous. Toimintasuunnitelmassa on kuvattu neljä painopistettä, joiden avulla selkeytetään mihin biokiertotalouden osa-alueisiin alueella tullaan tulevina vuosina panostamaan: 1. Kestävän biokiertotalouden edistäminen ja ravinnekiertojen tehostaminen 2. Biojätteen keräykseen ja hyödyntämiseen liittyvät kokeilut 3. Biotuotteiden ja bioenergian hyödyntäminen 4. Päijät-Hämeen kiertotalouden tiekartan jatkotyö Toimintasuunnitelma ja sen toteutumisen seuraaminen ovat Lahden ammattikorkeakoulun vetämän kansainvälisen BIOREGIO -hankeen keskiössä. BIOREGIO edistää biokiertotalouden hyviä käytäntöjä kuudessa EU-maassa ( ). Hanketta toteutetaan Päijät-Hämeen lisäksi eri alueilla Espanjassa, Kreikassa, Slovakiassa, Romaniassa ja Ranskassa. Interreg Europe -ohjelman rahoittaman hankkeen tavoitteena on koota biokiertotalouden hyviä käytäntöjä jaettavaksi ja hyödynnettäväksi. Hankkeeseen osallistuu tiiviisti kunkin kohdealueen strategisesta suunnittelusta vastaava taho, jonka kautta hankkeen tuoma tieto jalkautetaan alueohjelmiin. LAMKin lisäksi hankkeen toisena suomalaisena kumppanina on Päijät-Hämeen liitto. Avainsanat: biokiertotalous, kiertotalous, maakuntastrategia, toimintasuunnitelma

7 Posteri Jaakko Zitting, Lahden ammattikorkeakoulu Maarit Virtanen, Lahden ammattikorkeakoulu Tehoa muovin materiaalikierrätykseen EU:n tuore muovistrategia kierrätystavoitteineen sekä mikromuovien ympäristövaikutusten haasteet vaativat alueellisia ratkaisuja. Päijät-Hämeen kiertotalousliiketoimintaa kehittävän Kiertoliike-hankkeen ( ) yhtenä tuloksena on todettu tarve likaantuneiden muovien kierrätysratkaisujen ja mikromuovien analyysimenetelmien kehittämiselle. Lahden ammattikorkeakoulu ja Muovipoli Oy kehittävät Kiemura-hankkeessa pilot-mittakaavan muovien kierrätyslaitteistoa, joka kykenee prosessoimaan likaantuneita muovijätteitä uusiokäyttökelpoiseksi muovigranulaatiksi. Helsingin yliopisto osallistuu hankkeeseen kehittämällä menetelmiä mikromuovien erotteluun, mittaamiseen ja analysointiin esimerkiksi komposti- ja lannoitenäytteistä. Kierrätyslaitteiston suunnittelussa ja rakentamisessa hyödynnetään sekä laitevalmistajien tarjontaa, että Lahden ammattikorkeakoulun asiantuntijoiden ja opiskelijoiden panosta. Mikromuovitutkimuksessa tullaan investoimaan IR-optiseen teknologiaan materiaalianalyyseja varten. Hankkeessa rakennettava muovien pesu- ja kierrätyslinjasto tulee Päijät-Hämeen alueen tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja yritysten yhteiskäyttöön sekä tarjoaa testattua tietoa erilaisten muovisivuvirtojen hyödyntämisestä. Testitulosten avulla pyritään edistämään tällä hetkellä polttoon menevien muovijakeiden erilliskeräystä sekä hyödyntämistä. Laitteisto mahdollistaa alueellisen tutkimus-ja kehittämistoiminnan muovien kierrätyksen edistämiseksi sekä jatkossa myös uuden liiketoiminnan syntymisen alueelle. Mikromuovien analyysimenetelmien kehityksen tuloksena saadaan uutta tieteellistä tietoa kierrätyssivuvirroissa ja maaperässä esiintyvän mikromuovin määrästä ja laadusta, mikä on edellytys mikromuoveihin liittyvien riskien arvioimiseksi alkava EAKR-ohjelmaan kuuluva Kiemura-hanke toteutetaan Lahden ammattikorkeakoulun, Muovipoli Oy:n ja Helsingin yliopiston yhteistoteutuksena. Avainsanat: muovi, mikromuovi, kierrätys, tutkimus