Kaupunginhallitus Julkinen

Aika 10.9.2018 klo 15:00-17:51 Paikka Kaupungintalo, Vallinkoski (h. 138) Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 207 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 208 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 209 Johtajasopimukset ja johtamisvastuiden määrittely 5 210 Tiedoksiannot kaupunginhallitukselle 6 211 Liikkumisen uudistaminen Etelä-Karjalan alueella hankkeen 7 omarahoitusosuus 212 Varhaiskasvatuksen virkojen ja toimien järjestäminen 10 213 Eron myöntäminen käräjäoikeuden lautamiehelle ja uuden valinta 11 214 Talouden kuukausiraportti 7/2018 12 215 Strategian jalkautus- ja toimeenpanolinjaukset 13 216 Uusien virkojen perustaminen liittyen kaupungin 15 johtamisjärjestelmämuutokseen 217 Perinnön luovuttaminen Imatran kaupungille 16 218 Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan kuntien, 18 kuntayhtymien ja kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen yhteisen taloushallinnon, palkanlaskennan ja tietotekniikkapalveluja tuottavien yhtiöiden perustaminen 219 Asemakaavan muutos 1074, kaupunginosassa 74, Vuoksenniska 24 220 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2017 33 221 Lisämäärärahaesitys kiinteän omaisuuden hankintaan 37 Kohonkankaantie 222 Kaupunginvaltuuston päätösten 20.8.2018 täytäntöönpano 38 223 Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset 40 224 Saapuneet kirjeet 41 225 Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus pöytäkirjaan 42 Sivu 1/43

Aika 10.9.2018 klo 15:00-17:51 Paikka Kaupungintalo, Vallinkoski (h. 138) Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätieto Läsnä Nokelainen Ilkka 1. varapuheenjohtaja Airas Mikko 2. varapuheenjohtaja Lankinen Veikko Pöytäkirjan tarkastaja Saaristo Lilla Pöytäkirjan tarkastaja Härkönen Timo Jäsen Aalto Airi Jäsen Nissinen Anne Jäsen Äikää Tarja Jäsen Luukkanen Heikki Jäsen Telkkä Jani Jäsen Prior Sanna Varajäsen Poissa Äikäs Topiantti Kaupunkikehitysjohtaja Helminen Anna Puheenjohtaja Muut osallistujat Roslakka Kai Kaupunginjohtaja Heino Kaisa Apulaiskaupunginjohtaja Ellonen Hanna-Kaisa Hyvinvointijohtaja Hupli-Oinonen Liisa Viestintäjohtaja Malm Niina Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Matikainen Tommi Kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Saarimäki Erkki Kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Käsitellyt asiat 207-225 Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja nähtävillä 18.9.2018 klo 9.00-11.30 Imatran kaupungin asiakaspalvelupisteessä sekä 18.9.2018 alkaen netissä www.imatra.fi Sivu 2/43

207 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös: Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Sivu 3/43

208 Pöytäkirjantarkastajien valinta Päätös: Valittiin pöytäkirjantarkastajiksi Lilla Saaristo ja Veikko Lankinen. Sivu 4/43

209 Johtajasopimukset ja johtamisvastuiden määrittely IMR/1344/01.01.00.00/2018 Valmistelija: Heino Kaisa (johtamisvastuut); Salovuori Tuula (johtajasopimus) Kaupungin johtajajärjestelmää muutettiin kaupunginvaltuuston 18.6.2018 62 päätöksellä siten, että entisen johtamisjärjestelmän mukaiset hallintojohtajan ja talousjohtajan virat lakkautettiin ja kaupunginjohtajan viran lisäksi viranhaltijajohtoon perustettiin uusi apulaiskaupunginjohtajan virka. Samalla valtuutettiin kaupunginhallituksen puheenjohtajisto käynnistämään johtajasopimuksen valmistelu kaupunginjohtajalle ja apulaiskaupunginjohtajalle. Hallintosäännön mukaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja johtaa kaupunginjohtajan johtajasopimuksen valmistelua ja huolehtii kaupunginhallituksen ja valtuuston kytkemisestä valmisteluprosessiin tarkoituksenmukaisella tavalla. Johtajasopimuksen hyväksyy kaupunginhallitus lukuun ottamatta tilannetta, milloin sopimuksessa päätetään samalla kaupunginjohtajalle maksettavasta erokorvauksesta. Siinä tapauksessa päätösvalta asiassa kuuluu kaupunginvaltuustolle kuntalain 42 mukaisesti. Kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajan johtajasopimusluonnos on oheismateriaaleina. Johtajasopimusluonnoksessa viitattu kuvaus johtamisvastuista saatetaan valtuustolle käsiteltäväksi samassa yhteydessä, kun valtuusto päättää uudistuvasta hallintosäännöstä. Oheismateriaali 1. KAUPUNGINJOHTAJIEN JOHTAJASOPIMUS luonnos KH:n 1 varapuheenjohtajan päätösesitys: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy oheisen luonnoksen mukaisen johtajasopimuksen kaupunginjohtajalle ja apulaiskaupunginjohtajalle, sekä valtuuttaa kaupunginhallituksen puheenjohtajan hyväksymään teknisiä tai muutoin vähämerkityksellisiä muutoksia sopimukseen ennen sopimuksen allekirjoittamista. Päätös: Hyväksyttiin. Merkittiin, että kaupunginjohtaja Kai Roslakka ja apulaiskaupunginjohtaja Kaisa Heino ilmoittivat esteellisyydestään asianosaisina (HallintoL 28 1-kohta) ja poistuivat kokoushuoneesta asian käsittelyn ajaksi. Tämän pykälän ajaksi kutsuttiin sihteeriksi talous- ja hallintopäällikkö Tuula Salovuori. Sivu 5/43

210 Tiedoksiannot kaupunginhallitukselle 1. Kaupunginhallituksen lautakuntiin ja konserniyhteisöihin nimeämien edustajien tiedoksiannot - Kaupunginhallituksen jäsen Heikki Luukkanen kertoi Etelä- Karjalan koulutuskuntayhtymän ajankohtaisista asioista - Kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Tommi Matikainen kertoi Mitra Imatran Rakennuttaja Oy:n ajankohtaisista asioista - Kaupunginhallituksen jäsen Lilla Saaristo kertoi kaupunkikehittämislautakunnan ajankohtaisista asioista 2. Tilannekatsaus digihankkeisiin - Talous- ja rahoitussuunnittelupäällikkö Raikko Törönen oli kokouksessa esittelemässä asiaa 3. Linnalan koulu / tilannekatsaus - Hyvinvointipalvelujen päällikkö Arja Kujala oli kokouksessa esittelemässä asiaa 4. Eksoten ajankohtaisia asioita - Kaupunginjohtaja Kai Roslakka kertoi Eksoten ajankohtaisia kuntajohtajien neuvottelukunnassa 7.9.2018 esillä olleita asioita Kj:n päätösesitys: Päätös: Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Sivu 6/43

211 Liikkumisen uudistaminen Etelä-Karjalan alueella hankkeen omarahoitusosuus IMR/1239/00.02.21/2018 Valmistelija: Heino Kaisa Kaupungininsinööri Päivi Pekkasen selvitys 5.9.2018: Kaupunkikehitys ja tekniset palvelut vastuualue on valmistellut innovatiivisten hankintojen Business Finland rahoitushakemusta Liikkumisen uudistaminen Etelä-Karjalan alueella yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin, Etelä-Karjalan liiton ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Hankkeen tavoitteena on kehittää Etelä-Karjalan kuntien ja sairaanhoitopiirin maksamien kuljetusten ympärille liikkumispalvelujen digitaalinen ympäristö ja edistää älykkäisiin liikkumisratkaisuihin liittyvän osaamisen syntymistä ja kehittymistä, sekä luoda mahdollisuuksia uudenlaiselle yritystoiminnalle. Hanke edistää julkisen toimijan ja pk-yritysten välistä yhteistyötä ja luo välillisesti merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia älykkäitä liikkumispalveluja ja niihin liittyviä teknologisia ratkaisuja kehittäville yrityksille. Hanke edesauttaa yritysten liiketoiminnan kansainvälistä skaalautumista uuden osaamisen ja hankkeesta saatujen referenssien kautta. Hankkeen keskiössä on innovatiivisen julkisen hankinnan kautta hankittu digitaalinen toimintaympäristö (kustannusarvio n. 400 000 ) ja siihen liittyvät moduulit. Toimintaympäristön ja sen rajapintojen kehittämiseen käytetään alan asiantuntijoita (asiantuntijatyön kustannusarvio n. 100 000 ). Olemme tunnistaneet, että hankkeen vaatimaa osaamista löytyy osittain kansallisilta markkinoilta, mutta alustateknologian osalta toimintakenttänämme on EU:n alue. Digitaalisen toimintaympäristön kautta Imatran alueella voidaan testata mm.: - uudenlaista joukkoliikenteen lipputuotetta joka ei ole sidoksissa vain yhteen tunnisteeseen - asiakasverkon tarjoamista joukkoliikenteen asiakkaille jolloin eri palvelujen tarjoaminen verkon välityksellä suoraan asiakkaalle onnistuu - joukkoliikenteen asiakkaiden sisään ja ulos nousujen todellisen paikkatiedon keräämistä, jolloin tarkempi verkosto ja kapasiteetti suunnittelu on mahdollista - Koulukyytien taloudellisempaa kokonaisuutta, kun Wilma yhdistetään toimintaympäristöön. Yhdellä poissaoloilmoituksella tieto vapautuvasta paikasta myös koulukyydin ajajalle jolloin paikan voi myydä itsemaksavalle asiakkaalle ja kokonaan kutsuperusteinen koulukyyti mahdollisuus tulee myös itsemaksaville koululaisille - Yrityselämän subventoimia matkoja joilla asiakkaat saadaan palveluiden äärelle maksuttomalla tai alennetun hintaisella liikkumisella - Matkaketjujen muodostumista esim. juna - linja-auto - taksi, samalla lipulla. Sivu 7/43

- SHL-mallin uudistaminen, korvausperusteet (yksin tapahtuvan matkustettavuuden rajoittaminen ja samaan aikaan kyytien jakamisen kannustaminen matkamäärien kertautuvuudella) - toimintaympäristössä on matkatili toiminnallisuus, joka on liitettävissä kaupungin muihin digitaalisiin maksupalveluihin eimatra - MaaS-palvelu Whim:in toimintaa pienemmässä kaupunkiympäristössä Digitaalisen toimintaympäristön pilotoinnit toteutetaan hankkeen aikana Imatran liikkumispalveluympäristössä, eli joukkoliikenteessä ja koulukuljetuksissa, sekä mahdollisissa yksityisten toimijoiden tarjoamissa kuljetuspalveluissa. Näin kaikki hankkeessa tehtävä työ jää 100 % Imatran hyödyksi hankkeen jälkeen. Muiden hankkeessa mukana olevien tahojen osalta hankeaikana selvitetään implementoitavuus heidän toimintaympäristöön, mutta varsinaisen implementoinnin kulut jäävät näiden hankeosapuolien osalta kokonaan heidän omaksi kuluksi hankeajan jälkeen. Rahoituksen hankkeelle asettamat tavoitteet: - kehitetään innovatiivisen julkisen hankinnan keinoin teknologisilta valmiuksiltaan edistyksellinen ja ratkaisuiden kansainvälistymistä tukeva teknologinen alusta uusille älykkäille liikkumisen palveluille - luodaan avoin houkutteleva kehitys- ja kokeiluympäristö uusille liikkumisen palveluille ja niihin liitettäville lisäarvopalveluille - edistetään rajat ylittävien saumattomien liikkumispalveluiden ja niihin liittyvien lisäarvopalveluiden kehittymistä Hankkeelle on arvioitu 18 kk Imatran kaupungin henkilöstön työpanosta (126 000 ). Kolmivuotisen hankkeen arvioitu kustannusarvio (alv 0 %) on (Imatran omarahoitusosuus suluissa): - v. 2018 40 000 (20 000 ) - v. 2019 400 000 (80 000 ) - v. 2020 230 000 (80 000 ) Yhteensä (2018-2020): 670 000 (180 000 ) Rahoitus jakautuu hankeosapuolien kesken seuraavasti: - Imatran kaupunki 180 000 (27 %) - Lappeenrannan kaupunki 50 000 (rahoituspäätös tehty) ostopalveluihin ja 20 000 omaa työpanosta (hankkeessa ostopalvelua), yhteensä 70 000 (11 %) - Etelä-Karjalan liitto 75 000 (11 %) - Kaakkois-Suomen ELY-keskus 10 000 (1 %) - Business Finland 335 000 (50 %) Hankkeelle on myönnetty Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin rahoitus. Projektin suuren uutuusarvon, tutkimuksellisen luonteen ja laajan verkottumisen vuoksi, rahoitus on myönnetty 50 prosentin avustuksena innovatiiviseen julkiseen hankintaan. Rahoitus on enintään 335 000 euroa, mutta kuitenkin enintään 50 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Rahoituskeskus on hyväksynyt projektin Sivu 8/43

kokonaiskustannusarvioksi 670.000 euroa. Rahoitus on myönnetty kokonaisuutena Imatran kaupungille. Business Finlandin rahoituspäätös on ehdollinen siihen asti, kun kaikki hankeosapuolet ovat sitoutuneet omarahoitusosuuksiin ja päätökset on toimitettu Business Finlandille hyväksyttäväksi. Talous- ja rahoitussuunnittelupäällikkö Raikko Törösen lausunto 5.9.2018: Taloustoimi esittää, että hankkeen tämän vuoden kustannukset 20 000 euroa katetaan kaupunginhallituksen sitomattomista määrärahoista ja vuosille 2019 ja 2020 talousarvion irtaimen omaisuuden investointiosaan, kaupunkikehitys ja tekniset palvelut vastuualueelle kustannuspaikalle 806 kirjataan 80 000 euroa/vuosi. Oheismateriaali 1. Liikkumisen uudistaminen Etelä-Karjalassa hankkeen rahoituspäätös 2. Liikkumisen uudistaminen Etelä-Karjalassa hankkeen Hankesuunnitelma 3. Liikkumisen uudistaminen Etelä-Karjalassa hankkeen kustannusarvio 4. Liikkumisen uudistaminen Etelä-Karjalassa hankkeen rahoitusehdot Kj:n päätösesitys: Päätös: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se päättää toteuttaa edellä kuvatun Liikkumisen uudistaminen Etelä-Karjalan alueella -hankkeen ja sitoutuu hankkeen edellyttämään omarahoitusosuuteen, yhteensä 180 000 (alv 0 %). Rahoitus jakautuu kolmelle vuodelle seuraavasti: - 20 000 vuonna 2018-80 000 vuonna 2019 - ja 80 000 vuonna 2020. - Kustannukset katetaan vuoden 2018 osalta kaupunginhallituksen sitomattomista määrärahoista ja vuonna 2019, sekä 2020 irtaimen omaisuuden investointimäärärahoista. Hyväksyttiin. Sivu 9/43

212 Varhaiskasvatuksen virkojen ja toimien järjestäminen IMR/1303/01.01.00.00/2018 Valmistelija: Leinonen Minna Imatran kaupunginhallitus (6.6.2016) asetti korityöskentelyssä varhaiskasvatuksen tavoitteeksi päiväkotien johtajarakenteen tiivistämisen puoleen silloisesta (9) johtajamäärästä. Päiväkotien palveluverkkoratkaisu ja kahden päiväkodin johtajan eläköityminen mahdollistavat päiväkotien hallinnoinnin uudelleen järjestelyn. Päiväkodin johtajien osalta on käyty henkilökohtaiset kuulemiset. Jokainen päiväkodin johtaja on omalta osaltaan antanut järjestelylle henkilökohtaisen hyväksyntänsä. Varhaiskasvatuksen kolme päiväkodin johtajan virkaa lakkautetaan ja yksi virka muutetaan päiväkodin apulaisjohtajan viraksi. Virkanimike päiväkodinjohtajan virka, Mikonpuiston päiväkoti,(vakanssi 240136) päiväkodinjohtajan virka, Meltolan päiväkoti päiväkodinjohtajan virka, Virasojan päiväkoti, (vakanssi 240231) Päiväkodinjohtajan virka, Mansikkalan päiväkoti, (vakanssi 240401) muutetaan päiväkodin apulaisjohtajan viraksi. Kuntalain 410/2015 88 :n mukaan viran perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää valtuusto tai hallintosäännössä määrätty kunnan muu toimielin. Imatran hallintosäännön 31 :n mukaan kaupunginhallitus päättää viran perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi. Varhaiskasvatuksessa on lakkautuvien virkojen sijaan täytetty työsuhteisia lastentarhanopettajien palvelussuhteita. Kyseiset lastentarhanopettajat tarvitaan, koska eläköityneet päiväkodin johtajat ovat toimineet johtajuuden lisäksi lastentarhanopettajina lapsiryhmissä ja jotta subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus saadaan toteutettua. Kj:n päätösesitys: Päätös: Kaupunginhallitus päättää, että päiväkodinjohtajan virka, Mikonpuiston päiväkoti, (vakanssi 240136), päiväkodinjohtajan virka, Meltolan päiväkoti ja päiväkodinjohtajan virka, Virasojan päiväkoti, (vakanssi 240231) lakkautetaan 1.8.2018 ja että päiväkodinjohtajan virka, Mansikkalan päiväkoti, (vakanssi 240401) muutetaan päiväkodin apulaisjohtajan viraksi 1.8.2018 lukien. Hyväksyttiin. Sivu 10/43

213 Eron myöntäminen käräjäoikeuden lautamiehelle ja uuden valinta IMR/1327/00.00.01.00/2018 Valmistelija: Heino Kaisa Hannu Tuovilan eroilmoitus 28.8.2018: Pyydän eroa Etelä-Karjalan käräjäoikeuden lautamiehen luottamustoimesta. Eroanomus perusteluineen on nähtävillä kokouksessa. Kaupunginvaltuusto on 12.6.2017 valinnut käräjäoikeuden lautamiehiksi v. 2017 2021 seuraavat henkilöt: Kristiina Pasanen Hannu Tuovila Tiina Ovaska Timo Mykrä Lautamiehen tulee olla käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvassa kunnassa asuva Suomen kansalainen, joka ei ole konkurssissa, jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu ja jota on pidettävä sopivana toimimaan lautamiehenä. Lautamieheksi ei saa valita henkilöä, joka on alle 25-vuotias tai joka on täyttänyt 65 vuotta. Lautamiehenä ei saa olla henkilö, jolla on virka yleisessä tuomioistuimessa tai Rikosseuraamuslaitoksessa taikka joka virassaan suorittaa ulosottotehtäviä, rikosten esitutkintaa taikka tullitai poliisivalvontaa, eikä myöskään syyttäjä, asianajaja taikka muut ammatikseen asianajoa harjoittava henkilö. Lautamieslain 4 :n 3 momentin mukaan kunnasta valittavien lautamiesten tulee mahdollisimman tasapuolisesti edustaa kunnan väestön ikä-, elinkeino-, sukupuoli- ja kielijakaumaa. Lautamiesjärjestelmän uskottavuutta ja kansalaisten luottamusta järjestelmään saattaisi lisätä, mikäli lautamiesten joukossa olisi myös eri etnisiä ryhmiä edustavia henkilöitä. Kj:n päätösesitys: Päätös: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se myöntää eron Hannu Tuovilalle käräjäoikeuden lautamiehen tehtävästä ja valitsee hänen tilalleen Joni Salmen edellytyksellä, että käräjäoikeus on vahvistanut ehdotetun henkilön sopivuuden tehtävään ennen valtuuston valintapäätöstä. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle. Sivu 11/43

214 Talouden kuukausiraportti 7/2018 Valmistelija: Heino Kaisa Talous- ja rahoitushallintopalvelut 4.9.2018, talous- ja rahoitussuunnittelupäällikkö Raikko Törönen: "Heinäkuun talouden kuukausiraportti Toimintakate Heinäkuun toimintakate toteutui 0,5 M suunniteltua paremmin ja kumuloitunut toimintakate (tammikuu - heinäkuu) toteutui 2,1 M suunniteltua paremmin. Vuoden lopun toimintakatteen ennuste on tällä hetkellä 1.7 M suunniteltua parempi. Verotulot Heinäkuun verotulot toteutuivat 0,4 M suunniteltua paremmin ja kumuloitunut verotulo (tammikuu - heinäkuu) toteutui 1,4 M suunniteltua paremmin. Loppuvuoden verotuloennuste on tällä hetkellä 1,4 M suunniteltua parempi. Vuosikate Heinäkuun vuosikate toteutui 1,0 M suunniteltua paremmin ja kumulatiivinen vuosikate (tammikuu heinäkuu) toteutui 3,8 M suunniteltua paremmin. Hyvää vuosikatteen kehitystä selittää suunniteltua parempi toimintakate ja verotulot ja tästä johtuen myös vuoden lopun vuosikatteen ennuste on 3,4 M suunniteltua parempi. Tilikauden tulos Heinäkuun tilikauden tulos toteutui 1,0 M suunniteltua paremmin. ja kumulatiivinen tilikauden tulos (tammikuu heinäkuu) toteutui 3,7 M suunniteltua paremmin ja tästä johtuen myös vuoden lopun tulosennuste on 3,3 M positiivinen. Kaupungin talous on kaiken kaikkiaan toteutunut suunniteltua paremmin. Vastuualueiden kirjalliset toiminnan katsaukset ovat luettavissa heinäkuun osalta kunkin vastuualueen toiminnan katsauksissa. Kj:n päätösesitys: Päätös: Kaupunginhallitus merkitsee talouden kuukausiraportin tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Sivu 12/43

215 Strategian jalkautus- ja toimeenpanolinjaukset IMR/1342/00.01.03.00/2018 Valmistelija: Heino Kaisa Talous- ja hallintopäällikkö Tuula Salovuori: Kaupunginvaltuusto hyväksyi 11.12.2017 113 Imatra tekee tulevaisuuden 2030 -strategian päälinjaukset ja päätti, että niiden pohjalta käynnistetään strategian toimeenpano-ohjelman (laajan strategiaohjelman) valmistelu. Päätöksen mukaan laaja strategiaohjelma tuli saattaa valtuuston hyväksyttäväksi kevään 2018 aikana. Toimeenpano-ohjelman valmistelu on jäänyt odottamaan toisaalta maakuntauudistuksen aikataulu- ja muita linjauksia, ja toisaalta sen ohessa on haluttu nimenomaan valmistella ja päivittää strategian jalkautussuunnitelma kesäkuussa toteutuneiden johtajavaihdosten jälkeen. Strategian jalkautusohjelma on tarkoitus toteuttaa siten, että ensimmäinen vaihe keskittyy erityisesti uudistuvat toimintatavat - avaintavoitteen jalkautukseen hallitusti ja suunnitelmallisesti ottaen huomioon samaan aikaan käynnissä oleva Pöhinää kehiin - henkilöstölähtöisen jatkuvan kehittämisen hankkeen eteneminen. Toimeenpano-ohjelman osana aiemmin julkaistu strategiatavoitetaulukko otetaan osaksi kaupungin talousarvioprosessia, eikä se ole enää jatkossa sellaisenaan itse toimeenpano-ohjelmassa. Strategiatavoitteet sisältävä taulukko on kuitenkin jatkossakin erittäin kiinteä osa strategian toimeenpanoa. Siinä määritellään vuosittain strategiatavoitteista johdettavat käytännön toimenpiteet keskipitkälle ja lyhyelle, tulevan vuoden, aikajänteelle. Oheismateriaalissa oleva toimeenpano-ohjelma pitää sisällään strategiset palveluohjelmalinjaukset, sekä linjaukset mm. henkilöstö-, omistaja- ja hankintapolitiikan osalta. Kaupunginvaltuusto on osaltaan käsitellyt strategian toimeenpanoohjelman, sekä strategian jalkautuksen tueksi laaditun Kokoaan suurempi kaupunki -strategiakuvaa valtuustoseminaarissa 8.-9.3.2018. Valtuustoryhmät ovat antaneet myöhemmin keväällä 2018 lausuntonsa toimeenpano-ohjelmaluonnoksesta. Toimeenpano-ohjelmaa, avaintavoitetta tukevia kärkihankkeita, sekä strategian jalkautuksen tueksi laadittua Kokoaan suurempi kaupunki -strategiakuvaa on työstetty lisäksi johtoryhmä-, konsernijohtoryhmä-, sekä vastuualueiden palvelupäällikkötason kokoonpanoilla loppukevään ja kesän 2018 aikana. Henkilöstölinjaukset on käsitelty kevään 2018 aikana kaupungin yhteistyötoimikunnassa. Valtuusryhmille on varattu vielä elo-syyskuussa mahdollisuus lausua Kokoaan suurempi kaupunki -strategiakuvasta. Toimeenpano-ohjelman linjaukset noudattelevat pääosin aiemman strategian toimeenpano-ohjelmaan kirjattuja linjauksia, ottaen Sivu 13/43

huomioon kuitenkin toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ja uudet strategiapainotukset perustuen nykyisen valtuuston joulukuussa 2017 vahvistamaan strategiapäivitykseen sekä edellä kuvattuun muuhun v. 2018 aikana toteutettuun valmistelutyöhön. Muun muassa henkilöstölinjauksissa on haluttu korostaa aiempaa selvemmin, että organisaatio noudattaa nollatoleranssia kaikkinaisen häirinnän, syrjinnän ja epäasiallisen kohtelun osalta. Strategian jalkautus toteutetaan v. 2018-2019 osalta nivoutuen soveltuvin osin Pöhinää kehiin -kehittämishankkeen etenemiseen. Lisäksi talousarviokäsittelyn yhteydessä päivitettävät keskipitkän aikajänteen tavoitteet, sekä seuraavalle talousarviovuodelle asetettavat valtuustoon nähden sitovat tavoitteet määrittävät osaltaan strategian jalkautuksen konkreettisia toimenpiteitä. Oheismateriaali 1. Strategian toimeenpano-ohjelma 2018-2021 (Suunnitelma) (ID 2502) Kj:n päätösesitys: Päätös: Kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle, että se hyväksyy oheisen strategian toimeenpano-ohjelman sekä edellä kuvatut linjaukset strategian jalkautuksen toteuttamiseksi. Hyväksyttiin. Sivu 14/43

216 Uusien virkojen perustaminen liittyen kaupungin johtamisjärjestelmämuutokseen IMR/1351/01.01.00.00/2018 Valmistelija: Heino Kaisa Talous- ja hallintopäällikkö Tuula Salovuori: Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 18.6.2018 62 nimittää Kai Roslakan kaupunginjohtajaksi ja Kaisa Heinon apulaiskaupunginjohtajaksi siten että viranhoito alkaa välittömästi ja samalla valtuusto päätti lakkauttaa talousjohtajan ja hallintojohtajan virat välittömästi. Lisäksi valtuusto päätti, että käynnistetään valmistelu uuden johtamisjärjestelmän aiheuttamista tarpeista muuttaa muuta kaupungin johtamis- ja vastuurakennetta, sekä hallintosäännön päivittämistyö vastaamaan uudistuvaa johtamisrakennetta. Edellä mainitut päivitykset saatetaan valtuuston vahvistettavaksi erikseen. Kuvatussa tilanteessa on jouduttu tarkastelemaan uudestaan sitä, missä kaikissa tehtävissä on tarpeen käyttää julkista valtaa ja siten myös sitä, että ko. tehtäviä tulee hoitaa virkasuhteessa työsuhteen sijaan. Talousjohtajan ja hallintojohtajan virkojen lakkauttamisen myötä huomioon ottaen myös konsernipalveluissa lähivuosina toteutuvat eläköitymiset on tarkoituksenmukaista, että kaupunginhallitus perustaa seuraavat uudet virat: talous- ja rahoitussuunnittelupäällikkö tila- ja turvallisuuspäällikkö talouskoordinaattori hallintopäällikkö. Virat täytetään johtamisrakenteen uudistuksen edellyttämässä aikataulussa ottaen huomioon edellä mainitut eläköitymiset. Tarkoituksena on, että konsernipalvelujen kokonaishenkilöstömäärä ei toteuttavilla järjestelyillä kasva. Kj:n päätösesitys: Kaupunginhallitus päättää perustaa talous- ja rahoitussuunnittelupäällikön, tila- ja turvallisuuspäällikön, talouskoordinaattorin ja hallintopäällikön virat. Virkojen täytöstä ja tarkemmista tehtäväkuvista, vastuista ja palkkauksesta päättää kaupunginjohtaja noudattaen kaupungin henkilöstölinjauksia. Päätös: Hyväksyttiin. Sivu 15/43

217 Perinnön luovuttaminen Imatran kaupungille IMR/1319/02.07.02.00/2018 Valmistelija: Heino Kaisa Talous- ja hallintopäällikkö Tuula Salovuori: Kaikki valtiolle perintökaaren 5 luvun mukaisesti perintönä tuleva omaisuus ei jää valtion omistukseen, vaan perittävän kotikunnalla ja kuolinpesään kuuluvan kiinteistön sijaintikunnalla sekä perinnönjättäjälle erityisen läheisillä henkilöillä on mahdollisuus hakea omaisuutta. Hakemusaikaa on vuosi perinnönjättäjän kuolemasta. Valtiokonttori voi tehdä päätöksen aikaisintaan vuoden kuluttua perinnönjättäjän kuolemasta. Jos kuolinpesän omaisuutta on yli 750 000 euron arvosta, päätöksen tekee valtioneuvosto. Jos omaisuutta ei ole tarvetta pysyttää valtiolla, eikä ole edellytyksiä luovuttaa sitä perinnönjättäjän läheiselle, omaisuus luovutetaan perinnönjättäjän kotikunnalle. Kuolinpesään kuuluva kiinteä omaisuus luovutetaan kiinteistön sijaintikunnalle. Omaisuuden luovuttaminen kunnalle ei perustu tarveharkintaan eivätkä kunnan ja yksityisen henkilön hakemukset kilpaile keskenään. Valtiokonttori ilmoittaa perillisittä ja ilman testamenttia kuolleen henkilön kotikunnalle hakemusmahdollisuudesta. Hakemuksessa kunnan tulee määritellä sosiaalinen tai kulttuuriin liittyvä käyttötarkoitus. Perintöjä haetaan lomakkeella, jonka allekirjoittaa nimenkirjoitusoikeuden omaava henkilö. Imatran kaupunki on hakenut ja sille on luovutettu viime vuosina perintöjä seuraavasti: Vuonna 2014 kaksi perintöä (yhteensä noin 320.000 ), vuonna 2015 yksi perintö (96.000 ), vuonna 2016 yksi perintö (noin 165.000 ). Perinnöt on käytetty mm. lasten teatteriin, nuorten kasvun ja kehityksen tukemiseen taidetyöpajojen avulla, ikäihmisten fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin lisäämiseen sekä omaishoitajien hyvinvoinnin lisäämiseen. Valtiokonttori on 27.8.2018 lähettänyt ilmoituksen perinnöstä, jota Imatran kaupungilla on mahdollisuus hakea 21.1.2019. mennessä. Tähän saakka kaupunginhallitukselle on tuotu erikseen päätettäväksi jokainen haettavaksi tullut perintö. Edellä kerrottuja viime vuosina kaupungille haettuja perintörahoja on käytetty lastenteatteri PikkuHiisin ja Aviasport -monitoimiareenalla järjestettyjen ikäihmisten liikunta- ja hyvinvointitapahtumien järjestämiseen. Nämä toiminnot ovat saaneet hyvää palautetta imatralaisilta, ja toimintojen jatkuvuuden turvaaminen on kaupungin hyvinvointitehtävän toteutuksen näkökulmasta tarkoituksenmukaista jatkossakin. Lisäksi perintövaroja on vielä toistaiseksi käytetty omaishoitajien lisäpalvelusetelien toteuttamiseen. Sivu 16/43

Kj:n päätösesitys: Kaupunginhallitus päättää, että Imatran kaupunki hakee nyt Valtiokonttorin ilmoittamaa perintöä itselleen ikäihmisten liikunta- ja hyvinvointitapahtumatoiminnan ja harkinnanvaraisesti omaishoitajien lisäpalvelusetelien toteuttamiseen. Lisäksi kaupunginhallitus päättää yleisesti, että kotikunnan oikeutta hakea kuolinpesien omaisuutta käytetään aina, kun Valtiokonttori ilmoittaa mahdollisuudesta hakea perintöä. Kun kyseessä on enintään 200.000 euron perintö, kaupunginhallitus päättää, että perintövaroja haetaan toistaiseksi edellä kuvattujen PikkuHiisi -lastenteatterin sekä ikäihmisten liikunta- ja hyvinvointitapahtumatoiminnan turvaamiseksi. Kaupunginhallitus valtuuttaa kaupunginjohtajan päättämään perinnön hakemisesta silloin, kun perintö on enintään 200.000 euroa, harkintansa mukaan joko lastenteatteritoiminnan tai ikäihmisten liikunta- ja hyvinvointitapahtumatoiminnan toteuttamiseen. Muussa tapauksessa asian ratkaisee kaupunginhallitus. Päätös: Hyväksyttiin. Sivu 17/43

218 Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan kuntien, kuntayhtymien ja kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen yhteisen taloushallinnon, palkanlaskennan ja tietotekniikkapalveluja tuottavien yhtiöiden perustaminen IMR/1321/00.02.21/2018 Valmistelija: Heino Kaisa 1. Taustasta Valtiovallan yhtenä tavoitteena maakuntauudistuksen valmistelussa on alusta lähtien ollut talous- ja henkilöstöhallinnon (TaHe) sekä ICTpalvelujen tuottamisen yhdistäminen. Sen toteuttamiseksi haettiin mallia, jossa yhden palvelukeskuksen (Hetli Oy) kautta kaikkien 18 maakunnan oli määrä uudistuksessa hoitaa palkka-, henkilöstö- ja taloushallinnon tehtävänsä. ICTpalvelukeskuksen (Vimana Oy:n) perustamisen tavoitteena on luoda säästöjä, yhtenäistää toimintatapoja ja tarjota parasta osaamista kaikkien maakuntien käyttöön ja varmistaa tasainen palveluiden laatu kaikissa maakunnissa. Valtion suunnitelmia Hetli Oy:n perustamisesta vastustettiin laajasti, koska isoilla kaupungeilla ja seutukunnilla oli jo toimivia isoja talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksia. Valmistelun edetessä myös valtion oma selvitys osoitti, että Hetliä ei tarvita tuotantoon ja se päätettiin lakkauttaa tarpeettomana. Valtioneuvoston tiedotteessa todettiin, että erityisesti maakuntien tekemät talous- ja henkilöstöhallinnon palvelutuotantoon liittyvät ratkaisut ovat poistaneet tarpeen Hetli Oy:n kaltaiselle toimijalle. Hankinnoille kaavailtu valtakunnallinen palvelukeskus vedettiin pois jo aiemmin. Näillä näkymin lakiesityksiin jää alun perin suunnitelluista neljästä palvelukeskuksesta kaksi, maakuntien ICT-palveluja varten perustettu Vimana Oy ja Maakuntien tilakeskus Oy. Vimana Oy:n tehtävänä on rakentaa maakuntien menestystä digitaalisilla palveluilla ja mahdollistaa maakuntien tarvitsemat ja määrittelemät digitalisaatio- ja ICT-perustietotekniikkapalvelut tuottamalla ne lähellä asiakasta yhdessä Vimanan verkostojen kanssa. Vimanan toiminnan painopiste on tällä hetkellä niissä palveluissa, jotka ovat välttämätöntä saada perustettua ennen maakuntien toiminnan alkamista. Paikallisena tavoitteenamme tulee olla, että maakuntien yhtiöt ovat tuottajina Vimana Oy:n palveluverkostossa. 2. Tilanne nyt Uudistuksen tavoitteena ollut perusasia eli TaHe- ja ICT palvelujen tuottaminen jatkossa kilpailukykyisemmin niin hinnan kuin laadun osalta ei ole poistunut. Myös hankintalaki tiukentuu ja kuntayhtiöiden Sivu 18/43

ulosmyyntirajoitukset tulevat täysimääräisenä voimaan vuoden 2019 alusta lukien. Pärjääminen tulevaisuudessa edellyttää isompia tuotantoyksiköitä ja tehokkuuden kasvattamista mm. digitalisaation ja robotiikan käytön myötä. Kustannustehokkuus, laatu, osaaminen ja palveluiden kehittäminen on varmistettava. Koska valtakunnallista palvelukeskus Hetli Oy:tä ei tullut, tulee maakuntien vastuu korostumaan näiden palvelujen järjestämisessä. TaHe- palveluyhtiössä ja myös maakuntien ICT tuottajayhtiöissä on tapahtumassa koko valtakunnassa keskittymistä, ja myös uusia yhtiöitä ollaan perustamassa. Saimaan talous ja tieto (SaiTa) Oy, Siun Talous (SiuTa) Oy, Pohjois- Karjalan tietotekniikkakeskus (Pttk) Oy, Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Essote), Itä- Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (Sosteri) ja Vaalijalan kuntayhtymä ovat neuvotelleet yhteisistä ICT- ja TaHe-palveluita tarjoavien yhtiöiden perustamisesta. Yhtiöt syntyisivät osapuolten liikkeenluovutuksilla, jotka yhtiöiden osalta tulisivat voimaan 1.1.2019 ja Etelä-Savon osapuolten osalta vuoden 2019 aikana. Ehdotettu kolmen maakunnan yhteisen palvelukeskuksen rakentaminen ei ole sidoksissa maakunta- ja sote-uudistuksen toteutumiseen, vaan se tulee tehdä edellä mainituista syistä joka tapauksessa, jotta pystytään vastaamaan palveluiden kilpailukyvystä ja kehittämisestä. 3. Ehdotettu uusi rakenne 1.1.2019 Yhtiötä perustetaan liikkeenluovutuksella kaksi, joista toinen palvelee sidosyksikkösäännösten mukaisena inhouse-yksikkönä omistajiaan (työnimi InhouseOy) ja toinen (työnimi OuthouseOy ) inhouseyhtiön omistajien mahdollisia tytär- ja osakkuusyhtiöitä, jotka eivät täytä hankintalain mukaista sidosyksikkö- tai hankintayksikkö määritelmää. Uusien yhtiöiden nimet päätetään myöhemmin, mutta tässä niistä käytetään edellä mainittuja työnimiä. Yhdistyvät yhtiö eli Saita Oy, Siun Talous Oy ja Pohjois-Karjalan tietotekniikkakeskus Oy perustavat yhdessä uudet yhtiöt eli InhouseOy:n ja OuthouseOy:n. Yhdistyvien yhtiöiden kaikki liiketoiminta siirtyy 1.1.2019 lukien liiketoimintojen luovutuksina uusiin yhtiöihin niin, että in-housetoiminnot siirtyvät InhouseOy:öön ja outhousetoiminnot siirtyvät OuthouseOy:öön. Yhdistyvät yhtiöt saavat luovutuksissa vastikkeena InhouseOy:n ja OuthouseOy:n osakkeita. Yhdistyvien yhtiöiden osakkaat säilyvät edelleen yhdistyvien yhtiöiden osakkaina, mutta tulevat liittymissopimuksella uusien yhtiöiden osakassopimusten osapuoliksi. Seuraavassa vaiheessa (tavoiteaikataulu vuoden 2019 loppuun mennessä) yhdistyneet yhtiöt puretaan selvitystilamenettelyllä, jonka jälkeen yhdistyneiden yhtiöiden osakkaista tulee InhouseOy:n ja OuthouseOy:n osakkaita. Sivu 19/43

Uusien yhtiöiden omistajat ovat siis Saita Oy, Siun Talous Oy ja Pohjois- Karjalan tietotekniikkakeskus Oy ja osakkeita suoraan merkitsevät Etelä-Savon osapuolet siihen saakka kunnes perustajayhtiöt puretaan ja toiminta jatkuu pelkästään uusien yhtiöiden kautta. Perustajayhtiöiden nykyiset osakkeenomistajat saavat suhteellista osuuttaan vastaavan osuuden uusista yhtiöistä. Mikäli joku osakas ei haluaisikaan olla jatkossa mukana uusissa yhtiöissä, tulee sen omistusosuus käsitellä perustajayhtiön purkamisprosessissa. Jos joku nykyisistä omistajista päätyy jäämään pois uudesta yhtiöstä, menettää se inhouse-asemansa ja joutuu jatkossa hakemaan palvelunsa kilpailutuksen kautta muualta. InhouseOy:n liikevaihtoarvio on n. 55 milj. euroa ja henkilömäärä n. 430. InhouseOy:llä on maakuntakohtaiset osakesarjat (EK-, PK- ja ES) sekä Y-sarja mahdollisille maakuntien ulkopuolisille osakkaille. Osakesarjojen kokonaismäärät perustuvat maakuntien väkilukuun ja osakkeita lasketaan liikkeelle palveluiden käyttöön perustuen. OuthouseOy:n liikevaihtoarvio on n. 2 milj. euroa ja henkilömäärä n. 15. Outhouse Oy:llä on yksi osakesarja, joista liikkeelle laskettavien osakkeiden määrä perustuu myös maakuntien väkilukuun ja palveluiden käyttöön. Inhouse Oy:n osakkeet jakautuvat maakuntien asukasmäärien mukaisesti kolmeen osakesarjaan: ES- osakkeet enintään 31 % osakepääomasta Etelä-Savon alueen osakkaille PK- osakkeet enintään 37 % osakepääomasta Pohjois-Karjalan alueen osakkaille ja EK- osakkeet enintään 29 % osakepääomasta Etelä-Karjalan alueen osakkaille lisäksi tulee Y- osakesarja, enintään 3 % osakepääomasta uusille osakkaille maakuntasarjojen ulkopuolelta Maakuntaosakkeet jaetaan palveluiden käytön suhteessa ja jakamattomat jäävät yhtiön haltuun myöhemmin luovutettavaksi. Maakuntasarjojen sisällä osakemäärät jakautuvat luovutushetken omistusten suhteessa. OuthouseOy:n osakkeita on vain yksi osakesarja, josta PK-osapuolet merkitsevät 34 % ja EK-osakepuolet merkitsevät 29 %. Lopuista osakkeista ES-osapuolet voivat merkitä 22 % tai ne jäävät yhtiön haltuun myöhempää merkintää varten. 4. Hallituspaikat InhouseOy:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallitukseen kuuluu vähintään kuusi ja enintään kymmenen varsinaista jäsentä ja kullekin henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen jäsenistä valitsevat: (i) (ii) (iii) (iv) EK osakkeiden omistajat 1-3 hallituksen jäsentä ES osakkeiden omistajat 1-3 hallituksen jäsentä PK osakkeiden omistajat 1-3 hallituksen jäsentä Y osakkeiden omistajat nimeävät yhden hallituksen jäsenen Sivu 20/43

Osakassopimuksen mukaan kunkin osakesarjan osakkailla on oikeus nimetä jäsenet seuraavasti: suurimman määrän osakkeita kyseisestä osakesarjasta omistava osakas nimeää yhden hallituksen jäsenen toiseksi suurimman määrän osakkeita omistava osakas nimeää yhden hallituksen jäsenen muut osakkaat nimeävät yhdessä yhteisen hallituksen jäsenen. Muita osakkaita tulee olla osakesarjassa vähintään 3 (jos vähemmän, muut osakkaat osallistuvat toisen hallituksen jäsenen valintaan). Toisen hallituksen jäsenen nimeäminen edellyttää että Osakesarjalla on vähintään kaksi Osakasta sekä sitä että Osakesarjassa on Yhtiön taseessa olevat Osakkeet pois lukien Osakkailla Osakkeita 15.000 19.999 kappaletta. Kolmannen hallituksen jäsenen nimeäminen Maakuntaosakkeiden perusteella edellyttää että Osakesarjalla on vähintään viisi Osakasta sekä sitä että Osakesarjassa on Yhtiön taseessa olevat Osakkeet pois lukien Osakkailla Osakkeita 20.000 kappaletta. Hallituksen ensimmäisen toimintakauden aikana minimiomistusvaatimusta ei sovelleta. EK-osakkeiden osalta ehdot täyttyvät heti yhtiön aloittaessa. Puheenjohtajuudet ja varapuheenjohtajuudet kiertävät 2- vuotiskausina kunkin maakunnan kesken. Saita Oy:n osalta tämä tarkoittaa, että Eksote ja Lappeenrannan kaupunki nimeävät kumpikin yhden hallituksen jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä ja muut osakkaat yhdessä yhden jäsenen ja varajäsenen. OuthouseOy:llä on hallitus, johon kuuluu vähintään kolme ja enintään kuusi varsinaista jäsentä ja kullekin henkilökohtainen varajäsen. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tarvittaessa yhden varapuheenjohtajan. Kunkin maakunnan osakkaista kaksi eniten osakkeita omistavaa nimeävät hallituksen jäsenet. Hallituspaikkojen nimeämiseksi maakunnan alueella sijaitsevien osakkeiden omistus yhteensä tulee olla vähintään 10 %. Hallituksen ensimmäisen toimintakauden aikana minimiomistusvaatimusta ei sovelleta. EKosakkeiden osalta ehdot täyttyvät heti yhtiön aloittaessa. 5. Inhouse-aseman toteutuminen Osakkaiden kannalta ensiarvoisen tärkeää on, että inhouse-asema ei missään vaiheessa vaarannu oman tai muiden osakkaiden toimesta. Osakkaat käyttävät tosiasiallista ja rajoittamatonta valvontavaltaa yhtiön yhtiökokouksessa, hallituksessa sekä asiakasneuvottelukunnassa. Yhtiö tuottaa palveluita julkisista hankinnoista säädetyn lain (1397/2016, hankintalaki) mukaisena sidosyksikkönä eli yhtiön asiakkaiden tulee täyttää hankintalaissa säädetyn hankintayksikkömääritelmän ja kulloinkin voimassa olevissa Sivu 21/43

oikeusohjeissa asetetut mahdolliset muut asiakkaalle kohdistuvat vaatimukset tai velvoitteet sidosyksikköhankintojen toteuttamiselle. 6. Ehdotuksen arviointia omistajan näkökulmasta Uudet yhtiöt vaikuttaisivat laajasti kaikkien kolmen maakunnan alueella. Yhtiöillä olisi kilpailukykyinen henkilöstö (n. 450 aloitusvaiheessa) ja työpaikkoja kaikissa kolmessa maakunnassa, n. 35 000 palvelujen käyttäjää, kustannustehokkaat ja laadukkaat palvelut. Työpaikkoja ja asiantuntijoita säilyy maakunnissa. Asiakkaiden prosesseja voidaan kehittää paikallisesti yhdessä kolmen tasavertaisen ja rinnakkaisen maakunnan ja maakuntien isojen kaupunkien kesken. Tavoitteena on saada näin toimien säästöjä kokonaisprosesseissa. Savonlinnassa tiistaina 14.8.2018 käydyssä omistajatahojen neuvottelussa olivat paikalla Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän johtaja ja hallituksen puheenjohtaja, Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän johtaja ja hallituksen puheenjohtaja, Vaalijalan kuntayhtymän johtaja ja hallituksen puheenjohtaja, Pohjois- Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän johtaja, Eksoten hallituksen puheenjohtaja, Joensuun kaupunginjohtaja, Lappeenrannan kaupungin edustaja ja ao. yhtiöiden toimitusjohtajat. Yhteinen näkemys oli, että ehdotettu yhtiöjärjestely on kaikkien osapuolten tavoitteena. Tapaamisessa sovittiin, että InhouseOy:n kotipaikka on Lappeenranta ja ensimmäisen 2-vuotiskauden puheenjohtajana hallituksessa toimii Pohjois-Karjalan nimeämä edustaja. OuthouseOy:ssä yhtiön kotipaikka ja ensimmäisen kauden puheenjohtajuus on toisin päivän. Yhtiöiden nykyiset omistajat saavat uudesta yhtiöstä suhteellista osuuttaan vastaavat osakkeet. Taloudellista riskiä muutoksessa ei ole nähtävissä. Ehdotettu järjestely on Saita Oy:n omistajien edun mukaista. Uudesta Inhouse Oy:stä tulee yksi merkittävimmistä TaHe- ja ICT- palvelujen tuottajista julkishallinnolle Suomessa. Järjestelystä on ennakkopäätöshakemus verottajan käsittelyssä ja päätös tulee saada ennen järjestelyjen toteutusta. 7. Tarvittavat päätökset omistajilta Varsinaisen päätöksen uusien yhtiöiden perustamisesta yhdessä Siun Talous Oy:n ja Pohjois-Karjalan tietotekniikka Oy:n kanssa tekee Saita Oy:n hallitus ja liiketoimintaluovutuksesta Saita Oy:n ylimääräinen yhtiökokous. Päätösten täytäntöönpanon edellytys on, että verottajan antama sitovat ennakkopäätös järjestelystä ei aseta estettä järjestelylle. Omistajatahojen tulee omissa organisaatioissaan käsitellä omistajaohjausasiana yhtiömuutosta koskevat esitykset. Omistajien kanta tulee siis olla syyskuussa koolle kutsuttavaan ylimääräiseen yhtiökokoukseen mennessä seuraaviin asioihin: Sivu 22/43

Suostumus siihen, että Saita Oy voi sitoutua liiteasiakirjoissa eli yhtiöjärjestysluonnoksissa ja osakassopimusluonnoksissa kuvattuun järjestelyyn InhouseOy:n sekä OuthouseOy:n perustamisen hyväksyminen liitteissä esitetyllä tavalla Valtuutus Saita Oy:n hallitukselle viimeistellä asiakirjojen yksityiskohdat sekä liitteet Oikeutus Saita Oy:lle merkitä uusien yhtiöiden osakkeita sekä toteuttaa liikkeenluovutus perustettaville yhtiöille Hallitusten jäsenten nimeäminen uusiin yhtiöihin osakassopimusten mukaisesti Saita Oy:n omistajien tulee samassa yhteydessä päättää sitoutumisestaan oman organisaationsa osalta järjestelyyn ja siihen liittyvien asiakirjojen hyväksymiseen. Päätökset yhtiökokouksessa tehdään yhtiöjärjestyksen ja lain mukaisesti enemmistöpäätöksillä. Imatran kaupungilla on yhden osakkeen omistus Saita Oy:ssä. Oheismateriaali 1. Liite 1.1 Inhouse Oy yhtiöjärjestysluonnos 2. Liite 1.2 Inhouse Oy osakassopimusluonnos 3. Liite 2.1_Outhouse Oy yhtiöjärjestysluonnos 4. Liite 2.2 Outhouse osakassopimusluonnos 5. Liite 1.2.1 Inhouse Oy osakassopimuksen liite 6. Liite 3 osakassopimuksen liite 17.2 liittyminen osakassopimukseen Apulaiskj:n päätösesitys: Kaupunginhallitus päättää: antaa suostumuksensa siihen, että Saita Oy voi sitoutua liiteasiakirjoissa eli yhtiöjärjestysluonnoksissa ja osakassopimusluonnoksissa kuvattuun järjestelyyn; hyväksyä InhouseOy:n sekä OuthouseOy:n perustamisen liitteissä esitetyllä tavalla; valtuuttaa Saita Oy:n hallituksen luonnosasiakirjojen yksityiskohtien sekä liitteiden viimeistelyyn siten, että asiakirjoihin ei tule olennaisia muutoksia; oikeuttaa Saita Oy:n merkitsemään uusien yhtiöiden osakkeita sekä toteuttamaan liikkeenluovutuksen perustettaville yhtiöille; sitoutua edellä kuvattuun järjestelyyn ja edellä viitatun järjestelyn mukaisten lopullisten asiakirjojen hyväksymiseen. Päätös: Hyväksyttiin. Merkittiin, että kaupunginjohtaja Kai Roslakka ilmoitti esteellisyydestään Saita Oy:n hallituksen jäsenenä (HallintoL 28 5-kohta) ja poistui kokoushuoneesta asian käsittelyn ajaksi. Sivu 23/43

219 Asemakaavan muutos 1074, kaupunginosassa 74, Vuoksenniska IMR/82/10.02.03.00/2018 Käsittelyhistoria Kaupunkikehittämislautakunta 52 15.5.2018 Aiempi käsittely: Kaupunkikehittämislautakunta 52 Valmistelija: Huovinen Jaana Kaava-alueen määrittely: Kaupunginosa 74, Vuoksenniska. Korttelin 46 osa, katu- sekä virkistysaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu kortteli 46 osa sekä katualuetta. Sitova tonttijako: korttelin 46 tontti 13. Kaavamuutosalue sijaitsee Honkaharjun alueella Vuoksenniskalla. Alue rajautuu Honkaharjun terveys- ja hyvinvointipalvelualueeseen, asuinpientaloalueeseen, moottoriurheiluhalliin ja kerrostaloalueeseen. Kaavamuutoksen tarve on syntynyt Kumppanuustalon (Vuoksenniskan kansakoulun) jäädessä tyhjilleen. Keväällä 2015 valmistuneessa kuntotutkimuksessa rakennuksesta löytyi runsaasti kosteusvaurioihin liittyviä mikrobikasvustoja. Raportin laatinut Raksystems suositteli tilojen poistamista käytöstä. Rakennus on ollut tyhjillään vuoden 2015 lopusta lähtien ja se on tarkoitus purkaa. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan palvelutalon rakentaminen Honkaharjun alueelle. Kaavamuutoksen tavoitteena on lisätä Vuoksenniskan palveluja, vahvistaa Vuoksenniskan elinvoimaisuutta ja seudullista asemaa Imatran pohjoisena aluekeskuksena. Asemakaavan muutos on käynnistetty Imatran kaupungin aloitteesta. Kaavamuutos on tullut vireille kuulutuksella Uutisvuoksessa 4.1.2015. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 1,4 ha ja se on Imatran kaupungin omistuksessa. Vaikutusten arviointi: Asemakaavamuutoksen vaikutukset on arvioitu kaavaselostuksessa. Peruste: Koska asemakaavan muutos on vaikutuksiltaan merkittävä, kaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Oheismateriaali 1. 1074_Kaavakartta_ehdotus 2. 1074_Kaavaselostus_ehdotus 3. 1074_Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4. Liite 1 Poistuva kaava Sivu 24/43

5. Liite 2 Johtokartta 6. Liite 3 Sisäilmaraportti Kumppanuustalo 7. Liite 4 Imatran koulurakennusten rakennushistoriallinen selvitys 8. Liite 5 Seurantalomake Kaupunkikehitysjohtajan päätösesitys: Kaupunkikehittämislautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että asemakaavan muutos 1074 kaupunginosassa 74, Vuoksenniska hyväksytään. Asemakaavamuutoksen ehdotus asetetaan kaupunkikehittämislautakunnan käsittelyn jälkeen nähtäville 30 päivän ajaksi. Päätös: Hyväksyttiin. Tämän kokouksen käsittely: Valmistelija: Heino Kaisa Asemakaavan muutosehdotus 1074 on ollut nähtävillä 28.5. 27.6.2018. Nähtävillä olosta on kuulutettu ilmoituslehti Uutisvuoksessa 27.5.2018. Tiedote nähtävillä olosta ulkopaikkakuntalaisille on lähetetty kirjeitse 18.5.2017 (2 kpl). Kaavaehdotuksesta on pyydetty lausunnot Etelä-Karjalan liitolta, Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta, Etelä-Karjalan museolta ja Etelä- Karjalan pelastuslaitokselta. Kaavaehdotuksesta ei ole jätetty muistutuksia. Lausunnot Etelä-Karjalan liitto 115/10.02.03.00/2018 Etelä-Karjalan liitto on antanut lausunnon kaavan luonnosvaiheesta, jossa todettiin että palvelutalon rakentaminen täydentää Honkaharjun olemassa olevia sosiaali- ja terveyspalveluja ja se on maakuntakaavan taajamatoimintojen mukaista toimintaa. Lausunnossa pidettiin harmillisena rakennuksen huonoa kuntoa sekä suojelun että rakennuksen purkua, joka tulee perustella hyvin kaavan asiakirjoissa. On myös tärkeää ottaa huomioon alueen liikenneyhteydet erityisesti kevyen liikenteen osalta ja varata tarvittavat alueet autojen ja polkupyörien pysäköintiin. Etelä-Karjalan liitolla ei ole muuta lausuttavaa asemakaavan muutoksesta. Kaakkois-Suomen ELY-keskus 9.8.2018 Sivu 25/43

Asemakaavan muutos koskee ns. Kumppanuustalon aluetta Vuoksenniskan kaupunginosassa (74), korttelin 46 osa sekä virkistysaluetta. Kaavamuutosalue sijaitsee Honkaharjun alueella Vuoksenniskalla. Alue rajautuu Honkaharjun terveys- ja hyvinvointipalvelualueeseen, moottoriurheiluhalliin ja Mäntyrinteen kerrostaloalueeseen. Kaavamuutoksella mahdollistetaan palvelutalon rakentaminen Honkaharjun alueelle. Samalla tarkistetaan suunnittelualueen kaavamääräykset ja pysäköintialueiden mitoitus tulevaa tarvetta vastaaviksi. Kaavamuutoksen tavoitteena on lisätä Vuoksenniskan palveluja, vahvistaa Vuoksenniskan elinvoimaisuutta ja seudullista asemaa Imatran pohjoisena kaupunkikeskustana. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on antanut lausuntonsa kaavamuutoksesta luonnosvaiheessa 5.3.2018. Viitaten kyseiseen lausuntoon todetaan, ettei kaavaratkaisua ole riittävästi perusteltu ja asemakaavan muutosehdotus on edelleen vaillinainen vaikutusten arvioinnin osalta. Kaavaratkaisun tulee olla voimassa olevien lakien mukainen ja myös vaikutukset tulee arvioida lakitaustaan peilaten. Kaavan laadinnan tavoitteet (MRL): Maankäyttö- ja rakennuslain yleiset tavoitteet on kirjattu lain 1 :ään: Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tätä täydentävät saman lain 5 :n tavoitteet alueiden käytön suunnitteluun. Asemakaavaa laadittaessa tulee maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n 2 momentin mukaan vaalia rakennettua ympäristöä eikä siihen liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Asemakaavalla ei kuitenkaan pykälän 3 momentin mukaan saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Saman lain 57 :n momentissa 3 määritellään asemakaavamääräyksistä johtuvista korvauksista. Muu kuin valtakunnallisesti arvokkaan rakennuksen osalta korvausvelvollinen on kunta, eikä korvaus koske julkisyhteisöjen omistamia rakennuksia. Kaavamuutoksen tarve ja tavoitteet: Selostuksen kohtaa Kaavamuutoksen tarve ja tavoitteet on täydennetty luonnosvaiheen jälkeen. Siinä todetaan seuraavasti: Sisäilma- ja kuntotutkimuksen perusteella koko rakennus tulisi peruskorjata täysin, jotta tiloissa ei olisi terveydelle haitallisia yhdisteitä ja tiloissa olisi turvallista olla. Kaupunki ei ole tarvinnut kiinteistöä omaa palvelutuotantoa varten pitkään aikaan. Lisäksi kaupungin linjauksessa pyritään tehostamaan tilankäyttöä sekä keskittämään toimintoja lähekkäin, ja Kumppanuustalo ei sovellu tähän ideologiaan lainkaan myös tulevaisuudessakaan. Sivu 26/43

Rakennuksen peruskorjauksen hinta tulisi olemaan yli 10 miljoonaa euroa. Ottaen huomioon rakennuksen kunto, sijainti sekä pohja- ja rakenneratkaisut, niin tiloille ei löydy liiketoiminnallisesti kattavaa käyttöä kattamaan kiinteistön pääoma- ja hoitokustannuksia. Muun muassa edellä mainitut seikat huomioiden kaupunkikonserni ja kaupunginhallitus on jo vuosia sitten linjannut rakennuksen purettavaksi. Kaava-aineistossa on liitteenä Raksystems insinööritoimisto Oy:n kuntoraportti, jossa esitetty toimenpide-ehdotuksia. Mistään ei selviä onko näitä toimenpiteitä tehty tai onko esitettyä kustannusten selvittämistä tehty. Selostuksessa viitataan summaan (yli 10 miljoonaa), mutta ei kerrota mistä summa on tullut. Pelkkä purkamisen tahtotila tai uuden käyttötarkoituksen löytymättömyys eivät ole riittävät perusteet suojelun rakennuksen purkamiseen tai purkamisen mahdollistavan asemakaavan laadintaan. Purkamisen kriteerit: Perusteita sr-merkinnän poistamiseen voidaan tutkia myös käyttäen samoja kriteereitä kuin purkamisluvan yhteydessä. Tällöin tuleekin miettiä, että täyttyvätkö purkamisluvan edellytykset (MRL 139 ) ja onko rakennuksen kunnossapidossa toimittu lain määräämällä tavalla (MRL 166 ). Lisäksi rakennuksen tulee korjauksen jälkeen täyttää rakentamiselle asetettavat vaatimukset yleisellä tasolla ja erityisesti koskien (MRL 117, 117 c, 117 d ). Alueella voimassa oleva asemakaava on seitsemän vuotta vanha (vahvistettu 29.3.2011). Jotta rakennuksen purkamisen edellytykset tällaisessa tilanteessa voisivat olla olemassa, rakennuksen suojeluarvon sinänsä tai suhteessa ympäristöönsä tulee olla muuttunut edellisen asemakaavan tekemishetkeen verrattuna huomattavasti. Mikäli arvoja ei voida kunnostustöilläkään palauttaa, ei purkaminen enää merkitse maankäyttö- ja rakennuslain 139 :n 1 momentissa tarkoitettujen rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä. Lopuksi: Yleisenä huomautuksena voidaan todeta, että kaavassa suojeltavaksi määrätyn rakennuksen kunnossapitovelvollisuuden laiminlyönnin ei pitäisi voida johtaa suojeluarvojen lopulliseen menettämiseen. Sr-merkinnän poistamisen tulee perustua riittäviin selvityksiin ja analyyseihin. Kaavamateriaalista ei käy ilmi selkeät perusteet suojellun rakennuksen purkamiselle. Asemakaavaa tulee täydentää selvityksellä rakennuksen korjauskustannuksista, tutkituista käyttötarkoituksista ja tarvittavista muutoksista. Kaavaselostusta tulee täydentää vaikutusten arvioinnin osalta niin, että asemakaava täyttää maankäyttö- ja rakennuslaille sille määrittämät sisältövaatimukset. Kaava tulee täydennettynä asettaa uudelleen ehdotuksena nähtäville. Vastine: Sivu 27/43