MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki
Muuttoliike on yksi väestökehityksen osatekijä Väestönkehityksen osatekijät: Luonnollinen väestönlisäys (syntyvyyskuolleisuus) Kuntien välinen nettomuutto (tulomuutto-lähtömuutto) Nettomaahanmuutto (maahanmuutto-maastamuutto) Suomen väkiluku kasvoi noin 133 000 henkilöllä vuosina 2010-2015 Josta nettomaahanmuuton osuus 67,4 % ja luonnollisen väestönlisäyksen osuus 32,6 % Historiallinen käänne: työikäisten (20-64- vuotiaat) määrä on vähentynyt joka vuosi vuodesta 2010 alkaen!
Keskimäärin 880 000 muuttoa vuodessa 2010-2014 Josta, kunnan sisäisiä muuttoja kunnan osa-alueelta toiselle 65,3 % Josta, kuntien välisiä muuttoja 30 % Josta, maahan- ja maastamuuttoja 4,7 % Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike
Alle 35-vuotiaita kaikista kuntien välillä muuttaneista vuosina 2010-2014 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike
1. REPEYTYVÄ SUOMI! 2. (KANTA)KAUPUNKIEN KASVU! 3. TODELLISET VOITTAJAT! 43 4. 5. MAAHANMUUTTO MUUTOSVOIMANA! VILLIT KORTIT?
Repeytyvä Suomi!
Kuntien välinen muuttoliike määrällisesti maakunnittain, seutukunnittain ja kunnittain vuosina 2010-2014 Maakunnittain (18) Seutukunnittain (70) Kunnittain (317) +190-4 182-4 182 Muuttovoittoa Muuttovoittoa -2 439 Muuttovoittoa Muuttotappiota -1 833 + 4-2 943 + 14-2 118-3 198 + 79-1 175-2 411 +7 804-2 016 +2 582-2 057-86 -973 +16 244-259 -2 097 +228-1 389-3 114-1 298 Muuttotappiota +104 +4 538-1 452 +737 +17 109 +3 650 +1 805 +9 556 +228 +540 +2 697-1 455-1 659 +470 +470-1 175-2 411-2 057-973 -2 016 +7 804 +2 582 Muuttotappiota -86-2 943-3 198-259 -2 097 +228-1 389-3 114-1 298 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016
Kuntien välinen muuttoliike suhteellisesti (promillea) maakunnittain, seutukunnittain ja kunnittain vuosina 2010-2014 Maakunnittain (18) Seutukunnittain (70) Kunnittain (317) +15,7 +13,1-22,9 Muuttovoittoa -22,9 Muuttovoittoa Muuttovoittoa Muuttotappiota Muuttotappiota Muuttotappiota +15,5-7,3-39,6-7,3-39,6-17,1-13,4-17,1-10,6-3,5-1,0 +15,7-13,7-9,0 +1,1 +5,5-17,2-10,5 +10,4-7,8 +1,0 +5,9 +10,2 +25,0 +1,1 +5,7 +14,4 +11,8 +20,7-13,4-10,6-3,5 +3,8-9,0 +15,7 +1,1 +5,5 +10,4-1,0-13,7-10,5-17,2-7,8 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016
Nuorista 15-24-vuotiaista eniten muuttovoittoa saaneet kunnat vuosina 2010-2014 Kerava Ylivieska Maarianhamina Rovaniemi Vantaa Lappeenranta Pori Espoo Seinäjoki Lahti Vaasa Joensuu Kuopio Jyväskylä Oulu Turku Tampere Helsinki 134 190 322 399 565 620 628 1001 1316 1907 2318 2708 3235 6200 6505 11237 13025 25009 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000
TOP 20 kuntien välinen muuttoliike määrällisesti ja suhteellisesti 2010-2014 KUNTA KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE YHTEENSÄ (ABS.) VUOSINA 2010-2014 KUNTA KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE PROMILLEA 1000 ASUKASTA KOHDEN PER VUOSI (2010-2014) Helsinki 13582 Tampere 5441 Oulu 3607 Turku 3599 Kuopio 2653 Espoo 2584 Lahti 1684 Seinäjoki 1627 Pirkkala 1250 Jyväskylä 1245 Lempäälä 1086 Ylöjärvi 856 Joensuu 814 Hämeenlinna 717 Lieto 716 Kauniainen 634 Nokia 623 Sipoo 580 Pori 547 Kaarina 503 Kauniainen 14,1 Jomala 13,9 Pirkkala 13,9 Lempäälä 10,2 Kustavi 10,0 Kittilä 8,8 Lieto 8,5 Lemland 8,5 Uurainen 6,9 Marttila 6,2 Sipoo 6,2 Toivakka 6,2 Ylivieska 6,1 Seinäjoki 5,5 Ylöjärvi 5,5 Kontiolahti 5,1 Kuopio 5,0 Tampere 5,0 Ilmajoki 4,8 Helsinki 4,5 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot: analyysi Timo Aro 2015
(Kanta)kaupunkien kasvu!
Suurten keskuskaupunkien (6) ja niiden kehyskuntien (57) kuntien välinen nettomuutto vuosina 2000-2015 9000 8500 8000 7500 7000 6500 6000 5500 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0-500 -1000-1500 Suurten kaupunkien kehyskunnat (57) Keskuskaupungit (6) Käänne nousukauden huipulla vuonna 2007 Keskuskaupunkien muuttovoitot kehyskuntia suuremmat 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike; analyysi Timo Aro 2015 Keskuskaupungit: Helsinki, Tampere, Oulu, Turku, Jyväskylä ja Lahti Kehyskunnat: Espoo, Hyvinkää, Järvenpää, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vantaa, Vihti, Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Hämeenkyrö, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Pälkäne, Vesilahti, Ylöjärvi, Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Tyrnävä, Hankasalmi, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen, Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä ja Nastola
Akselin otsikko Keskuskaupunkien osuus (%) koko kaupunkiseudun kasvusta 2005-2015 100,0 90,0 80,0 Kaavion otsikko Jyväskylä 99,8 % Oulu 85,9 % Turku 84,4 % 70,0 60,0 50,0 Tampere 64,5 % Helsinki 47,4 % 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 * Perustuu 1.1.2015 alueluokitukseen Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Todelliset voittajat!
Määrällinen muuttoliike Laadullinen muuttoliike
Ei se muuttajien määrä, vaan muuttajien rakenne! Työmarkkina-asema (työllinen, työtön tai työvoiman ulkopuolella) Koulutusrakenne (perus-, keski- tai korkeaaste) Tulo- ja lähtömuuttajien rakenne Ikärakenne (esim. 5-10 vuotisjaksoittain) Tulorakenne (keskimääräiset tulot, laskennallinen tulokertymä)
Ei-työllisten muuttajien keskimääräiset tulot vuodessa 7.700 Työllisten muuttajien keskimääräiset tulot vuodessa 29.000
Tulomuuttajien keskimääräiset tulot 50000 45000 40000 35000 Työlliset muuttajat Muut muuttajat 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 15-24 v. 25-34 v. 35-44 v. 45-54 v. 55-64 v. Yli 65-vuotiaat Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta
Työllisten nettomuutot maakunnittain vuosina 2010-2012 Neljä maakuntaa sai muuttovoittoa työllisistä muuttajista vuosina 2010-2012: Uusimaa, Pirkanmaa, Kanta-Häme ja Päijät-Häme Lappi Työllisten muuttovoitot keskittyivät Uudellemaalle: Uusimaa sai muuttovoittoa työllisistä kaikkiaan 10 406 henkilöä, kun kolme muuta muuttovoittoista maakuntaa saivat yhteensä 1 634 henkilöä vuosina 2010-2012 Työllisistä kärsivät eniten määrällistä muuttotappiota Pohjois- Pohjanmaa (-2 227), Keski-Suomi (- 1 163), Lappi (-1 142) ja Pohjois- Karjala (-1 073) Pohjanmaa Etelä-Savo Satakunta Pirkanmaa Päijät-Häme Varsinais- Suomi Keski- Pohjanmaa Etelä- Pohjanmaa Keski- Suomi Kanta-Häme Uusimaa Pohjois- Pohjanmaa Pohjois- Savo Kainuu Kainuu Kainuu Etelä-Karjala Kymenlaakso Pohjois- Karjala Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015
Työllisten muuttovirrat seutujen välillä vuosina 2010-2012 Työllisistä sai muuttovoittoa vain 15 seutua vuosina 2010-2012 Pohjois- Lapin Helsingin seutu sai työllisistä muuttovoittoa yhteensä 10 300 henkilöä ja Tampereen seutu noin 1 000 henkilöä vuosina 2010-2013: muiden työllisistä muuttovoittoa saaneiden seutujen voitot vähäisiä Tunturi- Lapin Työllisistä kärsi muuttotappiota 53 seutua: eniten työllisistä kärsivät määrällistä muuttotappiota Joensuun, Kemi-Tornion, Oulun, Lappeenrannan ja Jyväskylän seudut, joiden työllisten muuttotappio nousi yli 500 henkilön kolmen vuoden ajanjaksolla vuosina Seinäjoen Helsingin 2010-2012 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015 Vaasan Tampereen Lahden Hämeenlinnan
Työllisten muuttajien nettomuutto määrällisesti keskuskaupungeissa vuosina 2009-2013 3000 2600 2200 10503 Työllisten muuttajien nettomuutto yksi tärkeimmistä muuttoliikkeen indikaattoreista suurten kerrannaisvaikutusten vuoksi: yhden työllisen tulomuuttajan tulot keskimäärin noin 30 000 euroa ja ei-työllisten noin 7000 euroa 1800 1611 Työllisistä sai muuttovoittoa vain kuusi keskuskaupunkia (20): työllisistä sai sekä määrällisesti että suhteellisesti eniten muuttovoittoa Helsinki. 1400 1000 880 839 Pääkaupunkiseudun ulkopuolella työllisistä saivat merkittävää muuttovoittoa Seinäjoki ja Hämeenlinna. Seinäjoki sai keskuskaupungeista suhteellisesti toiseksi eniten muuttovoittoa 600 200 352 173-25 -33-40 -300-411 -528-545 -200-600 -1000-561 -818-1400 -1800-2200 -1400-1552 -1680-1797 -1994-2600 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot tietokanta; Analyysi Timo Aro 2016
Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä 2005-2013
Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä* (miljoonaa euroa) keskuskaupungeissa yhteensä vuosina 2009-2013 270 Miljoonaa euroa 249,2 240 210 Helsinki, Espoo ja Vantaa hyötyivät laskennallisesti muuttoliikkeestä yhteensä noin 400 miljoonaa euroa vuosina 2009-2013 180 150 120 90 92,2 Hämeenlinna ja Seinäjoki hyötyivät asukasta kohti laskettuna (euroa/asukas) eniten muuttoliikkeestä ja muuttajien rakenteesta Muuttoliikkeestä aiheutui suurista muuttovoitoista huolimatta eniten taloudellista rasitetta Tampereelle, Turulle ja Jyväskylälle vuosina 2009-2013. 60 55,6 43,3 39,9 37,8 30 0 12,1 11,6 6,5 5,6-0,8-9,5-10,2-14,7-19 -26,1-26,9-41,1-51,3-79,6-30 -60-90 -120 *Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä kuvaa alueen kaikkien tulo- ja lähtömuuttajien yhteenlaskettujen tulojen välistä erotusta yhden kalenterivuoden aikana. Tulot sisältävät kaikki verottajan tiedossa olevat tulot: valtion- ja kunnallisveronalaiset tulot, pääomatulot ja muut tulot Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot Analyysi: Timo Aro 2016
Maahanmuutto muutosvoimana!
Nettomaahanmuutto määrällisesti kunnittain vuosina 2010-2014 Maahanmuutosta saivat muuttovoittoa de facto kaikki Suomen kunnat eli 98,8 % kunnista (316/320) vuosina 2010-2014 Kuntien nettomaahanmuutto oli yhteensä 83 600 henkilöä vuosina 2010-2014 eli lähes Porin asukasluvun verran Maahannmuutosta sai 16 kuntaa yli tuhat henkilöä muuttovoittoa: Helsinki (16 555), Espoo (7 776), Vantaa (6 459), Turku (3 762), Tampere (2 995), Oulu (2 235), Kotka (1 860), Vaasa (1 851) ja Jyväskylä (1 629). Nettosiirtolaisuus yhteensä vuosina 2010-2014 yli + 1000 henkilöä ----- yli -1 henkilöä Maahanmuutosta sai vain neljä kuntaa koko maassa ns. tilastollista muuttotappiota vuosina 2010-2014: Liminka (-28), Lumijoki (-5), Savukoski (-1) ja Luhanka (-1) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Vieraskielisten määrän kehitys kuudessa suuressa kaupungissa vuosina 1990-2014 Koko maassa oli noin 25 000 (0,5 %) vieraskielistä vuonna 1990 ja 310 000 (5,7 %) vuoden 2013 lopussa Vieraskielisten määrä 12 kertaistui vuo-sina 1990-2014 ja kolminkertaistui vuo-sina 2000-2014 Vuonna 1990 kuudessa suurimmassa kaupungissa oli yhteensä 14 500 vie-raskielistä eli muita kuin suomen-, ruot-sin- tai saamenkielistä. Vuoden 2014 lopussa vieraskielisten määrä oli 193 500 henkilöä eli enemmän kuin Turun kau-pungissa on asukkaita Vieraskielisistä lähes yhdeksän kym-menestä (88 %) asuu kaupunkimaisissa kunnissa, kun kantaväestössä vastaava osuus on 69 % 220000 200000 180000 160000 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 Espoo Helsinki Vantaa Turku Tampere Jyväskylä Oulu Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja väestöennuste
TOP 20 nettosiirtolaisuus määrällisesti ja suhteellisesti vuosina 2010-2014 KUNTA NETTOSIIRTOLAISUUS YHTEENSÄ VUOSINA 2010-2014 Helsinki 16555 Espoo 7776 Vantaa 6459 Turku 3762 Tampere 2995 Oulu 2235 Kotka 1860 Vaasa 1851 Jyväskylä 1629 Lappeenranta 1430 Lahti 1413 Kuopio 1298 Rovaniemi 1131 Hämeenlinna 1095 Joensuu 1038 Kouvola 1022 Kajaani 862 Pietarsaari 820 Pori 817 Kerava 746 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot: analyysi Timo Aro 2015 KUNTA NETTOSIIRTOLAISUUS PROMILLEA 1000 ASUKASTA KOHDEN PER VUOSI (2010-2014) Geta 18,7 Föglö 17,0 Vöyri 14,4 Kristiinank. 13,5 Siikajoki 12,3 Eckerö 11,3 Kökar 11,1 Pudasjärvi 9,7 Pietarsaari 8,4 Närpiö 7,6 Punkalaidun 7,6 Lumparland 7,4 Lieksa 7,3 Sund 7,0 Kotka 6,8 Vårdö 6,4 Kemi 6,3 Vantaa 6,3 Honkajoki 6,2 Uusikaarlepyy 6,2
Villit kortit?
Murtuko perinteinen muna-kana asetelma? ENNEN: Ihmiset muuttavat sinne missä on työpaikkoja tai mistä oletetaan löytyvän potentiaalisimmat työmahdollisuudet JATKOSSA: Työpaikat siirtyvät tai hakeutuvat sinne, missä on paljon koulutettuja ihmisiä tai tiettyjen toimialojen keskittymiä tai ne koetaan tulevaisuuden kannalta potentiaalisimmiksi paikoiksi
Missä suomalaiset asuvat vuonna 2030? Väestö kasvaa noin joka kolmannessa kunnassa (114) ja vähenee kahdessa kolmesta kunnasta (203) vuoteen 2030 mennessä Väestö kasvaa yli 15 % kuudessa Manner-Suomen kunnassa: Pirkkalassa, Luodossa, Lempäälässä, Espoossa, Kauniaisissa ja Oulussa Väestö vähenee yli -15 % 44 kunnassa: suurimmat menetykset Hyrynsalmella, Sallassa, Juukassa, Kyyjärvellä, Suomussalmella ja Rautjärvellä Väestöennuste kunnittain 2015-2030 (muutos %) >10 % (33 kuntaa) 0,1-9,9 % (81 kuntaa) -0,1- -9,9 % (98 kuntaa) < -10 % (105 kuntaa) Sinisellä väestö kasvaa Punaisella väestö vähenee Huom! Tunturi- ja Pohjois-Lapin positiivinen väestökehitys vuosina 2015-2030 Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste (2015); Analyysi Timo Aro 2016
Yhteenveto pähkinänkuoressa
2010-luvun alun muuttoliike pähkinänkuoressa 1 (2) 1. Muuttovoittoa saavien alueiden määrä on vähentynyt: vain yksi neljä kunnasta ja seudusta on saanut muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä. Nuorista (15-24 v.) sai muuttovoittoa vain joka kymmenes kunta (18/317). Aluekehityksen, liikennejärjestelmän ja muuttoliikkeen kasvava yhteys? 2. Muuttovoittoa saavat alueet sijaitsevat a) laajenevalla metropolialueella, b) suurissa ja keskisuurissa (osa) korkeakoulukaupungeissa, c) suurten kaupunkien kehyskunnissa ja d) pistemäisesti muualla maassa. Muuttotappiolliset alueet sijaitsevat ensisijaisesti a) ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun alueella, b) maakuntien 2- ja 3 (seutu)keskuksissa ja c) rakennemuutospaikkakunnilla 3. Kasvavien ja muuttovoittoisten kaupunkiseutujen sisäisessä dynamiikassa merkittävä muutos 2010-luvulla keskuskaupunkien ja niiden kehyskuntien välillä: keskuskaupunkien vetovoima on kasvanut 2010-luvun aikana suhteessa aikaisempaan kehitykseen ja kehyskuntien vetovoima vähentynyt. Suhdanneilmiö vai jotain muuta?
2010-luvun alun muuttoliike pähkinänkuoressa 2 (2) 4. Muuttoliikkeen valikoivuus eli muuttajien yksilöllölliset, sosiaaliset ja taloudelliset ominaisuudet poikkeavat alueiden välillä. Muuttoliikkeen määrään ja muuttajien rakenteeseen liittyvät erot. Lisääkö muuttoliikkeen valikoivuus entisestään sekä suuralueiden välisiä että kaupunkiseutujen sisäisiä eroja? 5. Lisääntynyt maahanmuutto: maahanmuutto on usealla alueella ainoa väestökehityksen dynaaminen osatekijä
Muuttovetovoimaisen alueen 6 tunnusmerkkiä 1.Kovat vetovoimatekijät 2.Pehmeät vetovoimatekijät 3.Identiteettitekijät 4.Sijainti, erityisesti suhteessa kasvukeskuksiin 5.Ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus 6.Mainekuva
LISÄTIETOJA: Valtiotieteen tohtori Timo Aro timokaro@gmail.com www.timoaro.fi @timoaro 045 6577890